Suomen Punaisen Ristin vuoden 1943 postimerkkisarja

Maakuntien vaakunat olivat aiheena Suomen Punaisen Ristin vuoden 1943 postimerkkisarjassa. Sarja ilmestyi 1. tai 2. tammikuuta, lähteestä riippuen (Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeen mukaan 1.1.; Postimuseon Postimerkkiselaimen mukaan 2.1.).

Taiteilija merkkien takana on Signe Hammarsten Jansson ja niiden kaivertamisesta vastasi Alexander Laurén. Postimerkit painettiin Suomen Pankin Setelipainossa. Sarjan LAPE-numerot ovat 271-274 ja NORMA-numerot 290-293.

50 pennin + 5 pennin vihreässä merkissä on Lapin vaakuna. Sitä painettiin miljoona kappaletta. 2 markan + 20 pennin ruskeassa merkissä on Hämeen vaakuna. Sitä painettiin 500 000 kappaletta.

3,50 markan + 35 pennin punaista merkkiä painettiin 600 000 kappaletta. Siinä on kuva-aiheena Pohjanmaan vaakuna. 4,50 markan + 45 pennin sinistä merkkiä painettiin 300 000 kappaletta. Siinä on kuva-aiheena Savon vaakuna.

Suomen Punaisen Ristin (SPR) postimerkeillä kerättiin vuoteen 2000 asti varoja järjestön toimintaan. Ensimmäinen SPR:n merkki ilmestyi vuonna 1922. Merkkejä kutsutaan myös avustuspostimerkeiksi, koska niiden lisämaksulla suoritetaan varainkeruuta.

Lähteet:

Sanna Oikarinen, Postimuseo: Apua postimerkeillä – Suomen Punaisen Ristin postimerkit 100 vuotta, 12.5.2022 (https://www.postimuseo.fi -sivusto > Blogi (15.1.2023))

Postimuseo: https://www.postimuseo.fi -sivusto > Kiertokirjeet ja kirjelmät (15.1.2023); Posti- ja lennätinhallituksen Kiertokirje N:o 303 1942

Postimuseo: https://www.postimuseo.fi -sivusto > Postimerkkiselain (15.1.2023)

Postimerkkeilijä Keräilee: Jääkiekon SM-liigan viralliset keräilykortit tuottaa nykyään Blueline Finland

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

SM-liigakauden 2024–2025 ensimmäisen keräilykorttisarjan jokaisessa korttipussissa on viisi jääkiekkokorttia. Blaster-laatikossa on viisi korttipussia ja korttilaatikossa on 24 korttipussia.

Jääkiekon SM-liiga perustettiin vuonna 1975 ja se on Suomessa jääkiekon miesten pääsarja; ennen vuotta 1975 se tunnettiin SM-sarjana. SM-liigan keräilykorteilla on yli 25-vuotinen historia. Liigakaudesta 2024–2025 alkaen keräilykortit tuottaa yritys nimeltään Blueline Finland Oy.

Kauden 2024–2025 ensimmäinen jääkiekkokorttisarja on ilmestynyt ja kortteja voi ostaa sekä kaupoista että Blueline Finlandin verkkokaupasta. Ensimmäiseen sarjaan kuuluu 192 peruskorttia ja lisäksi erikoiskortteja.

Tällä kaudella SM-liiga juhlistaa 50-vuotista taivaltaan juhlakiertueella kiertäen jokaisen liigapaikkakunnan. Kiertue alkoi viime vuonna Porista 19.10. ja päättyy tänä vuonna Ouluun 8.3. 50-vuotisjuhlaan liittyy joukkuekohtainen juhlaotteluboksi, joka tulee myyntiin aina juhlaottelussa.

Juhlaotteluboksissa on 14 jääkiekkokorttia. Bokseista voi löytyä myös nimikirjoitus- ja patch-kortteja. HPK-juhlaotteluboksi tuli myyntiin Hämeenlinnassa 8. tammikuuta.

Blueline Finlandin verkkosivuilta osoitteesta www.bluelinefinland.fi löytyy yrityksen verkkokauppa, josta voi ostaa juhlaottelubokseja sekä Blaster-laatikoita ja korttilaatikoita. Sivustolta löytyy myös ensimmäisen korttisarjan checklist ja muuta hyödyllistä tietoa.

Lähteet:

Blueline Finland Oy: https://www.bluelinefinland.fi -sivusto (4.3.2025)

Jääkiekon SM-liiga Oy: https://liiga.fi -sivusto > Uutiset > Cardset 25 vuotta – juhlan kunniaksi tähtiloistoa, 13.2.2024 (4.3.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jääkiekon SM-liiga (4.3.2025)

Filatelian termejä: Korttikirje

Suomen ensimmäinen korttikirje-ehiö vuodelta 1891. Suomessa ei ole julkaistu montaa ehiötä korttikirjeenä, mikä kertonee siitä, että korttikirje ei saavuttanut juurikaan suosiota. Todennäköisesti suomalaiset ovat tottuneet ennemmin käyttämään joko postikorttia tai kirjekuorta, jolloin niiden yhdistelmälle ei ole tarvetta.

Korttikirje on nimensä mukaisesti postilähetys, joka yhdistää postikortin ja kirjekuoren. Kyseessä on keskeltä taitettu kartonkilehti. Lehden sisäpuolella on tilaa lyhyen kirjeen kirjoittamista varten ja ulkopuolella on tila osoitteelle ja postimerkille.

Sisäpuolen reunoissa on liimoitus, joka mahdollistaa korttikirjeen sulkemisen; tällöin se muistuttaa kirjekuorta. Kirjesalaisuus säilyy, koska edes postinkantaja ei pääse lukemaan kirjettä. Tavallisesti korttikirjeen reunoissa on hammastus tai lävistys, jolloin vastaanottajan on helppo avata se.

Korttikirje mielletään yleensä ehiöksi, mikä ei ole suinkaan väärä päätelmä. Korttikirjeet ovat tyypillisesti ehiöitä, jolloin niihin on painettu valmiiksi postimerkkiä muistuttava arvomerkintä. Esimerkiksi Suomessa korttikirje-ehiöitä on julkaistu vuosina 1891 ja 1925.

Suomen ensimmäisen korttikirje-ehiön vuodelta 1891 sisäpuoli.

Lähde:

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Maaliskuun 2025 alusta kuusi uutta keräilyaluetta – Enteileekö viidenkympin villitystä?

Tämän blogin tekstissä 1. tammikuuta 2025 kerroin itsestäni. Kerroin myös keräilyalueistani. Maaliskuun 2025 alusta laajennan keräilyäni kuudella uudella keräilyalueella – voi kuulostaa erikoiselta, mutta myös keräilyssä elämä on tässä ja nyt.

Uudet keräilyalueeni ovat postihistorian osalta Suomen ei-viestilliset ketjuleimat, perinteisen filatelian osalta Tšekkoslovakia, vanhat Baltian maat ja Thurn und Taxis, postikorttien osalta Hämeenlinna sekä muiden keräilyalueiden osalta HPK-jääkiekkokortit.

Postileimojen keräily on aina kiinnostanut itseäni. Ketjuleimat ovat usein näyttäviä, niitä ei juurikaan kerätä ja niitä saa ostettua edullisesti – siksi päädyin Suomen ketjuleimoihin (pois lukien viestilliset leimat).

Tšekkoslovakia oli itäeurooppalainen valtio vuosina 1918–1992; nykyään ovat Tšekin ja Slovakian tasavallat. Niinpä maan postimerkkien kerääminenkin rajoittuu vuosiin 1918–1992, sillä ensimmäiset merkit julkaistiin lokakuussa 1918 ja viimeinen merkki ilmestyi joulukuussa 1992. Miksi sitten kerätä tšekkoslovakialaista filateliaa? Yksi syy siihen on, että meillä kotona kuulee välillä tšekin kieltä...

Baltian maihin kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua. Kyseessä on sopivan rajattu keräilyalue, kun keskittyy 1900-luvun alkupuoliskolla julkaistuihin postimerkkeihin eli käytännössä lähinnä vuosiin 1918–1940.

Klassinen filatelia on kiehtovaa, mutta Suomen klassisen filatelian kerääminen voi olla kotimaassa turhan kilpailtua, joten on parasta keskittyä ulkomaihin. Sopiva keräilyalue löytyi Saksasta, nimittäin Thurn und Taxis. Se oli yksityinen postilaitos, joka julkaisi omia postimerkkejä ja joka toimi vuoteen 1867 saakka.

Hämeenlinna oli itsestään selvä valinta postikorttien saralla, koska se on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Hämeenlinnan kaupunki on myös nykyinen työnantajani. Suomen vanhin sisämaakaupunki perustettiin vuonna 1639, vain vuosi Suomen postilaitoksen perustamisen jälkeen. Hämeenlinnan väkiluku on noin 68 000.

Yhtä itsestään selvä valinta oli jääkiekkokorteissa HPK eli Hämeenlinnan Pallokerho, joka on hämeenlinnalainen jääkiekkojoukkue ja oma suosikkijoukkueeni. Se on voittanut SM-kultaa kahdesti (2006 ja 2019).

Mutta mitä se viidenkympin villitys tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että saavutan itse tänä vuonna kyseisen merkkipaalun. Se laittaa osaltaan miettimään, että elämä on tässä ja nyt; niin keräilyssä kuin kaikessa muussakin.

Lähteet:

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Postage stamps and postal history of Czechoslovakia, Postage stamps and postal history of Estonia, Postage stamps and postal history of Latvia, Postage stamps and postal history of Lithuania ja Thurn-und-Taxis Post (21.2.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hämeenlinna, Hämeenlinnan Pallokerho ja Tšekkoslovakia (21.2.2025)

Tanskan postimaksuja (Kööpenhamina 6.3.1945)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Tanskan postimaksuista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Tanskan postimaksut -tunnisteella.

Postimaksu tarkoittaa maksua, jonka yleensä postilähetyksen lähettäjä maksaa, jotta posti kuljettaa lähetyksen perille sen vastaanottajalle. Postimaksu voi olla pelkkä kuljetusmaksu taikka sitten kuljetusmaksu ja yksi tai useampi erillinen lisämaksu, kuten kirjaaminen tai vakuuttaminen. Kuljetusmaksun suuruuteen vaikuttaa tavallisesti postilähetyksen laji (esimerkiksi kirje tai postikortti) sekä lähetyksen paino ja kohdemaa.

Kuvassa on kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Kööpenhaminasta Tanskasta 6. maaliskuuta 1945 Helsingborgiin Ruotsiin, jonne kirje on saapunut 14. maaliskuuta 1945. Postimaksu on maksettu 60 äyrin postimerkillä ja 25 äyrin postimerkillä.

Lentopostilipuke ja pikajakelulipuke. Pikajakelulipuke saattaa olla lipukearkin alareunasta, koska siinä on tunniste J. 28 (8-43).

Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo pikajakelulipuke (EXPRÈS). Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostilipuke (LUFTPOST – PAR AVION). Lisäksi kuorelle on pikajakelulipukkeen alle tai päälle kirjoitettu kirjoituskoneella Luftpost-Ekspres. Kuoren takana on saksalainen sensuurileima ja ruskea sensuuriliuska; näin ollen lähetys on käynyt postisensuurissa.

Postimaksu on 85 äyriä. Kirje Pohjoismaihin 1.7.1940–30.9.1946 maksoi 20 grammaan saakka 20 äyriä. Pikajakelu Pohjoismaihin 1.8.1927–31.5.1950 maksoi 40 äyriä. Kirjeen lentolisä Eurooppaan 11.10.1939–26.6.1945 maksoi jokaiselta 20 grammalta 25 äyriä.

Lähteet:

Niels H. Bundgaard: Danske Forsendelser 1875–2015, AFA-forlaget, 2015

Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999

Knud Tolbøl: Takstfortegnelse 1851–2008, AFA-forlaget, 2007

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Jan Bendix: Dansk Posthistorisk Håndbog, osa 1 (Posthistorie og takster), Danmarks Filatelist Forbund

Danmarks Filatelist Forbund (DFF), Tanskan filatelistiliitto: https://danfil.dk

Dansk Posthistorisk Selskab (DPHS), Tanskan postihistoriallinen yhdistys: https://dphs.dk

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Posthistorisk Tidsskrift (PHT), Tanskan postihistoriallisen yhdistyksen lehti

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Punatulkkuja Orvo Sundelinin joulupostikorteissa

Kaikki tietävät tai ainakin moni tietää Martta Wendelinin, Rudolf Koivun, Arnold Tilgmannin, Jenny Nyströmin ja Marjaliisa Pitkärannan. He olivat tuotteliaita postikorttitaiteilijoita. Mutta harva tietää Orvo Sundelinin, joka oli hänkin tuottelias postikorttitaiteilija.

Alla on kuva kahdesta Orvo Sundelinin piirtämästä joulupostikortista, joissa punatulkut ovat pääosassa. Kummassakin kortissa toivotetaan Hyvää Joulua.

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on varpuslintu, joka kuuluu peippojen heimoon. Talvisin punatulkkuja näkee asutuksen parissa lintulaudoilla; talvella ruokintapaikalla voi nähdä jopa sadan linnun ryhmän. Lajin levinneisyys kattaa Euroopan ja Aasian leudot alueet. Suomessa arvioidaan pesivän 150 000 - 380 000 paria.

Vasemmanpuoleinen postikortti:

Kulkenut Verlasta Voikkaan. Lähettäjä päivännyt kortin 2.2.1941. Kortin takana vasemmassa alakulmassa lukee 13/20.

Oikeanpuoleinen postikortti:

Kulkenut nyrkkipostissa Mikkeliin. Kortin takana vasemmassa alakulmassa lukee 13/20. Nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle.

Sundelin syntyi 2. syyskuuta 1908 Maariassa ja kuoli 28. helmikuuta 1986 Turussa.

Hän kuvitti erityisesti joulu- ja pääsiäiskortteja sekä onnittelukortteja. Hänen signeerauksensa on yleensä muotoa OS-lin (S-kirjain O-kirjaimen sisällä), O.S-n, S-n tai Sn. Sundelin kuvitti postikorttien lisäksi ainakin kiiltokuvia, paperinukkeja, exlibriksiä, etikettejä, julisteita ja lastenpelejä.

Postikorttitaiteilija Orvo Sundelinista voit lukea tarkemmin tämän blogin tekstistä 29. syyskuuta 2024.

Lähteet:

Postikorttien tarinoita -blogi (Sulo Heinola): https://suloensio-kotilaakso.blogspot.com -sivusto > Orvo Sundelin (11. elokuuta 2012) (28.9.2024)

Työväen Arkisto (Disec Oy): https://yksa.disec.fi/Yksa4/public/TA/ -sivusto > Orvo Sundelin -haku > Muistitietokeräelmä 11476: Kivipiirtäjä ja kivipainaja Orvo Sundelin muistelee (28.9.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Punatulkku (13.2.2025) ja Tilgmann (yritys) (28.9.2024)

A lakeside landscape voted as the most beautiful stamp of 2024

Finns have voted the lakeside landscape photographed by Jukka Risikko Orisberg, Isokyrö, as the most beautiful stamp of 2024. The photograph depicts a quiet lakeside and a dock in the morning fog at sunrise.

Jukka Risikko claimed the two top places in the voting as the second most beautiful stamp was also photographed by him. The stamp features tussock cottongrass in the morning sunlight on the edge of a bog in Alajoki, Lapua. Both of the stamps by Jukka Risikko were issued in the Glow of the sun stamp sheet in September 2024.

The Christmas stamp Christmas Path, illustrated by Hanna-Maria Mainelakeus, came in third place. The bright colors of the northern lights are reflected on the surface of snow and create a magical atmosphere to the Christmas stamp.

The winning stamp received a fifth of all votes

People could vote for the most beautiful stamp in Finland on the Posti website or by sending a postcard. A total of 34,037 votes were cast in the voting, of which 19 percent went to the winning stamp. The stamps that came in second and third place received 13 and 11 percent of the votes. The other themes of the ten stamps voted as the most beautiful included national landscapes and horse racing, among other things.

"A lakeside, a dock and sunrises or sunsets are beloved views to Finns, and many have photographed them at their summer homes several times. A quiet lake and rays of sunlight calm the mind. Jukka Risikko has wonderfully captured the beauty of an early summer morning with his camera," says Tommi Kantola, Design Manager at Posti, who was responsible for organizing the competition.

A third double-win for Jukka Risikko!

Jukka Risikko has had great success in the voting. This is already his third double-win in the most beautiful stamp of the year vote, in addition to the wins in 2021 and 2022. "This feels unbelievable. I would like to thank all those who voted for my stamps and Posti for once again making new stamps of my photos," says Risikko.

Jukka Risikko from Lapua finds photography sites in the nature of his home area. "My favorite places are peaceful forests, bog areas and waterfront areas. I observe the differences in light at different times of the day and year. Soft sunlight creates the best atmosphere in photographs. The light of sunrises and sunsets especially brings out the tones of the surrounding nature and makes them glow beautifully."

The most beautiful stamp in Finland 2024 – the vote’s Top 10

1. Glow of the sun 1, lakeside landscape, Jukka Risikko, 6,310 votes
2. Glow of the sun 2, tussock cottongrass, Jukka Risikko, 4,514 votes
3. Christmas Path, Hanna-Maria Mainelakeus, 3,897 votes
4. National landscapes II, Vanajavesi Valley, Stiina Hovi, 3,107 votes
5. National landscapes II, Utsjoki, Stiina Hovi, 3,061 votes
6. Christmas Miracle, Hanna-Maria Mainelakeus, 1,658 votes
7. Blossoming friendship, Ilona Pietiläinen, 1,236 votes
8. Kuninkuusravit 100th anniversary, Evartti, Stiina Hovi, 1,073 votes
9. National landscapes II, Aura River Valley, Stiina Hovi, 882 votes
10. Taste of summer, Klaus Welp, 791 votes

Source, text and pictures:

Posti Group’s media release 20 February 2025

Puolan kuudennetta postimerkkinäyttelyä juhlistettiin kahdella pienoisarkilla

Vuonna 1955 Puolassa järjestettiin kuudes postimerkkinäyttely, jonka kunniaksi julkaistiin kaksi pienoisarkkia. Näyttely järjestettiin Poznańissa. Kumpikin pienoisarkki on hammastamaton ja lisämaksullinen. Niiden suunnittelusta vastasi Cz. Kaczmarczyk. Pienoisarkkien Stanley Gibbons -numerot ovat MS926a ja MS926b.

Poznań on yksi Puolan vanhimmista kaupungeista ja se sijaitsee Warta-joen varrella Länsi-Puolassa. Puolan viidenneksi suurimman kaupungin väkiluku on noin 535 000. Kyseessä on yliopistokaupunki – opiskelijoita onkin yli 100 000. Adam Mickiewiczin yliopisto perustettiin vuonna 1919. Poznańin ystävyyskaupunki Suomessa on Jyväskylä.

7. heinäkuuta 1955 ilmestyneissä pienoisarkeissa on kuvattuna Poznańin kaupungintalo. Kyseessä on näyttävä rakennus, joka sijaitsee vanhassakaupungissa vanhan kauppatorin keskellä. Kaupungintalo rakennettiin alun perin 1200-luvun loppupuolella. Nykyinen rakennus on peräisin vuosilta 1550–1560; sopimuksen Poznańin kaupunginvaltuuston kanssa kaupungintalon rakentamisesta uudelleen teki italialainen arkkitehti Giovanni Battista di Quadro.

Tänä päivänä Poznańin kaupungintalo on museo ja suosittu turistikohde. Erityisesti turisteja kiinnostaa yksi rakennuksen yksityiskohdista – nimittäin mekaaniset vuohet, jotka aina keskipäivällä laittavat päät yhteen ikään kuin olisivat taistelemassa. Kaupungintaloa on jouduttu 1500-luvun jälkeen renovoimaan useamman kerran; viimeksi 1992–2002 ja sitä ennen 1945–1954. Jos vierailet Poznańissa, kannattaa käydä tutustumassa sen kauniiseen kaupungintaloon.

Puolan filateliaan voit tutustua tämän blogin tekstissä 27. tammikuuta 2024.

Lähteet:

Stanley Gibbons Limited: Poland – 2nd Edition, Stamp Catalogue, 2023

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Giovanni Battista di Quadro ja Poznań Town Hall (16.2.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Poznań (16.2.2025)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Europa 2020/2021 – Band 15: Osteuropa, 105. Auflage

Poczta Polska: https://filatelistyka.poczta-polska.pl

Polski Związek Filatelistów (PZF): https://zgpzf.pl

Bundesarbeitsgemeinschaft Polen im Bund Deutscher Philatelisten (BDPh): www.arge-polen.de

The Polonus Polish Philatelic Society: https://polonus.org

The Polish-Canadian Coin & Stamp Club ”Troyak”: https://troyakclub.com

Mopoauto – osa nuorisokulttuuria Ahvenanmaalla

Maaliskuun 19. päivä Åland Post julkaisee postimerkin, joka nostaa esiin mopoauton – suositun kulkuvälineen ahvenanmaalaisten nuorten keskuudessa. ”Mopoautot ovat tuttu näky Ahvenanmaan teillä, missä arviolta joka kolmas 15–17-vuotias huristelee näillä pienillä ajoneuvoilla. Nuori paikallinen taiteilijalahjakkuus Ksenija Chezheghova on tulkinnut mopoautoa vangiten vapauden ja yhteisöllisyyden tunteen, jonka tämä nuorisosymboli herättää. Hän on luonut vauhdikkaan ja neonvaloja hehkuvan postimerkin”, sanoo Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava Johanna Finne.

Mopoauto, joka luokitellaan mopoksi automaisesta ulkonäöstään huolimatta, on noussut nuorten suosimaksi kulkuneuvoksi Ahvenanmaalla. Kahdella istumapaikalla varustettua mopoautoa, jonka huippunopeus on 45 km/h, voi ajaa 15-vuotiaasta alkaen. Ahvenanmaalla oli vuonna 2023 yli 2500 rekisteröityä mopoa, mukaan lukien mopoautot, yhteensä 43 200 moottoriajoneuvoa.

Ksenija Chezhegova, joka on vastavalmistunut ylioppilas Ålands lyceum -lukiosta, debytoi postimerkkitaiteilijana tällä julkaisulla ja kertoo ajatuksistaan tehtävän edessä: – Tulin todella iloiseksi ja tunsin sekä ylpeyttä että vastuuta, kun minulle uskottiin tämä tehtävä. En ole aiemmin piirtänyt niin monia ajoneuvoja, joten tartuin innolla tähän haasteeseen. Ensimmäinen ajatukseni oli vapaus ja ihmissuhteet. Mopoauto on enemmän kuin sen fyysiset komponentit. Tärkeä osa mopoauton omistamista on se, että voi lähteä ajelulle kavereiden kanssa. Mopoauto on vapauden symboli ja se edustaa nuorten välistä sosiaalista verkostoa, joka syntyy heidän viettäessään aikaa yhdessä. Juuri tätä vapauden tunnetta halusin yrittää vangita, hän kertoo.

Postimerkkiä painetaan 30 000 kappaletta 5-värioffsetilla Cartor Security Printers -painossa. Julkaisun suunnittelusta ovat vastanneet Rebecka Lundén ja Johanna Finne. Merkin maksuarvo on kuusi euroa ja ensipäivänkuori (FDC) maksaa seitsemän euroa. Postimerkillä on kokoa 35 x 35 mm. Paperi on 110 g/m2 ja hammaste on 13 per 2 cm. Arkissa on 2 x 15 merkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 22. tammikuuta 2025

Amanda Chanfreaun mielikuvituksellinen postimerkki ”Open Edition” -sarjassa

Maaliskuun 19. päivä Åland Postin ”Open Edition” -postimerkkisarja saa jatkoa uudella postimerkillä, jonka on suunnitellut Ahvenanmaalta kotoisin oleva kuvittaja ja tatuointitaiteilija Amanda Chanfreau. Hän on kolmas taiteilija, joka on saanut vapaasti luoda oman tulkintansa postimerkistä. Lopputuloksena on mielikuvituksellinen tulkinta Ahvenanmaasta, joka herättää sekä uteliaisuutta että ihastusta. ”Tämän vuoden julkaisu on visuaalinen seikkailu, joka vangitsee Amanda Chanfreaun ainutlaatuisen kuvamaailman. Hänen kykynsä tasapainottaa leikkisyyttä ja mielikuvitusta tekee postimerkistä inspiroivan Ahvenanmaan symbolin. On ilo lähettää postia tällä postimerkillä.”, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Kun piti valita postimerkin aihe, Amanda Chanfreau valitsi teeman, johon hän usein palaa luomistyössään. – Meri kiehtoo minua, ja suhde pinnan yllä ja alla on teema, johon palaan mielelläni. Kun sain vapaat kädet aiheen luomiseen, tämä syntyi spontaanisti. Halusin tehdä jotain, joka tuntuisi leikkisältä ja inspiroivalta, jotakin, joka herättää uteliaisuutta. Olen jopa piirtänyt aiheeseen vanhempieni talon, lapsuudenkotini Ahvenanmaalla. Minusta on myös kivaa piirtää taloja, ja luon mielelläni pieniä talorykelmiä eläinten selkään ja muihin yllättäviin paikkoihin. Toivon, että ihmiset ilahtuvat ja että se on heidän mielestään kiva postimerkki, Amanda kertoo.

Amanda Chanfreau on syntynyt Helsingissä ja varttunut Maarianhaminassa. Nykyään hän asuu Malmössä Ruotsissa, jossa hän on osakkaana tatuointistudio Malörtissä. Viime aikoina Amanda on keskittynyt lastenkirjojen kuvittamiseen. Tämän tyyppiset tehtävät lähtivät käyntiin debyyttikirjan ”Kirahvin sydän on tavattoman suuri” menestyksen myötä. Hän teki kirjan yhdessä siskonsa Sofian kanssa.

Postimerkkiä painetaan 30 000 kappaletta ja sen maksuarvo on Lokalpost (2,90 euroa). Ensipäivänkuori (FDC) maksaa 3,90 euroa. Suunnittelu on Johanna Finnen käsialaa. Merkki painetaan 4-värioffsetilla Cartor Security Printers -painossa. Arkissa on 2 x 15 postimerkkiä. Hammaste on 13 per 2 cm ja paperi on 110 g/m2. Merkin koko on 30 x 40 mm.

Åland Postin ”Open Edition” -postimerkkisarjassa valituille taiteilijoille on annettu vapaat kädet ainutlaatuisten postimerkkien luomiseen. Sarja alkoi vuonna 2023 suomalaisen taidevalokuvaaja Christoffer Relanderin julkaisulla. Hänen postimerkkinsä "Purkitettu kaarnalaiva" oli taiteellinen kunnianosoitus lapsuusmuistolle Ahvenanmaalta. Kuvataiteilija Carolina Sundelinin postimerkki ”Luodolla” julkaistiin 2024 ja se oli kunnianosoitus Ahvenanmaan villille saaristoluonnolle.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 21. tammikuuta 2025