Hellmanin syyshuutokauppa oli menestys

Hellman Huutokaupat on vakiinnuttanut asemansa Pohjoismaiden johtavana keräilyhuutokauppana, jossa yhdistyvät perinteet, asiantuntemus ja moderni digitaalinen kaupankäynti. Kasvu osoittaa, että Hellman on onnistunut houkuttelemaan yhä laajempaa keräilijäjoukkoa – niin filatelian harrastajia kuin uusia, eri keräilynaloista kiinnostuneita ostajia.

Kasvua ja kansainvälistymistä

Hellmanin syksyisin ja keväisin pidettävät laatuhuutokaupat ovat odotettuja tapahtumia keräilijöiden keskuudessa.

Huutokaupan kallein kohde oli iso kuvioleimaerä, tulos 7400 €. Kuva: Oy Hellman Huutokaupat.

Pysyvältä vaikuttava trendi on Hellman Huutokauppojen kasvu niin kohdemääräisesti kuin kokonaismyynnillä mitattuna. Viimeiset kolme huutokauppaa ovat kaikki olleet lähes miljoonaluokkaa. Tämänkertaisen huutokaupan kokonaismyynti oli 935 000 euroa ja myyntiprosentti huikeat 96.

Tunnelma huutokaupan avajaispäivänä oli sähköinen – Hellmanin digitaalisessa salissa käytiin kilpahuutoja, jotka osoittivat, että keräilyn vetovoima on vahvassa nousussa. Huutokauppa oli jälleen osoitus siitä, että Hellman yhdistää intohimon, asiantuntemuksen ja keräilyn yhteisöllisyyden.

Puukoksi Pakotettu – huutokaupan sydän

Hyväntekeväisyyshuutokaupan kallein kohde oli Mika Wistin takoma taktinen veitsi, josta maksettiin yli 2300 €. Kuva: Oy Hellman Huutokaupat.

Huutokaupan aluksi oli Puukoksi Pakotettu -hyväntekeväisyyshuutokauppa, jonka tuotto – yli 18 000 euroa – lahjoitettiin kokonaisuudessaan Konkreettista Apua ry:n kautta Ukrainaan. Tässä erikoishuutokaupassa oli myynnissä 20 suomalaisen puukontekijän takomat 30 keräilypuukkoa, joiden valmistusmateriaalina käytettiin Ukrainan Bakhmutissa tuhoutuneen auton lehtijousia. Yksi harrastajapuukkosepistä oli näyttelijä Peter Franzén. Kalleimmaksi nousi Mika Wistin takoma taktinen veitsi, josta maksettiin yli 2300 euroa.

Hellman Huutokaupan arvokkain kohde oli neljään kansioon kerätty laaja aineisto kuvioleimoja, joita oli kaikkiaan noin 3900 irtomerkkiä ja 40 lähetystä. Tämä poikkeuksellinen kokonaisuus kisattiin tuhannen euron lähtöhinnastaan 7400 euroon. Jaetulle toiselle sijalle ylsivät vuoden 1891 rengasmerkkien 3,5 ruplan värivirhepainama sekä 85 kappaleen erä hopeakolikoita. Niistä kummastakin maksettiin 5300 euroa.

Vuoden 1891 rengasmerkkien 3,5 ruplan värivirhepainamasta maksettiin 5300 €. Kuva: Oy Hellman Huutokaupat.

Huutojen määrällä mitattuna eniten kiinnostusta herätti Sakkola-aiheinen paikkakuntakokoelma, josta annettiin kaikkiaan 71 tarjousta. Muut eniten huutoja saaneet kohteet olivat joko rahakokoelmia tai suomalaista postihistoriaa. Yksittäiskohteista eniten kilpailtiin keisarillisen Venäjän sotilasmitalista, Pietariin kulkeneesta ovaalikirjeestä ja Saarismallin lähetyksestä.

Kullan ja postimerkkien parhaimmisto

Hellmanin tarjonta ei-filateelisessa keräilytavarassa oli hyvin runsasta. Rahoja oli myynnissä yhteensä noin 600 kohdetta. Erityisesti huomiota kiinnittivät kullan kimallus ja hopean hohto. Kultaa oli myynnissä 60 esinettä, kuten koruja ja kelloja, sekä 230 kultarahaa, eli yhteensä huimat 290 kohdetta kultaa muodossa tai toisessa. Hopeaa oli niin ikään myynnissä runsaasti sekä yksittäisinä kolikkoina, kolikkokokoelmina että erilaisina esineinä, kuten aterimina ja kynttilänjalkoina.

Kultarahoista kallein oli Itävallan 1908 Frans Josef I:n aikainen 100 koronaa, 4400 €. Kuva: Oy Hellman Huutokaupat.

Kultarahoista ylivoimaisesti kallein oli Itävallan 1908 Frans Josef I:n aikainen 100 koronaa, josta maksettiin peräti 4400 euroa. Hopeakohteista paras oli 85 kolikon erä, joista vanhin oli 1500-luvulta ja uusin 2000-luvulta, mutta pääosin erässä oli 1700–1800-lukujen kolikoita. Mukana oli paljon Itävaltaa, Unkaria ja Saksan vanhoja valtioita. Kohde oli yksi eniten kilpailtuja ja se nousi 64 tarjouksen voimin huutokaupan toiseksi kalleimmaksi kohteeksi, 5300 euroon. Ostrovskin jalkaväkirykmentin satavuotisjuhlan merkki vuodelta 1906 kisattiin 1900 euroon.

Ulkomaisen filatelian paras kohde oli Islannin vuonna 1933 lentopostikuorella Yhdysvaltoihin kulkenut Hopflug-sarja, josta maksettiin 2950 euroa. Hellmanin lippulaivatuote ovat Suomen ovaalimerkit. Nyt niitä olikin tarjolla todella runsaasti, peräti 70 kohdetta. Kaikkein kallein ovaalikohde oli 5 kopeekan merkki kirjeellä Vaasasta 1859 Pietarsaareen. Kuorella oli sekä Vaasan postileima että mustemitätöinti ja siitä maksettiin 2700 euroa. Isohampaisista kohteista parhaita olivat sekapostitteita seuraavan merkkimallin kanssa.

Jokanurkkaisista merkeistä oli myynnissä kolme harvinaista päikköryhmää. Vuoden 1885 vihreästä 5 pennin merkistä oli tehty uusi löytö, hieno Sortavalassa 1885 leimattu päikkönelilö, joka kilpailtiin 2600 euroon. Myynnissä oli myös legendaarinen Zeppelinin virhepainama 1830 postituoreena nelilönä (2000 euroa) ja Karjalan täydellinen arkkisarja (4300 euroa). Myynnissä oli myös paljon hienoja päälajikokoelmia sekä erikoiskokoelmia. Useat niistä saavuttivat 1000-2000 euron tuloshinnan.

1876 ehiökortti 8 penniä, lisämerkkinä 1875 mallin 5 penniä, tulos 2950 €. Kuva: Oy Hellman Huutokaupat.

Hellmanin oma digitaalinen huutokauppa-alusta mahdollisti jälleen osallistumisen ympäri maailmaa – huutoja jätettiin yli 50 maasta, mikä vahvistaa Hellmanin asemaa kansainvälisenä keräilykaupan edelläkävijänä. Syksyn huutokauppa osoitti jälleen, että Hellman Huutokaupat on vahvassa nousussa – niin myynnillisesti kuin brändillisesti. Se kokoaa yhteen keräilijät, historian ja hyväntekeväisyyden – ja tekee sen Hellmanin tavaramerkillä: asiantuntevasti, laadukkaasti ja intohimolla.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Oy Hellman Huutokauppojen tiedote 4.11.2025

Åland Postin julkaisuohjelma 2026

Åland Post esittelee vuoden 2026 postimerkkien julkaisuohjelman, joka kattaa kuusi julkaisupäivää ja aiheita, jotka heijastavat Ahvenanmaan luontoa, kulttuuria ja nykyaikaa. ”Postimerkkivuosi 2026 tarjoaa matkan taiteen ja tarinankerronnan kautta, jossa jokainen postimerkki on ikkuna Ahvenanmaalle ja maailmaan. Aiheet heijastavat saarimaakuntaamme menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa – luonnosta ja kulttuurista henkilökohtaisiin tarinoihin ja ajankohtaisiin tapahtumiin. Olemme erityisen ylpeitä voidessamme esitellä presidentti Sauli Niinistön persoonallisen Ahvenanmaan postimerkin. Viisi debytanttia seisoo rinnakkain Ahvenanmaan, Suomen ja Ruotsin vakiintuneiden taiteilijoiden kanssa. Yhdessä nämä postimerkit tarjoavat kokoelman uusia näkökulmia ja tuttuja ilmaisutapoja”, kertoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

4. helmikuuta 2026

Postimerkkivuosi alkaa uudella postimaksulipukesarjalla, jossa esitellään neljä Ahvenanmaan yleisintä puuta. Ahvenanmaalainen kuvittaja Marie Laaksonen debytoi neljällä postimaksulipukkeella, joissa nähdään mänty (Pinus sylvestris), kuusi (Picea abies), hieskoivu (Betula pubescens) ja tammi (Quercus robur).

Samana päivä loppuu kolmivuotinen postimerkkisarja venevajakulttuurista. Sarjan kaksi viimeistä postimerkkiä esittävät venevajoja, jotka ovat enemmän kuin vain venevarastoja – ne ovat yhdessäolon ja luovuuden ilon kohtaamispaikkoja. Toinen postimerkki esittää omaperäistä ruskeaksi maalattua venevajaa, jossa on punainen katto ja sinisiä yksityiskohtia. Omistaja Göran Sundblom on suunnitellut ja rakentanut sen itse. Toisessa postimerkissä kartanonkeltainen venevaja katsoo veden ylle. Venevajan nostettavan ja laskettavan terassilattian avulla omistaja Magnus Lundberg on luonut kokoontumispaikan perheelle ja ystäville. Valokuvaaja Kjell Söderlund on kuvannut julkaisun.

18. maaliskuuta 2026

Euroopan pienet postilaitokset nostavat esiin ikonisia maamerkkejä SEPAC-postimerkkisarjassa vuonna 2026. Ahvenanmaan postimerkissä nähdään Maarianhaminan Länsisatamassa oleva purjealus Pommern, yksi tunnetummista nähtävyyksistämme ja Ahvenanmaan merenkulkuperinteen uljas symboli. Postimerkkidebytantti Moein Eshghi on valokuvannut museolaivan talvilevossa.

Samana päivänä julkaistaan uusi postimerkki sarjassa Open Edition, jossa valitulle taiteilijalle on annettu vapaat kädet luoda postimerkki oman ideansa ja visionsa pohjalta. Ahvenanmaalainen kuvataiteilija Lin Simons kuvailee postimerkissään Kesän kimallus myöhäiskesän iltaa kesämökillä, kun ilma täyttyy kimaltelevista sudenkorennoista. Aiheessa nähdään sirokeijukorento (Lestes sponsa).

Päivän kolmas postimerkki nostaa esiin rahoituspalvelusektorin Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalainen kuvittaja Elin Eriksson on tulkinnut aihetta, joka on saanut inspiraationsa ahvenanmaalaisesta fintech-yrityksestä nimeltä Enfuce. Siitä on kasvanut kansainvälinen toimija digitaalisten korttimaksujen alalla.

8. toukokuuta 2026

Postimerkkisarja EUROPA täyttää 70 vuotta 2026, mitä juhlitaan kahdella postimerkillä. Ennen juhlavuotta PostEurop, eurooppalaisten postioperaattorien yhteistyöelin, järjesti postilaitosten kesken suunnittelukilpailun yhteisen aiheen luomiseksi. Suomen Posti voitti kilpailun kuvataiteilija Klaus Welpin työllä. Tyylitelty rei´itetty linja postimerkissä symboloi Euroopan postilaitosten yhteistyötä seitsemän vuosikymmenen aikana.

Åland Post julkaisee myös oman EUROPA-merkkien 70-vuotisjuhlan suunnittelukilpailun ehdokkaan, jonka on kuvittanut Tzenko Stoyanov. Hänen kuvituksensa kunnioittaa Euroopan monimuotoisuutta ja yhteenkuuluvuutta, jossa posti yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa.

Samana päivänä julkaistaan myös Sää saaressa, vuoden vihko, jossa on kolme erikokoista postimerkkiä. Elämä saaressa tarkoittaa, että on lähellä sään vaihteluita ja luonnon voimia. Suomalainen kuvataiteilija ja muotoilija Aino-Maija Metsola – itsekin saaressa asuva – debytoi postimerkkitaiteilijana neljällä aiheella, joissa nähdään kostea sumu, rankkasade, auringonlasku merellä ja niittykasveja, jotka aaltoilevat tuulessa.

9. kesäkuuta 2025

Ahvenanmaan valokuvausmuseo täyttää 25 vuotta tänä päivänä, ja sitä juhlitaan pienoisarkilla, jonka on luonut tunnettu postimerkkitaiteilija Martin Mörck. Museolla on yksi Euroopan suurimmista valokuvausvälineiden kokoelmista, ja museo esittelee valokuvauksen kehityksen ensimmäisestä valokuvasta nykypäivän digitaaliseen aikakauteen. Pienoisarkissa näkyy joitakin niistä historiallisista esineistä, jotka kuuluvat ainutlaatuiseen kokoelmaan, samoin kuin Olle ja Benita Strömberg, museon perustajat.

Tänä samaisena kesäpäivänä julkaistaan myös vuoden ehiökorttisarja Taideklassikoita. Kortin aiheet on valittu yhteistyössä Ahvenanmaan taidemuseon kanssa, ja niissä nähdään klassisia maalauksia ahvenanmaalaisista aiheista. Taiteilijoina ovat Ellen Favorin (1853–1919), Elin Danielsson (1861–1919), Hanna Rönnberg (1862–1946) ja Tove Jansson (1914–2001).

21. syyskuuta 2026

Kansainvälisenä rauhanpäivänä meillä on ilo julkaista presidentti Sauli Niinistön persoonallinen postimerkki sarjassa Minun Ahvenanmaani. Presidentti valitsi postimerkkinsä teemaksi turvallisuuden, ja taidevalokuvaaja Christoffer Relander on tulkinnut aihetta. Postimerkissä on näkymä Bomarsundista, jossa lasta syleilee kaksi kättä, mikä heijastaa ihmisen ja paikan välistä yhteenkuuluvuutta ja symboloi turvallisuutta, läheisyyttä ja turvaa. Siluetissa erottuu myös valkoinen kyyhkynen, joka edustaa rauhaa, vapautta ja toivoa.

Päivän toinen julkaisu sukeltaa veden alle ja tuo esiin elintärkeät mikrolevät meressä, jotka ovat elintärkeitä maapallon hapentuotannolle. Postimerkin aiheessa nähdään yksi Itämeren tärkeimmistä lajeista, piilevä Chaetoceros wighamii, jonka suomalainen vesitutkija Tore Lindholm on kuvannut noin 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastimikroskoopilla.

23. lokakuuta 2026

Vuoden viimeinen julkaisu esittelee talven ja joulun tervehdyksiin liittyviä aiheita. Teemassa Talviunelmia ahvenanmaalaislatvialainen taiteilija Juta Policja on luonut kolme tunnelmallista talvimaisemaa öljyväreillä. Yhdessä postimerkeistä punatulkku lepää pihlajanmarjoja kasvavalla oksalla, kun taas kettu hiipii lumessa toisessa postimerkissä. Ensimmäistä kertaa julkaistaan myös itseliimautuva miniarkki, jossa on kolmas aihe. Siinä metsäkauris on katseenvangitsijana. Julkaisua täydentää arkki joulumerkkejä, joita voi käyttää kirjeiden ja pakettien koristeluun.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 6. marraskuuta 2025

Systeemi.net on ollut keräilijän kaveri jo vuodesta 1999

Verkko-osoitteesta www.systeemi.net löytyy Systeemi.net, joka on ollut olemassa jo vuodesta 1999 alkaen. Kyseessä on Internetissä toimiva postimerkkien ja muiden filateelisten kohteiden, postikorttien sekä muiden keräilykohteiden huutokauppa. Lisäksi sivustolla on kauppoja, joista kohteen voi ostaa heti.

Marraskuun alkupuolella 2025 Systeemi.netissä oli kauppojen kohteita yli 90 000 ja huutokauppakohteita melkein 20 000, joista filateliaa lähes 14 000 kohdetta ja postikortteja noin 4000 kohdetta. Myyjät ovat ainakin pääsääntöisesti yksityishenkilöitä, jotka määrittelevät hintatason itse. Edullisten hankintojen tekeminen on hyvinkin mahdollista.

Systeemi.netin yhdestä kaupasta ostettu kohde, joka maksoi vain 1,20 euroa. Kyseessä on kirje Tampereelta 9. elokuuta 1943 Saksaan. Lähetys on käynyt sekä Suomen että Saksan postisensuurissa, sillä kuorella on TARKASTETTU 89 -leima, Saksan punaiset sensuurileimat (kääntöpuolella) ja sensuuriliuska Geöffnet. Kirje Saksaan (erillinen postisopimus) 20 grammaan saakka 1.9.1942–4.9.1944 maksoi 3,50 markkaa.

Kauppoja on noin 40 ja niissä myytävien kohteiden määrä vaihtelee parista kappaleesta yli 17 000 kappaleeseen. Sivustolta löytyy sekä yleinen haku että yksityiskohtainen haku, joiden avulla on helppo etsiä omia keräilykohteitaan huutokaupoista ja/tai kaupoista.

Systeemi.netissä on joulukuusta 2009 alkaen tilastoja, joiden mukaan rekisteröityneitä käyttäjiä on yli 7000 ja myyntiä on ollut kappalemääräisesti melkein 3,5 miljoonaa sekä euromääräisesti yli kymmenen miljoonaa. Rekisteröityminen on helppoa, joten kannattaa harkita Systeemi.net -sivustoa yhtenä ostopaikkana tai miksei myös ylimääräisten kohteiden myyntipaikkana.

Lähde:

Systeemi.net: https://www.systeemi.net -sivusto (8.11.2025)

Postimuseossa vuonna 2026 Postia ja bittejä sekä Erik Bruunin juhlavuosi

Postimuseon vuosi 2026 tarjoaa kävijöille uuden, odotetun Postia ja bittejä -näyttelyn yhteistyössä Vapriikin kanssa. Laaja, pitkäaikainen näyttely kertoo viestivän suomalaisen ja Postin tarinan. Lisäksi nostetaan esiin graafikko Erik Bruunin juhlavuoden kunniaksi hänen lintuaiheisia postimerkkiluonnoksiaan.

Tjorven-postiauto sillalla. Kuva: Postimuseo.

Postia ja bittejä -näyttelyssä monenlaiset kävijät voivat ihmetellä tuttua, arkista ja välttämätöntä asiaa, viestintää, sen erilaisia tapoja, huimaa teknistä kehitystä ja viime vuosikymmenien muutosta. Näyttelyssä yhdistyvät historia, teknologia ja tunteet. Interaktiivinen ja pelillinen sisältö tekee näyttelystä ainutlaatuisen.

Postia ja bittejä on toteutettu Postimuseon ja Tampereen historiallisten museoiden (Vapriikki) yhteistyönä. Näyttely yhdistää molempien museoiden laajat viestinnän alan kokoelmat ja asiantuntemuksen.

Havainnekuva Postia ja bittejä -näyttelystä. Kuva: Fantomatico.

Rakastettu graafikko Erik Bruun (s. 7.4.1926) on suunnitellut yli 50 postimerkkiä 1980-luvulta lähtien. Bruunin 100-vuotisjuhlan kunniaksi esitellään hänen suunnittelemiensa lintuaiheisten postimerkkien luonnoksia, joissa taitavan piirtäjän yksityiskohtainen kädenjälki pääsee esiin.

Erik Bruunin postimerkkiluonnos kurjista. Kuva: Postimuseo.

Erik Bruunin linnut 6.2.-16.8.2026 kohtaamispaikka Kuplassa (2. kerros). Postia ja bittejä 8.5.2026 alkaen 1. kerroksessa. Postimuseon näyttelyt ovat museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Postimuseon tiedote 4.11.2025

Hämeenlinna-postikortteja: Pitkäsillan jälkeinen rautainen kaarisilta vuosilta 1951 ja 1954

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Blogitekstissä 19. syyskuuta 2025 kerrottiin Hämeenlinnan Pitkäsillasta. Sen korvasi Vanajaveden ylittävä rautainen kaarisilta, joka on kuvattuna oheisissa postikorteissa. Rautaisen kaarisillan tilalla on nykyään Viipurintien silta. Alemmassa kortissa on kuva Keinusaaresta keskustaan päin.

Ylempi postikortti on päivätty 30. toukokuuta 1954 ja leimattu Hämeenlinnassa 31. toukokuuta 1954. Vastaanottajana on ollut mahdollisesti herra Hannu Kangasvuori. Kortti on saapunut perille Pietarsaareen 1. kesäkuuta 1954 ja sen on kustantanut PK. Postikortin takana lukee T 10909 ja siellä on kerrottu, että kuvassa on Kaupunginsilta (ruotsiksi Stadsbron).

Alempi postikortti on päivätty 1. kesäkuuta 1951 ja se on muisto Helmi Laurilalta ja Usko Laurilalta, sillä kortin taakse on kirjoitettu ”Muistoksi Helmi ja Usko Laurilalta 1-6-51”. Kortin on kustantanut Forte.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Rautainen kaarisilta otettiin käyttöön vuonna 1909

Rautainen kaarisilta korvasi vuonna 1909 Pitkäsillan, joka yhdisti Hämeenlinnan kaupungin keskustan ja Keinusaaren. Puusilta otettiin käyttöön vuonna 1878. Puisen sillan kestävyyttä epäiltiin, joten sotaväki ei saanut kulkea sitä pitkin marssin tahdissa ja hevosella sitä sai ajaa vain käyden; tämä pohjautui kuvernöörin 1880-luvulla antamaan kuulutukseen.

Rautaista kaarisiltaa pidettiin rumana ja autoliikenteelle liian kapeana. Kaarisillan osat tulivat Saksasta ja sen piirustukset olivat insinööri Karl Lindbergin käsialaa. Sillan betonikansi verhoiltiin mukulakivillä.

Nykyinen Vanajaveden ylittävä, keskustan ja Keinusaaren yhdistävä silta rakennettiin vuonna 1963. Edellisestä sillasta säilytettiin graniittiset tukirakenteet. Nykyinen silta tunnetaan yleisesti nimellä Viipurintien silta.

Lähteet:

Google: https://www.google.fi > Haku Smedsgatan (14.9.2025)

Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi -sivusto > Viipurintien silta (14.9.2025)

Vaskin verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi -sivusto > Pitkäsilta Hämeenlinna -haku > Hämeenlinna - Pitkäsilta (14.9.2025)

Mauri Kunnaksen joulupostimerkit julkaistaan 5.11.

Posti julkaisee keskiviikkona 5.11. kolme uutta postimerkkijulkaisua. ”Joulupostimerkit on kuvittanut tänä vuonna legendaarinen Mauri Kunnas, joka tunnetaan useita sukupolvia hurmanneista lastenkirjoistaan”, kertoo postimerkkien taiteilijavalinnoista ja postimerkkitaidetöiden ohjauksesta vastaava Postin Design Manager Tommi Kantola.

Piparit tanssivat uunipellillä ja laulavat joulukuorossa

Tänä vuonna joulupostimerkkien pääosassa ovat touhukkaat joulupiparit, jotka tanssivat kuumalla uunipellillä ja laulavat pukin johdolla joulukuorossa. Merkkien piparit ovat iloisia hahmoja, joilla on oma persoonallisuutensa.

Uusien joulupostimerkkien graafisen suunnittelun on tehnyt Mauri Kunnaksen tytär Jenna Kunnas, joka toimii itsekin kuvittajana. ”Merkkien värimaailma on selkeä ja modernin jouluinen. Sininen ja punainen väri erottaa merkit selvästi toisistaan. Merkkien hammastus mukailee kivasti piparin muotoja”, Jenna kertoo.

Joulu on Mauri Kunnakselle tuttu aihe jo vuonna 1981 ilmestyneestä Joulupukki-kirjasta alkaen. Jouluaiheisia kirjoja on syntynyt sen jälkeen useita ja Kunnas tunnetaan myös koko perheen animaatioelokuvasta Joulupukki ja noitarumpu. Kaikkiaan Kunnas on tehnyt kymmenittäin lastenkirjoja, joiden painosmäärät ylittävät maailmalla reilusti 10 miljoonaa.

Joulupostimerkeissä Mauri Kunnaksen kädenjälkeä on nähty aiemmin kahteen otteeseen, vuosina 1996 ja 2006. Koiramäen lapset esiintyivät sitä ennen postimerkeissä vuosina 1994 ja 1995. Kunnas on suunnitellut yhteensä 19 postimerkkiä, kun mukaan lasketaan tuoreet joulupostimerkit.

Joulutervehdyksen ikimerkki Pipariparaati julkaistaan 20 merkin arkissa ja kotimaan ikimerkki Piparikuoro kymmenen merkin arkissa.

Ulkomaan ikimerkissä höyryää talvinen koski

Ulkomaan talvisiin tervehdyksiin sopivan postimerkin on valokuvannut Jukka Risikko. Merkissä nähdään Kuusamon Kitkajoen varrella sijaitseva Myllykoski, joka höyryää näyttävästi lumen ja huurteen kaunistamassa maisemassa.

”Kuvauspäivänä helmikuussa 2021 sattui olemaan 25 asteen pakkanen ja komea auringonpaiste. Kohteeseen pääseminen oli haasteellista, sillä reitti oli hyvin jäinen. Perillä näkymä oli kuitenkin vaivan arvoinen. Kauniin kylmässä maisemassa pauhaava koski ja vanha myllyrakennus oli upea näky”, Risikko kuvailee.

Ulkomaan ikimerkki Talvinen koski julkaistaan kymmenen merkin arkissa.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 5.11. kello 13-16

Järjestämme marraskuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman keskiviikkona 5.11. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki).

Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Mauri Kunnas ja Jukka Risikko ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15. Tervetuloa mukaan!

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin mediatiedote 31.10.2025

Mauri Kunnas, sympaattisten kuvitusten ja tarinoiden mestari

Mauri Kunnas (s. 1950) on Suomen suosituin ja rakastetuin kirjailija-kuvittaja, joka on julkaissut yli 40 lasten kuvakirjaa. Kunnaksen kädenjälkeä on nähty myös postimerkeissä, joista tuoreimmat ovat tänä jouluna julkaistavat joulupostimerkit.

Mauri Kunnaksen kirjat ovat tarjonneet yli 45 vuoden ajan kaikenikäisille lukijoille etsimisen ja löytämisen iloa. Kunnaksen kuvat ovat täynnä hauskoja ja humoristisia yksityiskohtia. Kuvat ja tarinat ovat kilttejä ja lempeitä, vaikka irvailevatkin.

Mauri Kunnaksen kirjoja on käännetty kaikkiaan 37 kielelle, julkaistu 36 maassa ja myyty maailmanlaajuisesti reilusti yli 10 miljoonaa kappaletta.

Lastenkirjailijan ura käynnistyi vuonna 1979 julkaistusta Suomalaisesta tonttukirjasta. Kunnaksen kuvakirjoissa on tutustuttu Koiramäen elämään ja Herra Hakkaraiseen. Kirjoissa on ollut seikkailuja, suomalaisia tarinoita ja historiaa. Sarjakuvakirjojen aiheita ovat olleet mm. Nyrok City ja Beatles.

Kunnaksen jouluaiheisia kuvakirjoja on ilmestynyt eri muodoissaan toista kymmentä kappaletta. Vuonna 1981 ilmestynyttä Joulupukkia on myyty 1,5 miljoonaa kappaletta.

Uusien joulupostimerkkien pääosassa piparit

Mauri Kunnaksen tuoreiden joulupostimerkkien pääosassa ovat touhukkaat joulupiparit. Postimerkkien piparit ovat iloisia hahmoja, joilla on kullakin oma persoonallisuutensa.

”Joulutervehdyksen ikimerkissä piparit jammailevat villisti kuumalla uunipellillä. Kotimaan ikimerkissä piparit ovat hieman rauhoittuneet ja laulavat pukin johdolla joulukuorossa”, Kunnas kertoo.

Uusien joulupostimerkkien graafisen suunnittelun on tehnyt Mauri Kunnaksen tytär Jenna Kunnas, joka toimii itsekin kuvittajana. ”Merkkien värimaailma on selkeä ja modernin jouluinen. Sininen ja punainen väri erottaa merkit selvästi toisistaan. Merkkien hammastus mukailee kivasti piparin muotoja”, Jenna kertoo.

Parasta joulussa on sen odotus

Mauri Kunnaksen perheessä vietetään joulua perinteisin menoin. ”Lapset kokoontuvat perheineen yhteen isoon taloomme muutamaksi päiväksi. Emme toista kaikkia asioita orjallisesti, mutta kyllähän jouluun kuuluu pysyvyyden tunnelma.”

Mauri Kunnas pitää eniten jouluun liittyvistä valmisteluista, joulukoristeista, jouluruuista ja joululauluista.

”Joululauluista toimivat parhaiten Nisse-polkan tyyppiset iloiset laulut. Myös jenkkiklassikoiden Nat King Colen, Frank Sinatran, Bing Crosbyn, Elviksen ja Beach Boysin joululevyt sopivat tunnelmaan”, Kunnas sanoo.

”Joulukortteja lähetän ihan perinteisen satsin. Aika lailla samoilla joulukorttilistoilla mennään vuodesta toiseen. Kortti on kiva tervehdys tutulta, jota ei ole välttämättä nähnytkään vähään aikaan. Kortti kertoo, että elossa ollaan.”

Mauri Kunnas on suunnitellut yhteensä 19 postimerkkiä

Mauri Kunnas on kuvittanut Postille useita postimerkkejä. Jos mukaan lasketaan tuoreimmat postimerkit, Kunnas on suunnitellut yhteensä 19 postimerkkiä. Merkkien aiheina ovat olleet joulu ja Koiramäen lapset.

Vuonna 1996 ilmestyneet joulupostimerkit olivat Joululaulu, Porot ja revontulet ja Joulupukki lukee kirjeitä.

Vuoden 2006 joulupostimerkit olivat Kirjeitä joulupukille ja Korvatunturin juhlat.

Koiramäen lasten suuri suosio on näkynyt myös postimerkeissä. Vuonna 1994 julkaistiin sympaattinen neljän merkin arkki Koiramäen lapset postissa. Arkissa ja merkeissä kuvataan nostalgisen Koiramäen kylän elämää.

Ystävänpäivää juhlistettiin vuonna 1995 Koiramäen lapset -postimerkeillä, jotka olivat astetta teknompia. Hologrammipostimerkeissä nähtiin samassa kuvassa kirjeiden ja korttien lähettäjät ja vastaanottajat.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin mediatiedote 31.10.2025

Hämeenlinna-postikortteja: Hämeenlinnan kirkko vuosilta 1910, 1943 ja 1947 sekä erikoisuus

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kaikissa postikorteissa on kuvattuna Hämeenlinnan kirkko, joka sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa torin laidalla. Se on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pääkirkko. Kolmessa kortissa kirkko on kuvattu ulkoapäin ja yhdessä kortissa on kuva kirkon sisätiloista.

Kahdesta ensimmäisestä kortista ylempi postikortti on käyttämätön. Siitä erikoisen tekee tarttuma eli kortin taustapuolen teksti ja kuva vaakunasta on tarttunut kortin kuvapuolelle. Kortin on kustantanut A. Alopaeus.

Kahdesta ensimmäisestä kortista alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 15. kesäkuuta 1910. Vastaanottajana on ollut rouva Amanda Lönnqvist Harjavallasta.

Kahdesta jälkimmäisestä kortista ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 25. elokuuta 1947. Kortti on kulkenut postissa, mutta ajan saatossa postimerkki on irronnut; kuitenkaan kortille kiinnitetty kirjeensulkija ei ole irronnut. Vastaanottajana on ollut opettaja Lyyli Syväniemi Rautjärveltä. Kortin numeroltaan 01026 on kustantanut ROY, joka on todennäköisesti Rautatiekirjakauppa Oy.

Kahdesta jälkimmäisestä kortista alempi postikortti on päivätty Hämeenlinnassa 7. elokuuta 1943 ja leimattu kenttäpostikonttorissa 9. elokuuta 1943. Koska kyse on ollut kenttäpostista, postimerkkiä ei ole tarvittu. Vastaanottajana on ollut Salme Alaro Lohjalta. Kortin numeroltaan 01027 on kustantanut ROY, joka on todennäköisesti Rautatiekirjakauppa Oy.

Hämeenlinnan kirkosta ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta löytää lisää tietoa verkkosivuilta www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Merkittävä kustavilaisen klassismin edustaja valmistui vuonna 1798

Evankelis-luterilaisen Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pääkirkkona toimiva Hämeenlinnan kirkko valmistui vuonna 1798. Sen suunnitteli ranskalainen arkkitehti ja taidemaalari Louis Jean Desprez vuonna 1789 ja kirkon rakentaminen alkoi kolme vuotta myöhemmin. Kirkko edustaa kustavilaista klassismia. Ruotsin kuningas Kustaa III, joka päätti kaupungin siirrosta sen nykyiselle paikalle, ihaili Rooman Pantheonia, joten kirkko suunniteltiin muistuttamaan sitä.

Vuonna 1831 puinen kellotapuli tuhoutui kaupungin palossa, joten kuusi vuotta myöhemmin valmistui kellotorni sakastin yhteyteen. Vuonna 1892 tapahtui kirkon laajentaminen ristikirkoksi Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan – samassa yhteydessä sisustus purettiin ja kirkko sai lehterit.

Seuraavan kerran Hämeenlinnan kirkon sisustusta uudistettiin vuonna 1912, jolloin suunnitelmista vastasi Ilmari Launis. Kirkko sai seinä- ja lasimaalaukset, jotka kuitenkin poistettiin noin 50 vuotta myöhemmin peruskorjauksen myötä. Vuoden 1964 peruskorjauksen suunnitteli Aarno Ruusuvuori – hän halusi sisustuksen vastaavan mahdollisimman paljon alkuperäistä sisustusta.

Hämeenlinnan kirkkoon mahtuu istumaan noin 750 henkilöä. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin ja se lahjoitettiin vuonna 1892. Taulussa Vapahtaja ilmestyy Maria Magdalenalle pääsiäisaamuna. Liturgiset kirkkotekstiilit ovat vuodelta 1987; ne suunnitteli tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärvi ja valmisti Fredrika Wetterhoff -säätiön kutomo. Kirkon 200-vuotisjuhliin valmistui lehterikaiteen taidetekstiili. Urut ovat vuodelta 2003 ja ne on valmistanut saksalainen urkurakentamo Georges Heintz.

Hämeenlinnan kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia, kastetilaisuuksia, konfirmaatioita ja häitä sekä muita tapahtumia, kuten konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia. Kirkkoon pääsee tutustumaan muutenkin ja kesäisin paikalla on myös opas tiettyinä päivinä.

Lähteet:

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta: https://www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi -sivusto > Kirkot ja tilat > Kirkot ja kappelit > Hämeenlinnan kirkko (26.10.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hämeenlinnan kirkko, Louis Jean Desprez ja Rautakirja (26.10.2025)

Kokoelmaprojekti Suomen postimaksuista 1875–2001

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Suomen postimaksuista 1875–2001. Kokoelman kerääminen alkoi loppuvuodesta 2025. Palaute muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com.

Kirje Turusta 13. maaliskuuta 1901 Ruotsiin Tukholmaan, jonne kirje on saapunut 14. maaliskuuta 1901. Kirje ulkomaille 15 grammaan saakka 1.5.1891–13.9.1917 maksoi 10 kopeekkaa eli 0,10 ruplaa.

Postimaksu tarkoittaa maksua, jonka yleensä postilähetyksen lähettäjä maksaa, jotta posti kuljettaa lähetyksen perille sen vastaanottajalle. Postimaksu voi olla pelkkä kuljetusmaksu taikka sitten kuljetusmaksu ja yksi tai useampi erillinen lisämaksu, kuten kirjaaminen tai vakuuttaminen. Kuljetusmaksun suuruuteen vaikuttaa tavallisesti postilähetyksen laji (esimerkiksi kirje tai postikortti) sekä lähetyksen paino ja kohdemaa.

Kirjattu kirje Helsingistä 27. maaliskuuta 1940 Yhdysvaltoihin White Plainsiin, jonne kirje on saapunut 18. huhtikuuta 1940. Lähetys on käynyt sekä Suomen että Yhdysvaltojen postisensuurissa, sillä kuorella on Sotasensuurin tarkastama -leima ja sensuuriliuska OPENED BY CENSOR 1688. Kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931–30.9.1942 maksoi 2,50 markkaa. Kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.11.1936–30.9.1942 maksoi 3,50 markkaa.

Suomen postimaksujen osalta ajanjakso vuodesta 1875 vuoteen 2001 on erittäin mielenkiintoinen. 1875 on vuosi, jolloin Yleinen postiliitto astui voimaan; tarkalleen ottaen 1. heinäkuuta. Nimi muuttui Maailman postiliitoksi vuonna 1878. Maailman postiliitto eli UPU (ranskaksi Union postale universelle) on merkittävä organisaatio myös Suomen kannalta, koska se säätelee liitossa mukana olevien valtioiden välistä postitoimintaa.

Painotuote Autopostitoimisto 2:sta 1. kesäkuuta 1960 Suomenlinnaan, jonne painotuote on saapunut 2. kesäkuuta 1960. Painotuote kotimaassa 50 grammaan saakka 1.6.1956–31.12.1962 maksoi 10,00 markkaa.

Muita merkittäviä virstanpylväitä ovat muun muassa maamme itsenäistyminen 6. joulukuuta 1917 sekä rahauudistus 1. tammikuuta 1963, josta alkaen aiempi sata markkaa vastasi yhtä markkaa ja aiempi yksi markka vastasi yhtä penniä. Tällä oli suora vaikutus myös postimaksuihin. Vuonna 1984 tuli kirjeissä käyttöön 1. ja 2. luokka, joista jälkimmäisessä kirjekohtainen postimaksu oli edullisempi, jos lähetti kerralla vähintään 20 kirjettä.

Kirjattu kirje lentopostissa Helsingistä 4. maaliskuuta 1983 Sri Lankaan Negomboon, jonne kirje on saapunut 9. maaliskuuta 1983. Kirjaaminen ulkomaille 1.1.1983–29.2.1984 maksoi 6,00 markkaa. Kirje lentoteitse Euroopan ulkopuolelle 20 grammaan saakka 1.1.1983–29.2.1984 maksoi 2,20 markkaa. Alla on kirjatun lähetyksen kuitti.

Vuonna 2001 Suomessa julkaistiin viimeistä kertaa markka-arvoisia postimerkkejä, joten kokoelma on loogista päättää siihen vuoteen. Euro tuli käyttöön 1. tammikuuta 2002 – tosin rahauudistuksen jälkeisiä markka-arvoisia postimerkkejä sai käyttää vielä vuoden 2011 loppuun saakka. Vuosien 1875–2001 postimaksujen keräämistä edesauttaa myös se, että kyseisen ajanjakson postitaksoista on paljon tietoa.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016

Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999

Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat, osat 1 ja 2, Espoo 2002

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Jaakko Honkavaara: Alkaisinko kerätä postitaksakokoelmaa, Postari 1/1982

Aapo Korte: Postitaksakokoelma: Kerääminen, kasaaminen, tekeminen; Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry, Hämeenlinna 1994

Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015

Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985

Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985 korjauksia ja lisäyksiä

Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Maailman postiliitto, Rahauudistus ja Suomen postilaitoksen historia (12.10.2025)