Kokoelmaprojekti Suomen postimaksuista 1875–2001

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Suomen postimaksuista 1875–2001. Kokoelman kerääminen alkoi loppuvuodesta 2025. Palaute muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com.

Kirje Turusta 13. maaliskuuta 1901 Ruotsiin Tukholmaan, jonne kirje on saapunut 14. maaliskuuta 1901. Kirje ulkomaille 15 grammaan saakka 1.5.1891–13.9.1917 maksoi 10 kopeekkaa eli 0,10 ruplaa.

Postimaksu tarkoittaa maksua, jonka yleensä postilähetyksen lähettäjä maksaa, jotta posti kuljettaa lähetyksen perille sen vastaanottajalle. Postimaksu voi olla pelkkä kuljetusmaksu taikka sitten kuljetusmaksu ja yksi tai useampi erillinen lisämaksu, kuten kirjaaminen tai vakuuttaminen. Kuljetusmaksun suuruuteen vaikuttaa tavallisesti postilähetyksen laji (esimerkiksi kirje tai postikortti) sekä lähetyksen paino ja kohdemaa.

Kirjattu kirje Helsingistä 27. maaliskuuta 1940 Yhdysvaltoihin White Plainsiin, jonne kirje on saapunut 18. huhtikuuta 1940. Lähetys on käynyt sekä Suomen että Yhdysvaltojen postisensuurissa, sillä kuorella on Sotasensuurin tarkastama -leima ja sensuuriliuska OPENED BY CENSOR 1688. Kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931–30.9.1942 maksoi 2,50 markkaa. Kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.11.1936–30.9.1942 maksoi 3,50 markkaa.

Suomen postimaksujen osalta ajanjakso vuodesta 1875 vuoteen 2001 on erittäin mielenkiintoinen. 1875 on vuosi, jolloin Yleinen postiliitto astui voimaan; tarkalleen ottaen 1. heinäkuuta. Nimi muuttui Maailman postiliitoksi vuonna 1878. Maailman postiliitto eli UPU (ranskaksi Union postale universelle) on merkittävä organisaatio myös Suomen kannalta, koska se säätelee liitossa mukana olevien valtioiden välistä postitoimintaa.

Painotuote Autopostitoimisto 2:sta 1. kesäkuuta 1960 Suomenlinnaan, jonne painotuote on saapunut 2. kesäkuuta 1960. Painotuote kotimaassa 50 grammaan saakka 1.6.1956–31.12.1962 maksoi 10,00 markkaa.

Muita merkittäviä virstanpylväitä ovat muun muassa maamme itsenäistyminen 6. joulukuuta 1917 sekä rahauudistus 1. tammikuuta 1963, josta alkaen aiempi sata markkaa vastasi yhtä markkaa ja aiempi yksi markka vastasi yhtä penniä. Tällä oli suora vaikutus myös postimaksuihin. Vuonna 1984 tuli kirjeissä käyttöön 1. ja 2. luokka, joista jälkimmäisessä kirjekohtainen postimaksu oli edullisempi, jos lähetti kerralla vähintään 20 kirjettä.

Kirjattu kirje lentopostissa Helsingistä 4. maaliskuuta 1983 Sri Lankaan Negomboon, jonne kirje on saapunut 9. maaliskuuta 1983. Kirjaaminen ulkomaille 1.1.1983–29.2.1984 maksoi 6,00 markkaa. Kirje lentoteitse Euroopan ulkopuolelle 20 grammaan saakka 1.1.1983–29.2.1984 maksoi 2,20 markkaa. Alla on kirjatun lähetyksen kuitti.

Vuonna 2001 Suomessa julkaistiin viimeistä kertaa markka-arvoisia postimerkkejä, joten kokoelma on loogista päättää siihen vuoteen. Euro tuli käyttöön 1. tammikuuta 2002 – tosin rahauudistuksen jälkeisiä markka-arvoisia postimerkkejä sai käyttää vielä vuoden 2011 loppuun saakka. Vuosien 1875–2001 postimaksujen keräämistä edesauttaa myös se, että kyseisen ajanjakson postitaksoista on paljon tietoa.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016

Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999

Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat, osat 1 ja 2, Espoo 2002

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Jaakko Honkavaara: Alkaisinko kerätä postitaksakokoelmaa, Postari 1/1982

Aapo Korte: Postitaksakokoelma: Kerääminen, kasaaminen, tekeminen; Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry, Hämeenlinna 1994

Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015

Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985

Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985 korjauksia ja lisäyksiä

Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Maailman postiliitto, Rahauudistus ja Suomen postilaitoksen historia (12.10.2025)

Stamps in the first half of next year to feature Erik Bruun, Yle, Pride and Europe, as well as friends and flowers

Posti will issue seven new stamp publications with a total of 24 different designs in the first half of 2026. The stamps will be issued in three batches on January 14, April 7 and May 6.

The January themes: Valentine’s Day, floral greetings and the 100th anniversary of Yle

Next year, the Valentine’s Day stamps will feature colorful poster-like illustrations of friendship and spending time together in different situations, designed by Pietari Posti. Friendship is a 10-stamp sheet containing five different domestic no-value indicator stamps.

Oona Himanen has designed floral stamps that are suitable for various congratulations and greetings. The stamps feature a glowing red rose with a pink perennial mallow flower. Floral Greetings is a 10-stamp sheet with two different domestic no-value indicator stamp designs.

Yle will celebrate its 100th anniversary next year. Posti will celebrate the event with stamps that showcase different aspects of Yle’s operations, such as the TV studio's control room, children’s programmes, culture and drama. The Yle 100 Years stamp sheet, designed by Anna-Mari Tenhunen, contains 10 stamps and five different domestic no-value indicator stamp designs.

Erik Bruun’s birthday will be celebrated in April

Erik Bruun, a master of graphic design, was born on April 7, 1926, in Säiniö, Vyborg. To celebrate his birthday, Posti will issue stamps designed by Ilkka Kärkkäinen on April 7, 2026. The stamps will feature five works from Erik Bruun’s long career, including the famous Saimaa Ringed Seal and Hartwall posters. Erik Bruun 100 Years is a 10-stamp sheet containing five different domestic no-value indicator stamps.

The May themes: the Europe-wide stamp, happy flowers and Pride

In May, Posti will issue a stamp designed by Klaus Welp that won the EUROPA stamp design competition. The winning stamp will be issued next year with its own country codes in the areas of all European postal organizations. The Europa United in... stamp will be issued as a 10-stamp sheet.

The graphic, pattern-like floral stamps illustrated by Anna Emilia Laitinen with bird shapes in their arrangements are suitable for congratulations in the spring. Happy Flowers is a 10-stamp sheet containing five different domestic no-value indicator stamps.

Posti has been an official partner of the Helsinki Pride community since 2018. The aim of cooperation is to promote equality, equity and human rights. To celebrate Pride, Posti will issue a stamp designed by Eero Lampinen, featuring a colorful group marching in the colors of the rainbow flag. The Pride stamp will be issued as a 10-stamp sheet.

Source, text and pictures:

Posti Group’s media release 23 October 2025

Filatelian termejä: Erikoisleima

Erikoisleima on postileima, joka on nimensä mukaisesti käytössä jotain erikoista tai erityistä tarkoitusta varten. Tällaisia tarkoituksia ovat mm. messut ja näyttelyt, urheilukilpailut sekä joulu. Erikoisleimalle tyypillistä on, että se on käytössä vain lyhyen aikaa (joskus vain yhden päivän ajan) ja että se on käytännössä aina kuvallinen leima. Myös kuvaleimat ovat kuvallisia leimoja, mutta niissä käyttöaika ei ole päiviä tai viikkoja, vaan ne ovat käytössä kuukausia tai jopa vuosia.

Rautatieaiheinen erikoisleima vuodelta 1954, joka oli käytössä yhden päivän ajan (5. elokuuta). Henri Seulassaaren erikoisleimasivujen mukaan tämä leima on järjestyksessään Suomen 81. erikoisleima.

Henri Seulassaaren erikoisleimasivujen (https://henriseulanto.webnode.fi/erikoisleimat/) mukaan Suomessa virallisia erikoisleimoja on ollut käytössä 1920-luvulta lähtien, ja niitä on ollut monta tuhatta erilaista. 2000-luvulla erikoisleimojen määrä on selvästi vähentynyt, mikä johtunee pitkälti siitä, että postimerkillisen postin määrä on laskenut. Lisäksi tapahtumien järjestäjät eivät todennäköisesti kokeneet saavansa erikoisleimasta riittävästi hyötyä siitä maksettuun kustannukseen nähden.

Finlandia-hiihto on perinteikäs urheilutapahtuma, jonka reitti kulki pitkään Hämeenlinnasta Lahteen. Tapahtumalla on ollut usein oma erikoisleimansa siten, että Hämeenlinnassa omansa ja Lahdessa omansa. Kuvassa oleva leima on vuodelta 1983, jolloin Finlandia-hiihto järjestettiin 27. helmikuuta. Henri Seulassaaren erikoisleimasivujen mukaan tämä leima on järjestyksessään Suomen 1423. erikoisleima.

Erikoisleimojen suosio oli suurimmillaan 1900-luvun jälkipuoliskolla, mutta nykyään niitä ei tosiaan enää kovin paljon käytetä. Esimerkiksi vuonna 2022 oli käytössä 16 erikoisleimaa, joista yli 80 prosenttia oli ensipäivänleimoja. Ensipäivänleima on postileima, jota käytetään uusien postimerkkien ilmestymispäivänä.

Ensipäivänleima Islannin Reykjavikista. 13. maaliskuuta 2003 ilmestyivät kuvassa näkyvät postimerkit.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Tuomas Piironen: Leimaheraldiikkaa Suomessa (Itsenäisyytemme 60 vuotta 1200 kuvaleiman kertomana) ja Leimaheraldiikkaa Suomessa II

Henri Seulassaaren erikoisleimasivut: https://henriseulanto.webnode.fi/erikoisleimat/ -sivusto (22.10.2025)

Vuoden joulumerkit tukevat Ahvenanmaan palokuntanuoria

23. lokakuuta Åland Post julkaisee tämän vuoden joulumerkit, joita voi käyttää joulutervehdysten ja pakettien koristeluun. Joulumerkkien kuvittaja on Jonas Wilén. Joulumerkit täydentävät vuoden joulupostimerkkejä, joiden teemana on yhdessä. Tämän vuoden joulumerkkien myynnistä saatu ylijäämä lahjoitetaan Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaostolle.

Ahvenanmaan vuoden 2025 joulumerkit on kuvittanut Jonas Wilén. Kuva: Åland Post.

– Joulumerkit on arvostettu perinne aina vuodesta 1993 alkaen ja olemme ylpeitä voidessamme tukea yhdistystoimintaa Ahvenanmaalla. Tänä vuonna saimme yleisöltä vihjeen palokuntanuorista ja olemme iloisia, että joulumerkit voivat tukea tätä tärkeää toimintaa. Palokuntanuoret oppivat taitoja, jotka vahvistavat koko yhteiskuntaa, aina palon sammuttamisesta ja ensiavusta yhteistyöhön ja ongelmanratkaisuun, kertoo Gunilla Häggblom, Åland Postin postimerkkiosaston tiedottaja.

Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaosto työskentelee sen eteen, että nuoret kiinnostuisivat palokunnasta, ja jaosto tukee vapaapalokuntien nuorisotoimintaa Ahvenanmaalla. Jaosto järjestää nuorten ohjaajien tapaamisia, yhteisiä kauden päättäjäisiä, joissa on kilpailuja letku- ja sankoruiskulla sekä matkoja suomenruotsalaisen palo- ja pelastusliiton kesäleireille.

– Olemme iloisia, että meidät on nimitetty apurahan saajaksi nuorisopalokuntatyömme ansiosta. Joulumerkkiapurahasta tulee tervetullut lisä panostuksiimme nuorten innostuksen ja sitoutumisen tukemisessa. Tavallisten tapahtumiemme lisäksi suunnittelemme nuorten ohjaajille tiimipäivää ja matkaa kansainväliselle palokuntaleirille Maskuun. Siellä nuoret voivat kehittää taitojaan ja tavata ikätovereitaan muun muassa Saksasta, Tšekistä ja Latviasta, kertoo Simon Söderlund, Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaoston toiminnanjohtaja.

Joulumerkit ovat tarramerkkejä, joita voi käyttää joulutervehdysten ja pakettien kirjeensulkijoina ja koristeluun. Ne myydään 20 merkin arkkeina. Joulumerkit eivät käy postimaksuna. Kuva: Åland Post.

Joulumerkkejä painetaan 2500 arkkia, joista jokaisessa on 20 tarramerkkiä. Suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Yksi arkki maksaa viisi euroa. Painomenetelmänä on 4-värioffset ja painopaikkana toimii Royal Joh. Enschedé.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 20. lokakuuta 2025

Ison-Britannian kirjattua postia (Liverpool 27.9.1935)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Ison-Britannian kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Ison-Britannian kirjattu posti -tunnisteella.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = recommandé ranskaksi ja registration englanniksi); Isossa-Britanniassa käytetään lisäksi kuoren päälle painettua tai piirrettyä sinistä ristiä. Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kuvassa on kirjattu kirje Liverpoolista Isosta-Britanniasta 27. syyskuuta 1935 Suomeen Kajaaniin, jonne kirje on saapunut 2. lokakuuta 1935. Kirjeen kirjaamisesta kertoo kuoren päälle painettu sininen risti sekä kuorelle painetut tekstit. Kyseessä on nimenomaan kirjatun postin lähettämiseen tarkoitettu ehiökuori. Yleensä kuoren vasemmassa yläkulmassa on kirjaamisesta kertova R-lipuke, mutta nyt se on joko jäänyt kokonaan kiinnittämättä tai sitten se on kiinnitetty niin heikosti, että se on päässyt irtoamaan.

Postimaksu on ollut yhteensä 5,5 d (d = penny). Kirjaaminen ulkomaille 13.6.1921–30.4.1949 maksoi 3 d. Korkeintaan yhden unssin painava kirje ulkomaille 14.5.1923–30.4.1940 maksoi 2,5 d.

Ylhäällä keskellä lukee englanniksi seuraavasti: ”Registered letter. This letter must be given to an officer of the post office to be registered, and a receipt obtained for it. The address must be written on this side.” Vapaasti suomennettuna teksti on seuraava: ”Kirjattu kirje. Tämä kirje täytyy luovuttaa postitoimiston virkailijalle kirjaamista varten, ja jotta siitä saa kuitin. Osoite tulee kirjoittaa tälle puolelle.”

Kuoren taustapuolella lukee englanniksi seuraavasti: ”Registration. Compensation is given for loss or damage in respect of an Inland Registered Letter, and for the loss of an Imperial and Foreign Registered Letter, subject to the limitations and conditions notified in the Post Office Guide.” Vapaasti suomennettuna teksti on seuraava: ”Kirjaaminen. Kotimaan kirjatun kirjeen katoamisesta tai vahingoittumisesta maksetaan korvausta, ja ulkomaille lähetetyn kirjatun kirjeen katoamisesta, kuitenkin postitoimisto-oppaan rajoitusten ja ehtojen mukaisesti.”

Tässä kohdassa on tavallisesti kirjaamisesta kertova R-lipuke. Siinä kerrotaan, että tämä tila on varattu virallista kirjaamislipuketta varten ja että tila takana on tarkoitettu lähettäjän osoitetta varten.

Tästä kohteesta mielenkiintoisen tekee myös kuorella olevat postimerkit, jotka on rei’itetty. Aikoinaan osa yrityksistä rei’itti ostamansa postimerkit esimerkiksi kirjaimilla tai kuvalla, jotta niiden työntekijät eivät voisi käyttää merkkejä omiin tarkoituksiinsa.

Lähde:

The Great Britain Philatelic Society: https://www.gbps.org.uk -sivusto; British Postal Rates ja Display Archive (21.4.2022 ja 22.4.2022)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):

D. A. Dromberg: Kaksi kirjattua kirjettä Englannista Suomeen, Philatelia Fennica 6-7/1976

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Aapo Korte: Sininen risti tunnuksena Englannin kirjatussa postissa, Filatelisti 1/2000

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Ganzsachen-Katalog Europa West 1983

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Registered envelope ja Registered mail

Postimerkkeilijä Keräilee: Ed Belfour torjui Chicago Blackhawksin maalilla kaudet 1988–1997

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

21. huhtikuuta 1965 syntynyt Edward John ”Ed” Belfour pelasi Chicago Blackhawksin maalilla kaudet 1988–1997. Kanadalainen Belfour torjui NHL-urallaan maalivahtina myös San Jose Sharksissa, Dallas Starsissa, Toronto Maple Leafsissa ja Florida Panthersissa.

Sopimuksen Chicago Blackhawksin kanssa hän teki syyskuussa 1987. Ensimmäinen kausi meni kuitenkin Saginaw Hawksissa IHL:ssä, joka oli siihen aikaan Blackhawksin farmiseura. Seuraavalla kaudella hän pääsi pelaamaan siitä noin puolet Chicagossa.

Ed Belfourista tuli Chicago Blackhawksin ykkösmaalivahti kaudella 1990–1991. Kausi oli hänelle onnistunut, sillä hän sai vuoden tulokkaana Calder Memorial Trophyn, parhaana maalivahtina Vezina Trophyn ja Trico Goaltender Awardin parhaan torjuntaprosentin ansiosta. Lisäksi palkintokaappiin päätyi William M. Jennings Trophy, koska Blackhawks oli päästänyt vähiten maaleja kauden aikana.

Lempinimillä ”Eddie the Eagle” ja ”Crazy Eddie” tunnettu Belfour pääsi joukkueensa kanssa kaudella 1991–1992 NHL:n finaaleihin asti, mutta Pittsburgh Penguins oli parempi. Hänen palkintokaappinsa sai täydennystä vuonna 1993 William M. Jennings Trophysta ja Vezina Trophysta sekä vuonna 1995 kolmannen kerran William M. Jennings Trophysta.

Ed Belfour torjui Chicago Blackhawksin maalilla kaiken kaikkiaan 415 runkosarjaottelussa ja muissa NHL-joukkueissa 548 runkosarjaottelussa. Maajoukkuetasolla hän edusti Kanadaa. Belfour lopetti pelaajauransa ruotsalaisessa Leksands IF:ssä, jossa hän torjui kauden 2007–2008. Hockey Hall of Fameen hänet valittiin vuonna 2011.

Koska Belfour ehti pelata Chicago Blackhawksissa melkein kymmenen kautta ja koska jääkiekkokorttien keräily oli erityisen suosittua juuri silloin, löytyy hänestä paljon jääkiekkokortteja Blackhawks-paita yllään.

Lähteet:

NHL.com, the National Hockey League: https://www.nhl.com -sivusto > Players > Ed Belfour (12.10.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Ed Belfour (12.10.2025)

Postimerkkeilijä Keräilee: Kauppakeskus Ratina täyttyi keräilykorttien ystävistä lauantaina 11.10.

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Kauppakeskus Ratinassa Tampereella järjestettiin lauantaina 11.10. Finland Card Expo -keräilykorttitapahtuma. Innokkaimmat harrastajat olivat päässeet tutkimaan kauppiaiden tarjontaa jo ennen kuin tapahtuma virallisesti alkoi.

Päivän mittaan väkimäärä kauppiaspöytien ympärillä kasvoi niin suureksi, että kaikki eivät päässeet heti tutustumaan tarjontaan, mutta sopu sijaa antoi. Oli ilahduttavaa huomata, että keräilykortit kiinnostavat erityisesti nuoria. Pääasia on, että keräilyharrastus voi hyvin – se on sitten makuasia, mitä kerätään.

Selvästi eniten käytiin kauppaa Pokémon-korteilla. Myös muiden keräilykorttipelien kortteja näytti olevan myynnissä. Jääkiekko-, jalkapallo- ja koripallokorttejakin keräileville riitti tutkittavaa; urheilukorteista suurin osa taisi olla jääkiekkokortteja. Lisäksi osalla kauppiaista oli myynnissä erilaisia keräilykorttitarvikkeita.

Itse löysin Finland Card Exposta neljä HPK-jääkiekkokorttia ja 14 Chicago Blackhawks -jääkiekkokorttia. Joukossa muun muassa Niko Kapasen Signature-kortti ja kaksi korttia Teuvo Teräväisestä Blackhawksin pelipaidassa. Lisäksi ostin Ratinan XS Leluista Upper Deck MVP -Blaster-laatikon.

Liettualainen vuoden 1939 postimerkkisarja koripallon EM-kisoista

Liettuassa julkaistiin vuonna 1939 postimerkkisarja, joka oli omistettu koripallon kolmansille Euroopan mestaruuskilpailuille. Sarjassa on kolme merkkiä: 15 centasia + 10 centasia, 30 centasia + 15 centasia ja 60 centasia + 40 centasia. Sata centasia on yksi liti. Postimerkkien AFA-numerot ovat 430-432.

Aihe on ajankohtainen, sillä tänä vuonna pidetyissä koripallon EM-kisoissa Suomi selvitti tiensä loistavasti neljän joukkoon ja oli erittäin lähellä pronssimitalia.

Historian kolmannet EM-kilpailut järjestettiin Liettuan Kaunasissa 21.-28. toukokuuta 1939. Mukana oli kahdeksan joukkuetta: Italia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Suomi, Unkari ja Viro. Suomi jäi kahdeksanneksi ja tasoerosta kertoo, että EM-kultaa voittanut Liettua oli Suomea parempi pistein 112-9. Toinen oli Latvia ja pronssia saavutti Puola.

Ensimmäisen kerran koripallon Euroopan mestaruudesta pelattiin Sveitsissä vuonna 1935, jolloin kultaa voitti Latvia. Toisen kerran EM-kisat järjestettiin Latviassa vuonna 1937 – silloin mestaruutta juhli Liettua.

Koripallon historia ulottuu 1800-luvulle saakka, sillä vuonna 1891 kanadalainen opettaja James Naismith kehitti tämän nykypäivänä erittäin suositun urheilulajin. Painetut säännöt näkivät päivänvalon vuonna 1892. Aluksi pelivälineenä oli jalkapallo, mutta varsinaisen koripallon käyttöön siirryttiin vuonna 1894. Suomessa koripalloa on pelattu noin vuodesta 1927–1930 alkaen, kun Vilho Nuoreva toi lajin meille Kööpenhaminasta.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 1, A-P; 2006

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Koripallo, Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut, Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1939 ja Liettuan liti (10.10.2025)

Grönlannin heinä- ja syyskuun 2025 postimerkkijulkaisuissa Jens Rosing, Ittoqqortoormiit, Länsipohjoismainen neuvosto, telekommunikaatio, etnografiset valokuvat ja rauhankyyhky

Grönlannin posti julkaisi heinäkuussa 2025 yhden postimerkkijulkaisun ja syyskuussa 2025 viisi postimerkkijulkaisua. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl.

28. heinäkuuta ilmestyi postimerkki, joka on omistettu Jens Rosingille. Hän olisi täyttänyt samana päivänä sata vuotta. Rosing tunnetaan filatelistien keskuudessa erityisesti Grönlannin postimerkeistä, sillä hän ehti noin 51 vuoden aikana suunnitella yli 150 grönlantilaista merkkiä. Ilulissatissa syntyneen Jens Christian Rosingin vanhemmat olivat Otto Rosing ja Sara Siegstad. Samaan julkaisuun kuuluu myös pienoisarkki. Merkki ja pienoisarkki ovat norjalaisen Martin Mörckin käsialaa – hän on itsekin tunnettu postimerkkien suunnittelija.

Ittoqqortoormiitin kaupunki sai oman postimerkin 4. syyskuuta. Sen perustamisesta on kulunut sata vuotta. Itärannikon puolivälissä sijaitseva Ittoqqortoormiit on Grönlannin pienin kaupunki, koska asukkaita on vain 364. Postimerkki pohjautuu Pia Arken (1958–2007) taiteeseen. Arke oli grönlantilais-tanskalainen taiteilija, valokuvaaja, kirjailija ja esiintyjä.

24. syyskuuta julkaistiin postimerkki juhlistamaan 40-vuotiasta Länsipohjoismaista neuvostoa (englanniksi The West Nordic Council). Nuukissa perustettu neuvosto on Färsaarten, Grönlannin ja Islannin parlamenttien yhteistyöfoorumi. Siihen kuuluu 18 jäsentä eli kuusi jokaisesta parlamentista. Merkin on suunnitellut Maria Panínguakʼ Kjærulff.

Grönlantilainen telekommunikaatio saavutti sadan vuoden iän 6. syyskuuta, jolloin sen kunniaksi ilmestyi kaksi postimerkkiä ja pienoisarkki. Julkaisu on Martin Brandt Hansenin käsialaa – hän syntyi vuonna 1990 ja varttui Nuukissa, Kööpenhaminaan Hansen muutti vuonna 2014.

6. syyskuuta 1925 klo 14.23 lähetettiin Grönlannin ensimmäinen sähkösanoma Qeqertarsuaqista Tanskan kuningas Kristian X:lle. Siinä luki vapaasti suomennettuna seuraavasti: ”Tänään olen avannut radioaseman Godhavnissa toimintaa varten. Lähetän ensimmäisen sähkösanoman kuninkaalle tanskalaisten ja grönlantilaisten kunnioittavin tervehdyksin. Kaikki on täällä hyvin. Hauge, sisäministeri.” Kuningas vastasi 8. syyskuuta ja vastaus saapui perille 10. syyskuuta.

Grönlannin postilaitos ja telelaitos yhdistyivät vuonna 1997. Vuonna 2021 yhtiön nimeksi tuli Tusass, joka on lyhenne sanasta Tusassuunga; se tarkoittaa vapaasti suomennettuna ”olemme yhteydessä”. Tänä päivänä yhtiö työllistää noin 360 henkilöä.

24. syyskuuta Grönlannin posti aloitti uuden postimerkkisarjan etnografisista valokuvista. Sarjan suunnitteluun osallistuu Ina Rosing – hän on Jens Rosingin ja Dagny Rosingin tytär. Kahden ensimmäisen merkin valokuvat on otettu Tasiilaqissa, toinen kuvista on vuodelta 1904 ja toinen vuodelta 1906. Kuvaajina ovat olleet tanskalainen lääkäri, lintutieteilijä ja harrastajavalokuvaaja Thomas Nedergaard Krabbe (1861–1938) sekä tanskalainen kielitieteilijä ja eskimologi William Thalbitzer (1873–1958).

12. syyskuuta ilmestyi Grönlannin ensimmäinen kirjailtu postimerkki. Kyseessä on usean postilaitoksen yhteisjulkaisu, jolla tuodaan viestiä rauhasta. Merkin kuvassa onkin rauhankyyhky. Suunnittelusta ja valmistuksesta on vastannut Hämmerle & Vogel.

Lähde:

Tusass Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 3/2025

Kuvituksena olevat postimerkit:

Tusass Greenland Filatelia

Postimerkkeilijä Keräilee: Jääkiekon SM-liigan kauden 2025–2026 viralliset keräilykortit tulleet myyntiin

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

SM-liigakauden 2025–2026 ensimmäisen keräilykorttisarjan jokaisessa korttipussissa on viisi jääkiekkokorttia. Korttilaatikossa on 24 korttipussia.

Jääkiekon SM-liiga perustettiin vuonna 1975 ja se on Suomessa jääkiekon miesten pääsarja; ennen vuotta 1975 se tunnettiin SM-sarjana. SM-liigan keräilykorteilla on yli 25-vuotinen historia. Liigakaudesta 2024–2025 alkaen keräilykortit on tuottanut yritys nimeltään Blueline Finland Oy.

Kauden 2025–2026 ensimmäinen jääkiekkokorttisarja on ilmestynyt ja kortteja voi ostaa sekä kaupoista että Blueline Finlandin verkkokaupasta. Ensimmäiseen sarjaan kuuluu 192 peruskorttia ja lisäksi erikoiskortteja.

Blaster-laatikossa on viisi korttipussia ja yksi Limited Edition -kortti.

Blueline Finlandin verkkosivuilta osoitteesta www.bluelinefinland.fi löytyy yrityksen verkkokauppa, josta voi ostaa Blaster-laatikoita ja korttilaatikoita. Sivustolta löytyy myös ensimmäisen korttisarjan checklist ja muuta hyödyllistä tietoa.

Lähteet:

Blueline Finland Oy: https://www.bluelinefinland.fi -sivusto (4.3.2025 ja 21.9.2025)

Jääkiekon SM-liiga Oy: https://liiga.fi -sivusto > Uutiset > Cardset 25 vuotta – juhlan kunniaksi tähtiloistoa, 13.2.2024 (4.3.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jääkiekon SM-liiga (4.3.2025)