Meren aarrekammio Ahvenanmaan kaunein postimerkki 2025

Postimerkkeilijät kautta maailman ovat antaneet äänensä. Åland Postin vuosittaisessa verkkoäänestyksessä on Bo Lundwallin Meren aarrekammio valittu Ahvenanmaan kauneimmaksi postimerkkijulkaisuksi vuonna 2025 – taiteilijan neljäs voitto kilpailussa.

Kotona Hultsfredin kunnassa taiteilija Bo Lundwall otti vastaan kukat ja kunniakirjan juhlistaakseen voittoa. – Otan suurella ilolla vastaan tiedon siitä, että keräilijät arvostavat postimerkkikuviani. Voitto inspiroi minua jatkamaan taiteellista työtäni, Bo sanoo.

Julkaisu Meren aarrekammio koostuu neljästä postimaksulipukkeesta, jotka julkaistiin 3. helmikuuta 2025. Niissä nähdään neljä ahvenanmaalaisissa vesissä elävää lajia: rakkohauru, sinisimpukka, kolmipiikki ja korvameduusa. Bolle, joka on tunnettu luonnonmukaisista maalauksistaan eläimistä ja luonnosta, tämä oli uusi haaste. Hän kertoo: – Olen saanut mielenkiintoisen näkökulman lajeihin, joiden parissa en ole aiemmin työskennellyt kovinkaan paljon. Näiden neljän lajin hahmotteleminen oli haasteellista, muun muassa siksi, että ne elävät veden alla elinympäristössä, joka ei ollut minulle kovin tuttu ennestään. Postimerkkityö oli sekä opettavaista ja antoisaa, ja ehkäpä tulevaisuudessa tulee tehtyä lisää merellisiä aiheita.

Taiteilija Bo Lundwallia onniteltiin vuoden 2025 kauneimman postimerkin voitosta kunniakirjalla ja kukkakimpulla. Kuva: Åland Post.

Äänestys on ollut arvostettu perinne vuodesta 1995 lähtien, ja keräilijöiden osallistuminen antaa arvokasta palautetta aiheista. – Meri ja vesi ovat aina läsnä Ahvenanmaalla, ja pinnan alle kätkeytyy kiehtova maailma täynnä elämää. Bo Lundwallin taiteessa on omaleimainen laatu, joka tuntuu sekä elävältä että tieteellisesti tarkalta, mikä näkyy selvästi lopputuloksessa, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Bo Lundwallin ahvenanmaalaisista postimerkeistä on tullut vuosien saatossa suosikkeja ahvenanmaalaisten postimerkkeilijöiden keskuudessa. Tämänvuotisen voiton lisäksi hän voitti vuonna 2023 postimerkillä Isokäpylintu, vuonna 2019 postimaksulipukesarjalla Tikkoja ja vuonna 2013 postimerkkiviholla Kuikkia ja uikkuja.

Toiselle sijalle ylsi Rauhankyyhky, jonka on luonut Iris Hämmerle. Aihe julkaistiin 19. syyskuuta ja se kuuluu kansainväliseen rauhanprojektiin.

Kolmas sija meni julkaisulle Satumainen saari. Sen on tehnyt kuvittaja Amanda Chanfreau, ja se julkaistiin 19. maaliskuuta. Postimerkki kuuluu Open Edition- sarjaan, jossa taiteilija saa vapaasti luoda persoonallisen aiheen Ahvenanmaalta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 24.2.2026

Riihimäen keräilytapahtuma maaliskuussa 2026

Riihimäen Postimerkkeilijät järjestää keräilytapahtuman Riihimäen Kerhotalolla (Torikatu 3) sunnuntaina 15. maaliskuuta 2026. Tapahtuma on avoinna klo 10-15.

Lähde:

Riihimäen Postimerkkeilijät ry: https://riihimaenpostimerkkeilijat.kotisivukone.com -sivusto > Tapahtumat (12.3.2026)

Hämeenlinna-postikortteja: Suomen Pankin talo

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Suomen Pankin talo, jota ei ole enää olemassa. Sen oikealla puolella on Hämeen lääninhallituksen talo, josta on kerrottu blogitekstissä 1. joulukuuta 2025. Kortit ovat käyttämättömät eli kumpikaan niistä ei ole kulkenut.

Ylemmän postikortin takana lukee T 19903 ja sen on kustantanut PK eli Pohjoismaiden Paperikomppania Oy (Nordiska Papperskompaniet Ab), joka oli toiminnassa vuodet 1919–1980. Alemman postikortin takana lukee 683 ja sen on kustantanut Oy Valistus, joka oli toiminnassa vuodet 1901–1978.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Suomen Pankilla oli konttori Hämeenlinnassa vuodesta 1902 vuoteen 1963

Postikorteissa kuvattua rakennusta kutsutaan Suomen Pankin taloksi, koska sen Hämeen lääninhallituksen puoleisessa päässä toimi Suomen Pankin haarakonttori, joka oli avattu vuonna 1902. Suomen Pankilla oli parhaimmillaan toistakymmentä haarakonttoria Suomessa ja yksi haarakonttori Venäjän keisarikunnan pääkaupungissa Pietarissa. Suomen haarakonttoreista lakkautettiin ensimmäisenä Hämeenlinna, vuosi oli 1963.

Postikorteissa kuvattu rakennus ei ollut olemassa kuitenkaan vielä vuonna 1902, vaan se valmistui vuonna 1912. Talon suunnitteli arkkitehti Walter Thomén. Rakennuksen länsipäässä olivat Pohjoismaiden Yhdyspankin tilat. Suomen Yhdyspankin konttori oli perustettu Hämeenlinnaan vuonna 1862 – yhdistymisessä Pohjoismaiden Osakepankkiin vuonna 1919 pankin nimeksi tuli Pohjoismaiden Yhdyspankki. Rakennuksen keskellä toimi kelloseppä N. Örlundin kelloliike Otava.

Suomen Pankin talo oli osoitteessa Hallituskatu 18. Esimerkiksi Googlen kuvahaun avulla pääsee näkemään, minkälainen rakennus osoitteessa on tänä päivänä.

Lähteet:

Finna.fi: https://www.finna.fi -sivusto > Suomen Pankin talo Hämeenlinna -haku > Aineisto Hämeenlinna - Suomen Pankin talo (23.2.2026)

Peter Helenius: http://www.helenius.net -sivusto > Borgå i bild > Förlag (23.2.2026)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Suomen Pankki (23.2.2026)

Postimerkkeilijä Keräilee: Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Boren matkalaukkuetiketit

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Vuonna 1883 kapteeni Lars Krogius perusti Finska Ångfartygs Aktiebolaget -nimisen varustamon, joka liikennöi aluksi höyrylaivoilla Suomen ja Englannin välillä; vuonna 1884 alkoi liikennöinti linjalla Helsinki–Turku–Hull ja aluksena oli s/s Sirius. Liikennöinti linjalla Hanko–Kööpenhamina–Hull aloitettiin Englannista vuonna 1890 tilatuilla höyrylaivoilla s/s Astraea ja s/s Urania.

Vuonna 1904 alkoi liikennöinti Turusta Tukholmaan sekä Hangosta Tukholmaan yhteistyössä Bore-nimisen varustamon kanssa. Vuonna 1929 yrityksellä oli jo 44 laivaa ja kymmenen vuotta myöhemmin 11 laivaa enemmän. Varustamon nimeksi muuttui vuonna 1937 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö – Finska Ångfartygs Aktiebolaget. Yrityksen nimeksi tuli Effoa vuonna 1976. Itsenäinen toiminta päättyi vuonna 1990.

Bore oli varustamo, joka perustettiin vuonna 1897 Turussa Ångfartygs Ab Bore -nimellä. Yritys rekisteröitiin 14. tammikuuta 1898. Se liikennöi Turun ja Tukholman välillä matkustajalaivoilla.

Boren ensimmäinen alus oli s/s Bore, joka aloitti ympärivuotisen liikennöinnin tammikuussa 1898. Höyrylaivaliikenne loppui vuonna 1977 ja yritystoiminta 5. tammikuuta 1979, kun Bore fuusioitui Rettig-konserniin. Tänä päivänä on olemassa osa Spliethoff-yhtiötä oleva suomalainen varustamo Bore Ltd.

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiötä ja Borea yhdistää lisäksi se, että ne yhdessä ruotsalaisen Stockholms Rederi AB Svea -varustamon kanssa solmivat vuonna 1918 yhteisliikennesopimuksen. Niiden yhteistyön tuloksena syntyi vuonna 1957 yhteisyritys nimeltään Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederiet; myöhemmin siitä tuli Silja Line ja nykyään varustamo tunnetaan Tallink Siljana.

Lähteet:

Turun Matkustajahöyrylaivat (Lasse Sjöström): https://www.turkusteamers.com -sivusto > Oheistietoa > Höyrylaivavarustamoita > Bore (30.11.2025)

Valkeat Laivat (Sami Koski): https://laivat.valkeatlaivat.net -sivusto > Historia > Matkustajaliikenteen vaiheita > Finska Ångfartygs Aktiebolaget – Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (7.3.2026)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Bore (varustamo), Effoa, Stockholms Rederi Svea ja Tallink Silja (30.11.2025)

Postimerkkeilijä Keräilee: Tänä vuonna keräilykorttitapahtumia ainakin Akaassa, Helsingissä ja Tampereella

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Tänä vuonna Pirkanmaalla ja Uudellamaalla järjestetään monta keräilykorttitapahtumaa. Lauantaina 11. huhtikuuta on Finland Card Expo kauppakeskus Ratinassa Tampereella. Tapahtuma on avoinna klo 10-18 ja sisäänpääsymaksua ei ole.

Akaan Monitoimihallissa järjestetään 23.-24. toukokuuta Akaa Card Expo -keräilykorttitapahtuma. Se on auki lauantaina klo 11-17 ja sunnuntaina klo 11-16. VIP-lipulla tapahtumaan pääsee jo klo 10, muuten sisäänpääsy on maksuton. Akaa Card Expon verkkosivut ovat osoitteessa www.akaaexpo.fi.

Sisäänpääsymaksullinen Finland Card Expo MEGA -tapahtuma on lauantaina 27. kesäkuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen D-hallissa. VIP-lipulla sisälle pääsee jo klo 9. Muuten tapahtuma on avoinna klo 11-18.

Finland Card Expo -tapahtumiin ei ole sisäänpääsymaksua ja ne järjestetään Tampereella kauppakeskus Ratinassa. Myöskään Akaa Card Expo -tapahtumaan ei ole sisäänpääsymaksua, ellei sitten halua aikaisempaa sisäänpääsyä VIP-lipulla. Finland Card Expo MEGA -tapahtumiin on sisäänpääsymaksu.

Lauantaina 8. elokuuta Finland Card Expo on taas kauppakeskus Ratinassa Tampereella. Tapahtuma on avoinna klo 10-18 ja sisäänpääsymaksua ei ole.

Helsingin Kaapelitehtaan Merikaapelihalli on paikkana Finland Card Expo MEGA -tapahtumalle 19.-20. syyskuuta. Sisäänpääsymaksullinen tapahtuma on auki lauantaina klo 11-18 ja sunnuntaina klo 12-18, mutta VIP-lipulla sisälle pääsee jo kaksi tuntia aikaisemmin.

Tampereella sijaitseva kauppakeskus Ratina on tapahtumapaikkana kolmannen kerran vuorossa lauantaina 12. joulukuuta. Finland Card Expoon ei ole sisäänpääsymaksua. Tapahtuma on avoinna klo 10-18. Finland Card Expon verkkosivut ovat osoitteessa www.finlandcardexpo.fi.

Lähteet:

Akaa Card Expo (Euro Elite Finland Oy): https://www.akaaexpo.fi -sivusto (23.2.2026)

Finland Card Expo: https://www.finlandcardexpo.fi -sivusto > Tapahtumat-sivu ja sen alasivut (23.2.2026)

Boston 2026 -maailmannäyttely toukokuussa

Bostonissa Yhdysvalloissa järjestetään kansainvälinen postimerkkinäyttely 23.-30.5.2026. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja sen kilpailuluokissa on noin 3500 kehystä – lisäksi kehyksissä on esillä muita kokoelmia ja kehysten ulkopuolella on laaja kirjallisuusluokka. Boston 2026 on kahdestoista Yhdysvalloissa järjestettävä kansainvälinen postimerkkinäyttely. Sen verkkosivut ovat osoitteessa https://boston2026.org.

Lähde:

Boston 2026: https://boston2026.org -sivusto (25.2.2026)

Suomen vanhin sisämaakaupunki postikorteissa – Hämeenlinna perustettiin vuonna 1639

Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki, joka perustettiin vuonna 1639. Kaupunki on ollut suosittu postikorttien aihe, joten vanhojen korttien kautta pääsee näkemään entisajan Hämeenlinnaa – uudet Hämeenlinna-kortit kertovat nykyisestä kaupungista, joka laajeni vuoden 2009 kuntaliitoksessa. Vanhoissa Hämeenlinna-postikorteissa suosittuja aiheita ovat olleet muun muassa Aulanko, Hämeen linna, rautatieasema sekä Hämeenlinnan kirkko ja kaupungin keskustan muut rakennukset.

Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe myönsi kaupunkioikeudet Hämeenlinnalle tammikuussa 1639. Kaupungin nimi oli tuolloin ruotsiksi Tavasteborgh, nykyään kaupungin nimi ruotsiksi on Tavastehus. Jo ennen vuotta 1639 alueella on ollut asutusta jo pitkään, koska sitä tiedetään olleen Vanajaveden äärellä esihistoriallisesta ajasta lähtien. Hämeen linnan rakentaminen on alkanut todennäköisesti 1200-luvun lopulla.

Ylemmässä postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta (Parkki, Parken) Hämeen linnalle päin. Kortti on leimattu Riihimäellä 19. kesäkuuta 1903. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen. Alemmassa postikortissa on ilmakuva, jossa näkyy muun muassa Hämeenlinnan lyseo. Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 17. huhtikuuta 1916. Postikortin on kustantanut Kirkollinen Kirja- ja Paperikauppa O.Y.

Vuonna 1778 kaupunki siirrettiin sen nykyiselle paikalle Ruotsin kuningas Kustaa III:n vuonna 1777 tekemän päätöksen mukaisesti. Kaupunki siirtyi noin kilometrin verran etelään. Axel Magnus von Arbin oli ensimmäisen asemakaavan laatija.

Kummassakin postikortissa on ilmakuva Hämeenlinnan ydinkeskustasta. Kortit ovat käyttämättömät eli kumpikaan niistä ei ole kulkenut ja ne on kustantanut T:mi Karhumäki. Ylemmän postikortin numero on 17655 ja alemman postikortin numero on 17657.

14. syyskuuta 1831 oli Hämeenlinnan historiassa murheellinen päivä, koska silloin riehunut suuri tulipalo tuhosi noin kolme neljäsosaa kaupungista. Edessä oli jälleenrakennus ja uuden asemakaavan laati Carl Ludvig Engel.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustassa sijaitseva Kauppatori ja sen laidalla oleva Raatihuone. Korttien kuvissa on Raatihuoneen vierellä ja takana muuta rakennuskantaa. Ylemmän postikortin on kustantanut Lähetyskirjakauppa ja se on todennäköisesti painettu Saksassa, koska kortin takana lukee H. A. H. L. eli Hans A. Hanson Lübeck (Lyypekki). Postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 10. maaliskuuta 1907. Alemman postikortin valokuvan on ottanut U. Laurila. Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 8. kesäkuuta 1948.

Muita merkittäviä vuosilukuja Hämeenlinnan historiassa ovat muun muassa 1862, jolloin 31. tammikuuta Suomen ensimmäinen rataosuus Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin, 1863, jolloin 30. heinäkuuta allekirjoitettiin suomen kielen yhdenvertaisuutta koskeva käskykirje Hämeen lääninhallituksen talossa, 1879, jolloin Hämeen Sanomat -sanomalehti perustettiin, 1918, jolloin Suomessa käytiin sisällissota, 1952, jolloin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun mitaleista kisattiin Hämeenlinnassa, sekä 1965, jolloin valtatie 3:n moottoritielinjaus keskustan sivuitse valmistui.

Kolme suurta alueliitosta

1. tammikuuta 1948 Hämeenlinnan kaupunkiin liitettiin osia Vanajan kunnasta ja suurin osa Hämeenlinnan maalaiskunnasta. Vuonna 1967 oli vuorossa Vanajan kunnan liittäminen pääosin Hämeenlinnaan – kunta jaettiin Hämeenlinnan, Hattulan, Janakkalan ja Rengon kesken.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Vanajaveden ylittävä Pitkäsilta, jonka tilalla on nykyään Viipurintien silta. Värillisessä kortissa kuva on keskustasta Keinusaareen päin, kun taas mustavalkoisessa kortissa kuva on Keinusaaresta keskustaan päin. Ylempi postikortti on päivätty 1. joulukuuta 1911 ja leimattu Helsingissä 2. joulukuuta 1911. Alempi postikortti on päivätty 19. helmikuuta 1914, mutta leimattu jo 17. helmikuuta 1914. Postimerkki on mitätöity postiljoonivaunuleimalla. Kortin on kustantanut Suomalainen Kirjakauppa O.-Y. Hämeenlinnasta.

1. tammikuuta 2009 tuli voimaan kuntaliitos, jossa Hauhosta, Kalvolasta, Lammista, Rengosta ja Tuuloksesta tuli Hämeenlinnan kaupungin pitäjiä. Vuotta myöhemmin Hietoisten kylä Lammilta siirrettiin osaksi Hausjärveä.

Hämeenlinnan Pitkäsillan korvasi Vanajaveden ylittävä rautainen kaarisilta, joka on kuvattuna oheisissa postikorteissa. Rautaisen kaarisillan tilalla on nykyään Viipurintien silta. Alemmassa kortissa on kuva Keinusaaresta keskustaan päin. Ylempi postikortti on päivätty 30. toukokuuta 1954 ja leimattu Hämeenlinnassa 31. toukokuuta 1954. Kortin on kustantanut PK eli Pohjoismaiden Paperikomppania Oy (Nordiska Papperskompaniet Ab). Postikortin takana lukee T 10909 ja siellä on kerrottu, että kuvassa on Kaupunginsilta (ruotsiksi Stadsbron). Alempi postikortti on päivätty 1. kesäkuuta 1951. Kortin on kustantanut Forte.

Pitäjien lisäksi Hämeenlinna koostuu kaupunginosista, joita on keskustan alueella, pohjoisella alueella, eteläisellä alueella, itäisellä alueella ja läntisellä alueella. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla on lukuisia kyliä: Hauholla Aikkolasta Vuolijokeen, Kalvolassa Ahlajärveltä Pirttikoskelle, Lammilla Arrankorvesta Ylännäisiin, Rengossa Ahoisista Nummenkylään sekä Tuuloksessa Juttilasta Toivaalaan.

Asukkaita yli 68 000

Hämeenlinnan väkiluku on tällä hetkellä noin 68 600. Asukaslukuun ovat vaikuttaneet osaltaan alueliitokset. 1700-luvun puolivälissä asukkaita oli noin 650, 1800-luvun alussa noin 1700, vähän 1800-luvun puolivälin jälkeen noin 2900 ja 1900-luvun alussa noin 5400.

Vuonna 1964 Hämeenlinnan kaupungissa asui jo melkein 30 000 ihmistä ja vuonna 1982 lähes 42 000 ihmistä. Vuonna 2004 asukasluku oli yli 47 000 ja kuntaliitoksen jälkeen vuonna 2012 asukasluku oli vajaa 67 000.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Suomen Pankin talo, jota ei ole enää olemassa. Sen oikealla puolella on Hämeen lääninhallituksen talo. Kortit ovat käyttämättömät eli kumpikaan niistä ei ole kulkenut. Ylemmän postikortin takana lukee T 19903 ja sen on kustantanut PK eli Pohjoismaiden Paperikomppania Oy (Nordiska Papperskompaniet Ab). Alemman postikortin takana lukee 683 ja sen on kustantanut Oy Valistus.

Tunnettujen hämeenlinnalaisten lista on pitkä. Heistä ensimmäisenä on mainittava säveltäjä Jean Sibelius, jonka syntymäkoti sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Musiikin alalla vaikuttaneista henkilöistä pitää mainita myös muusikko Antti Hammarberg eli Irwin Goodman sekä säveltäjä ja sanoittaja Vexi Salmi.

Hämeenlinnassa asuneita tai kaupungissa edelleen asuvia, elossa olevia julkisuuden henkilöitä ovat muun muassa voimamies Jouko Ahola, kirjailija Juha Itkonen, laulaja Heidi Kyrö, räppäri Paleface eli Karri Miettinen, jääkiekkomaalivahti Juuse Saros sekä ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa.

Ylemmässä postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnan kutomokoulu. Kortti on päivätty Hämeenlinnassa 2. marraskuuta 1909 ja leimattu junan postivaunussa numero 6 2. marraskuuta 1909. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen Alemmassa postikortissa on kuvattuna Hämeen lääninhallituksen talo Hämeenlinnan torin laidalla. Kortti on päivätty Hämeenlinnassa 26. maaliskuuta 1910 ja leimattu Hämeenlinnassa 26. maaliskuuta 1910. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen.

Itseäni lämmittää, että tunnettujen hämeenlinnalaisten listalla on myös edesmenneen isoisäni edesmennyt veli Kai Korte. Kai syntyi Hämeenlinnassa 23. lokakuuta 1922. Hän toimi oikeuskanslerina vuosina 1982–1986.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnan kirkko, joka sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa torin laidalla. Se on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pääkirkko. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 25. elokuuta 1947. Kortin numeroltaan 01026 on kustantanut ROY, joka on todennäköisesti Rautatiekirjakauppa Oy. Alempi postikortti on päivätty Hämeenlinnassa 7. elokuuta 1943 ja leimattu kenttäpostikonttorissa 9. elokuuta 1943. Kortin numeroltaan 01027 on kustantanut ROY, joka on todennäköisesti Rautatiekirjakauppa Oy.

Hämeenlinna on tunnettu matkailukaupunki. Hämeen linnan, Aulangon ja Sibeliuksen syntymäkodin lisäksi nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Ahveniston moottorirata, Ahveniston Olympiapuisto, Hämeenlinnan ja Vanajan kirkot, Hämeenlinnan taidemuseo, Katisten kartano sekä Vanajanlinna.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnassa ollut puistoravintola. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 12. tammikuuta 1903. Kortin on kustantanut Kirkollinen kirjakauppa (Kyrklig bokhandel). Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 6. toukokuuta 1916. Kortin on kustantanut Enok Rytkönen.

Hämeenlinnan ystävyyskaupunkeja ovat Bærum Norjasta, Celle Saksasta, Frederiksberg Tanskasta, Hafnarfjörður Islannista, Lucca Italiasta, Püspökladány Unkarista, Sumy Ukrainasta, Tartto Virosta, Toruń Puolasta, Tver Venäjältä (yhteistyö jäädytettiin vuonna 2022), Uppsala Ruotsista ja Weimar Saksasta. Uusin ystävyyskaupunki on Ukrainan Sumy, vuodesta 2024 alkaen.

Hämeen linnasta Hämeenlinna tunnetaan

Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta ei ole selvillä, mutta sen rakentamisen on arveltu alkaneen vuosien 1229–1372 aikana (todennäköisesti 1200-luvun lopulla). Linnan vanhin osa on leirikastelli, joka käsitti kehämuurin ja sen kolmessa kulmassa sijainneet puolustustornit.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeen linna Vanajavedeltä päin. Tänä päivänä näkymä on osittain erilainen. Kuvissa on vasemmalla takana Hämeenlinnan entinen vankila. Kumpikin kortti on kulkenut nyrkkipostissa; nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle. Ylempi postikortti on päivätty 15. toukokuuta 1901. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirja- ja Paperikauppa. Alempi postikortti on päivätty 25. helmikuuta 1902. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa.

Tiilikausiksi kutsutut rakennuskaudet kestivät 1300-luvun loppupuolelta 1400-luvulle. Ne vaikuttivat myös Hämeen linnaan, josta tuli tiililinna. Tynnyriholveja kehittyneempi holvaus ja goottilaiset koristemuodot mahdollistuivat tiiltä käyttämällä. Rakennusmateriaalina tiili oli kuitenkin Suomessa keskiajalla melko harvinainen, mikä sekin tekee linnasta merkittävän rakennuksen.

Venäläisten hallussa linna oli muun muassa vuosina 1713–1721. Suomen armeijan päävarikko Hämeen linnasta tuli isonvihan jälkeen. Samalla kun 1770-luvulla kuningas Kustaa III käski siirtää kaupungin asutuksen sen nykyiselle paikalle, aloitettiin linnan kunnostaminen ja sitä kehitettiin linnoituksena; bastionijärjestelmän mukaisesti päätettiin rakentaa linnan ympärille vallit ja vallihaudat.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeen linna, alemmassa kortissa kauempaa vastarannalta. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 13. helmikuuta 1922. Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 10. tammikuuta 1957. Kortin on kustantanut Forte ja valokuvan on ottanut U. Laurila.

Vuosisatojen aikana Hämeen linnaa on korjattu ja laajennettu moneen kertaan – laaja entisöimistyö linnassa suoritettiin vuosien 1956–1988 aikana. Suurelle yleisölle linna avautui vuonna 1979. Tänä päivänä Hämeen linna toimii museona, jonka toiminnasta vastaa Suomen kansallismuseo.

Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä

Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Ei olekaan yllätys, että Aulanko on ollut suosittu aihe postikorteissa. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä, tenniskentät ja näkötorni.

Kummassakin postikortissa on maisema Aulangolta siten, että näkyvissä on myös Aulangonjärvi. Ylempi postikortti on leimattu Järvenpäässä 31. toukokuuta 1910. Kortin numeroltaan 123007 on kustantanut Enok Rytkönen ja myös valokuvan on ottanut E. Rytkönen. Alempi postikortti on leimattu Oitissa 28. heinäkuuta 1907. Kortin takana lukee E. G. S. No. 14.

Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon näkötornilla, joka valmistui vuonna 1907. Näkötornin huipulta pääsee ottamaan valokuvia yhdestä Suomen kansallismaisemasta; tornissa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Golfkenttä (Aulangon Hugo) on puolestaan otettu käyttöön vuonna 1940 ja se on yksi maamme vanhimmista golfkentistä.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Karlbergin kartano Aulangolla. Koska korttien kääntöpuolelle ei saanut kirjoittaa kuin vastaanottajan tiedot, on itse viesti kirjoitettu kortin kuvapuolelle; varsinkin alemmassa postikortissa tila on käytetty hyödyksi viimeiseen asti. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 16. joulukuuta 1902. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa. Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 9. kesäkuuta 1902.

Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulangolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Aulangon Joutsenlampi. Kuvissa näkyy myös Joutsenlammen läheisyyteen rakennettu goottilaistyylinen Ruusulaakson (Rosendal) paviljonki. Ylempi postikortti on päivätty 5. joulukuuta 1904. Kortin on kustantanut hämeenlinnalainen Lähetys Kirjakauppa. Alempi postikortti on päivätty 21. huhtikuuta 1902. Kortti on kulkenut nyrkkipostissa; nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirja- ja Paperikauppa.

Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.

Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Aulangon näkötorni, jonka huipulta näkee yhden Suomen kansallismaisemista. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 25. kesäkuuta 1913. Kortin on kustantanut Enok Rytkönen. Alempi postikortti on käyttämätön eli se ei ole kulkenut. Kortin on kustantanut Aulanko-Karlberg O.Y.

Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Kylpylä hotellin läheisyyteen valmistui vuonna 2006. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna yksi Aulangon paviljongeista – kyseistä paviljonkia ei ole enää olemassa. Kuvista näkee myös, miksi paviljonki on päätetty aikoinaan rakentaa; maisema on nimittäin mitä hienoin. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 15. heinäkuuta 1913. Alempi postikortti on päivätty 26. helmikuuta 1902. Kortti on kulkenut nyrkkipostissa; nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Hämeenlinna-kirjallisuuden ja Wikipedian lisäksi Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut, joilla on tietoa erityisesti kaupungista nykyään, löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi. Hämeen linnasta on lisää tietoa Suomen kansallismuseon verkkosivuilla www.kansallismuseo.fi/fi/haemeenlinna. Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa verkko-osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinna on osa Kanta-Hämeen maakuntaa, jonka matkailutarjonnasta on kerrottu Visit Hämeen kotisivuilla https://visithame.fi.

Lähteet:

Aulanko Golf: https://aulankogolf.fi -sivusto > Hugo (6.12.2025)

Peter Helenius: http://www.helenius.net -sivusto > Borgå i bild > Förlag (23.2.2026)

Hämeenlinnan kaupunki: https://www.hameenlinna.fi -sivusto > Asuminen ja ympäristö > Asuminen > Muuttaisitko Hämeenlinnaan? > Kaupunginosat (26.2.2026)

Hämeenlinnan kaupunki: https://www.hameenlinna.fi -sivusto > Hallinto ja talous > Tietoa Hämeenlinnasta (26.2.2026)

Kirjastot.fi; Digi – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa: https://digi.kirjastot.fi -sivusto > Hanson-haku > Aineisto Hämeenlinna - Rantapuisto (16.2.2026)

Senaatti-kiinteistöt: https://www.senaatti.fi -sivusto > Valtion kiinteistöt > Kulttuuriperintömme > Hämeen linna (26.4.2025)

Suomen kansallismuseo: https://www.kansallismuseo.fi -sivusto > Museot ja linnat > Hämeen linna > Hämeen linnan historia (26.4.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulanko, Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025), Hämeen linna (26.4.2025), Hämeenlinna (26.4.2025 ja 26.2.2026) sekä Kai Korte ja Vanaja (Suomen entinen kunta) (26.2.2026)

Postimerkki nostaa esiin fintech-pioneerin Ahvenanmaalta

Maaliskuun 18. päivä Åland Post julkaisee postimerkin, jossa nostetaan esiin Ahvenanmaan rahoituspalvelusektoria. Aiheen inspiraationa on ollut ahvenanmaalainen fintech-yritys Enfuce, joka on lyhyessä ajassa kasvanut kansainväliseksi toimijaksi digitaalisten maksujen alalla.

– Meidän postimerkkimme kertovat tarinoita Ahvenanmaasta. Tällä postimerkillä haluamme heijastaa nykyaikaa ja nostaa esiin osa modernia ahvenanmaalaista elinkeinoelämää sekä sitä, miten innovaatio, yrittäjyys ja kansainvälinen toiminta voivat kasvaa pienestä yhteiskunnasta, kertoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Ahvenanmaalainen kuvittaja Elin Eriksson otti vastaan haasteen visualisoida tätä jossain määrin abstraktia toimialaa. – Oli inspiroivaa ja haastavaa muuttaa jotain niin abstraktia kuvaksi, joka tuntuisi ymmärrettävältä, esteettiseltä ja mielenkiintoiselta – ja toimisi vielä pienessä postimerkkikoossa. Testasin eri sommitteluja löytääkseni ilmaisutavan, joka heijastaisi Enfucen identiteettiä, mutta johon voisin kutoa oman surrealistisen tyylini. Tuloksena on aihe, joka perustuu tyyliteltyyn Ahvenanmaan karttaan. Se tuo esiin ahvenanmaalaiset juuret punagraniittikerroksen ja meren lisäksi. Maksukortin päällä oleva pilvi symboloi matkaa maailmalle, Elin kertoo.

Enfuce tarjoaa pilvipohjaisia kortti- ja maksupalveluja, auttaa yrityksiä muun muassa maksukorttien myöntämisessä, maksutapahtumien hallinnassa ja digitaalisissa maksuissa.

Yrityksen perustivat Ahvenanmaalla vuonna 2016 viisi toimeliasta yrittäjää, joilla oli visio rahoitusteknologiateollisuuden muuttamisesta. Kaksi perustajista, Denise Johansson ja Monika Liikamaa, johtavat yhä edelleen yritystä toimitusjohtajakaksikkona. Alle kymmenessä vuodessa yritys on harpannut Ahvenanmaalta koko Eurooppaan ja vakiinnuttanut asemansa finanssiteknologiasektorin edelläkävijänä.

Postimerkkiä painetaan 30 000 kappaletta 4-värioffsetilla Gutenberg AG -painossa. Merkin maksuarvo on Världen (4,40 euroa) ja ensipäivänkuoren (FDC) hinta on 5,40 euroa. Suunnittelusta ovat vastanneet Elin Eriksson ja Johanna Finne. Arkissa on 2 x 12 postimerkkiä. Paperi on 110 g/m2 ja hammaste on 12 per 2 cm.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 29. tammikuuta 2026

Talvinen koski äänestettiin vuoden kauneimmaksi postimerkiksi

Suomalaiset ovat äänestäneet vuoden 2025 kauneimmaksi postimerkiksi talvisen koskimaiseman, jonka Jukka Risikko on valokuvannut Kuusamon Kitkajoen varrella. Kuvassa nähdään vanha myllyrakennus ja Myllykoski, joka virtaa ja pauhaa näyttävästi lumen ja huurteen kaunistamassa maisemassa.

Jukka Risikko on menestynyt postimerkkiäänestyksissä hienosti myös aiemmin. Hänen valokuvaamansa postimerkit ottivat ykkössijan myös vuosien 2021, 2022 ja 2024 Kaunein postimerkki -äänestyksissä. Nyt on vuorossa siis jo neljäs voitto.

Voittajamerkki sai kolmanneksen kaikista äänistä

Suomen kauneinta postimerkkiä pystyi äänestämään Postin verkkosivuilla ja postikortilla. Äänestykseen tuli yhteensä 9159 ääntä, joista peräti 33 prosenttia annettiin voittaneelle Talvinen koski -postimerkille.

Maisemia kuvaavat postimerkit olivat äänestäjien suosiossa, sillä seuraavat neljä sijaa (2-5) menivät äänestyksessä Stiina Hovin suunnittelemille Kansallismaisemia III -postimerkeille, joiden aiheina nähdään maisemia Köyliönjärveltä, Hämeenkyröstä, Pohjois-Karjalasta ja Väisälänmäeltä.

Kymmenen kauneimman merkin joukkoon nousivat äänestyksessä myös Klaus Haapaniemen suunnittelema Onnen tuojat (sija 6), Klaus Welpin Veteraanit (sija 8) ja Minna Immosen Niityn kukkaset (sijat 9-10).

”Jukka Risikon maalauksellinen valokuva talvisesta koskesta vangitsee katsojan huomion. Kovassa pakkasessa virtaava vesi rauhoittaa mieltä ja herättää samalla kunnioitusta luonnon voimia kohtaan. Talvinen koski on ulkomaan ikimerkki, joka kuvaa Suomen talvea kauneimmillaan”, kertoo Postin Design Manager Tommi Kantola, joka vastasi kilpailun järjestelyistä.

Kova pakkanen antaa parhaat hetket talvivalokuvaukseen

”Kiitos kaikille äänestäjille. Äänestyksessä oli tänäkin vuonna mukana todella upeita merkkejä ja menestys siinä joukossa tuntuu hyvältä”, sanoo Jukka Risikko, joka julkaisee kuviaan ahkerasti myös Instagramissa ja Facebookissa.

Jukka Risikko kuvasi Myllykosken postimerkkiin 25 asteen pakkasessa. Erittäin kylmä ilma luo hänen mukaansa muutenkin parhaat hetket talvivalokuvaukseen. ”Lumi, kuura ja erityinen valo luovat mahdollisuuksia, joita ei leudommalla säällä pysty kuviin saamaan. Kovilla pakkasilla tututkin maisemat näyttävät taianomaisilta.”

Myllykoski sijaitsee Kuusamon kuuluisan vaellusreitin Karhunkierroksen varrella. Lapualainen Jukka Risikko pitää Kuusamoa luontokuvaajan aarreaittana, jossa on monipuolisia maisemia vaaroineen, vesistöineen ja metsineen. ”Olen käynyt Kuusamossa vain muutamia kertoja ja tulevien vuosien haaveena on viettää siellä aikaa kameran kanssa enemmän.”

Suomen kaunein postimerkki 2025 -äänestyksen top 10

1. Talvinen koski, Jukka Risikko, 3023 ääntä
2. Kansallismaisemia III, Köyliönjärvi, Stiina Hovi, 926 ääntä
3. Kansallismaisemia III, Hämeenkyrö, Stiina Hovi, 568 ääntä
4. Kansallismaisemia III, Pohjois-Karjala, Stiina Hovi, 517 ääntä
5. Kansallismaisemia III, Väisälänmäki, Stiina Hovi, 516 ääntä
6. Onnen tuojat, joutsen, Klaus Haapaniemi, 373 ääntä
7. Kansallismaisemia III, Olavinlinna, Stiina Hovi, 339 ääntä
8. Veteraanit, kaukopartiomies, Klaus Welp, 295 ääntä
9. Niityn kukkaset, Minna Immonen, 290 ääntä
10. Niityn kukkaset, Minna Immonen, 249 ääntä

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin tiedote 20.2.2026

Hämeenlinna-postikortteja: Raatihuone ja Kauppatori vuosilta 1907 ja 1948

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustassa sijaitseva Kauppatori ja sen laidalla oleva Raatihuone. Korttien kuvissa on Raatihuoneen vierellä ja takana muuta rakennuskantaa.

Ylemmän postikortin on kustantanut Lähetyskirjakauppa ja se on todennäköisesti painettu Saksassa, koska kortin takana lukee H. A. H. L. eli Hans A. Hanson Lübeck (Lyypekki). Postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 10. maaliskuuta 1907. Vastaanottajana on ollut rouva Suoma Alli Helsingistä. Kortti on saapunut Helsinkiin samana päivänä.

Suoma Alli oli alkuperäiseltä nimeltään todennäköisesti Suoma Karoliina Bergman, joka avioitui Artur Allin kanssa vuonna 1904. Artur Emil Alli (1878–1920) oli Helsingissä omaa maanmittaus- ja palstoitustoimistoa pitänyt maanmittausinsinööri. Hän kytkeytyy Suomen presidentteihin, sillä lakiasioissa häntä avusti nuori lakimies Juho Kusti Paasikivi.

Alemman postikortin valokuvan on ottanut U. Laurila. Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 8. kesäkuuta 1948. Vastaanottajana on ollut herra Matti Mäki Kojolasta.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Raatihuone valmistui Kauppatorin laidalle helmikuussa 1888

Nykyinen uusrenessanssityylinen Raatihuone valmistui helmikuussa 1888. Rakennuksen alkutahdit lyötiin vuonna 1882, kun Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto oli perustanut rakennussuunnitelmaa valmistelleen valiokunnan. Valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana toimi valtuuston jäsen ja lääninarkkitehti Alfred Cavén (1836–1912); Raatihuoneen piirustukset ja kustannusarvio tilattiin häneltä. Keisarillinen senaatti vahvisti lopulliset rakennussuunnitelmat vuonna 1885. Ennen nykyistä Raatihuonetta Hämeenlinnassa oli ollut kolme muuta rakennusta, joita oli kutsuttu raatihuoneeksi.

Aluksi Raatihuoneessa olivat juhla- ja valtuustosali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet, raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari, huutokauppasali, poliisikamari sekä kaupungin vankila. Juhlasali oli kaupungin kulttuurielämän keskipiste ja siitä tuli myös seurakunnan tilaisuuksien pitopaikka kirkon korjaustöiden alettua vuonna 1892.

Vuonna 1984 raastuvanoikeus ja maistraatti muuttivat pois Raatihuoneesta. Seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupunginhallitus asetti työryhmän suunnittelemaan rakennuksen käyttöä ja peruskorjausta, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 1986 peruskorjauksen tilaohjelman ja luonnospiirustukset. Peruskorjaus alkoi maaliskuussa 1987 ja se valmistui kolme vuotta myöhemmin – vähän sen jälkeen, kun Hämeenlinnan kaupunki oli täyttänyt 350 vuotta. Peruskorjausta hidastutti sen aikana paljastuneiden koristemaalausten tutkiminen.

Raatihuoneesta tuli kaupungin juhlatalo ja edustustila. Siellä sijaitsee muun muassa kaupunginvaltuuston istuntosali ja useita kokoustiloja sekä alkuperäiseen asuunsa palautettu juhlasali; alakerrasta löytyvät ravintolatilat ja keittiö. Raatihuoneen osoite on Raatihuoneenkatu 15. Rakennuksen tunnelmaa pääsee aistimaan esitteestä, joka löytyy verkko-osoitteesta www.pidot.fi.

Kauppatorilla käydään torikauppaa

Hämeenlinnan Kauppatoria rajaavat Raatihuoneen edestä kulkevan Raatihuoneenkadun lisäksi Hallituskatu, Linnankatu ja Sibeliuksenkatu. 4. kaupunginosassa sijaitseva tori on samalla paikalla kuin vuoden 1775 asemakaavaan sijoitettu tori. Vuonna 1831 Hämeenlinnassa riehunut tulipalo kesti 12 tuntia tuhoten kolme neljäsosaa kaupungin rakennuskannasta. Sen jälkeen vuonna 1832 Carl Ludvig Engel laati kaavan, jossa tori sitä rajaavine katuineen säilytettiin entisillä paikoillaan.

Torin pituus on itä-länsisuunnassa sata metriä ja pohjois-eteläsuunnassa 85 metriä; tori kattaa koko korttelin. Kauppatorin länsilaidassa on pieni pysäköintialue ja kioskirakennus, kun taas itälaidassa on Toripuisto. Armas Lindgrenin vuonna 1910 suunnittelemasta Toripuistosta löytyvät suihkulähde, kaksi toripaviljonkia sekä Paavo Cajanderin ja Larin-Kyöstin patsaat.

Merkittävä osa Hämeenlinnan torikaupasta tapahtuu juuri Kauppatorilla, jolla järjestetään erityisesti kesäisin markkinoita ja muita tapahtumia. Hämeenlinnan nykyisestä torielämästä löytää tietoa Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.kaupunkikeskusta.fi. Kuukausimarkkinat ovat joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina ja myyntiä torilla on maanantaista lauantaihin klo 8-15.

Lähteet:

Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry: https://www.kaupunkikeskusta.fi -sivusto > Myynti- ja mainospaikat (20.2.2026)

Kirjastot.fi; Digi – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa: https://digi.kirjastot.fi -sivusto > Hanson-haku > Aineisto Hämeenlinna - Rantapuisto (16.2.2026)

R. Holappa Oy: https://www.pidot.fi -sivusto > Hämeenlinnan Raatihuone -esite (20.2.2026)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Artur Alli (16.2.2026), Hämeenlinnan raatihuone (19.2.2026) sekä Hämeenlinnan palo ja Kauppatori (Hämeenlinna) (20.2.2026)