Chilen postihistoriaa (Santiago 7.10.1959)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Chilen postihistoriasta, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Chilen postihistoria -tunnisteella.

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Chile on pitkä ja kapea valtio Etelä-Amerikassa, jossa sen rajanaapureina ovat Argentiina, Bolivia ja Peru. Chilen tasavallassa asuu yli 18 miljoonaa ihmistä.

Kuvassa on kirje lentopostissa Santiagosta Chilestä 7. lokakuuta 1959 Haagiin Hollantiin (Alankomaihin). Lähetys on saapunut Hollannin pääkaupunkiin Amsterdamiin 9. lokakuuta 1959. Santiago de Chile on Chilen pääkaupunki, jonka väkiluku on noin viisi miljoonaa. Matkaa Santiagosta Amsterdamiin on noin 12 000 kilometriä. Matkaa Amsterdamista Haagiin on puolestaan vähemmän kuin esimerkiksi Hämeenlinnasta Tampereelle.

Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostikuori, jonka tunnistaa kuoren reunoissa olevista punaisista ja sinisistä raidoista. Lisäksi kuoreen on painettu POR AVION -teksti ja lentokoneen kuva. Toki lentopostiin viittaavat myös Chilen lentopostimerkit. Kuorelle on lyöty viestillinen leima, joka juhlistaa KLM-lentoyhtiön 40-vuotista taivalta (1919–1959).

Postimaksu on ollut 300 pesoa, joka on maksettu kahdella sadan peson postimerkillä ja kahdella erilaisella 50 peson postimerkillä.

Lähteet:

Google: https://www.google.fi > Haut Etäisyys Amsterdam Haag ja Etäisyys Santiago Amsterdam (29.8.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Chile, Chilen peso ja Santiago de Chile (25.4.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Chile.travel: www.chile.travel

CHILECOLLECTOR: www.chilecollector.com

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Korttien Tarinat 2025 -tapahtumassa postikortteja, postcrossing-bingoa ja muuta keräilyä

Korttien Tarinat -postikorttifestivaali järjestettiin Hämeenlinnassa lauantaina 13. syyskuuta 2025. Tapahtumapaikkana toimi Verkatehdas. Samaan aikaan Korttien Tarinat -postikorttifestivaalin kanssa pidettiin Oval Point 2025 -keräilytapahtuma, jossa oli myynnissä postikorttien lisäksi filateliaa ja muita keräilykohteita. Korttien Tarinoiden verkkosivut ovat osoitteessa www.korttientarinat.fi.

Postikortteja löytyi laidasta laitaan. Myynnissä oli myös muita kuvitustöitä, kuten tarroja ja kirjoja. Taiteilijoista paikan päällä olivat muun muassa Minna Lehväslaiho, Jonna Markkula, Eeva Nikunen, Kikka Nyrén, Raija Riihimäki ja Katja Saario. Kustantajia edustivat esimerkiksi Ankin korttipaja, Hartikka Cards & Posters sekä Suomen Korttipiste.

Jos haluaa jotain rakentavaa kritiikkiä esittää, niin tapahtumassa olisi voinut olla myynnissä enemmän vanhoja postikortteja. Nyt niitä oli käytännössä vain Oval Point 2025 -keräilytapahtumassa ja sielläkään valikoima ei ollut kovin suuri; tosin taisi olla suurempi kuin vuonna 2024. Ymmärrän, että postcrossaajat ostavat käyttämättömiä kortteja, mutta moni postikorttiharrastaja arvostaa erityisesti vanhoja, kulkeneita kortteja. Samaa asiaa kritisoin jo vuoden 2024 postikorttifestivaalin osalta.

Korttien Tarinoissa oli mahdollista lähettää postikortti ikäihmiselle ja saada postilähetyksiin festivaalin oheisleimaus. Erityisen suosittu oli postikorttien kierrätyspiste. Tänä vuonna mukana oli Ahvenanmaan posti, joka myi tapahtuman erikoismaksimikorttia ja postimerkkiä; niissä oli aiheena Hämeenlinnan rautatieaseman lähellä sijaitseva pysäköintitalo Pööli ja sen Kartio-taideteos.

Halukkaat pääsivät osallistumaan postcrossing-bingoon, jossa riitti jännitettävää. Valitettavasti kynä piti löytyä omasta takaa eikä sitä ollut välttämättä jokaisella kävijällä mukana – näin kävi myös vuoden 2024 festivaalissa.

Itse löysin tapahtumasta vanhoja Hämeenlinna-kortteja sekä jalkapalloaiheisia maksimikortteja ja Suomen ei-viestillisiä ketjuleimoja. Kaiken kaikkiaan Korttien Tarinat 2025 oli onnistunut tapahtuma!

Lähde:

Korttien tarinat osuuskunta: Korttien Tarinat 2025 -käsiohjelma ja https://www.korttientarinat.fi -sivusto (12.1.2025, 2.8.2025 ja 13.9.2025)

Hevonen täydentää kiinalaisen eläinradan postimerkkisarjan

Lokakuun 23. päivä julkaistaan viimeinen pienoisarkki Åland Postin 12 vuotta kestäneestä kiinalaista eläinrataa esittävästä postimerkkisarjasta. Hevosen vuoden myötä ympyrä sulkeutuu, ja ainutlaatuinen postimerkkiprojekti saapuu päätepisteeseen. Tällä kertaa taiteilija Martin Mörck on vanginnut hevoselämää ahvenanmaalaisella tallilla, jossa hevosavusteinen terapia on keskeisessä osassa.

Vuodesta 2014 lähtien Åland Post on julkaissut vuosittain postimerkkejä horoskooppieläimistä, joita on tulkittu ahvenanmaalaisesta näkökulmasta. Nyt sarja täydentyy kahdennellatoista ja samalla viimeisellä eläimellä – hevosella. – Olemme luoneet yhdessä Martin Mörckin kanssa ainutlaatuisen postimerkkisarjan, jossa kaksi kulttuuria kohtaavat. Olemme iloisia siitä, että aiheet ovat olleet arvostettuja keräilijöiden keskuudessa ympäri maailmaa, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Tämän vuoden pienoisarkkiin inspiraatio tulee Stall JoY -hevostallilta Samuelstorpista, Hammarlandista, jossa ratsastusterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Jeanette Eriksson tarjoaa hevosavusteista terapiaa. – Hevonen ja luonto herättävät niin monia aisteja ja tunteita. Ne voivat antaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tukea kuntoutuksessa, Jeanette kertoo.

Tämän vuoden pienoisarkilla Martin Mörck laittaa pisteen taiteelliselle tehtävälle, jota ovat leimanneet ilo ja luomisinto. – Ahvenanmaalaisen tallin osallistava filosofia inspiroi minua ja antoi myös vapauden luomistyössä. Päätin sijoittaa tallirakennuksen taustalle ja luoda kaarevan ratsastustien, jonka keskellä oli hevosia laitumella ja fasaaneja. Tällä tavalla sain luotua erilaisia tapahtumia ratsastuspolun varrelle, joista muodostui sekä liikettä että syvyyttä. Eläinradan sarja on ollut pitkä, ihana projekti täynnä luovuutta ja iloa, Martin tiivistää.

Suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Pienoisarkkia painetaan 25 000 kappaletta ja se on maksuarvoltaan 7,20 euroa. Ensipäiväkuoren (FDC) hinta on 8,20 euroa. Pienoisarkin paperi on 110 g/m2 ja postimerkissä oleva hammaste on 13 per 2 cm. Painomenetelmänä on 4-värioffset ja painopaikkana Cartor Security Printers.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 3. syyskuuta 2025

Ahvenanmaan joulupostimerkit huokuvat lämpöä ja välittämistä

23. lokakuuta Åland Post julkaisee vuoden joulupostimerkit, joiden teemana on ”yhdessä”. Ahvenanmaalainen taiteilija Jonas Wilén on kuvittanut lämmöllä ja henkilökohtaisella otteella kaksi tunnelmallista joulupostimerkkiä, jotka vangitsevat yhdessä koettujen elämysten ja hetkien ilon.

Joulupostimerkit kuvaavat kahta sydämellistä hetkeä: rinnakkain luistelemisen iloa sekä kirjeen kirjoittamista jollekin läheiselle. – Joulu on yksi rakastetuimmista juhlistamme. Joulukorttien lähettäminen käsin kirjoitetun tervehdyksen kera on yksinkertainen, mutta merkityksellinen tapa levittää iloa. Tämän vuoden joulupostimerkit korostavat juuri tätä tunnetta – että pienetkin huomaavaisuuden ja lämmön eleet voivat merkitä paljon, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Taiteilija Jonas Wilén, yksi Ahvenanmaan kokeneimmista postimerkkikuvittajista, on tulkinnut aihetta yhdessä henkilökohtaisella otteella ja lämpimällä ilmaisulla. – Halusin välittää iloa siitä, että saa jakaa elämyksen jonkun toisen kanssa. Joulu on aikaa, jolloin todellakin voi olla yhdessä. Se muistuttaa myös meitä siitä, miten kaunista anteliaisuus on, Jonas sanoo.

Vuoden joulujulkaisuun sisältyy myös arkki itseliimautuvia joulumerkkejä, joita voi käyttää korttien ja pakettien koristeluun. Ne on suunnitellut Jonas Wilén samalla ”yhdessä”-teemalla. Joulumerkkien myynnistä saatu tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen Ahvenanmaalla, ja lahjoituksen vastaanottaja esitellään erillisessä lehdistötiedotteessa myöhemmin syksyllä.

Painomenetelmänä on 4-värioffset + foliointi. Postimerkit painetaan Cartor Security Printers -painossa. Julpost-maksuarvoista (1,70 euroa) merkkiä painetaan 60 000 kappaletta ja Världen-maksuarvoista merkkiä (4,10 euroa) painetaan 30 000 kappaletta. Ensipäivänkuoren (FDC) hinta on 6,80 euroa. Suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Arkissa on 2 x 20 postimerkkiä. Merkin paperi on 110 g/m2 ja hammaste on 13 per 2 cm.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 2. syyskuuta 2025

Chilen postihistoriaa (Santiago 9.5.1947 ja Santiago 5.1.1948)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Chilen postihistoriasta, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Chilen postihistoria -tunnisteella.

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Chile on pitkä ja kapea valtio Etelä-Amerikassa, jossa sen rajanaapureina ovat Argentiina, Bolivia ja Peru. Chilen tasavallassa asuu yli 18 miljoonaa ihmistä.

Kuitenkin tässä blogitekstissä esitellään kaksi kohdetta, koska kirjeissä on sama lähettäjä ja sama vastaanottaja. Lisäksi kirjeiden ajallinen etäisyys on alle vuosi.

Ylempi kirjeistä on kirje lentopostissa Santiagosta Chilestä 9. toukokuuta 1947 Eutiniin Schleswig-Holsteiniin Saksaan brittiläiselle vyöhykkeelle (kuorella ei ole tuloleimaa). Santiago de Chile on maan pääkaupunki, jonka väkiluku on noin viisi miljoonaa. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostikuori, jonka tunnistaa kuoreen painetusta lentokoneen kuvasta ja CORREO AEREO -tekstistä. Toki lentopostiin viittaavat myös Chilen lentopostimerkit.

Kirje on käynyt postisensuurissa, sillä kuori on suljettu sensuuriliuskalla (OPENED BY EXAMINER 2415). Lisäksi sensuuriliuskan päälle on lyöty Saksassa toimineen brittiläisen sensuurin leima, jossa on numero 5866. Postimaksu on ollut 7,50 pesoa (seitsemän pesoa ja 50 centavosia).

Alempi kirjeistä on kirje lentopostissa Santiagosta Chilestä 5. tammikuuta 1948 Eutiniin Schleswig-Holsteiniin Saksaan brittiläiselle vyöhykkeelle (kuorella ei ole tuloleimaa). Santiago de Chile on maan pääkaupunki, jonka väkiluku on noin viisi miljoonaa. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostikuori, jonka tunnistaa kuoreen painetusta lentokoneen kuvasta ja CORREO AEREO -tekstistä. Toki lentopostiin viittaavat myös Chilen lentopostimerkit.

Kirje on käynyt postisensuurissa, sillä kuori on suljettu sensuuriliuskalla (OPENED BY EXAMINER 7807). Lisäksi sensuuriliuskan päälle on lyöty Saksassa toimineen brittiläisen sensuurin leima, jossa on numero 5580. Postimaksu on ollut 22,50 pesoa (20 pesoa ja 50 centavosia).

Brittiläinen vyöhyke tarkoittaa Ison-Britannian miehitysvyöhykettä Saksassa. Britannialla ja kolmella muulla toisen maailmansodan voittajavaltiolla (Neuvostoliitto, Ranska ja Yhdysvallat) oli jokaisella oma miehitysvyöhykkeensä Saksassa vuosina 1945–1949. Kaikki neljä maata kuuluivat toisessa maailmansodassa liittoutuneisiin. Brittiläiseen vyöhykkeeseen kuuluivat Ala-Saksi, Hampuri, Nordrhein-Westfalen ja Schleswig-Holstein.

Lähde:

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Chile, Chilen peso ja Santiago de Chile (25.4.2024) sekä Liittoutuneet ja Saksan miehitysvyöhykkeet (23.8.2025)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):

Chile.travel: www.chile.travel

CHILECOLLECTOR: www.chilecollector.com

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Syyskuun postimerkeissä veteraaneja, suomalaisia tapoja ja kansallismaisemia

Posti julkaisee keskiviikkona 10.9. kolme postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 11 erilaista postimerkkiä. ”Syyskuun merkeissä kunnioitetaan sotiemme veteraaneja, ihmetellään suomalaisia tapoja ja ihastellaan kansallismaisemia”, kertoo postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta vastaava Postin Design Manager Tommi Kantola.

Nuorimmat sotiemme veteraanit tulevat 100 vuoden ikään

Tänä vuonna on tullut täyteen 80 vuotta Suomen sotien päättymisestä. Samalla nuorin ikäluokka, joka määrättiin Suomen sotiin, tulee 100 vuoden ikään. Sotiemme veteraaninen perinnettä vaalii nykyään Tammenlehvän perinneliitto, jonka aloitteesta Posti julkaisee kaksi Klaus Welpin suunnittelemaa postimerkkiä. Sinisävyisten merkkien valokuvissa nähdään sotilas hiihtopartiossa ja hoidettavana sairaalassa.

”Veteraaniaiheiset postimerkit kuvaavat hyvin Suomen sotien tunnelmaa. Hiihto oli suomalaisten kulttuurinen ja taktinen erikoisuus talvi- ja jatkosodassa. Metsäinen ja luminen maisema oli osa sotilaiden elin- ja taisteluympäristöä. Sairaalakuvasta välittyy lämminhenkinen huolenpito ja kunnioitus sodassa haavoittuneita kohtaan”, kertoo Sotiemme Veteraanit / Sotiemme naiset -keräyksen varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen.

”Veteraanien viesti meille ja tuleville sukupolville on kirkas: pienikin kansa voi puolustaa itsenäisyyttään ja vapauttaan menestyksekkäästi. Sotiemme aikainen sukupolvi uskoi rauhanomaiseen diplomatiaan kansojen välillä, mutta joutui myös tarttumaan aseisiin puolustaakseen Suomen olemassaoloa äärimmäisen uhan alla. He loivat perustan itsenäiselle ja demokraattiselle Suomelle, ja haluamme Veteraanit-merkkien julkaisulla kunnioittaa heidän rohkeuttaan sekä uhrauksiaan”, Postin vastuullisuus- ja yhteiskuntajohtaja Anna Storm sanoo.

Sotiemme veteraaneja on elossa vielä noin 1200 henkilöä. Tänä vuonna noin 400 sotiemme veteraania on jo täyttänyt tai täyttää sata vuotta.

Veteraanit on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Pitkät ämpärijonot ja reilu etäisyys muihin ihmisiin

Suomalaisilla on useita kansallisia tapoja, joista kahta esitellään Miika Saksin suunnittelemissa värikkäissä postimerkeissä. Ensimmäisessä postimerkissä jonotetaan ilmaisia ämpäreitä, mikä saa suomalaiset tunnetusti liikkeelle sankoin joukoin. Toisessa merkissä odotellaan pysäkillä bussia ja ihmisillä on kansalliseen tapaan reilu etäisyys muihin matkustajiin.

Postimerkkikoossa oli Saksin mukaan haastavaa kuvata ihmisten tapoja ilman sanallista selitystä. Merkkien aiheisiin ja toteutukseen päädyttiin Postin Design Manager Tommi Kantolan kanssa käydyn sparrailun ja monipolvisten keskustelujen jälkeen.

Saksi käytti kuvitusten yksityiskohtien ja graafisten elementtien hakemiseen tekoälyä. ”Jokainen kuvituksen pienikin elementti, esimerkiksi hahmot, vaatteet ja hiukset, on koottu yhteen kuvankäsittelyohjelman avulla. Valmiit kuvitukset edustavat itselleni tyypillistä värikästä kollaasitekniikkaa”.

Suomalaisia tapoja on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Seitsemän uutta postimerkkiä kansallismaisemista

Suosittu kansallismaisemia esittelevä rullapostimerkkien sarja on edennyt kolmanteen osaansa. Stiina Hovin suunnittelemissa merkeissä esitellään tällä kertaa maisemia Helsingistä, Hämeenkyröstä, Köyliönjärveltä, Väisälänmäeltä, Pohjois-Karjalan vaarakyliltä, Imatrankoskelta ja Olavinlinnasta Savonlinnassa.

”Merkkisarja esittelee maamme upeita kansallismaisemia, joita jo sukupolvet ovat ihastelleet. Kolmansissa Kansallismaisemia-postimerkeissä on jälleen sekä ihmiskäden rakentamia maisemia että luontokohteita – kullakin oma merkityksensä katsojiensa mielissä. Kansallismaisemat luovat visuaalisesti monipuolista kuvaa Suomesta. Postimerkeillä on edelleen vahva asema tämän viestin viejänä”, Stina Hovi kertoo.

Kansallismaisemia III ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on seitsemän erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 10.9. kello 13-16

Järjestämme syyskuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman keskiviikkona 10.9. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki).

Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Postimerkkitaiteilijat ovat signeeraamassa töitään kello 13-15. Tervetuloa mukaan!

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin mediatiedote 5.9.2025

Hämeenlinna-postikortteja: Aulangon hotelli ja ravintola

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Ylemmässä postikortissa on kuvattuna Aulangon hotelli. Kortin takana lukee Gevaert. Alemmassa postikortissa on kuvattuna puolestaan Aulangon ravintola. Kortin takana lukee POSTIKORTTI ja sen alapuolella SUOMI. Kortit ovat käyttämättömät eli kumpikaan niistä ei ole kulkenut.

Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä

Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä, tenniskentät ja näkötorni.

Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon näkötornilla, joka valmistui vuonna 1907. Näkötornin huipulta pääsee ottamaan valokuvia yhdestä Suomen kansallismaisemasta; tornissa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Golfkenttä (Aulangon Eversti) on puolestaan otettu käyttöön vuonna 1940 ja se on yksi maamme vanhimmista golfkentistä.

Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulagolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.

Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.

Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.

Hotelli ja ravintola ovat keskeinen osa Aulangon historiaa

Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Alkusysäys hotellin rakentamiseksi Aulangolle tapahtui vuonna 1936, jolloin Suomen Matkailijayhdistys, Oy Alkoholiliike Ab ja Suomen Höyrylaiva Oy perustivat Aulanko Oy:n yhdistyksen ostettua Hämeenlinnan kaupungilta noin 60 hehtaaria maata. Hotellirakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. He vastasivat myös hotellin sisustuksen suunnittelusta.

Hotellia on laajennettu moneen otteeseen: ensimmäisen kerran vuonna 1963, sen jälkeen vuosina 1970, 1973 ja 1990. Viimeisin laajennus on vuodelta 2006, jolloin hotellin läheisyyteen valmistuivat kylpylä ja urheilun monitoimihalli.

Mitä olisikaan hotelli ilman ravintolaa? Ravintolasaliin mahtui peräti 760 asiakasta. Alkuaikoina hotellilla oli oma leipomo, omaa karjaa ja lihankäsittelyhuone, joten ravintola toimi melkein omavaraisesti. Myös ravintolassa tarjottaville kaloille oli oma tilansa – niitä säilytettiin altaissa.

Aulangon hotellista tuli osa Rantasipi-ketjua vuonna 1978. Tänä päivänä hotelli on osa Scandic-ketjua. Hotellin ravintolan tunnelmasta hotellivieraat pääsevät nauttimaan aamiaisella; illallisella ravintolassa voi käydä niin arkisin kuin viikonloppuisin.

Lähteet:

Scandic Hotels: https://www.scandichotels.com/fi -sivusto > Hotellit ja kohteet > Suomi > Hämeenlinna > Scandic Aulanko (30.8.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulanko, Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025) sekä Hotelli Aulanko (30.8.2025)

Syyskuun 2025 alusta kuusi uutta keräilyaluetta – Enteilee viidenkympin villitystä

Tämän blogin tekstissä 1. tammikuuta 2025 kerroin itsestäni. Kerroin myös keräilyalueistani. Maaliskuun 2025 alusta laajensin keräilyäni kuudella keräilyalueella. Syyskuun 2025 alusta laajennan keräilyäni vielä kuudella uudella keräilyalueella – voi kuulostaa erikoiselta, mutta myös keräilyssä elämä on tässä ja nyt. Enempää uusia keräilyalueita ei kuitenkaan tule, koska johonkin raja on vedettävä.

Uudet keräilyalueeni ovat postihistorian osalta Suomen postimaksut, perinteisen filatelian osalta Havaiji, postikorttien osalta Budapest sekä muiden keräilyalueiden osalta Ruotsin setelit, suomalaiset matkalaukkuetiketit ja Chicago Blackhawks -jääkiekkokortit.

Kiinnostukseni postihistoriaa kohtaan lähti aikoinaan Suomen postitaksojen keräämisestä, joten haluan palata postihistoriaharrastukseni alkupisteeseen. Keskityn vuosiin 1875–2001. Vuosi 1875 liittyy sinä vuonna 1. heinäkuuta voimaan astuneeseen Yleiseen postiliittoon, jonka nimeksi tuli muutama vuosi myöhemmin Maailman postiliitto eli UPU. 2001 on puolestaan vuosi, jolloin Suomessa julkaistiin viimeistä kertaa markka-arvoisia postimerkkejä.

Havaijin postimerkit ovat klassista filateliaa siinä missä Thurn und Taxisin postimerkitkin. Havaijilaisia merkkejä voi löytää vuosilta 1851–1899. Vuoden 1851 postimerkkejä kutsutaan lähetyssaarnaajamerkeiksi ja ne ovat erittäin harvinaisia.

Budapestissä olen käynyt tähän mennessä vain kerran, mutta se riitti siihen, että Unkarin pääkaupunki teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Meijeriteknikkoluokkamme vieraili siellä noin 25 vuotta sitten. Ajatus Budapestiä kuvaavien postikorttien keräämisestä on ollut mielessäni jo pitkään ja nyt päätin tarttua tuumasta toimeen.

Ruotsi on rakas naapurimaamme ja sen historia seteleiden saralla on pitkä ja mielenkiintoinen. Niinpä Ruotsin setelit on sopiva numismaattinen keräilyalue Kambodžan seteleiden lisäksi.

Matkalaukkuetiketit ovat keräilykohde, jota kovin moni ei kerää. Aikoinaan niitä kiinnitettiin matkalaukkuihin, jolloin niistä näki missä kaikkialla matkalaukun omistaja oli reissannut. Esimerkiksi hotellit painattivat matkalaukkuetikettejä.

Keräsin jääkiekkokortteja ensimmäisen kerran niiden kulta-aikana ja osan niistä olen pitänyt tallessa. Jääkiekkokortteja varten valmistetusta kansiostani löytyykin NHL-joukkue Chicago Blackhawksin pelaajien kortteja, joten kyseisen joukkueen korttien kerääminen alkoi taas kiehtoa.

Mutta mitä se viidenkympin villitys tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että saavutan itse tänä vuonna kyseisen merkkipaalun. Se laittaa osaltaan miettimään, että elämä on tässä ja nyt; niin keräilyssä kuin kaikessa muussakin.

Lähteet:

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Postage stamps and postal history of Hawaii (18.8.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Maailman postiliitto (18.8.2025)

Tutustu Suomen Filatelistiliiton uutiskirjeeseen!

Suomen Filatelistiliitto on alkanut julkaista uutiskirjettä, joka on tämän vuoden ajan kenen tahansa filateliasta kiinnostuneen luettavissa. Uusin uutiskirje ilmestyi 26. elokuuta. Pääset lukemaan sitä klikkaamalla linkkiä.

Nyt on oiva tilaisuus tutustua Filatelistiliiton uutiskirjeeseen! Ensi vuodesta alkaen se on saatavilla vain liiton jäsenille, joten kannattaa harkita Suomen Filatelistiliiton jäsenyyttä.

Viimeisimmässä uutiskirjeessä kerrotaan muun muassa Riihimäen Postimerkkeilijöiden kesäkokouksesta, Nuorisofilatelistien kuulumisista, Kuopiossa lokakuussa järjestettävästä postimerkki- ja postikorttinäyttelystä sekä Lohjalla alkavasta nuorten keräilykerhosta.

Myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi on säännöllisesti mukana Suomen Filatelistiliiton uutiskirjeessä. Blogiteksti tanskalaisesta Lyngby-Nærum Jernbanesta ja sen rautatiemerkeistä on tuotu esille tuoreimmassa uutiskirjeessä.

Lähde:

Suomen Filatelistiliitto ry: uutiskirje 26. elokuuta 2025

Tiesitkö, että Suomessa on tutkittu postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisia näkökohtia?

Yleensä postimerkkejä kerätään harrastusmielessä, mutta niitä voidaan kerätä myös sijoitusmielessä. Postimerkkeihin sijoittaminen vaatii syvällistä tietämystä filateliasta, aivan kuten taiteeseen sijoittaminen vaatii erittäin hyvää taidetuntemusta.

Juhani Järven tutkimus keskittyi vuosina 1930–1970 julkaistuihin suomalaisiin käyttämättömiin postimerkkeihin. Niihin kuuluu mm. kuvassa oleva Suomen Punaisen Ristin postimerkkisarja vuodelta 1941.

Suomessa ei ole juurikaan tutkittu filateliaa sijoitusmielessä, mutta toki poikkeuksiakin löytyy. Yksi tällainen poikkeus on Juhani Järven tutkimus vuodelta 1980. Sen nimi on Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista. Järvi on saanut tutkimustaan varten apurahan Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä.

Tutkimuksen kohteena ovat olleet Suomen vuosien 1930–1970 käyttämättömät postimerkit. Tutkimuksen tekemiseen on käytetty vuoden 1980 huutokauppahintoja sekä postimerkkiluettelon hintoja ja hankintahintoja, jotka on korjattu inflaatiokertoimella. Lopputuloksena oli, että monesta postituoreesta postimerkistä olisi saanut pientä korkoa. Olisi mielenkiintoista, jos joku tekisi vastaavan tutkimuksen nyt 2020-luvulla.

Järven tutkimus on paitsi suomenkielinen niin myös ruotsin- ja englanninkielinen. Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin takana oleva Aapo Korte sattui löytämään tutkimuksen omasta arkistostaan.

Lähde:

Juhani Järvi: Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista, Kuusankoski 1980