Suomen lähialueella sijaitsevat Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua. Niiden vanhoilla postimerkeillä tarkoitetaan merkkijulkaisuja lähinnä vuosilta 1918–1940; kyseessä on ajanjakso, jolloin Viro, Latvia ja Liettua olivat ensimmäistä kertaa itsenäisiä valtioita.
Virolainen postimerkki vuodelta 1927. Merkin aiheena on Narva.
Baltian maista Viro on pohjoisin, sen eteläpuolella on Latvia ja Latvian eteläpuolella on Liettua. Pinta-alaa on yhteensä noin 175 000 neliökilometriä (Viro noin 26 %, Latvia noin 37 % ja Liettua noin 37 %), kun esimerkiksi Suomen pinta-ala on noin 338 500 neliökilometriä. Asukkaita on yhteensä yli 6,3 miljoonaa (Viro noin 21 %, Latvia noin 33 % ja Liettua noin 47 %), kun Suomen väkiluku on yli 5,6 miljoonaa.
Viro vai Eesti?
Viron tasavalta on viroksi Eesti Vabariik, siksi maasta kuulee usein puhuttavan myös Eestinä. Viro julistautui itsenäiseksi Neuvosto-Venäjästä 24. helmikuuta 1918 ja se tunnustettiin itsenäiseksi 2. helmikuuta 1920. Vuosien 1939–1940 tapahtumien seurauksena maa menetti itsenäisyytensä ja siitä tuli osa Neuvostoliittoa, kunnes itsenäistyi uudestaan 20. elokuuta 1991. Toisen maailmansodan aikana maa oli muutaman vuoden ajan Saksan miehittämä.
Virolainen postimerkki vuodelta 1927. Merkin aiheena on Tallinna.
Virossa on 15 maakuntaa ja niissä on kaupunkeja yhteensä 15 ja kuntia yhteensä 64. Maan pääkaupunki on Tallinna, jossa asuu noin 434 500 ihmistä. Muut yli 30 000 asukkaan kaupungit (suluissa väkiluvut) ovat Tartto (noin 98 500), Narva (noin 59 000), Pärnu (noin 40 000) ja Kohtla-Järve (noin 37 000).
Virolainen postimerkki vuodelta 1939. Merkki on osa neljän postimerkin sarjaa, jonka aiheena on Pärnun kylpylät.
Tunnettuja virolaisia ovat muun muassa edesmenneet kirjailijat Jaan Kross ja Jaan Kaplinski, säveltäjä Arvo Pärt, kapellimestari Neeme Järvi sekä urheilijat Andrus Veerpalu (hiihto) ja Erki Nool (yleisurheilun kymmenottelu).
Viron toinen pienoisarkki, joka ilmestyi vuonna 1938.
Viron ensimmäiset postimerkit ilmestyivät 22. ja 30. marraskuuta 1918. Niiden nimellisarvot olivat viisi ja 15 kopeekkaa. Kaksi ensimmäistä merkkiä painettiin Bölau-nimisessä painotalossa Nõmmessa, joka on nykyään osa Tallinnaa. Vuosien 1918–1940 aikana Virossa julkaistiin yli 180 erilaista postimerkkiä. Pienoisarkkeja ilmestyi neljä. Maailman postiliittoon (UPU) Viro liittyi 19. toukokuuta 1922.
Latvia on Viron eteläinen naapuri
Latvian tasavalta on latviaksi Latvijas Republika. Maa julistautui itsenäiseksi Neuvosto-Venäjästä 18. marraskuuta 1918 ja se tunnustettiin itsenäiseksi 11. elokuuta 1920. Vuosien 1939–1940 tapahtumien seurauksena myös Latvia menetti itsenäisyytensä ja siitä tuli osa Neuvostoliittoa, josta se itsenäistyi 21. elokuuta 1991. Toisen maailmansodan aikana maa oli muutaman vuoden ajan Saksan miehittämä.
Latvian ensimmäinen ja toinen postimerkki vuodelta 1918. Koska paperista oli pulaa, merkit painettiin ylimääräisten saksalaisten sotilaskarttojen kääntöpuolelle.
Latviassa on 36 kuntaa ja seitsemän itsehallinnollista tasavallan kaupunkia. Maan pääkaupunki on Riika, jonka väkiluku on yli 699 000. Muut yli 30 000 asukkaan kaupungit ovat noin 101 000 asukkaan Daugavpils (Väinänlinna), noin 82 500 asukkaan Liepāja, noin 63 500 asukkaan Jelgava, noin 56 500 asukkaan Jūrmala, noin 42 000 asukkaan Ventspils sekä noin 34 000 asukkaan Rēzekne.
Latvialainen postimerkki vuodelta 1919. Merkki on osa kolmen postimerkin sarjaa, jonka aiheena on Riian vapauttaminen.
Tunnettuja latvialaisia ovat muun muassa edesmenneet runoilijat Jēkabs Ķikulis ja Jānis Rainis, säveltäjä Pēteris Vasks sekä urheilijat Viktors Ščerbatihs (painonnosto), Ivans Klementjevs (melonta) ja Māris Štrombergs (BMX-pyöräily).
Latvialainen Punaisen Ristin postimerkkisarja vuodelta 1920 painettiin setelipaperille.
Latvian ensimmäiset postimerkit julkaistiin 18. joulukuuta 1918. Koska paperista oli pulaa, merkkejä painettiin aluksi ylimääräisten saksalaisten sotilaskarttojen kääntöpuolelle. Vuosien 1918–1940 aikana Latviassa ilmestyi yli 300 erilaista postimerkkiä. Pienoisarkkeja julkaistiin kaksi.
Liettuastakin itsenäinen 1918
Liettuan tasavalta on liettuaksi Lietuvos Respublika. Maa julistautui itsenäiseksi Neuvosto-Venäjästä 16. helmikuuta 1918 ja se tunnustettiin itsenäiseksi 12. heinäkuuta 1920. Vuosien 1939–1940 tapahtumien seurauksena myös Liettua menetti itsenäisyytensä ja siitä tuli osa Neuvostoliittoa, josta se itsenäistyi 11. maaliskuuta 1990. Toisen maailmansodan aikana maa oli muutaman vuoden ajan Saksan miehittämä.
Liettualainen lentopostimerkki vuodelta 1921. Sarjassa on seitsemän erilaista merkkiä.
Liettuassa on kymmenen lääniä. Maan pääkaupunki on Vilna, jossa asuu noin 523 000 ihmistä. Muut yli 30 000 asukkaan kaupungit (suluissa väkiluvut) ovat Kaunas (noin 311 000), Klaipėda (noin 160 500), Šiauliai (noin 108 000), Panevėžys (noin 98 500), Alytus (noin 58 500), Marijampolė (noin 40 500), Mažeikiai (noin 36 500) sekä Jonava (noin 30 000).
Liettualainen postimerkki vuodelta 1939. Merkki on osa kolmen postimerkin sarjaa, jonka aiheena on koripallon EM-kisat.
Tunnettuja liettualaisia ovat muun muassa edesmennyt säveltäjä ja kuvataiteilija Mikalojus Konstantinas Čiurlionis, edesmennyt runoilija Justinas Marcinkevičius sekä urheilijat Gintaras Einikis (koripallo) ja Virgilijus Alekna (kiekonheitto).
Liettualaisen vuonna 1932 julkaistun postimerkin arkinosa, jossa on hammaste-erikoisuus.
Liettuan ensimmäiset postimerkit julkaistiin Vilnassa 27. joulukuuta 1918. Niistä käytetään nimitystä Baltukai-julkaisu. Ensimmäiset lentopostimerkit julkaistiin vuonna 1921. Vuosien 1918–1940 aikana Liettuassa julkaistiin yli 450 erilaista postimerkkiä. Pienoisarkkeja ilmestyi kaksi.
Oletko kuullut Keski-Liettuasta?
Suurin osa meistä tietää Liettuan tasavallan, mutta moni ei välttämättä tiedä, että on ollut olemassa myös Keski-Liettuan tasavalta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Baltian alue oli melkoisessa myllerryksessä. Lokakuussa 1920 Liettua ja Puola olivat päässeet sopuun siitä, että Liettua sai pitää Vilnan alueen ja Curzonin linjan takaiset alueet kuuluivat Puolalle (Curzonin linjalla tarkoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerin George Curzonin mukaan nimettyä, vuonna 1919 ehdotettua Puolan itärajaa).
Keski-Liettuan toinen postimerkki vuodelta 1920 hammastamattomana.
Rajojen säilyminen oli lyhytaikaista, koska puolalainen kenraali Lucjan Żeligowski käynnisti kapinan Vilnan alueella vain pari päivää myöhemmin. Siihen häntä oli yllyttänyt Józef Piłsudski, joka oli itsenäisen Puolan valtionpäämies vuosina 1918–1922.
Keskiliettualainen postimerkki vuodelta 1921.
Liettuan hallitus pakeni Vilnasta Kaunasiin. 12. lokakuuta 1920 Żeligowski julisti alueen Keski-Liettuan tasavallaksi (Republika Litwy Środkowej) ja hänestä tuli tasavallan johtaja. Kansainliitto yritti ratkaista tilannetta, mutta tuloksetta. Marraskuussa 1920 Żeligowskin joukot etenivät kohti Kaunasia – joukkojen eteneminen kuitenkin pysähtyi Širvintosin ja Giedraičian taisteluiden seurauksena.
Keskiliettualainen postimerkki vuodelta 1921.
Keski-Liettuan tasavallan taru päättyi vuonna 1922. Sejm eli parlamentti päätti helmikuussa 1922 liittymisestä Puolaan; Puolan valtiopäivät hyväksyi liittymisen maaliskuussa 1922. Kesti kuitenkin 16 vuotta ennen kuin Liettua tunnusti alueen Puolan osaksi, se tapahtui Puolan uhkavaatimuksesta vuonna 1938.
Keski-Liettuan ensimmäinen lunastusmerkki vuodelta 1921 hammastamattomana.
Keski-Liettuan tasavalta julkaisi omia postimerkkejä vuosina 1920–1922. Tasavallan lyhyen historian aikana julkaistiin 47 erilaista postimerkkiä, joista 37 ilmestyivät sekä hammastettuina että hammastamattomina. Ja kun mukaan lasketaan lunastusmerkit, vaaditaan täydelliseen kokoelmaan 90 merkkiä.
Sitten vain keräämään Baltian maita
Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Sen, että Baltian maissa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla julkaistujen postimerkkien kerääminen on kiinnostavaa ja monipuolista, ja että merkit kertovat lähialueemme värikkäästä historiasta.
Postimerkki vuosien 1923–1926 latvialaisesta merkkisarjasta, jossa on 17 erilaista postimerkkiä. Merkki on leimattu Jaunjelgavassa 27. maaliskuuta 1924.
Baltian maiden vanhoihin postimerkkeihin kuuluviksi voi katsoa myös muut Virossa, Latviassa ja Liettuassa vuosina 1918–1940 taikka vähän ennen tai jälkeen kyseisen ajanjakson käytössä olleet postimerkit. Esimerkiksi Latviassa oli ensimmäisen maailmansodan aikaan käytössä päällepainettuja Saksan merkkejä ja Memelissä Liettuassa oli käytössä omia postimerkkejä.
Saksan miehitettyä Latvian neuvostoliittolaisia postimerkkejä varustettiin päällepainamalla käytettäväksi Latviassa.
Kuten kaikkien maiden filateliassa, myös Baltian maiden postimerkkien joukossa on harvinaisuuksia ja erikoisuuksia, joista joutuu maksamaan enemmän. Kuitenkin merkittävä osa merkeistä on saatavissa edulliseen hintaan, joten Baltian maiden keräily sopii kaikille. Lisäksi koska on kyse Suomen lähialueesta, on postimerkkejä hyvin tarjolla sekä postimerkkikauppiailla että huutokaupoissa.
Kannattaa kerätä Baltian maita!
Lähteet:
AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 1, A-P; 2006
Jukka Sarkki: Kartalta kadonneet – Keski-Liettuan valtio, Abophil 1/2017
Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Postage stamps and postal history of Estonia, Postage stamps and postal history of Latvia ja Postage stamps and postal history of Lithuania (28.3.2026)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Baltian maat, Latvia, Liettua, Suomi, Toinen maailmansota ja Viro (27.3.2026) sekä Curzonin linja, Józef Piłsudski, Keski-Liettuan tasavalta, Lucjan Żeligowski ja Sejm (11.4.2025)
