Pärnun kylpylöiden 100-vuotista taivalta juhlistettiin postimerkeillä vuonna 1939

Virossa julkaistiin vuonna 1939 neljä postimerkkiä, jotka juhlistivat Pärnun kylpylöiden 100-vuotista taivalta. Merkit julkaistiin myös pienoisarkkina. Postimerkkien AFA-numerot ovat 165-168. Pienoisarkin AFA-numero on 165A-168A.

Lounais-Virossa Pärnumaan maakunnassa sijaitseva Pärnun kaupunki koostuu Pärnun epäitsenäisestä kaupungista, Lavassaaren ja Paikusen kauppaloista, Audrun ja Tõstamaan pienkauppaloista sekä 49 kylästä. Kaupungin asukasluku on noin 52 000.

Osa Pärnun kaupunkia oleva Pärnun epäitsenäinen kaupunki tunnetaan kylpylöidensä lisäksi hiekkarannoistaan. Siksi se vetääkin kesäisin paljon turisteja. Kylpylähistoria alkaa 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta, jolloin avattiin ensimmäinen kylpylä. Toisessa maailmansodassa Pärnun kylpylät olivat sotilaiden lepo- ja virkistyspaikkoja. Viron neuvostoaikana ammattiliitot omistivat kylpylät.

Tänä päivänä Pärnussa on ainakin ylellinen kylpylä Hedon Spa & Hotel, kylpylähotellit Estonia Medical Spa & Hotel, Hestia Hotel Strand, Viiking ja Wasa Resort, rantahotelli Rannahotell sekä Pärnun suurin hotelli Tervise Paradiis.

Viiden sentin vihreässä postimerkissä ja 18 sentin punaisessa postimerkissä on kuvattuna nykyisen kylpylä Hedon Spa & Hotelin uusklassinen vuosina 1926–1927 valmistunut rakennus, jonka suunnittelivat Olev Siinmaa sekä baltiansaksalaiset Erich von Wolffeldt ja Aleksander Nürnberg.

Kymmenen sentin violetissa postimerkissä ja 30 sentin sinisessä postimerkissä on kuvattuna nykyisen Rannahotellin vuonna 1937 valmistunut päärakennus. Funktionalismia edustavan rakennuksen suunnittelivat Olev Siinmaa ja Anton Soans.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 1, A-P; 2006

Hedon Spa & Hotel: https://www.hedonspa.com/fi/ -sivusto > Meistä > Mutakylpylän historia (1.2.2026)

Visit Estonia: https://visitestonia.com/fi -sivusto > Sauna, kylpylät ja wellness Virossa > Kylpylälomalle Viroon (1.2.2026)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Pärnu, Pärnun kaupunki ja Rannahotell (1.2.2026)

Tutkimusprojekti Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista – tietoja päivitetty tammikuussa 2026

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen tutkimustietoa Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista. Tieto pohjautuu blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaan sekä kirjallisiin lähteisiin. Myös tieto muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin skannattu kuva ketjuleimakohteestasi (1:1 -koossa) sähköpostilla osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com. Ilmoita samalla pyöreän leimaosan halkaisija sekä ketjumaisen leimaosan pituus ja leimaväli. Sivun tietoja on päivitetty viimeksi tammikuussa 2026.

Helsingin ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Kyseessä on Aapo Kortteen kokoelman vanhin ei-viestillinen ketjuleima. Helsingistä 11. lokakuuta 1906 Viipuriin lähetetty kirje.

Ketjuleimalla tarkoitetaan postileimaa, joka tavallisesti ulottuu postilähetyksen vasemmasta reunasta sen oikeaan reunaan. Ketjuleima koostuu pyöreistä leimaosista, jotka yhdistyvät ketjumaisilla leimaosilla. Ketjumainen osa voi olla esimerkiksi suoria viivoja, katkoviivoja tai aaltoviivoja; tyypillisesti viivoja on 4-8 allekkain.

Helsingin ketjuleimasta, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa, tunnetaan variantti, jossa ketjumaista leimaosaa ei ole ollenkaan. Kuvassa olevalla postikortilla variantti on kahteen kertaan, koska keskellä päivämääränä on 14.7.1916 ja sivuilla päivämääränä on 15.7.1916. Helsinkiin lähetetty postikortti, joka on käynyt postisensuurissa, koska kortilla on 2. heinäkuuta 1916 päivätty violetti sensuurileima.

Pyöreässä leimaosassa lukee postitoimipaikan nimi (venäläisleimojen aikakautena jopa kolmella eri kielellä) ja päivämäärä sekä usein myös kellonaika. Pyöreä leimaosa vastaa kulloinkin käytössä ollutta postileimojen päätyyppiä, kuten venäläisleimat, siltaleimat ja pyöröleimat (kutsutaan myös postitorvileimoiksi).

Turun ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Turusta 13. huhtikuuta 1920 Myrskylään lähetetty kirje.

Ketjuleima on koneleima, koska sen leimaamiseen postilähetykselle on käytetty leimauskonetta. Suomessa sähkökäyttöiset leimauskoneet otettiin käyttöön vuonna 1906 – Helsingin, Turun ja Viipurin postitoimipaikat saivat ensimmäisinä oman leimauskoneen. Varhaisimmat leimaukset tunnetaan Helsingistä vuodelta 1906, Viipurista vuodelta 1907 ja Turusta vuodelta 1909. Tampereen ketjuleimojen varhaisin leimaus tunnetaan vuodelta 1913. Muissa postitoimipaikoissa leimauskoneet tulivat käyttöön itsenäisyyden aikana.

Tampereen ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa pyöröleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Tampereelta 20. kesäkuuta 1961 Genovaan Italiaan lentopostissa lähetetty kirje.

Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu modernit ketjuleimat, joissa on yksi pyöreä leimaosa ja yksi ketjumainen leimaosa. Ne tulivat käyttöön vuodesta 1981 alkaen. Myös viestilliset leimat ovat ketjuleimoja; niissä ketjumaisessa osassa on viivojen lisäksi tai niiden sijasta teksti ja joskus lisäksi kuva. Myös viestilliset leimat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Kemijärven ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa pyöröleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Kemijärveltä 27. kesäkuuta 1973 Hvidovreen Tanskaan lähetetty postikortti.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Leo Konu ja Lasse Nortesuo: Hämeenlinnan yksirenkaiset leimat, Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1988

Tuomas Piironen: Ketjuleimat 75 vuotta, Kurre 3/1981

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Ajatuksia Riihimäen ja Hyvinkään paikallis(posti)historiasta, 2023

Lauri Siivonen ja Vilho Niemi: Hämeenlinnan postileimat kyrillisestä siltaleimoihin (1812–1959), Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1980

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Turun Postimerkkikerho ry: Turun postin historiaa ja postileimoja, Turku 2004

Eino Turunen (Lapin lääni 14.12.2025)

Kokoelmaprojekti Suomen postimaksuista 1875–2001 – kokoelmaa päivitetty tammikuussa 2026

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Suomen postimaksuista 1875–2001. Kokoelman kerääminen alkoi loppuvuodesta 2025. Palaute muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com. Kokoelmaa on päivitetty viimeksi tammikuussa 2026.

Vakuutettu (500 markkaa) kirje Jyväskylästä 24. maaliskuuta 1936 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 25. maaliskuuta 1936. Vakuuttamisen lisämaksun lisäksi piti maksaa lisämaksu kirjaamisesta. Vakuutetun lähetyksen sinetöimisestä oli erillinen lisämaksu. Vakuuttaminen kotimaassa 1000 markkaan saakka 1.1.1935–30.6.1945 maksoi 0,30 markkaa. Vakuutetun lähetyksen sinetöimismaksu kotimaassa 1.1.1935–31.8.1942 maksoi 0,50 markkaa. Kirjaaminen kotimaassa 1.12.1931–31.8.1942 maksoi 2,00 markkaa. Kirje kotimaassa 20 grammaan saakka 1.12.1931–15.6.1940 maksoi 2,00 markkaa.

Postimaksu tarkoittaa maksua, jonka yleensä postilähetyksen lähettäjä maksaa, jotta posti kuljettaa lähetyksen perille sen vastaanottajalle. Postimaksu voi olla pelkkä kuljetusmaksu taikka sitten kuljetusmaksu ja yksi tai useampi erillinen lisämaksu, kuten kirjaaminen tai vakuuttaminen. Kuljetusmaksun suuruuteen vaikuttaa tavallisesti postilähetyksen laji (esimerkiksi kirje tai postikortti) sekä lähetyksen paino ja kohdemaa.

Kirje Tampereelta 14. huhtikuuta 1936 Kiinaan Hunaniin, jonne kirje on saapunut 3. toukokuuta 1936. Kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.12.1931–31.10.1936 maksoi 2,50 markkaa.

Suomen postimaksujen osalta ajanjakso vuodesta 1875 vuoteen 2001 on erittäin mielenkiintoinen. 1875 on vuosi, jolloin Yleinen postiliitto astui voimaan; tarkalleen ottaen 1. heinäkuuta. Nimi muuttui Maailman postiliitoksi vuonna 1878. Maailman postiliitto eli UPU (ranskaksi Union postale universelle) on merkittävä organisaatio myös Suomen kannalta, koska se säätelee liitossa mukana olevien valtioiden välistä postitoimintaa.

Kirje lentopostissa Tampereelta 11. joulukuuta 1968 Australiaan Sydneyyn. Vastaanottajaa ei ole tavoitettu, joten lähetys on palautettu Suomeen. Kuorelle on kirjoitettu punaisella "unknown 23-12-68" eli "tuntematon 23.12.68" ja sen alapuolella on Kensingtonin (Sydney) postileima 26. helmikuuta 1969. Kirjeen takana on Lontoon postileima 19. toukokuuta 1969. Kirjeen lentolisä Australiaan ja Oseaniaan jokaiselta 5 grammalta 1.11.1967–31.12.1973 maksoi 0,55 markkaa. Kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.1.1963–31.12.1969 maksoi 0,40 markkaa.

Muita merkittäviä virstanpylväitä ovat muun muassa maamme itsenäistyminen 6. joulukuuta 1917 sekä rahauudistus 1. tammikuuta 1963, josta alkaen aiempi sata markkaa vastasi yhtä markkaa ja aiempi yksi markka vastasi yhtä penniä. Tällä oli suora vaikutus myös postimaksuihin. Vuonna 1984 tuli kirjeissä käyttöön 1. ja 2. luokka, joista jälkimmäisessä kirjekohtainen postimaksu oli edullisempi, jos lähetti kerralla vähintään 20 kirjettä.

Kirjattu postipaketti (1,8 kilogrammaa) Kulloonkylästä 5. heinäkuuta 1979 Tampereelle, jonne postipaketti on saapunut 6. heinäkuuta 1979. 1-3 kilogrammaa painanut postipaketti kotimaassa 1.1.1979–31.12.1981 maksoi 8,00 markkaa. Kirjaaminen kotimaassa 1.1.1978–31.12.1980 maksoi 4,00 markkaa.

Vuonna 2001 Suomessa julkaistiin viimeistä kertaa markka-arvoisia postimerkkejä, joten kokoelma on loogista päättää siihen vuoteen. Euro tuli käyttöön 1. tammikuuta 2002 – tosin rahauudistuksen jälkeisiä markka-arvoisia postimerkkejä sai käyttää vielä vuoden 2011 loppuun saakka. Vuosien 1875–2001 postimaksujen keräämistä edesauttaa myös se, että kyseisen ajanjakson postitaksoista on paljon tietoa.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016

Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999

Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat, osat 1 ja 2, Espoo 2002

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Jaakko Honkavaara: Alkaisinko kerätä postitaksakokoelmaa, Postari 1/1982

Aapo Korte: Postitaksakokoelma: Kerääminen, kasaaminen, tekeminen; Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry, Hämeenlinna 1994

Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015

Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985

Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985 korjauksia ja lisäyksiä

Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Maailman postiliitto, Rahauudistus ja Suomen postilaitoksen historia (12.10.2025)

Utsjoki-postikorteissa näyttäytyy Lapin taika

Suomen ja myös Euroopan unionin pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella voi kokea Lapin taian. Itselläni innostus kerätä Utsjoki-postikortteja pohjautuu osittain siihen, että minulla on paljon sukua Lapissa ja osittain siihen, että Utsjoki-kortteja tuskin moni muu kerää, koska kyseessä on maamme pohjoisin kunta ja väkiluvultaan pieni kunta.

Ylempi postikortti:

Kirkkotupia Utsjoella Tenojoen varrella. Valokuvan on ottanut Ruti Resko. Postikortti on lähetetty Utsjoelta 18. kesäkuuta 1954 Savonlinnaan.

Alempi postikortti:

Asutusta Utsjoella Tenojoen varrella. Kortin on ilmeisesti kustantanut Ferrania ja valokuvan on ottanut Harju. Kulkemattoman kortin takana lukee myös numero 1598.

Utsjoen kunnassa asuu noin 1120 ihmistä. Heistä suomenkielisiä on noin 54 prosenttia ja saamenkielisiä noin 42 prosenttia. Utsjoen nimi pohjoissaameksi on Ohcejohka. Suomessa naapurikunta on Inari. Norjassa naapurikunnat ovat Karasjoki, Tana ja Uuniemi.

Väkiluku pudonnut 30 vuoden aikana

Utsjoella asui vuonna 1980 1479 ihmistä ja vuonna 1995 1568 ihmistä. Sen jälkeen asukasluku lähti laskuun siten, että vuonna 2000 asukkaita oli 1394, vuonna 2015 1250 ja vuonna 2020 1211; nyt asukasluku on siis vähän yli 1100.

Ylempi postikortti:

Kaksi Utsjokeen liittyvää tapahtumaa: Lohirieha-kalastuskilpailu ja Suomi Juoksee -viestijuoksu. Kortin on kustantanut H. Laamanen. Kortin takana lukee myös muun muassa ”IM & EX Advertising” ja ”Tuonti Import SF. 671”. Postikortti on lähetetty Rovaniemeltä 5. heinäkuuta 1994 Seinäjoelle; se on kuitenkin päivätty lähettäjän toimesta Utsjoella 3. heinäkuuta. Kortissa kunnan nimi on sekä suomeksi että pohjoissaameksi.

Alempi postikortti:

Neljä Utsjoki-kuvaa, joista kolmessa on todennäköisesti Tenojoki ja yhdessä Utsjoen matkailuhotelli. Kortin on kustantanut H. Laamanen. Kulkemattoman kortin takana lukee myös muun muassa ”IM & EX Advertising” ja ”Tuonti Import SF 499”. Kortissa on Utsjoen vaakuna sekä kunnan nimi pohjoissaameksi ja suomeksi.

Kunnan alueelta tunnetaan kivikautisia asuinpaikkoja. Asutusta on ollut tuhansien vuosien ajan Tenojoen ja sen sivujokien rannoilla. Utsjoen ainoat asukkaat olivat pitkän aikaa saamelaisia. Kyläkeskuksissa Utsjoen kirkonkylässä, Karigasniemessä/Outakoskella ja Nuorgamissa palvellaankin sekä saameksi että suomeksi.

Utsjoki on perustettu vuonna 1876 ja sen pinta-ala on 5370 neliökilometriä (vertailun vuoksi Helsingin pinta-ala ilman merialueita on noin 215 neliökilometriä). Kunnasta on matkaa Ivaloon yli 160 kilometriä, Rovaniemelle yli 450 kilometriä, Helsinkiin yli 1260 kilometriä ja Turkuun yli 1280 kilometriä.

Vasemmanpuoleinen postikortti:

Utsjoen matkailuhotelli. Kortin on kustantanut Suomen Matkailuliitto (Finlands Turistförbund). Kortin kuvan on ottanut Värisuomi Oy ja painopaikkana on ollut Kirjapaino Öhrling Nokialta vuonna 1983. Kortin takana lukee myös muun muassa, että matkailuhotellin postinumero on 99980 ja sen puhelinnumero on ollut 997-71 121. Postikortti on lähetetty Utsjoelta 19. syyskuuta 1988 Kiuruvedelle; se on kuitenkin päivätty lähettäjän toimesta 18. syyskuuta. Postikortin lähettäjän terveiset ovat seuraavat: ”Täällä mennään ruskamatkalla. Kaunista on ja aurinko paistaa. Käydään Norjassa kääntymässä.”

Oikeanpuoleinen postikortti:

Kevon kanjoni. Kortin kuvan on ottanut Matti Valta (Luonnonkuva-arkisto). Kortin takana lukee lisäksi: Suomen luonnon mestariteoksia – Kevojoen kanjoni Utsjoella. Postikortti on lähetetty Vantaalta Helsinkiin.

Puhuttaessa Utsjoesta ei voi olla mainitsematta Tenojokea, joka on Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Mittaa Tenojoella on 250 kilometriä.

Kunnan suurimmat järvet ovat Pulmankijärvi, Vetsijärvi ja Vuogojavri – muita vähintään hehtaarin kokoisia järviä on noin 1800. Yötön yö kestää Utsjoella noin kaksi kuukautta ja kesä on muutenkin lyhyt. Pitkä talvi on pimeä ja kylmä.

Vasemmanpuoleinen postikortti:

Lappalainen menossa kalastamaan Tenojoelle. Kortti on painettu Pohjois-Suomessa ja sen on kustantanut Tuomi-kortti Rovaniemeltä. Postikortti on lähetetty Utsjoelta 25. heinäkuuta 1970 Helsinkiin.

Oikeanpuoleinen postikortti:

Lappalaisperhe (lappfamilj). Kulkemattoman kortin oikeassa alakulmassa on numero 72. Postikortin on kustantanut Suomen Matkailijayhdistys (Turistföreningen i Finland).

Poronhoidosta ja kalastuksesta palveluihin

Utsjokelaisten pääasiallisina elinkeinoina toiseen maailmansotaan asti olivat poronhoito ja kalastus. Sen jälkeen maa- ja karjatalouden merkitys kasvoi. Nykyään noin 75 prosenttia työpaikoista on julkisissa ja yksityisissä palveluissa.

Ylempi postikortti:

Tenojoki. Kortin on kustantanut Tuko ja se on painettu Suomessa. Kulkemattoman kortin takana lukee myös numero 86/09.

Alempi postikortti:

Tenojoen lisäksi lappalainen pitämässä kissaa sylissään ja sankarihautojen muistomerkki Hyvästijättö. Kortin on kustantanut PR kortti ja valokuvat on ottanut Nilo Andretta. Kortti on painettu Italiassa. Kulkemattoman postikortin takana lukee myös numero 183308-4.

Utsjoki on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta – sitä harvemmin asuttuja ovat vain Savukoski ja Enontekiö. Tunnettuja utsjokelaisia ovat muun muassa runoilija Inger-Mari Aikio-Arianaick, muusikko Hildá Länsman, kirjailija Kirsti Paltto, muusikko Ulla Pirttijärvi-Länsman, rap-artisti Áilu Valle sekä ohjaaja, käsikirjoittaja ja televisiopersoona Suvi West.

Koska Utsjoen kunta on maamme pohjoisinta Lappia, näyttäytyy Utsjoki-postikorteissa Lapin taika. Pääset tutustumaan kuntaan ja Utsjoki-kortteihin tarkemmin tässä blogissa Utsjoki-tunnisteella. Utsjoen kunnan verkkosivut ovat osoitteessa www.utsjoki.fi.

Ylempi postikortti:

Kuva Karigasniemeltä. Kortin on kustantanut ja/tai painanut Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy. Valokuvan on ottanut Pekka Helo Kajaanista. Postikortti on lähetetty Seinäjoelta 28. joulukuuta 1994 Helsinkiin. Kortin takana olevassa painetussa tekstissä kerrotaan tunturipurojen veden olevan puhdasta siinä vaiheessa, kun vesi valuu ylängöltä alhaalla virtaavaan jokeen.

Alempi postikortti:

Turun yliopiston subarktinen tutkimuslaitos Kevolla. Kortin on kustantanut MV ja se on painettu Suomessa. Postikortti on lähetetty Ivalosta 18. heinäkuuta 1972 Helsinkiin; se on kuitenkin päivätty lähettäjän toimesta Kevolla 17. heinäkuuta. Postikortin lähettäjä kertoo olleensa viisi päivää 150 kilometrin vaellusretkellä. Hän on kalastanut saaden harria ja haukea. Tutkimuslaitoksella on hänen mukaansa ollut yli 40 henkilöä. Lisäksi kortin lähettäjä kertoo heidän tekevän elokuun puolivälissä viikon matkan Huippuvuorille.

Lähteet:

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin aiemmat tekstit Utsjoki-postikorteista ja niissä mainitut lähteet

Utsjoen kunta: https://www.utsjoki.fi -sivusto > Kunta ja päätöksenteko > Tietoa Utsjoesta (6.5.2024, 19.5.2024, 21.6.2024 ja 27.6.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Helsinki (21.6.2024) sekä Teno (joki) ja Utsjoki (6.5.2024, 25.9.2024, 14.3.2025 ja 25.1.2026)

Postimerkkeilijä Keräilee: Chicago Blackhawks Centennial Box Set

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Upper Deck julkaisi Chicago Blackhawks Centennial Box Set -laatikon jääkiekkoseura Chicago Blackhawksin 100-vuotisen taipaleen kunniaksi. Seura perustettiin vuonna 1926, kun Frederic McLaughlin oli ostanut Portland Rose Buds -joukkueen ja siirtänyt sen parhaat pelaajat Black Hawksiin (joukkueen nimi 60 vuoden ajan). Black Hawks oli 86. jalkaväkidivisioonan lempinimi; McLaughlin palveli divisioonassa ensimmäisessä maailmansodassa.

Chicago Blackhawksin ensimmäinen kausi NHL:ssä oli 1926–1927. Se on voittanut NHL:n mestaruuden eli Stanley Cupin kuudesti: vuosina 1934, 1938, 1961, 2010, 2013 ja 2015.

Chicago Blackhawks Centennial Box Set -laatikossa on yhteensä 105 korttia, joista sata on ns. peruskortteja. Lisäksi löytyy viisi parallel- ja/tai insert-korttia. Osa parallel-korteista on signeerattuja. Insert-korteissa on sarja Masters of the Madhouse käsittäen Chicago Blackhawksin tähtipelaajia.

Lähteet:

Euro Elite Finland Oy: https://www.euroelite.fi -sivusto (19.1.2026)

John MacKinnon (suomentanut Risto Pakarinen): NHL Hockey – Virallinen faniopas, Karisto Oy Hämeenlinna, 1998

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Chicago Blackhawks ja NHL (10.1.2026)

Postitoimipaikkoja voi nyt tutkia verkossa – tietokanta julkaistu

Postimuseo on julkaissut kattavan ja helppokäyttöisen tietokannan kaikista Suomen postitoimipaikoista. Postitoimipaikat.fi -tietokanta sisältää postitoimipaikkojen tiedot, kuten perustamis- ja lakkauttamisajankohdan ja toimipaikan hoitajat.

Postitalo Lapissa. Kuvaaja: tuntematon, kuvausaika: 1967. Kuva: Postimuseo.

Postimuseossa on todettu suuri tarve tällaiselle palvelulle. Postitoimipaikat.fi palvelee posti- ja paikallishistoriasta kiinnostuneita. Se toimii apuvälineenä myös sukututkijoille, jotka etsivät tietoja toimipaikkojen hoitajien työhistoriasta.

Toimipaikkojen tietoja on kerätty muun muassa Postihallinnon kiertokirjeistä vuosilta 1812–1989. Kuvia on lisätty julkaisuvaiheessa jo yli tuhat. Postitoimipaikkatietokanta on päivittyvä sivusto. Postitoimipaikkojen yhteydessä on palautelomake, jonka kautta voi antaa lisätietoja ja kuvia sekä mahdollisia virheiden korjauksia.

Autopostitoimisto 70, Varkaus. Vasemmalta autonkuljettaja Matti Kotilainen ja postivirkailija Reijo Koponen. Kuvaaja: tuntematon, kuvausaika: 1975. Kuva: Postimuseo.

Tietokannan kuvat ovat pääosin Postimuseon valokuvakokoelmasta. Kuviin on lisätty linkki Finna.fi -palvelussa julkaistuihin kuviin. Finnasta kuvia saa ladattua eri kokoisina kuvina – osan myös korkearesoluutiokuvina.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Postimuseon tiedote 16.1.2026

Postimerkkeilijä Keräilee: Chicago Blackhawks jääkiekkokorteissa

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

NHL:ssä pelaavista jääkiekkoseuroista suosikkini on Chicago Blackhawks. Sitä, miten päädyin kannattamaan juuri Chicagoa en muista, mutta siihen on varmasti vaikuttanut sekä jääkiekkoseuran peliasu että joukkueessa pelanneet suomalaiset.

Bobby Hull, Frank Nazar ja Teuvo Teräväinen. Nämä jääkiekkokortit ostin Finland Card Expo -keräilykorttitapahtumasta Tampereelta lokakuussa 2025.

Chicago Blackhwaks on nimensä mukaisesti yhdysvaltalaisen Chicagon kaupungin jääkiekkoylpeys. Seura perustettiin vuonna 1926 ja sen nimi oli 60 vuoden ajan Chicago Black Hawks. Sen kotiareena on United Center, jonka kapasiteetti on melkein 20 000 katsojaa.

Innostuttuani viime vuonna uudestaan jääkiekkokorteista palasin keräämään Chicago Blackhawksia jääkiekkokorteissa – onneksi olin pitänyt tallessa aikoinaan keräämäni Blackhawks-kortit, joten minun ei tarvinnut aloittaa ns. tyhjältä pöydältä.

1990-luku oli jääkiekkokorttien kulta-aikaa

Muistatko vielä, kuinka pojista melkein kaikki ja tytöistäkin osa keräsi 1990-luvulla jääkiekkokortteja? Toki keräilyharrastuksesta innostui myös moni jääkiekkoa seuraava aikuinen. Myynnissä oli useita korttisarjoja NHL-pelaajista ja myyntiin tulivat myös kortit kotimaan SM-liigan pelaajista. Monella paikkakunnalla oli jääkiekkokortteihin erikoistunut liike; esimerkiksi Hämeenlinnassa sellainen toimi hetken aikaa.

Suomessa jääkiekkokorttien julkaiseminen alkoi kuitenkin niinkin varhain kuin vuonna 1965. Ensimmäisten korttien takana oli Hellas-makeistehdas.

Jääkiekkokorttien keräilyharrastus ei ole kuitenkaan täysin loppunut Suomessa, koska kaupoissa myydään ainakin SM-liigan pelaajista tehtyjä kortteja. Esimerkiksi kauden 2023–2024 pelaajista oli myynnissä kaksi sarjaa. Kyseessä olivat Cardsetin SM-liigakortit, joiden lisäksi Upper Deckin NHL-jääkiekkokortit ovat ainakin kuuluneet Lehtipisteen valikoimaan. Kaudesta 2024–2025 alkaen SM-liigan viralliset keräilykortit on tuottanut yritys nimeltään Blueline Finland Oy. NHL-kortteja on edelleen myynnissä ainakin Prismoissa ja XS Leluissa.

Ed Belfour, Dominic Hasek ja Ray LeBlanc. Nämä jääkiekkokortit ostin jo silloin, kun keräsin Chicago Blackhawks -kortteja ensimmäisen kerran.

Vielä on joitakin aktiivisia keräilijöitä, joilla 1990-luvulla aloitettu jääkiekkokorttien kerääminen ei ole hiipunut. Tiettävästi koronan myötä kiinnostus keräilykortteja kohtaan on alkanut kasvaa tällä vuosikymmenellä, joten mielenkiinto jääkiekkokorttejakin kohtaan lienee saamassa uutta nostetta. Itsekin innostuin niistä viime vuonna uudelleen.

Osassa postimerkkihuutokaupoista on säännöllisesti myynnissä vanhoja jääkiekkokortteja. Oma lukunsa oli 21.5.2024 Hellman Huutokauppojen toimesta järjestetty keräilykorttien erikoishuutokauppa; kohteita oli melkein tuhat, joista jääkiekkokortteja oli melkein 570 kohdetta. Huutokauppaluettelo löytyi Keräilyuutiset-lehden numerosta 2/2024.

Samaisessa Keräilyuutiset-lehden numerossa on muutakin asiaa keräilykorteista. Korttikauppias Tuomas Saarinen kertoo messumatkastaan Chicagoon, hän on myös Hellman Huutokauppojen uusi asiantuntija. Suomessakin järjestetään keräilykorttitapahtumia. Lisäksi maastamme löytyy keräilykortteihin erikoistuneita liikkeitä, kuten Euro Elite Cards (www.euroelite.fi) ja Funstuffstore (www.funstuffstore.com).

NHL on maailman kovin jääkiekkoliiga

Chicago Blackhawks pelaa NHL:ssä eli National Hockey Leaguessa. Sitä pidetään maailman kovimpana jääkiekkoliigana, joten Suomessakin monen jääkiekkojuniorin tavoitteena on päästä joskus pelaamaan NHL:ssä – tavoitteen saavuttaa kuitenkin vain aniharva.

NHL sai alkunsa montrealilaisessa hotellissa 22. marraskuuta 1917, kun Montreal Canadiensin, Montreal Wanderersin, Ottawa Senatorsin ja Quebec Bulldogsin johtajat pitivät uuden liigan perustamiskokouksen. NHL:n avauskierros pelattiin 19. joulukuuta 1917. Ensimmäisellä kaudella liigassa pelasi lopulta kolme joukkuetta, koska Montreal Wanderers menetti jäähallinsa tulipalon myötä; Quebec Bulldogsin tilalla pelasi Toronto Arenas, koska Bulldogs jättäytyi pois. Chicago Blackhawksin ensimmäinen kausi NHL:ssä oli 1926–1927.

Patrick Kane, Jonathan Toews ja Phil Esposito. Kane- ja Toews-jääkiekkokortit ostin Finland Card Expo -keräilykorttitapahtumasta Tampereelta lokakuussa 2025. Esposito -jääkiekkokortti on Upper Deckin Chicago Blackhawks Centennial Box Set -laatikosta, jonka ostin Euro Elite Cardsista.

Blackhawks pelaa National Hockey Leaguen Läntisen konferenssin Keskisessä divisioonassa. Läntisen konferenssin toinen divisioona on Tyynenmeren divisioona. Lisäksi on Itäinen konferenssi, joka koostuu Atlantin divisioonasta ja Metropolien divisioonasta.

Chicago Blackhawks on voittanut NHL:n mestaruuden eli Stanley Cupin kuudesti: vuosina 1934, 1938, 1961, 2010, 2013 ja 2015. Konferenssin mestaruuksia on kahdeksan ja divisioonan mestaruuksia on 16.

Blackhawksin ensimmäinen peli marraskuussa 1926

Ensimmäisen pelinsä Chicago Blackhawks pelasi marraskuussa 1926, jolloin se voitti Toronto St. Patricksin maalein 4-1. Seura oli perustettu samana vuonna, kun Frederic McLaughlin oli ostanut Portland Rose Buds -joukkueen ja siirtänyt sen parhaat pelaajat Black Hawksiin. Black Hawks oli 86. jalkaväkidivisioonan lempinimi; McLaughlin palveli divisioonassa ensimmäisessä maailmansodassa.

Chris Chelios, Michel Goulet ja Karl Dykhuis. Nämä jääkiekkokortit ostin jo silloin, kun keräsin Chicago Blackhawks -kortteja ensimmäisen kerran.

Joukkueessa on pelannut sen historian aikana monia huippujääkiekkoilijoita. Kaudella 1960–1961 mukana olivat muun muassa hyökkääjät Bobby Hull ja Stan Mikita. Kaudella 1969–1970 maalivahti Tony Esposito pelasi huikean tulokaskauden. 1990-luvun alusta muistetaan sellaiset nimet kuin Ed Belfour (maalivahti), Chris Chelios (puolustaja) ja Jeremy Roenick (hyökkääjä). 2000-luvulta voi mainita nykyisen joukkueen lisäksi esimerkiksi hyökkääjistä Patrick Kanen ja Jonathan Toewsin.

Myös kaudella 2025–2026 joukkueessa on taitavia pelaajia, seuratuimpana heistä nuori kanadalainen Connor Bedard. Blackhawksin kapteeni on yhdysvaltalainen Nick Foligno, varakapteenit ovat kanadalainen Jason Dickinson ja yhdysvaltalainen Connor Murphy. Suomalaisista joukkueessa pelaa Teuvo Teräväinen.

Teräväinen ei ole kuitenkaan ainoa suomalainen, joka on pelannut Chicago Blackhawksissa. Muut Blackhawksia edustaneet suomalaiset ovat Tuomas Grönman, Sami Helenius, Petri Kontiola, Lasse Kukkonen, Sami Lepistö, Antti Niemi, Ville Nieminen, Christian Ruuttu, Tuomo Ruutu, Tony Salmelainen, Jari Torkki ja Petri Varis.

Jeremy Roenick, Bernie Nicholls ja Steve Smith. Nämä jääkiekkokortit ostin jo silloin, kun keräsin Chicago Blackhawks -kortteja ensimmäisen kerran.

Chicago Blackhawksiin pääsee tutustumaan tarkemmin sen kotisivuilla osoitteessa www.nhl.com/blackhawks/.

Lähteet:

Blueline Finland Oy: https://www.bluelinefinland.fi -sivusto (4.3.2025)

Euro Elite Finland Oy: https://www.euroelite.fi -sivusto (22.7.2025 ja 10.1.2026)

Funstuffstore: https://www.funstuffstore.com -sivusto (15.7.2025 ja 22.7.2025)

Lehtipiste (https://www.lehtipiste.fi): Keräily ja trendit (1.3.2018) sekä Keräilytuotteet (4.5.2024)

John MacKinnon (suomentanut Risto Pakarinen): NHL Hockey – Virallinen faniopas, Karisto Oy Hämeenlinna, 1998

Ulla Sirén: Hellman -huutokaupoille uusi asiantuntija – Keräilijäksi kasvanut, kenties syntynyt; Keräilyuutiset 2/2024

Suomen Filateliapalvelu Oy: Keräilyuutiset 2/2024

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Chicago Blackhawks, Luettelo Chicago Blackhawksin pelaajista ja NHL (10.1.2026)

Uusi julkaisu auttaa filatelisteja uusinta- ja jälkipainamien tunnistamisessa

Postimuseo on julkaissut 1845 Porto Stempel ja 1850–1859 ovaalityypin uusinta- ja jälkipainamat -kirjan. Teoksen tarkoitus on kuvata kattavasti näiden julkaisujen merkkien sekä ehiökuorien uusinta- ja jälkipainamien sekä aihepiiriin liittyvien vedosten ja muiden erikoisuuksien tunnistaminen ja harvinaisuus. Teoksen kirjoittajina ovat filatelistit Atte Moilanen ja Cyril Schwenson. Kirjassa on yli sata värikuvaa.

Uuden kirjan kansi. Kuva: Postimuseo.

Vuoden 1845 Porto Stempel -kuoret ovat Suomen ensimmäinen ehiöjulkaisu. Suomen ensimmäiset postimerkit ovat vuosien 1856–1859 ovaalimerkit, joiden arvoleimaa käytettiin ehiöissä alkaen vuodesta 1850. Ovaaleilla on helposti tunnistettava olemus ja niistä tunnetaan monia harvinaisuuksia. Niitä ovat keränneet myös useat kansainvälisesti tunnetuimmista filatelisteista.

Porto Stempel- ja ovaalityypeistä tehtiin useita uusinta- ja jälkipainamia vuosina 1862–1893 sekä 1954–1956, minkä seurauksena markkinoilla on materiaalia, joka on mielenkiintoista, harvinaista ja melko heikosti tunnettua.

Vuoden 1892 ovaalien jälkipainamat SPECIMEN-päällepainamalla. Kuva: Postimuseo / Atte Moilasen kokoelma.

1845 Porto Stempel ja 1850–1859 ovaalityypin uusinta- ja jälkipainamat -kirjan kuvat ovat Atte Moilasen kokoelmasta. Kirjan on toimittanut Sanna Oikarinen Postimuseosta. Graafisesta suunnittelusta ja taitosta on vastannut Tuija Kuusela. Kustantajana on Postimuseosäätiö sr Suomalaisen filatelian edistämissäätiön tuella. Pehmeäkantisessa, kaksikielisessä (suomi ja englanti) teoksessa on 160 sivua ja runsas nelivärikuvitus.

Kirjan hinta on 34,50 euroa ja sitä voi ostaa Trafiikki-museoiden verkkokaupasta ja Suomen Filateliapalvelusta.

Ovaaliehiöiden uusintapainamia. Kuva: Postimuseo / Atte Moilasen kokoelma.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Postimuseon tiedote 15.1.2026

Tammikuun postimerkeissä 100-vuotias Yleisradio, ystävänpäivä ja kukkaterveiset

Tammikuun postimerkeissä juhlistetaan 100-vuotiasta Yleisradiota ja ystävyyttä sekä onnitellaan ruusuin ja malvoin.

Posti julkaisee keskiviikkona 14.1. kolme postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 12 erilaista postimerkkiä.

”Ylen 100-vuotispostimerkeissä kuvataan Ylen eri toimintoja. Värikkäät ystävänpäiväpostimerkit juhlistavat yhdessäoloa. Onnittelumerkkejä kuvittavat ruusu ja malva”, kertoo postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta vastaava Tommi Kantola Postista.

Viisi näkökulmaa Yleen

Yle täyttää tämän vuoden syyskuussa 100 vuotta. Juhlavuoden teemana ovat yhteiset hetket. Posti juhlistaa tapahtumaa Anna-Mari Tenhusen suunnittelemilla postimerkeillä, joissa esitellään Ylen toiminnan eri puolia – kulttuuria, lastenohjelmia, draamaa, tuotantoa ja tekniikkaa.

Postimerkeissä nähdään Karvakuonot Ransu, Riku ja Eno-Elmeri, Radion sinfoniaorkesterin muusikoita ja Aikuiset-sarjan Oona ja Arttu (näyttelijät Anna Airola ja Elias Salonen). Merkeissä esitellään myös tv-ohjaamoa ja monille tuttua television virityskuvaa.

”100-vuotias Yle on aiheena todella herkullinen ja kiehtova runsaudensarvi – yhteinen elävä arkistomme, johon melkein jokaisella suomalaisella on omanlaisensa suhde. Minulle oli suuri kunnia saada suunnitella aiheesta postimerkit. Haastavinta työssä oli tiivistää Ylen monipuolinen toiminta ja pitkä historia viiteen postimerkkiin”, Anna-Mari Tenhunen kertoo.

Yle 100 vuotta on kymmenen merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ystävänpäivämerkeissä ollaan matkalla

Ystävänpäiväpostimerkeissä nähdään Pietari Postin suunnittelemia värikkäitä kuvituksia ystävyydestä ja yhdessäolosta eri tilanteissa.

”Postimerkit ovat iloisia ja lämminhenkisiä kuvia ystävyydestä, yhdessäolosta ja jaetuista hetkistä. Merkkien kuva-aiheet rakentuvat ystävyyden eri ulottuvuuksien ympärille – matkustamisesta ja seikkailuista arjen pieniin hetkiin”, Pietari Posti kertoo.

Postimerkit edustavat modernia, selkeälinjaista ja värikästä kuvitustyyliä. Kuvituksissa on myös ripaus vanhojen matkailujulisteiden vintage-tyyliä. ”Haluan, että postimerkkien aiheet ja kuvitukset kestävät aikaa, koska ikimerkit voivat olla käytössä pitkään”, Posti sanoo.

Ystävyyden matkalla on kymmenen merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ruusu ja malva sopivat hyvin yhteen

Oona Himanen on suunnitellut kukkapostimerkit, jotka sopivat moniin erilaisiin onnitteluihin ja tervehdyksiin. Merkeissä nähdään punaisena hehkuva ruusu ja sen parina vaaleanpunainen perinnekukka malva.

”Sain toimeksiantona suunnitella kaksi kukka-aiheista merkkiä onnitteluihin. Alusta asti ruusu tuntui sopivalta vaihtoehdolta toiseksi merkiksi – punainen ruusu on klassinen ja aina toimiva valinta erilaisiin onnitteluihin ja juhlatilanteisiin”, Himanen sanoo.

Ruusun pariksi Himanen valitsi malvan, joka herättää nostalgisia tunteita vanhojen pihojen perennana. ”Malva on tehnyt viime vuosina uutta renessanssia pihoille. Ruusu ja malva sointuvat mielestäni hyvin yhteen ja voisivat olla raikas uudenlainen yhdistelmä kukkakimpuissakin.”

Kukkaterveiset on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 14.1. kello 13-16

Järjestämme tammikuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman keskiviikkona 14.1. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki).

Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Postimerkkitaiteilijat ovat signeeraamassa töitään kello 13-15. Tervetuloa mukaan!

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin tiedote 9.1.2026

Yhdysvaltojen sininen viiden sentin ehiökuori New Yorkista 19.3.1930 Helsinkiin

Kuvassa on Yhdysvaltojen sininen viiden sentin ehiökuori, joka on lähetetty New Yorkista 19. maaliskuuta 1930 Suomeen Helsinkiin. Lähetys on saapunut Helsinkiin 11 päivää myöhemmin eli 30. maaliskuuta 1930. New Yorkin kaupunki sijaitsee New Yorkin osavaltiossa Yhdysvaltojen koillisrannikolla. Vuonna 1930 New Yorkissa asui noin 6,9 miljoonaa ihmistä, kun taas vuonna 2020 asukkaita oli noin 8,8 miljoonaa. Kaupunki on tunnettu muun muassa korkeista pilvenpiirtäjistä ja merkittävistä riippusilloista.

Kuoren vasempaan yläkulmaan on painettu tieto lähetyksen lähettäjästä, joka on ollut The New York Public Library (New Yorkin julkinen kirjasto) ja sen Office of the Director (johtajan toimisto). New York Public Library on kaupunginkirjasto, joka perustettiin vuonna 1895, kun yksityiset Astor- ja Lenox-kirjastot sekä Tilden Foundationin rahasto yhdistettiin. Kyseessä on maailman neljänneksi suurin kirjasto, joka koostuu neljästä tutkimuskirjastosta ja 88 sivukirjastosta Bronxin, Manhattanin ja Staten Islandin kaupunginosissa. New York Public Libraryn kotisivut ovat osoitteessa www.nypl.org.

Vastaanottajana on ollut Eduskunnan kirjasto. Se toimii nimensä mukaisesti eduskunnassa ja perustettiin vuonna 1872. Kirjastosta tuli kaikille avoin vuonna 1913. Eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon erikoiskirjastona toimivassa Eduskunnan kirjastossa on noin 530 000 nidettä. Siihen ja Eduskunnan arkistoon voi tutustua verkko-osoitteessa www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/.

Tämä ehiömalli oli käytössä vuodesta 1915 vuoteen 1950. Kuori on 160 millimetriä leveä ja 89 millimetriä korkea. The United Postal Stationery Society -yhdistyksen mukaan kyseisestä kuorikoosta tunnetaan kuusi erilaista taustavarianttia, kun otetaan huomioon kaikki Yhdysvalloissa 1900-luvulla ja sen jälkeen (ainakin noin vuoteen 2016 saakka) julkaistut ehiökuoret. Arvomerkinnässä on George Washingtonin sivuprofiili. Washington (1732–1799) toimi Yhdysvaltojen ensimmäisenä presidenttinä vuosina 1789–1797.

Yhdysvaltojen ehiöistä kiinnostuneiden kannattaa tutustua The United Postal Stationery Society -yhdistyksen (UPSS) verkkosivuihin osoitteessa https://upss.org.

Lähteet:

Philosateleia: https://www.philosateleia.com -sivusto > Stamp Gallery > Stamped Envelopes (26.12.2023 ja 11.8.2024)

The United Postal Stationery Society, Inc.: Catalog of the 20th and 21st Century Stamped Envelopes and Wrappers of the United States, Fourth Edition 2016; Envelope Knife Illustrations ja Regular Issue Die Identifier (https://www.upss.org -sivusto, 26.12.2023)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit George Washington (11.8.2024) sekä Eduskunnan kirjasto, New York ja New York Public Library (7.1.2026)