Åland stamps turn 40 years

On 1 March 2024, Åland Post celebrates the 40th anniversary of Åland stamps with the issue of a miniature sheet designed by internationally active illustrator Tzenko Stoyanov. “Each stamp carries a story about Åland. For 40 years, these miniature works of art have conveyed images of Åland to the outside world and attracted both collectors and visitors. The theme of this year’s anniversary edition is limitless communication. With warmth and humour, the motif illustrates a dream journey through stamps with Åland and postal elements. History and tradition meet future and innovation, showing the joy of collecting stamps, sending, and receiving mail,” says Johanna Finne, Marketing Design Manager at Åland Post Stamps.

When the first Åland stamps were issued on 1 March 1984, it was the result of a long-term process that started already in the 1950s. The turning point came in 1979 when the Ålanders turned to the Ministry of Justice, justifying the request for their own stamps by saying they would be an important symbol of the autonomy. In 1982, President Mauno Koivisto approved the Åland Stamp Ordinance, and the first Åland stamps were issued in 1984.

From 1984 to 1992, the Post and Telecommunications of Finland was responsible for the stamp production, while the motifs were produced in collaboration with the Åland provincial government and its stamp delegation. On 1 January 1993, a new Autonomy Act came into force, giving Åland the right to establish its own postal administration. The Åland Post now took over the production and sale of Åland stamps, which have now been issued for 40 years.

A debutante in the context of stamps, Swedish-Bulgarian illustrator Tzenko Stoyanov took on the challenge of capturing the essence of Åland stamps and stamp collecting. He describes his work with the anniversary edition: “I wanted to give the miniature sheet a timeless, fairy-tale feel through a slightly surreal story where the sea becomes space, the boats spaceships, and the birds letters. With the motif, I want to show that there are no limits to communication and that Åland, through the Post, extends a hand to send love and peace to the world and the universe. I drew everything by hand before processing it digitally, all in a more or less traditional style with a contemporary flavour.”

The first day cover and cancel show the carrier pigeon from the miniature sheet with festive anniversary balloons and a stamp in its beak. Picture: Åland Post.

Source, text and pictures:

Åland Post’s press release 24 January 2024

Historian myötä Puolan filatelia on erittäin monipuolista – Puolan postilaitos perustettiin 1558 ja ensimmäinen postimerkki julkaistiin 1860

Miksi kerätä Puolaa? Siksi, että sen filatelia on monipuolista ja mielenkiintoista. Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin takana olevan Aapo Kortteen kiinnostus kyseistä Euroopan maata kohtaan sai alkunsa noin 20 vuotta sitten, kun Puolan Opolessa järjestettiin vuonna 2002 Euroopan nuorisofilatelistien tapaaminen.

Puola (puolaksi Polska) on Euroopassa sijaitseva tasavalta, jonka rajanaapureita ovat Liettua, Saksa, Slovakia, Tšekki, Ukraina ja Valko-Venäjä sekä Venäjään kuuluva Kaliningradin alue. Puolan tasavalta on puolaksi Rzeczpospolita Polska. Maassa asuu noin 38,5 miljoonaa ihmistä ja sen pinta-ala on yli 300 000 neliökilometriä.

Puolalainen vuoden 1924 postimerkki, jota painettiin noin 7,5 miljoonaa kappaletta. Michel-numero 206.

Maan historiaan liittyy monia eri vuosilukuja, kuten 1025, jolloin Bolesław I Chrobry kruunattiin Puolan kuninkaaksi, 1772, jolloin maa jaettiin ensimmäisen kerran, ja 1918, jolloin Puola julistautui ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäiseksi. Puolan tasavallan itsenäisyyspäivä on 11. marraskuuta 1918. Muita mainitsemisen arvoisia vuosilukuja ovat esimerkiksi 1983, jolloin Lech Wałęsa sai Nobelin rauhanpalkinnon, 1999, jolloin Puola liittyi Natoon, ja 2004, jolloin Puola liittyi EU:hun.

Puolan pääkaupunki on Varsova, jonka väkiluku on noin 1,8 miljoonaa. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Krakova (noin 770 000 asukasta), Łódź (noin 730 000 asukasta), Wrocław (noin 630 000 asukasta) ja Poznań (noin 550 000 asukasta). Hallinnollisesti valtio koostuu 16 voivodikunnasta. Voivodikunnat jakautuvat puolestaan hallintopiireihin ja hallintopiirit jakautuvat kuntiin.

Kirjoituksen alussa mainittu Opole on Etelä-Puolassa sijaitseva kaupunki, jossa on noin 128 000 asukasta. Opolea kutsutaan maan laulupääkaupungiksi, koska siellä järjestetään vuosittain kansalliset laulufestivaalit. Suomessa sen yhteistyökaupunki on Kuopio.

Lentopostimerkit vuodelta 1947, jotka ovat vuoden 1944 postimerkkejä varustettuna lisäpainamalla. Vihreää merkkiä painettiin 1,2 miljoonaa kappaletta ja punaista merkkiä painettiin noin 661 000 kappaletta. Michel-numerot 476-477.

Koko maan asukkaista puolan kieltä puhuu melkein 98 prosenttia ja puolalaisia on koko väestöstä noin 97 prosenttia. Puolan asukkaista katolilaisia on noin 87 prosenttia – väestöön kuuluu myös esimerkiksi ortodokseja, uniaatteja eli kreikkalaiskatolilaisia, protestantteja ja juutalaisia.

Valuuttana on złoty (PLN). Elinkeinorakenne koostuu palveluista (noin 66 prosenttia bruttokansantuotteesta eli BKT:sta), teollisuudesta (noin 31 prosenttia BKT:sta) ja maataloudesta (noin kolme prosenttia BKT:sta).

Puolan postilaitos Suomen postilaitosta vanhempi

Puolan postilaitos perustettiin vuonna 1558, joten se on 80 vuotta Suomen postilaitosta vanhempi. Ensimmäiset postileimat tulivat käyttöön vuonna 1764. Tänä päivänä Puolan posti (Poczta Polska) työllistää yli 67 000 henkilöä ja sen pääkonttori on Varsovassa.

Postimerkkisarja vuodelta 1951. 40 grossin merkkiä painettiin 76,1 miljoonaa kappaletta, 45 grossin merkkiä 91 miljoonaa kappaletta, 60 grossin merkkiä 104,2 miljoonaa kappaletta ja 90 grossin merkkiä painettiin 8,1 miljoonaa kappaletta. Michel-numerot 690-693.

Erityisesti Puolan historiasta johtuen maan filatelia on erittäin monipuolista. Puolan ensimmäinen postimerkki julkaistiin 1. tammikuuta 1860; 1.1.1860 oli sunnuntai, joten käytännössä merkki oli saatavilla seuraavasta päivästä alkaen. Kaivertamisesta vastasi Puolan pankin kaivertaja Henryk Mejer; hänen käyttämänsä piirustukset löytyivät Pietarista. Ensimmäistä merkkiä on arveltu painetun noin kolme miljoonaa kappaletta. 208 515 postimerkkiä tuhottiin, kun sen käyttö loppui 1. huhtikuuta 1865.

Vuosina 1915–1918 oli Itävallan miehitys ja Saksan miehitys sekä paikallisia postipalveluja. Itävallan miehitys koski eteläistä Puolaa, jossa oli mahdollista käyttää itävaltalaisia postimerkkejä (näin käytettynä on mahdollista löytää 158 erilaista merkkiä). Saksan miehittämä alue tunnettiin nimellä General-Gouvernement Warschau (Varsovan kenraalikuvernementti). 12.5.1915 otettiin väliaikaiseen käyttöön viisi saksalaista postimerkkiä, joissa oli lisäpainama Russisch-Polen. 1.8.1916 julkaistiin 11 merkin sarja lisäpainamalla Gen.-Gouv. Warschau.

Koska miehittäjät eivät järjestäneet paikallisia postipalveluja, ne jäivät hoidettaviksi paikallisesti. Osa paikallisposteista julkaisi omia postimerkkejä, yleensä ilman lupaa miehittäjältä. Merkkejä julkaisivat Otwock, Przedbórz, Sosnowiec, Warszawa (Varsova), Zawiercie ja Żarki. Lisäksi Chęciny julkaisi epävirallisesti kahdeksan merkkiä, joita pidetään ns. fantasiamerkkeinä. Luboml puolestaan tilasi ja painatti seitsemän merkkiä, mutta ne saapuivat liian myöhään, jotta niitä olisi voinut käyttää. Paikallispostimerkkien käypäisyys päättyi marraskuussa 1918 Puolan postimerkkien ilmestyttyä.

Puolalainen vuoden 1959 postimerkki, joka on varustettu lisäpainamalla ja joka juhlisti Balpex I -postimerkkinäyttelyä. Sitä painettiin 581 000 kappaletta. Ilman lisäpainamaa kyseinen merkki ilmestyi noin viisi vuotta aikaisemmin. Michel-numero 1118.

Ensimmäisen maailmansodan lisäksi Puolaan vaikutti myös toinen maailmansota, jonka katsotaan alkaneen Saksan hyökättyä maahan 1.9.1939. Puola jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton kesken siten, että läntinen osa oli Saksan alaisuudessa ja itäinen osa Neuvostoliiton alaisuudessa. Toisen maailmansodan päätyttyä Puolan rajoja siirrettiin; länsiraja siirtyi lännemmäksi, koska Saksan alueita liitettiin Puolaan, ja itäraja siirtyi lännemmäksi, koska Puolan alueita liitettiin Neuvostoliittoon. Maan pinta-ala pieneni noin viidenneksellä.

Puolan filateliassa yksi erityispiirre on se, että maan ensimmäisen postimerkin jälkeen meni 58 vuotta ennen kuin seuraava postimerkki ilmestyi (näin ainakin Michel-postimerkkiluettelon mukaan). Puolan ensimmäiset lentopostimerkit julkaistiin vuonna 1921.

Vuonna 1958 Puolan postilaitoksen 400-vuotisjuhlaa vietettiin julkaisemalla seitsemän postimerkkiä ja pienoisarkki sekä kirja nimeltään 400 Lat Poczty Polskiej. Käytössä oli useita erikoisleimoja ja Varsovassa järjestettiin postimerkkinäyttely.

Kuvassa olevat vuoden 1960 postimerkit julkaistiin sekä hammastettuina että hammastamattomina. Hammastettuna kumpaakin painettiin noin 1,6 miljoonaa kappaletta. Hammastamattomana koko sarjan, johon kuuluu yhteensä kymmenen merkkiä, painosmäärä oli noin 300 000. Michel-numerot 1158-1159.

Puolan filateliaa kannattaa sen monipuolisuuden lisäksi kerätä, koska maan postimerkkejä ja muuta filateliaa on saatavilla paljon ja usein edullisesti – myös täältä Suomesta. Puolassa on julkaistu tuhansia merkkejä ja niiden painosmäärät ovat usein suuria.

Puolassa oli julkaistu postimerkkejä vuoden 1970 loppuun mennessä 2049 erilaista, vuoden 1980 loppuun mennessä 2726 erilaista, vuoden 1990 loppuun mennessä 3305 erilaista, vuoden 2000 loppuun mennessä 3874 erilaista ja vuoden 2010 loppuun mennessä 4504 erilaista. Tähän päivään mennessä puolalaisia merkkejä on ilmestynyt pitkälti yli 5000 erilaista. Virkamerkkejä julkaistiin vuosina 1920–1954 ja lunastusmerkkejä julkaistiin vuosina 1919–1998.

Mistä saada tietoa Puolan filateliasta?

Postimerkkiluetteloiden ja -kirjallisuuden ohella Puolan filateliaan voi tutustua eri verkkosivuilla. Alla mainittujen postimerkkikerhojen lisäksi on olemassa ainakin Society for Polish Philately in G.B., jolla ei taida olla omia verkkosivuja, mutta Facebookista se löytyy.

Tätä vuoden 1973 postimerkkiä painettiin noin 6,1 miljoonaa kappaletta. Stefan Szolc-Rogoziński (1861–1896) oli tutkimusmatkailija, jonka tutkimuskohteena oli Afrikka. Michel-numero 2284.

The Polonus Polish Philatelic Society on Yhdysvalloissa vuonna 1939 perustettu yhdistys, jonka lehteä (Bulletin of the Polonus Polish Philatelic Society) on julkaistu vuodesta 1942 alkaen. Polonuksen verkkosivut ovat osoitteessa www.polonus.org.

Bundesarbeitsgemeinschaft Polen on Saksan filatelistiliittoon kuuluva yhdistys, joka on myös erikoistunut Puolan filateliaan. Se on toiminut yli 45 vuotta ja julkaisee omaa jäsenlehteä. Verkkosivut löytyvät osoitteesta www.arge-polen.de.

Kanadassa toimii The Polish-Canadian Coin & Stamp Club ”Troyak”, joka on keskittynyt Puolan filatelian lisäksi maan numismatiikkaan. Yhdistyksestä käytetään lyhennettyä nimitystä The Troyak Club ja se on ollut toiminnassa yli 20 vuotta. Tarkempaa tietoa on osoitteessa https://troyakclub.com.

Lublinissa järjestettyjä kansainvälisiä shakkifestivaaleja juhlistettiin kahdella postimerkillä, jotka ilmestyivät vuonna 1974. Yhden złotyn merkkiä painettiin noin 16,1 miljoonaa kappaletta ja 1,50 złotyn merkkiä painettiin noin 16,2 miljoonaa kappaletta. Michel-numerot 2322-2323.

Puolan filatelistiliiton (Polski Związek Filatelistów) sivusto on osoitteessa https://zgpzf.pl. Liittoon kuuluu ainakin 16 postimerkkikerhoa ja se julkaisee Filatelista-nimistä postimerkkilehteä.

Puolan postin sivuihin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.poczta-polska.pl; keräilijöiden kannattaa käydä erityisesti osoitteessa https://filatelistyka.poczta-polska.pl, koska siellä pääpaino on filateliassa ja numismatiikassa. Jälkimmäisellä sivustolla on muun muassa tietoa uusista postimerkeistä puolaksi, englanniksi ja saksaksi.

Sinäkin voisit kerätä Puolan filateliaa!

Vuoden 2002 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Etelä-Koreassa ja Japanissa. Sen johdosta Puolassa julkaistiin samana vuonna kaksi jalkapalloaiheista postimerkkiä, jotka ilmestyivät myös pienoisarkkina. Pienoisarkkia painettiin 300 000 kappaletta. Michel-numero Block 150.

Lähteet:

Bundesarbeitsgemeinschaft Polen e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: https://www.arge-polen.de -sivusto (31.7.2023)

Insight Guides (Apa Publications): Poland, Third Edition 2015

Poczta Polska S.A.: https://www.poczta-polska.pl -sivusto (31.7.2023) ja https://filatelistyka.poczta-polska.pl -sivusto (31.7.2023)

Polski Związek Filatelistów: https://zgpzf.pl -sivusto (31.7.2023)

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Europa 2020/2021 – Band 15: Osteuropa, 105. Auflage

The Polish-Canadian Coin & Stamp Club ”Troyak”: https://troyakclub.com -sivusto (1.8.2023)

The Polonus Polish Philatelic Society: http://www.polonus.org -sivusto (31.7.2023)

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Poczta Polska (29.7.2023) ja Postage stamps and postal history of Poland (29.7.2023 ja 2.8.2023)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Opole (31.7.2023), Puola (29.7.2023 ja 2.8.2023) ja Puolan historia (31.7.2023)

Kohtaamispaikka Kupla vahvistaa keskustelukulttuuria ja tarjoaa näyttelyitä

Postimuseo avaa uudenlaisen museotilan, kohtaamispaikka Kuplan, museokeskus Vapriikkiin Tampereelle 2. helmikuuta. Kupla yhdistää kävijöiden kohtaamisen ja pienimuotoisen näyttelytoiminnan. Kuplan avulla museo vahvistaa keskustelukulttuuria, lisää osallisuutta ja kannustaa vuoropuheluun osana uutta valtakunnallista vastuumuseotehtävää. Kupla on myös esteetön levähdyspaikka.

Kohtaamispaikka Kupla. Visualisointi: Mint & More Creative Oy.

Kohtaamispaikka Kuplassa museo esittää kysymyksiä, pohtii ja ihmettelee viestinnän hurjaa muutosta. Lisäksi Kuplassa pohditaan digitalisaation mukanaan tuomia asioita, esimerkiksi palvelujen sähköistymistä, tekoälyä, pelikulttuurin ilmiöitä ja demokratian merkitystä.

Kohtaamispaikka Kuplassa järjestetään sekä kaikille avoimia että luottamuksellisia keskusteluja. Näissä on käytössä Sitrassa kehitetty Erätauko-menetelmä, joka on tapa käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Kupla on kaikille avoin tila museokeskus Vapriikin aukioloaikoina. Kuplassa voi levähtää ja pysähtyä pohtimaan kokemaansa. Kuplassa on tarjolla erilaisia pelejä, keskustelukortteja ja lukemista. Kuplan suunnittelussa on huomioitu esteettömyys ja saavutettavuus, mikä lisää kaikkien mahdollisuutta osallistua.

Kohtaamispaikka Kuplan logo. Kuva: Postimuseosäätiö.

Kohtaamispaikka Kupla on osa Postimuseon ja Tampereen historiallisten museoiden uutta, yhteistä valtakunnallista vastuumuseotehtävää, jonka erityisalana on viestintä, peli, posti ja digitaalinen elämä.

Kantaaottavia näyttelyitä

Kohtaamispaikka Kuplan näyttelyt ovat kantaaottavia ja pohtivat viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän ilmiöitä eri näkökulmista. Ensimmäinen näyttely Hyvä ihminen – miksi holokausti koskee meitäkin? (2.2.-26.5.2024) kertoo, miksi suomalaisesta olutravintolasta tuli Berliinissä vuonna 2019 antifasistien kohde, ja miten kieli ja viestintä muokkaavat poliittista ilmapiiriä. Kesänäyttelynä on Hillittömät underground-sarjakuvat (30.5.-25.8.2024).

Avajaispäivän ohjelmaa

Kohtaamispaikka Kuplan avajaispäivänä perjantaina 2. helmikuuta on ohjattua ja omatoimista ohjelmaa, kuten Kohtaamispajoja ja Miten viestit? -paja. Paikalla on museolaisia kertomassa tilasta. Sisältyy Vapriikin pääsymaksuun. Museo on auki kello 10-18, ilmaistunnit klo 15-18.

Postimuseon näyttelyt sijaitsevat museokeskus Vapriikissa. Kuva: Saarni Säilynoja 17.8.2020.

Kohtaamispaikka Kupla sijaitsee Postimuseon toisessa kerroksessa museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Postimuseosäätiön tiedote 18.1.2024

Farmaseutti John Pembertonin kehittämä kolajuoma postikorteissa

Kumpi on sinun suosikkisi: Coca-Cola vai Pepsi? Kolajuomien ystävillä on yleensä selkeä mielipide siihen, juovatko he mieluummin Coca-Colaa vai Pepsiä. Toki kolajuomia on muitakin, mutta nämä tuotemerkit ovat tunnetuimmat ja suosituimmat. Coca-Colasta eli tuttavallisemmin cokiksesta pitäville sopii erinomaisesti Coca-Cola -aiheisten postikorttien keräily.

Ylempi postikortti:

Lontoon Piccadilly Circus, jossa iso Coca-Cola -mainos. Kulkenut postikortti 31.5.1978. Julkaisija John Hinde (Distributors) Ltd. Painettu Irlannissa. 2L26.

Alempi postikortti:

Cokispullo ja yksi Coca-Colan sloganeista Coke is it! Kulkenut postikortti 28.9.1987. Kortteja on mahdollisesti ollut useampi samalla arkilla, josta yksittäinen kortti on sitten pitänyt leikata irti. Suomalainen postikortti.

Coca-Cola -aiheisia postikortteja riittää kerättäväksi. Erilaisia mainoskortteja on paljon; lisäksi kun osaa niistä on todennäköisesti painettu eri puolille maailmaa eri kielillä, ei kerättävä lopu kesken. Mainoskorttien ohella on kaikenlaisia muitakin postikortteja, joissa Coca-Cola esiintyy tavalla tai toisella; kyseessä voi esimerkiksi olla tavallinen kuvapostikortti, jonka kuvassa sattuu näkymään cokispullo tai -tölkki tai Coca-Cola -mainos.

Coca-Cola sai alkunsa vuonna 1886 Yhdysvalloissa farmaseutti John Pembertonin (1831–1888) toimesta. Juoman nimi viittaa sen pääaineosiin. Nimeä ei kuitenkaan keksinyt Pemberton, vaan hänen liikekumppaninsa Frank Robinson. Robinson on myös Coca-Colan vuonna 1887 luodun logon takana.

Vuonna 1910 jo yli 15 miljoonaa litraa cokista

Cokiksen taival alkoi siis Yhdysvalloista, jossa esimerkiksi vuonna 1895 sitä myytiin yli 287 000 litraa kaikissa osavaltioissa. Vuodesta 1901 vuoteen 1910 cokiksen myynti kasvoi noin 4900 litrasta per päivä noin 43 500 litraan per päivä (samalla ajanjaksolla markkinointiin käytetty raha nousi noin 95 000 eurosta noin 810 000 euroon). Coca-Colan maailmanvalloitus tapahtui 1900-luvulla, erityisesti toisen maailmansodan myötä, kun perustettujen yli 60 armeijan pullottamon kautta jaettiin yli kymmenen miljardia juomaa.

Vasemmanpuoleinen postikortti:

Coca-Cola yhdistetään usein pikaruokaan, kuten hampurilaisiin. Kulkenut postikortti 8.7.1992. Kortteja on mahdollisesti ollut useampi samalla arkilla, josta yksittäinen kortti on sitten pitänyt leikata irti. Suomalainen postikortti.

Oikeanpuoleinen postikortti:

Coca-Cola light -juomaa mainostava postikortti Unkarista. Ilmaispostikortti, jonka julkaisija on O-Zone media.

Moni yhdistää Helsingin vuoden 1952 olympialaiset Coca-Colan tuloon Suomeen, koska tuolloin kisojen järjestäjät ja Sotainvalidien Veljesliitto saivat The Coca-Cola Company -yritykseltä 720 000 pullon lahjoituksen. Tämä virvoitusjuoma oli kuitenkin ilmeisesti tullut osalle suomalaisista tutuksi jo 16 vuotta aikaisemmin, kun vuonna 1936 cokista lienee ollut saatavilla Helsingin keskustan Stockmannilla Soodalähde-kahvilassa. Juoman valmistus alkoi maassamme 1958.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Coca-Colan tulosta Helsingin olympialaisiin 1952 on, että pullot kuljetettiin laivalla Amsterdamin satamasta Hollannista Suomeen ja se vaati muun muassa 70 kilometriä metallivannetta. Kuljetuksen hoiti m/s Marvic. Pullojen lisäksi Helsinkiin saapui juomankuljetusautoja, jäänkuljetusajoneuvoja, tuhat korkinavaajaa ja tuhat jääpiikkiä sekä materiaalia mainontaa varten.

Ylempi postikortti:

Muotoonleikattu Coca-Cola -tölkkiä esittävä postikortti. Jakelija WPL. Painettu Englannissa. B89. 1996.

Alempi postikortti:

Unkarilainen Coca-Cola -postikortti, jonka kuvassa Nokian matkapuhelin. Ilmaispostikortti, jonka julkaisija on Est Media.

Coca-Cola -mainoksilta ei voi olla välttymättä esimerkiksi televisiota katsoessaan. Myös moni cokisaiheinen postikortti liittyy juurikin kyseisen kolajuoman markkinointiin. 1900-luvun alussa markkinoinnissa alettiin käyttää myös julkisuuden henkilöitä, joista ensimmäinen oli malli ja näyttelijä Hilda Clark.

Miten joulupukki liittyy Coca-Colaan?

Moni yhdistää cokiksen jouluun ja erityisesti joulupukkiin, koska joulupukki on esiintynyt Coca-Colan joulumainoksissa 1930-luvulta lähtien. Cokikseen yhdistettävä joulupukki linkittyy Suomeen, koska aluksi hahmon piirsi mainoksiin taiteilija Haddon Sundblom, jonka sukujuuria on Ahvenanmaalla. Punavalkoisen joulupukin ulkoasu ei ole kuitenkaan The Coca-Cola Companyn keksimä.

Vasemmanpuoleinen postikortti:

Joulupukki toivottaa Coca-Cola -pullo kädessä hyvää joulua. Kulkenut postikortti 18.12.1995. Japanilainen postikortti.

Oikeanpuoleinen postikortti:

Coca-Cola light -juomaa oli vuonna 2009 myynnissä ns. muotipulloissa, joihin etiketit olivat suunnitelleet neljä eurooppalaista muotisuunnittelijaa. Suomalainen ilmaispostikortti, jonka julkaisija on MiniMoi. Numero 3007.

Vuosi 1969 on merkittävä vuosi Coca-Colan mainoshistoriassa, koska silloin julkistettiin uusi iskulause ”It’s the real thing”. Aikaisempia sloganeita ovat olleet ainakin ”Enjoy thirst”, ”Refresh yourself” ja ”Thirst knows no season”. Coca-Colan 1960-luvun jälkeisistä markkinointikampanjoista mainittakoon ”Have a Coke and a Smile ” (1979), ”Coke Is It” (1982), ”Can’t Beat The Feeling” (1988) ja ”Always Coca-Cola” (1993).

Tänä päivänä Coca-Colaa voi ostaa lähestulkoon jokaisesta maasta – ainoina poikkeuksina ovat Kuuba ja Pohjois-Korea. Coca-Cola on maailman arvokkain tai ainakin yksi arvokkaimmista tavaramerkeistä, jonka The Coca-Cola Company rekisteröi vuonna 1893. Yritys on rekisteröinyt tavaramerkeikseen myös nimityksen Coke sekä cokikselle tyypillisen pullonmuodon (contour bottle), jonka suunnitteli ruotsalaiset sukujuuret omaava Earl R. Dean. Suomessa varsinkin puhekielessä käytetty cokis-sana lienee saanut alkunsa tuosta Coke-nimityksestä.

Coca-Colan historiaan ja maailmaan voi tutustua tarkemmin eri verkkosivujen kautta, kuten suomen kielellä Coca-Cola Finlandin kotisivujen kautta. Aiheen keräilijöille löytyy ainakin yksi yhdistys, The Coca-Cola Collectors Club, jonka sivusto on osoitteessa www.cocacolaclub.org.

Kumpi on sinun suosikkisi: Coca-Cola vai Pepsi?

Ylempi postikortti:

Yksi Coca-Colan sloganeista You Can’t Beat The Feeling! SIB-Tryck AB Norsborg.

Alempi postikortti:

Koiralle uni maittaa cokispullo kainalossa. Ars Una Studio. FSN-0028. Unkarilainen postikortti.

Lähteet:

Bill Bateman ja Randy Schaeffer: Coca-Cola Collectibles – The new compact study guide and identifier, Quintet Publishing Limited, 1996

Coca-Cola Finland (The Coca-Cola Company): https://www.coca-cola.fi -sivusto > Historia (1.5.2022)

Iris Haikonen ja Erkki Teräväinen: Coca-Cola 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä, Edita Publishing Oy, Helsinki 2002

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Coca-Cola, Gallona ja John Pemberton (1.5.2022)

Postimerkkeilijä Keräilee: Urheiluaihetta voi kerätä esimerkiksi pääsylippujen muodossa

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Yksi tapa kerätä urheiluaihetta on kerätä erilaisten urheilukilpailujen ja -tapahtumien pääsylippuja. Niiden keräilyssä kiehtovaa on erityisesti se, että kukaan ei voi saada kokoon täydellistä kokoelmaa ja se, että kyse on painotuotteesta, jonka moni hävittää tapahtuman jälkeen eli pääsylippujen joukossa voi olla merkittäviä keräilyharvinaisuuksia.

Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset vuonna 1952. Yhtenä lajina oli jalkapallo. Kuvissa jalkapallo-ottelun 21.7.1952 pääsylippu.

Pääsylipulla tarkoitetaan yleensä painettua paperi- tai kartonkilappua, jolla lipun haltija osoittaa oikeutensa päästä sisälle tapahtumaan; tavallisesti sisäänpääsy on maksullinen, joten pääsylippu on myös tosite pääsymaksun suorittamisesta. Tänä päivänä on myös sähköisiä lippuja.

Kun puhutaan urheilukilpailujen ja -tapahtumien pääsylipuista, puhutaan kaikista eri urheilulajeista ja eri tasoisista kilpailuista, kuten SM-, EM- ja MM-kisat sekä kesä- ja talviolympialaiset. Mitä suositumpi laji, sitä enemmän on vanhoja pääsylippuja saatavilla – tämä koskee ainakin jalkapalloa ja jääkiekkoa. Olympialaiset ovat oma lukunsa, koska kyseessä on niin erityinen tapahtuma, että moni säilyttää lipun muistona itsellään.

Jääkiekon MM- ja EM-kilpailut olivat Suomessa vuonna 1965. Kuvissa kisojen avajaisottelun 4.3.1965 Tshekkoslovakia–Itä-Saksa pääsylippu.

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin takana oleva Aapo Korte kerää ns. kunnon vanhanaikaisia pääsylippuja, jotka ovat ajalta ennen digitulostustekniikan ja muiden vastaavien paino- ja tulostustekniikoiden kehittymistä. Uusi tekniikka on tuonut mukanaan sen, että uudemmissa lipuissa ainakin osa tekstistä haalenee tai jopa katoaa kokonaan vuosien saatossa. Toki voi olla uusiakin pääsylippuja, jotka on painettu siten, että ne säilyvät myös tuleville sukupolville.

Ennen vanhaan pääsylippu mitätöitiin esimerkiksi repäisemällä siitä kulma pois tai lipussa oli erillinen lävistetty tai hammastettu kaistale, joka irrotettiin lipuntarkastuksen yhteydessä. Näin pyrittiin estämään se, ettei samaa lippua voi käyttää useampaan kertaan.

Tampereella järjestettiin vuonna 1967 kansainvälinen jäähalliturnaus. Kuvissa Tappara–HIFK-ottelun 21.9.1967 pääsylippu.

Mitä tarkalleen ottaen urheilu on?

Wikipedian mukaan urheilu on ”liikuntamuoto, jota harjoitetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi, virkistykseksi tai sääntöjen mukaisena kilpailuna. Siihen kuuluvat myös huvi- tai kilpailumielessä harrastetut suoritukset, joissa mekaanisten laitteiden tai eläinten osuus on merkittävä.”

Jääkiekon MM- ja EM-kilpailut olivat Suomessa myös vuonna 1974. Kuvissa Suomi–Puola-ottelun pääsylippu. Ottelua katsomassa ollut henkilö on kirjoittanut lippuun ottelun lopputuloksen 6-2 ja tiedon siitä, että kyseessä oli ”hyvä matsi”.

Mekaanisilla laitteilla tarkoitetaan esimerkiksi moottoriurheilussa käytettäviä autoja, ja eläinten osuudella tarkoitetaan esimerkiksi hevosurheilua. Osa pitää urheiluna myös muun muassa shakkia ja dartsia, osa taas ei; makuasia, josta ei taideta koskaan päästä yksimielisyyteen.

Erilaisia urheilulajeja on vähintään kymmeniä, todennäköisesti jopa satoja. Esimerkiksi jalkapallo ja jääkiekko ovat meille kaikille tuttuja lajeja jo pelkästään niiden televisionäkyvyyden vuoksi, mutta on paljon sellaisia lajeja, jotka ovat ainakin meille suomalaisille melko tuntemattomia. Oletko kuullut esimerkiksi sellaisista urheilulajeista kuin alamäkiluistelu, boule lyonnaise, duathlon, haavipallo, kanoottipoolo, leijahiihto, nurmikeilailu, roller derby, uppokiekko ja verkkopallo?

Jalkapallon MM-kilpailut järjestettiin Espanjassa vuonna 1982. Kuvissa Valenciassa pelatun ensimmäisen vaiheen ottelun 20.6.1982 pääsylippu. Lippuun on kirjoitettu, että kyseessä olisi ollut Espanja–Jugoslavia-ottelu.

Urheilun historiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua vuonna 1992 perustetun Suomen urheiluhistoriallisen seuran (SUHS) toimintaan. Seuran verkkosivujen mukaan seuran tarkoituksena on ”koota yhteen urheilu- ja liikuntahistorian harrastajia ja tutkijoita sekä edistää alan monipuolista tutkimusta, toimintaa ja keskustelua Suomessa”.

Urheiluaiheisissa pääsylipuissa yhdistyy hienosti keräilyharrastus (tässä tapauksessa pääsylippujen keräily) ja kiinnostus urheiluun. Oletpa sitten huippu-urheilija, kuntourheilija tai penkkiurheilija. Myös pääsylippujen taustat ovat mielenkiintoisia ja tutkimisen arvoisia, koska niissä on usein esimerkiksi kiehtovia mainoksia.

Aapo Kortteen ehdoton suosikkijoukkue on HPK. Kuvissa HPK:n play off -jääkiekko-ottelun pääsylippu. Lipun taustan mainoksen perusteella ottelu on pelattu keväällä 1991.

Lähteet:

Suomen urheiluhistoriallinen seura ry: https://www.suhs.fi -sivusto (7.1.2023)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Luettelo urheilulajeista ja Urheilu (7.1.2023)

Ahvenanmaan venevajakulttuuri uuden postimerkkisarjan teema

Helmikuun 1. päivä käynnistyy Åland Postin uusi kolmivuotinen postimerkkisarja venevajoista, jotka on valokuvannut ahvenanmaalainen valokuvaaja Kjell Söderlund. ”Veneelle tarkoitettu oma talo on ainutlaatuinen rakennustyyppi ja itsestään selvä ja näkyvä osa Ahvenanmaan rannoilla. Uudessa postimerkkisarjassamme haluamme vangita venevajakulttuurin ja valottaa variaatioiden rikkautta mitä tulee sekä arkkitehtuuriin että käyttöön. Sarjan aloittaa kaksi postimerkkiä, joissa nähdään kaksi vanhempaa perinteistä punaista venevajaa”, kertoo Johanna Finne, Markkinoinnin suunnittelupäällikkö Åland Postin postimerkkiosastolta.

Ei ole tilastoitu, kuinka paljon Ahvenanmaalla on venevajoja, mutta rakennusperinne on täysin voimissaan. Venevajoja on kaikkialla ympäri maakuntaa, venevajakylissä tai kesämökkien ja pysyvän asutuksen yhteydessä pitkin rannikkoa.

Venevajat ovat kuuluneet asutulle rannikolle rauta-ajasta alkaen. Niiden tehtävänä on suojata säiltä ja toimia venevarastona. Venevaja on vedessä ja siinä on veneenmentävä aukko vesille. Vajassa on usein vähän tai ei lainkaan ikkunoita. Ahvenanmaalla venevajat ovat useimmiten paalutettu, mutta niitä rakennetaan myös kiviarkkujen päälle.

Toisessa postimerkissä nähdään Greggkils sjöbodiksi kutsuttu venevaja Finnön saarelta Kökarista. Venevajan rakensi 1950-luvun lopulla kalastaja ja maanviljelijä Albin Andersson. Toisessa postimerkissä nähdään venevajarivi Västerängavikenissä Lemlandissa. Etualalla näkyvä venevaja rakennettiin 1960-luvulla.

Venevajoja-julkaisun suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Kumpaakin postimerkkiä painetaan 40 000 kappaletta. Toisen merkin maksuarvo on Lokalpost (2,60 euroa) ja toisen merkin maksuarvo on 0,40 euroa. Ensipäivänkuori (FDC) maksaa neljä euroa. Postimerkin koko on 35 x 35 mm ja arkissa on 2 x 15 merkkiä. Paperi on 110 g/m2. Merkkien hammaste on 13 per 2 cm. Postimerkit painetaan Cartor Security Printers -painossa 4-värioffsetilla.

Ensipäivänkuori julkaisusta Venevajoja esittää Jippas sjöbodiksi kutsuttua venevajaa Karlbystä Kökarista. Kuva: Åland Post.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 13. joulukuuta 2023

Ahvenanmaan postimaksulipukkeissa muodonmuutoksen ihme

Helmikuun 1. päivä Åland Post julkaisee uuden sarjan itseliimautuvia postimaksulipukkeita, joissa nähdään neljä loisteliasta Ahvenanmaalla esiintyvää perhosta. Sofia Pusa on kuvittanut monimutkaisen perhosen elinkaaren, jota kutsutaan metamorfoosiksi, muodonmuutokseksi munasta toukaksi, koteloksi ja lopulta täysikasvuiseksi perhoseksi.

Uusissa postimaksulipukkeissa esitellään neljä perhosta:

Nokkosperhonen (Aglais urticae) on yksi tavallisimmista perhosista Ahvenanmaalla. Se lentää heinäkuusta syyskuulle ja uudestaan huhtikuussa, kun kevätaurinko lämmittää talvehtinutta aikuista perhosta.

Kaaliperhonen (Pieris brassicae) viihtyy aukeilla paikoilla ja puutarhoissa. Se talvehtii Suomessa kotelovaiheessa ja lentää toukokuusta syyskuulle ja pitää taukoa heinäkuussa.

Kangasperhonen (Callophrys rubi) lentää keväällä ja alkukesästä. Se ei ole peukalonkynttä suurempi ja viihtyy parhaiten mänty- ja sekametsässä. Perhonen talvehtii kotelona.

Keisarinviittaa (Argynnis paphia) tavataan erityisesti Ahvenanmaalla. Se viihtyy metsämailla ja runsaskukkaisilla niityillä. Se lentää heinäkuusta syyskuulle ja talvehtii toukkana.

Suomalainen kuvittaja Sofia Pusa debytoi postimerkkitaiteilijana Åland Postille rauhanmerkillä 2023 ja hän otti innokkaana vastaan uuden postimerkkitehtävän. ”Halusin, että perhoset olisivat tunnistettavissa ja totuudenmukaisia, mutta myös tuoda mukaan magiaa, joka vangitsee metamorfoosin ihmeen. Nautin, kun sain tutkia perhosten monimutkaista väripalettia ja yksityiskohtia”, kertoo Sofia.

Julkaisuun kuuluu maksimikortti, jossa perhosia on ruohosipulimaisten kukkien muodostamassa kukkameressä. Erikoisleima esittää kolmea perhosta. Kuva: Åland Post.

Åland Post Postimerkit myy itseliimautuvat lipukkeet neljän lipukkeen liuskana verkkokaupassa osoitteessa www.alandstamps.com. Lipukkeita voi myös ostaa Maarianhaminan tai Svibyn postikonttorista. Tällöin asiakas voi itse valita maksuarvon.

Muodonmuutos-julkaisun suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Sarjan maksuarvo on 4 x 3 euroa, ja ensipäivänkuori (FDC) maksaa 13 euroa. Postimaksulipukkeen koko on 56 x 25 mm ja paperina on 40 gms lämpöpaperi. Postimaksulipukkeet painetaan Cartor Security Printers -painossa 4-värioffsetilla.

Ensipäivänkuoressa kaaliperhonen on laskeutunut kukalle, joka on saanut inspiraationsa metsäkurjenpolvesta. Ensipäivänleimaan on vangittu muodonmuutoksen ihme. Kuva: Åland Post.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 12. joulukuuta 2023

Tammikuun postimerkeissä kukkia, kevätunelmia ja kesän makua

Posti julkaisee keskiviikkona 17. tammikuuta kolme postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 11 erilaista postimerkkiä. ”Ystävänpäiväpostimerkeissä loistavat tänä vuonna kukat. Kevättervehdyksiin voi valita pirteän pastellin sävyiset postimerkit. Mansikkaa kuvaava raikas postimerkki tiivistää kesän maun yhteen kuvaan”, kuvailee Postin Design Manager Tommi Kantola, joka vastaa postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta.

Kukkaloistoa ystävyyden eri sävyissä

Perinteisissä ystävänpäiväpostimerkeissä nähdään tällä kertaa Ilona Pietiläisen valokuvaamia kukkia. Pietiläinen on maalannut runsaisiin kukkakuviin kamerallaan ystävyyden eri sävyjä, jotka ulottuvat syvistä lämpimiin. ”Kukista voi tulla vain hyvälle tuulelle, oli ilo kuvata niin laaja kukkakirjo postimerkkeihin. Merkkien suunnitteluprosessi eri vaiheineen oli uusi mielenkiintoinen kokemus.”

Pietiläinen liputtaa itse ystävänpäivän puolesta. ”Ystävänpäivän takana on kaunis ja aito ajatus. Mielestäni ystävänpäivää voisi viettää vaikka vuoden jokaisena päivänä. Ihan arkipäivän tilanteissa kannattaa kertoa ja osoittaa ystävälle, että hän on tärkeä.”

Ilona Pietiläinen on julkaissut useita kuvakirjoja, valokuvannut lifestyle-lehdille ja toiminut pitkään mm. Karton korttitaiteilijana. ”Haluan kuvata elämää ympärilläni. On ihana tallentaa hetkiä, jotka jäävät elämään. Innostun herkästi hyppäämään kamerani kanssa uusiin seikkailuihin. Instagramissa julkaisen jokaiseen päivään kuvia, joiden tarinaan voi sukeltaa seinällä.”

Ystävyys kukkii -postimerkkiarkin kymmenessä merkissä on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä. Postimerkkien graafisesta suunnittelusta vastaa Paula Salviander.

Pastellin värisiä kevätunelmia

Jenni Tuominen on kuvittanut Postille keväiset postimerkit, jotka sopivat ympäri vuoden erilaisiin tervehdyksiin. Eläimiä, kukkia ja ihmisiä kuvaavat pastellin väriset postimerkit välittävät kevääseen liittyvää riemun tunnetta. Merkkien graafisesta suunnittelusta vastaa Studio Jenni & Jukka.

Kevätpostimerkkien suunnittelu oli Tuomiselle mieluinen toimeksianto. ”Piirsin useita kymmeniä mustavalkoisia ehdotuksia, joista viisi pääsi loppusuoralle. Tein kuvituksiin vielä muokkauksia ennen kuin aloin miettiä värimaailmaa, josta tuli juuri sopivan söpö tuomaan merkkeihin iloa ja positiivisuutta. Toivon, että postimerkeistä välittyy se onnen tunne, mitä koin niitä tehdessäni.”

Kevät merkitsee Jenni Tuomiselle uuden alkua, kun talvi väistyy ja luonto herää uuteen kukoistukseen. ”Odotan joka kevät pääseväni mökille katsomaan, mitä puutarhassa tapahtuu. Aina en edes muista, mitä olen syksyllä istuttanut ja odotan innolla mitä ihania yllätyksiä maasta nouseekaan. Erityisesti ensimmäiset narsissit ja tulppaanit ilahduttavat.”

Tuominen on suunnitellut Marimekolle painokuoseja vuodesta 2006 lähtien. Hän sai kuvitustaiteen valtionpalkinnon vuonna 2017. Tällä hetkellä Tuominen on innostunut erityisesti keramiikasta. Myös Aasian markkinoilla on kasvavaa kiinnostusta Jennin töitä kohtaan.

Kevätunelmia-postimerkkiarkin kymmenessä merkissä on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Mansikka on kesän maku

Tammikuussa julkaistaan myös mansikka-aiheinen postimerkki, jonka on suunnitellut Klaus Welp. Raikas ja pelkistetyn ajaton merkki tuo huulille tutun kesäisen maun.

Klaus Welp on tehnyt postimerkkien parissa mittavan uran. Hän on suunnitellut uusimman Kesän maku -merkin myötä Postille yhteensä 115 postimerkkiä vuodesta 2008 lähtien. ”Postimerkki on sinänsä hieno instituutio ja pieni taideteos. Postimerkit ovat vahvistaneet vuosien varrella Suomen positiivista identiteettiä; kulttuuria, ympäristöteemoja ja suvaitsevaisuuttakin”, Welp arvioi.

Klaus Welp on visuaalisen taiteen moniosaaja, jonka toimenkuva koostuu graafikon, kuvittajan, valokuvaajan ja ohjaajan töistä. Hänen kuvituksensa ovat tuttuja monista suomalaisista sanoma- ja aikakauslehdistä. Hän on osallistunut aktiivisesti myös useiden kansalaisjärjestöjen ja mm. Greenpeacen projekteihin. Welp tunnetaan myös vastamainostoiminnastaan vuosina 2005–2017.

Kesän maku -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 17.1. kello 13-16

Järjestämme tammikuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman keskiviikkona 17.1. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki).

Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Postimerkkitaiteilijat ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15. Tervetuloa!

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin mediatiedote 12.1.2024