Kirjattu kirje Heinolasta 29. heinäkuuta 1911 Tampereelle, jonne kirje on saapunut 31. heinäkuuta 1911. Kirjaaminen kotimaassa 1.5.1898–3.10.1914 maksoi 0,20 markkaa. Kirje kotimaassa 15 grammaan saakka 1.1.1887–3.10.1914 maksoi 0,20 markkaa.
Postimaksu tarkoittaa maksua, jonka yleensä postilähetyksen lähettäjä maksaa, jotta posti kuljettaa lähetyksen perille sen vastaanottajalle. Postimaksu voi olla pelkkä kuljetusmaksu taikka sitten kuljetusmaksu ja yksi tai useampi erillinen lisämaksu, kuten kirjaaminen tai vakuuttaminen. Kuljetusmaksun suuruuteen vaikuttaa tavallisesti postilähetyksen laji (esimerkiksi kirje tai postikortti) sekä lähetyksen paino ja kohdemaa.
Painotuote Helsingistä 17. helmikuuta 1949 Tanskaan Kööpenhaminaan. Painotuote ulkomaille 50 grammaan saakka 1.7.1948–31.10.1949 maksoi 6,00 markkaa.
Suomen postimaksujen osalta ajanjakso vuodesta 1875 vuoteen 2001 on erittäin mielenkiintoinen. 1875 on vuosi, jolloin Yleinen postiliitto astui voimaan; tarkalleen ottaen 1. heinäkuuta. Nimi muuttui Maailman postiliitoksi vuonna 1878. Maailman postiliitto eli UPU (ranskaksi Union postale universelle) on merkittävä organisaatio myös Suomen kannalta, koska se säätelee liitossa mukana olevien valtioiden välistä postitoimintaa.
Kirjattu postipaketti (4 kilogrammaa) postiennakolla (2328 markkaa) Tampereelta 26. lokakuuta 1950 Kärppälään, jonne postipaketti on saapunut 27. lokakuuta 1950. 3-5 kilogrammaa painanut postipaketti kotimaassa 1.7.1950–31.12.1951 maksoi 55,00 markkaa. Kirjaaminen kotimaassa 1.7.1950–31.12.1951 maksoi 20,00 markkaa. Postiennakko kotimaassa 10 000 markkaan saakka 1.7.1950–31.12.1951 maksoi 18,00 markkaa.
Muita merkittäviä virstanpylväitä ovat muun muassa maamme itsenäistyminen 6. joulukuuta 1917 sekä rahauudistus 1. tammikuuta 1963, josta alkaen aiempi sata markkaa vastasi yhtä markkaa ja aiempi yksi markka vastasi yhtä penniä. Tällä oli suora vaikutus myös postimaksuihin. Vuonna 1984 tuli kirjeissä käyttöön 1. ja 2. luokka, joista jälkimmäisessä kirjekohtainen postimaksu oli edullisempi, jos lähetti kerralla vähintään 20 kirjettä.
Postikortti Kerimäeltä 19. maaliskuuta 1975 Helsinkiin. Postikortti kotimaassa 1.1.1975–31.12.1975 maksoi 0,60 markkaa.
Vuonna 2001 Suomessa julkaistiin viimeistä kertaa markka-arvoisia postimerkkejä, joten kokoelma on loogista päättää siihen vuoteen. Euro tuli käyttöön 1. tammikuuta 2002 – tosin rahauudistuksen jälkeisiä markka-arvoisia postimerkkejä sai käyttää vielä vuoden 2011 loppuun saakka. Vuosien 1875–2001 postimaksujen keräämistä edesauttaa myös se, että kyseisen ajanjakson postitaksoista on paljon tietoa.
Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:
Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat, osat 1 ja 2, Espoo 2002
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Jaakko Honkavaara: Alkaisinko kerätä postitaksakokoelmaa, Postari 1/1982
Aapo Korte: Postitaksakokoelma: Kerääminen, kasaaminen, tekeminen; Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry, Hämeenlinna 1994
Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985
Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985 korjauksia ja lisäyksiä
Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Maailman postiliitto, Rahauudistus ja Suomen postilaitoksen historia (12.10.2025)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti