Saksan inflaatiopostia (Wandsbek 19.10.1923)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Saksan inflaatiopostista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Saksan inflaatioposti -tunnisteella.

Saksassa oli 1920-luvun alussa inflaatio (= yleinen hintatason nousu). Hintojen kohoaminen vaikutti myös postimaksuihin. Sen takia oli painettava uusia postimerkkejä ja käytettävä lisäpainamia aiemmin ilmestyneissä merkeissä. Hyperinflaatiosta oli kyse vuonna 1923; hinnat nousivat heinäkuusta marraskuun 20. päivään peräti 854 miljardia prosenttia.

Kuvassa on kirje Wandsbekista 19. lokakuuta 1923 Suomeen Helsinkiin. Postimerkit on mitätöity Wandsbekin postileimalla.

Kirjeen ulkomaille postimaksu 20 grammaan saakka oli 10.10.1923–19.10.1923 15 miljoonaa (15 000 000) markkaa. Vain kymmenen päivää voimassa ollut postimaksu on maksettu kolmella viiden miljoonan markan postimerkillä. 9.10.1923 maksu oli kuusi miljoonaa markkaa ja 20.10.1923 maksu oli jo 30 miljoonaa markkaa.

Lähteet:

Jørgen Kluge: Die Deutschen Portosätze 1875 - 1994 – Haandbog og Katalog af Jørgen Kluge, Udgivet af Taastrup og Omegns Frimærkeklub, 2. Udgave

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hyperinflaatio ja Inflaatio (22.9.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Bund Deutscher Philatelisten (BDPh): www.bdph.de

Germany & Colonies Philatelic Society: www.germanphilately.org

Germany Philatelic Society of the USA (GPS): www.germanyphilatelicsocietyusa.org

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Grönlannin lokakuun 2024 postimerkkijulkaisuissa naaleja, kalastajien ja metsästäjien päivä, yhtenäisyys sekä joulu

Grönlannin posti julkaisi lokakuussa 2024 neljä postimerkkijulkaisua. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl.

Neljä postimaksulipuketta naaleista julkaistiin 17. lokakuuta. Valokuvat on ottanut Grönlannin luontoinstituutin biologi ja tutkija Carsten Egevang. Instituutti sijaitsee Nuukissa.

Kalastajien ja metsästäjien päivä sai kaksi postimerkkiä 17. lokakuuta. Päivää juhlitaan Grönlannissa vuosittain 15. marraskuuta ja sitä on vietetty vuodesta 1953, jolloin kalastus- ja metsästysjärjestö KNAPK perustettiin. Merkit on suunnitellut Nuukissa vuonna 1971 syntynyt taidemaalari ja graafikko Ivalo Abelsen. Aiemmin hän on suunnitellut Grönlannin postille kuusi merkkiä.

17. lokakuuta ilmestyi kaksi postimerkkiä ja pienoisarkki, jotka juhlistavat yhtenäisyyttä Grönlannissa. Julkaisu juhlisti myös Kööpenhaminassa Tanskassa 17.-20. lokakuuta järjestettyä eurooppalaista HAFNIA 24 -postimerkkinäyttelyä. Nina Spore Kreutzmannin suunnittelema julkaisu pohjautuu kööpenhaminalaisen keräilijän Flemming Petersenin historiallisiin materiaaleihin. Pienoisarkissa on neljän Tanskan kruunun lisämaksu, joka menee HAFNIA 24 -näyttelyn hyväksi.

Viimeinen lokakuun 17. päivän julkaisuista koskee joulua eli kyse on tämän vuoden joulupostimerkeistä. Kahdessa merkissä lapset leikkivät lumessa ja rakentavat lumiukkoa. Julkaisuun kuuluu lisäksi postimerkkivihko. Suunnittelusta on vastannut nuori taiteilija ja kuvittaja Coco Apunnguaq Lynge. Aiemmin hän on suunnitellut Grönlannin postille kaksi merkkiä.

Lähde:

Tusass Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 4/2024

Kuvituksena olevat postimerkit:

Tusass Greenland Filatelia

Unkarin pikajakelu- ja kirjattua postia (Budapest 21.9.1942)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Unkarin pikajakelu- ja kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Unkarin pikajakelu- ja kirjattu posti -tunnisteella.

Pikajakeluposti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut lähettää vastaanottajalle postilähetyksen tavallista kulkuaikaa nopeammin eli pikana. Käytännössä pikalähetykset kuljetetaan muun postin mukana, mutta ne jaetaan määränpäässä nopeammin kuin muu posti. Pikajakelu merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi pikajakelulipukkeella. Pikajakelusta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = recommandé ranskaksi ja registration englanniksi). Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kuvassa on postikortti (ehiöpostikortti) pikajakelupostissa Budapestista (Budapest 4) Unkarista 21. syyskuuta 1942 Unkariin (tai Jugoslaviaan) Szabadkaan (Szabadka 2), jonne kortti on saapunut 22. syyskuuta 1942. Postikortin lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo unkarilainen pikajakelulipuke. Budapestissa oli ainakin aikoinaan useita postitoimistoja, joten niistä jokainen sai oman numeronsa – kuvassa oleva lähetys on lähetetty postitoimistosta numero 4. Szabadkassa lähetys on saapunut postitoimistoon numero 2.

Unkarilainen pikajakelulipuke.

Budapest on Unkarin pääkaupunki, jonka väkiluku on noin 1,7 miljoonaa. Tonava-joki jakaa kaupungin Budaan lännessä ja Pestiin idässä. Kaupunki perustettiin 22. joulukuuta 1872, kun Buda, Pest ja Óbuda yhdistettiin. Budapestin nähtävyyksiä ovat muun muassa Budan linna, Matiaksenkirkko, Margitinsaari, parlamenttitalo sekä Sankarien aukio.

Szabadka tunnetaan nykyään Subotica-nimellä ja se on kaupunki Pohjois-Serbiassa. Asukkaita on noin 142 000 ja heistä unkarilaisia on melkein 40 prosenttia. Yksi Subotican ystävyyskaupungeista on Budapest. Kuvassa olevasta postikortista mielenkiintoisen tekee se historiallinen seikka, että vuonna 1941 akselivallat hyökkäsivät Jugoslaviaan, jonka pohjoisia osia (mukaan lukien Subotica) liitettiin Unkariin. Kansainvälinen yhteisö ei kuitenkaan hyväksynyt alueiden liittämistä Unkariin.

Postimaksu oli 72 fillériä. Kotimaan postikortti (pois lukien paikallisposti) maksoi 12 fillériä ajalla 15.9.1941–30.6.1943. Näin ollen kotimaan pikajakelun on täytynyt maksaa 60 fillériä, mutta tietoa ei löydy lähteenä käytetyltä Ison-Britannian unkarilaisen filatelian yhdistyksen verkkosivustolta.

Lähteet:

Hungarian Philatelic Society of Great Britain: https://hpsgb.com -sivusto > Postal Rates > Postcards > First Inflation 1918 to 1945 (14.11.2024)

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Subotica (14.11.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Budapest (24.8.2024 ja 10.10.2024) ja Subotica (14.11.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Bélyegmúzeum – Stamp Museum (Unkarin postimerkkimuseo): www.belyegmuzeum.hu

Society for Hungarian Philately: https://hungarianphilately.org

Arbeitsgemeinschaft Ungarn im BDPh: https://arge-ungarn.com

Postia Puolan Szczecinistä 28.9.1954 Helsinkiin

Kuvassa on Szczecinistä Puolasta 28. syyskuuta 1954 Helsinkiin lentopostissa lähetetty kirjattu kirje. Puolassa kirje on saapunut Varsovaan (Warszawa) 29. syyskuuta 1954. Helsinkiin lähetys on saapunut 2. lokakuuta 1954.

Szczecin on 400 000 asukkaan satamakaupunki Luoteis-Puolassa. Maan seitsemänneksi suurin kaupunki oli osa Saksaa vuoteen 1945 saakka. Varsova on Puolan pääkaupunki, jossa asuu noin 1,86 miljoonaa ihmistä. Se sijaitsee Keski-Puolassa.

Lentopostista kertovat POCZTA LOTNICZA – VIA AIR MAIL -leimat. Kirjeen kirjaamisesta kertovat POLECONY-leima ja Szczecinin R-leima. Postimaksu on ollut 480 grossia eli 4,80 złotyä, joka on maksettu neljällä 95 grossin postimerkillä, kahdella 40 grossin postimerkillä ja yhdellä 20 grossin postimerkillä.

95 grossin merkin, jonka on suunnitellut H. Przeździecka, aiheena on hiihto. Postimerkki on ilmestynyt 31.12.1953. Sen Stanley Gibbons -numero on 839.

40 grossin merkki kuuluu neljän postimerkin sarjaan, joka on julkaistu 9.5.-15.6.1951. Aiheena on sulattamo. Merkin on suunnitellut B. Brandt ja kaivertanut E. Konecki. Postimerkin Stanley Gibbons -numero on 701.

20 grossin merkissä on kuvattuna runoilija Jan Kochanowski (1530–1584). 10.11.1953 ilmestyneen postimerkin on suunnitellut M. R. Polak ja kaivertanut S. Łukaszewski. Merkin Stanley Gibbons -numero on 828.

Puolan filateliaan voit tutustua tämän blogin tekstissä 27. tammikuuta 2024.

Lähteet:

Stanley Gibbons Limited: Poland – 2nd Edition, Stamp Catalogue, 2023

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Puolan zloty, Szczecin ja Varsova (22.11.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Europa 2020/2021 – Band 15: Osteuropa, 105. Auflage

Poczta Polska: https://filatelistyka.poczta-polska.pl

Polski Związek Filatelistów (PZF): https://zgpzf.pl

Bundesarbeitsgemeinschaft Polen im Bund Deutscher Philatelisten (BDPh): www.arge-polen.de

The Polonus Polish Philatelic Society: https://polonus.org

The Polish-Canadian Coin & Stamp Club ”Troyak”: https://troyakclub.com

Siltoja Unkarin vuoden 2018 EUROPA-pienoisarkissa

Unkarin vuoden 2018 EUROPA-pienoisarkissa on kuvattuna kolme unkarilaista siltaa: Megyerin silta, Kőröshegyn laakson silta ja Móra Ferencin silta.

Megyerin silta ylittää Tonavan Pohjois-Budapestissa. Sillalla on leveyttä 35 metriä ja pituutta 1862 metriä ja se onkin yksi Unkarin pisimmistä silloista. Se avattiin liikenteelle vuonna 2008. Pääsuunnittelijana toimi Mátyás Hunyadi. Tonavan kaksi haaraa ja Szentendrensaaren pohjoiskärjen ylittävä silta on tyypiltään vinoköysisilta.

Vinoköysisillassa kannatinpylväistä lähtevät vinossa asennossa olevat köydet, joihin sillan kansi on ripustettu. Vinoköysisiltojen rakentaminen alkoi 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Tätä siltatyyppiä käytetään paljon keskipitkien ja pitkien jännevälien silloissa.

Kőröshegyn laakson silta on myös yksi Unkarin pisimmistä silloista; pituutta sillä on 1872 metriä ja leveyttä melkein 24 metriä. Silta avattiin liikenteelle vuonna 2007. M7-moottoritien varrella Zamárdin ja Balatonszárszón välillä sijaitseva silta koostuu 16 pilarista, joista korkein on noin 80 metriä ja matalin noin 18 metriä. Kyseessä on maasilta.

Maasillasta käytetään myös nimitystä viadukti. Nimensä mukaisesti se ylittää maastoesteen, kuten laakson. Vastakohtia sille ovat vesistön ylittävä silta ja vesijohtosilta eli akvedukti. Euroopassa maasiltoja käytetään esimerkiksi valtateissä, jolloin ne saadaan kulkemaan laaksojen asutuskeskusten ohi.

Móra Ferencin silta sijaitsee Etelä-Unkarissa Szegedin ja Maroslelen välissä. Se on kuvattuna pienoisarkissa, mutta ei itse postimerkeissä. Liikenteelle silta avattiin vuonna 2011. Kirjailija Ferenc Móran mukaan nimetty riippusilta ylittää Tisza-joen. Sillalla on pituutta 661 metriä ja leveyttä noin 30 metriä.

Riippusilta on yksi siltatyypeistä. Siinä riippuköysi, josta sillan kansirakenteet on ripustettu, kulkee kannatinpylväältä toiselle. Siltatyyppinä riippusilta on yksi maailman vanhimmista; alkujaan riippuköydet olivat liaani- tai hamppuköyttä, sittemmin rautaista ketjua tai vaijeria.

Lähteet:

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Maasilta, Megyerin silta ja Vinoköysisilta (18.11.2024) sekä Pyloni ja Riippusilta (28.4.2024)

Wikipedia (https://hu.wikipedia.org): artikkelit Kőröshegyi völgyhíd ja Móra Ferenc híd (18.11.2024)

Kiiruusti perille – Suomen pikajakeluposti mielenkiinnon kohteena, osa 3

Tämä kirjoitussarja käsittelee suomalaista pikajakelupostia monipuolisesti. Kirjoitussarja pohjautuu osittain Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin takana olevan Aapo Kortteen aikaisempiin painetuissa postimerkkilehdissä julkaistuihin kirjoituksiin samasta aihepiiristä. Kiinnostus maamme pikajakelupostia kohtaan heräsi aikoinaan huutokaupassa olleesta postimerkkimallin 1930 pikajakelupostitteesta sekä Finlandia 95 -maailmannäyttelyn näyttelyluettelossa olleesta suomalaisten pikajakelulipukkeiden tutkimuksesta. Alkaisitko sinäkin kerätä Suomen pikajakelupostia?

Kirjoitussarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.

Kirjoitussarjan toisen osan voit lukea täältä.

Pikajakelua koskevat postimaksut kotimaassa

Oleellinen osa pikajakelupostin keräämistä ovat erilaiset postimaksut, erityisesti nimenomaan pikajakelusta suoritetut postimaksut. Kuten Suomen postimaksuissa muutenkin, niin myös pikajakeluun liittyvissä maksuissa on tapahtunut paljon muutoksia vuosien mittaan, mikä tuo oman mausteensa Suomen pikajakelupostin keräämiseen.

Kirjattu kirje pikajakelupostissa Porista 10. toukokuuta 1917 Turkuun, jonne kirje on saapunut 11. toukokuuta 1917. Pikajakelusta kertoo Exprès-lipuke eli pikajakelulipuke ja kuoren vasempaan yläkulmaan kirjoitettu express-sana. Postimaksu 2,00 markkaa: kotimaan kirje 101-500 grammaa 4.10.1914–30.9.1917 1,25 markkaa + kotimaan kirjaaminen 4.10.1914–30.9.1917 0,25 markkaa + pikajakelu 1.1.1911–30.9.1917 0,50 markkaa.

Pikajakelusta postille suoritettava erillinen lisämaksu oli aluksi 50 penniä, aina 30.9.1917 saakka. Pikajakelumaksun suuruutta kuvastaa esimerkiksi se, että ajalla 4.10.1914–30.9.1917 kotimaan kirjeen postimaksu 15 grammaan saakka oli 25 penniä. Kotimaan pikajakelumaksussa tapahtui merkittävä muutos 1.3.1990, jolloin maksun suuruus riippui postilähetyksen painosta (ja kyseessä ei ollut enää erillinen lisämaksu, vaan kuljetusmaksu sisältäen myös pikajakelun): korkeintaan 250 grammaa painaneen lähetyksen maksu oli 20 markkaa ja sitä painavamman lähetyksen (kuitenkin korkeintaan yksi kilogramma) maksu oli 32 markkaa.

Seuraava merkittävä muutos kotimaan pikajakelumaksussa tapahtui jo vuoden päästä eli 1.3.1991, jolloin maksun suuruus riippui postilähetyksen painon lisäksi paikkakunnasta, jonne lähetys oli osoitettu (lähialue tai muu maa), ja pikajakelun nopeudesta (nopeus 00 tai nopeus 01). 1.6.1994 alkaen ei ollut enää jakoa kahteen eri nopeuteen, mutta jako lähialueeseen ja muuhun maahan säilyi edelleen. 1.7.1998 tuli lisäksi käyttöön maksu Ahvenanmaalle lähetetyille pikakirjeille; maksu poistui käytöstä 1.4.2001, jolloin jako oli jälleen lähialue ja muu maa.

Kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Helsingistä 20. lokakuuta 1937 Turkuun, jonne kirje on saapunut samana päivänä. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (Pika-Express – Exprès). Postimaksu 7,00 markkaa: kotimaan kirje 20 grammaan saakka 1.12.1931–15.6.1940 2,00 markkaa + kotimaan kirjeen lentolisä 20 grammaan saakka 1.4.1928–30.9.1942 1,00 markka + kotimaan pikajakelu 1.1.1935–31.8.1942 4,00 markkaa.

Kotimaan pikapaketeille tuli käyttöön oma pikajakelumaksu 1.4.1973 jakautuen korkeintaan kymmenen kilogrammaa ja yli kymmenen kilogrammaa painaviin paketteihin. Painojaottelu poistui käytöstä jo vuoden päästä eli 1.4.1974. Ahvenanmaalle lähetetyille pikapaketeille oli oma postimaksu 1.7.1998–2.4.2000 välisenä aikana.

Tällä hetkellä käytössä olevista kotimaan pikajakelupostin postimaksuista on kerrottu myöhemmin tässä kirjoituksessa. Sen verran tässä voi todeta, että 27.4.2023 alkaen pikakirje maksoi halvimmillaan 12,50 euroa ja lauantaijakelun lisämaksu oli 14,70 euroa. 1.9.2024 alkaen pikakirje maksaa halvimmillaan 13,16 euroa ja lauantaijakelun lisämaksu on 15,69 euroa.

Pikajakelua koskevat postimaksut ulkomaille

Kirjattu kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Haapajärveltä 25. marraskuuta 1946 Bratislavaan Tshekkoslovakiaan, jonne kirje on saapunut joulukuussa 1946. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (Pika-Express – Exprès). Postimaksu 44,00 markkaa (6,00 markan ylipostite): kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.9.1945–31.12.1946 10,00 markkaa + kirjaaminen ulkomaille 1.9.1945–31.12.1946 10,00 markkaa + kirjeen lentolisä Eurooppaan jokaiselta 5 grammalta 24.10.1945–30.9.1957 3,00 markkaa eli yhteensä 9,00 markkaa + pikajakelu 16.1.1946–31.12.1946 15,00 markkaa.

Ulkomaille lähetetylle pikajakelupostille oli oma pikajakelumaksu 31.7.1918–30.6.1945 välisenä aikana. 1.7.1945 alkaen maksu oli sama kuin kotimaan postissa, kunnes 1.1.1989 tuli käyttöön pikajakelumaksu muihin Pohjoismaihin lähetetyille pikalähetyksille ja muualle ulkomaille lähetetyille pikalähetyksille. 1.1.1995 jako muuttui muihin EU-maihin ja muihin ulkomaihin. Jo puolen vuoden päästä eli 1.7.1995 maksut muuttuivat jälleen (ja kyseessä ei ollut enää erillinen lisämaksu, vaan kuljetusmaksu sisältäen myös pikajakelun): maksun suuruus riippui siitä, lähetettiinkö lähetys toiseen EU-maahan vai muualle Eurooppaan vai maahan Euroopan ulkopuolelle, sekä lähetyksen painosta. 1.4.2001 alkaen jako oli Eurooppa ja muut maat.

Vakuutettu kirje pikajakelupostissa Lappeenrannasta 18. marraskuuta 1947, jonne kirje on saapunut 19. marraskuuta 1947. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (Pika-Express – Exprès). Postimaksu 105 markkaa (5 markan ylipostite): kotimaan kirje 21-125 grammaa 1.1.1947–31.12.1947 15 markkaa + kotimaan vakuuttaminen 16.1.1946–31.12.1947 5 markkaa ja jokaiselta 1000 markalta 1.7.1945–30.6.1950 1 markka eli yhteensä 60 markkaa + kotimaan kirjaaminen (31.12.1987 saakka vakuutettavasta lähetyksestä piti maksaa automaattisesti lisämaksu kirjaamisesta) 1.1.1947–31.12.1947 10 markkaa + pikajakelu 1.1.1947–31.12.1947 20 markkaa.

Ulkomaille lähetettyjen pikapakettien osalta pikajakelumaksu tuli käyttöön 1.1.1970. EMS-pakettien (EMS on lyhenne sanoista Express Mail Service) lähettäminen tuli mahdolliseksi 1.1.1986.

Tällä hetkellä käytössä olevista ulkomaille lähetettävän pikajakelupostin postimaksuista on kerrottu myöhemmin tässä kirjoituksessa. Sen verran tässä voi todeta, että 27.4.2023 alkaen pikakirje Eurooppaan maksoi halvimmillaan 25 euroa ja pikakirje muihin maihin maksoi halvimmillaan 30,60 euroa. 1.9.2024 alkaen pikakirje Eurooppaan maksaa halvimmillaan 27,83 euroa ja pikakirje muihin maihin maksaa halvimmillaan 33 euroa.

Pikajakeluposti Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana

Kirje pikajakelupostissa Helsingistä 22. kesäkuuta 1949 Tampereelle, jonne kirje on saapunut 23. kesäkuuta 1949. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (Pika-Express – Exprès). Postimaksu 40,00 markkaa: kotimaan kirje 20 grammaan saakka 1.12.1948–30.6.1950 15,00 markkaa + pikajakelu 1.1.1948–31.12.1951 25,00 markkaa.

Pikalähetykset ovat muuttuneet paljon 1800-luvun lopun pikalähetyksistä, puhumattakaan sulkakirjeistä. Pikajakelua koskevia lähetyslajeja on tänä päivänä paljon ja lähetyksen kulkua voi yleensä seurata Internetistä. Yksi melko uusi ilmiö on pikajakelua varten painetut kuoret, joissa postimaksu on valmiiksi maksettu; tosin niiden edeltäjinä voidaan pitää joissain maissa käytössä olleita pikakorttikirjeitä. Seuraavassa on lyhyt katsaus tämän päivän suomalaiseen pikajakelupostiin.

Pikakirje on kotimaan lähetyslaji, jossa kirje jaetaan vastaanottajalle perusjakelussa seuraavana tai toisena arkipäivänä (vuonna 2014 seuraavana työpäivänä) postitoimipaikkaan jättämisestä. Tietyillä alueilla (suurimmat kaupungit) pikakirjeitä jaetaan myös arkilauantaisin. Arkipyhinä pikakirjeitä ei jaeta. Pikakirjeitä ei voi jättää kirjelaatikkoon. Pikakirjeeseen on kiinnitettävä Exprès-viivakooditarra, lauantaijakelussa lisäksi lauantaijakelusta kertova tarra. Pikakirjeelle on kaksi eri postimaksua (tosin nykyään verkossa maksu on edullisempi): halvempi maksu koskee korkeintaan 250 grammaa painavia kirjeitä ja kalliimpi maksu koskee 251-2000 grammaa painavia kirjeitä. Lisäksi lauantaijakelulle on lisämaksu.

Ilmakirje pikajakelupostissa Helsingistä 21. joulukuuta 1965 Sandvikeniin Ruotsiin. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (EXPRÈS – PIKA-EXPRESS). Postimaksu 1,90 markkaa: kirje Pohjoismaihin 20 grammaan saakka 1.7.1963–31.12.1966 0,35 markkaa + kirjeen lentolisä Eurooppaan jokaiselta 5 grammalta 1.1.1963–31.10.1967 0,05 markkaa + pikajakelu 1.7.1963–31.3.1973 1,50 markkaa.

Toinen vaihtoehto lähettää pikalähetys kotimaassa on käyttää pikakuorta, jossa postimaksu on valmiiksi maksettu. Pikakuori saa painaa korkeintaan 500 grammaa. Pikakuori jaetaan vastaanottajalle perusjakelussa seuraavana tai toisena arkipäivänä (vuonna 2014 seuraavana työpäivänä) postitoimipaikkaan jättämisestä. Kuoria ei voi jättää kirjelaatikkoon. Pikakuoreen on kiinnitettävä Exprès-viivakooditarra sekä täytettävä lähettäjän ja vastaanottajan tiedot.

Citypika oli ainakin vuonna 2014 kotimaan lähetyslaji, jossa kirje jaettiin vastaanottajalle samana päivänä, mikäli kirje oli jätetty postitoimipaikkaan samassa kunnassa kuin mihin lähetys oli osoitettu (poikkeuksen teki pääkaupunkiseutu). Citypika oli käytössä tietyillä alueilla pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Citypika päivä -pikakirje jaettiin vastaanottajalle työpäivänä klo 14:ään mennessä, mikäli lähetys oli jätetty postitoimipaikkaan klo 10:een mennessä. Citypika ilta -pikakirje jaettiin vastaanottajalle työpäivänä klo 21:een mennessä, mikäli lähetys oli jätetty postitoimipaikkaan klo 17:ään mennessä. Citypika-kirjeitä ei voinut jättää kirjelaatikkoon. Citypika-kirjeeseen oli kiinnitettävä Exprès-viivakooditarra sekä joko Citypika päivä -tarra tai Citypika ilta -tarra. Citypika-kirjeelle oli kaksi eri postimaksua: halvempi maksu koski korkeintaan 250 grammaa painavia kirjeitä ja kalliimpi maksu koski 251-2000 grammaa painavia kirjeitä.

Exprès-pikakirje on ulkomaille lähetettävä pikakirje, joka toimii useimmissa maissa. Sen sijaan lähetyksen seuranta on mahdollista vain osassa Euroopan maista sekä Brasiliassa ja Kanadassa. Keskimääräinen kuljetusaika Exprès-pikakirjeelle on muihin Pohjoismaihin 2-3 työpäivää, muualle Eurooppaan 2-5 työpäivää ja Euroopan ulkopuolelle 3-8 työpäivää. Mahdollinen tullikäsittely voi pidentää kuljetusaikaa. Exprès-pikakirjeeseen on kiinnitettävä Exprès-viivakooditarra. Exprès-pikakirjeelle on kymmenen eri postimaksua: maksu on riippuvainen sekä kirjeen painosta (korkeintaan 250 grammaa, 251-500 grammaa, 501-1000 grammaa, 1001-1500 grammaa tai 1501-2000 grammaa) että kirjeen osoitemaasta (Eurooppa tai muu maailma).

Kirje pikajakelupostissa Hämeenlinnasta 28. syyskuuta 1971 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut samana päivänä. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (EXPRÈS – PIKA-EXPRESS) ja kuorelle lyöty EXPRES-leima. Postimaksu 2,00 markkaa: kotimaan kirje 20 grammaan saakka 1.1.1970–31.3.1973 0,50 markkaa + pikajakelu 1.7.1963–31.3.1973 1,50 markkaa.

Toinen vaihtoehto lähettää pikalähetys ulkomaille on käyttää Exprès-kuorta, jossa postimaksu on valmiiksi maksettu. Exprès-kuori saa painaa korkeintaan 500 grammaa. Kuoria ei voi jättää kirjelaatikkoon. Exprès-kuoreen on kiinnitettävä Exprès-viivakooditarra sekä täytettävä lähettäjän ja vastaanottajan tiedot.

Ulkomaille on mahdollista lähettää pikapaketti (EMS, Express Mail Service). EMS-pakettien kuljetusaika EU-alueelle on 1-3 arkipäivää ja EU-alueen ulkopuolelle 2-8 arkipäivää. Mahdollinen tullikäsittely voi pidentää kuljetusaikaa. EMS-paketeissa vaihtoehtoja on XXS-koosta XXL Plus -kokoon – yhteensä kokovaihtoehtoja on kymmenen. XXS-koon kanssa samanhintainen pikapaketti on DocPack, jota voidaan käyttää alle 500 grammaa painavien asiakirjojen lähettämiseen. XXS-paketin enimmäiskoko on 3 cm x 25 cm x 35 cm, kun taas XXL Plus -paketin enimmäiskoko on 150 cm x 60 cm x 60 cm. Pikapaketti voi painaa korkeintaan 30 kilogrammaa, tosin enimmäispainolle voi olla maakohtaisia rajoituksia.

EMS-paketin postimaksu riippuu sekä paketin koosta että maksuvyöhykkeestä. Ulkomaat on jaettu neljään eri maksuvyöhykkeeseen, joista postimaksut maksuvyöhykkeen 1 maihin ovat edullisimmat sekä maksuvyöhykkeiden 3 ja 4 maihin kalleimmat. Maksuvyöhykkeen 1 maita ovat esimerkiksi Ruotsi ja Tanska. Maksuvyöhykkeen 2 maita ovat esimerkiksi Espanja, Kreikka ja Unkari. Maksuvyöhykkeen 3 maita ovat esimerkiksi Algeria, Liechtenstein ja Saudi-Arabia. Maksuvyöhykkeen 4 maita ovat esimerkiksi Argentiina, Salomonsaaret ja Uusi-Seelanti.

Kirjattu kirje lentopostissa Dudleystä Englannista 21. helmikuuta 1986 Vantaalle. Suomessa kirje on lähetetty pikajakelupostissa, mistä kertoo pikajakelulipuke (EXPRÈS – PIKA-EXPRESS) ja kuorelle lisätty MAKSUT AVGIFTER -selitelipuke, johon on merkitty yhdeksän markan pikamaksu. Kuoren takana on Vantaan postileima, jossa päivämääränä on 27. helmikuuta 1986. Postimaksu kotimaassa 9,00 markkaa: pikajakelu 1.1.1986–31.12.1986 9,00 markkaa.

Vaikka maailma on muuttunut paljon, on pikajakelupostille silti edelleen tarvetta! Alkaisitko sinäkin kerätä Suomen pikajakelupostia?

Kirjoitussarja Suomen pikajakelupostista päättyy tähän.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016

Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999

Pauli Hakala: Expres kortti 1917, Postileimakeräilijä 3/1977

Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat, osat 1 ja 2, Espoo 2002

E. A. Hellman: Suomen Exprés-lipukkeet, Tavastex 77 -näyttelyluettelo, Hämeenlinna 1977

Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, Helsinki 1995

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Itella Oyj ja Itella Posti Oy, Kuluttajat: http://www.posti.fi -sivusto (6.7.2014)

Itella Oyj ja Itella Posti Oy, Yritykset: http://www.itella.fi -sivusto (6.7.2014)

Erik Johanson: Postia ulkomailta omilla lipukkeilla, Fenno-Scandia 2/1999

Juhani Kerppola: Postilähetyslajit 1930–1962, Osa 4. Kirje 2 (2) – lisämaksut, Filatelisti 4/2013

Aapo Korte: Expres- eli pikajakeluposti, Filatelisti 1/1999

Aapo Korte: Pikajakelupostin pieniä erikoisuuksia, Abophil 4/2000

Aapo Korte: Suomalaista pikajakelupostia – Osa 1, Filatelisti 4/2017

Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985

Posti Group Oyj: https://www.posti.fi -sivusto (10.4.2023 ja 17.11.2024)

Postihistoriallinen Yhdistys ry: https://postihistoria.fi > Postihistoria > Kirjallisuus ja muut tietolähteet (4.2.2023)

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015

Postimuseo: https://www.postimuseo.fi > Tietoa ja tarinoita > Kiertokirjeet ja kirjelmät (4.2.2023)

Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991

B.-E. Saarinen: Exprés-lipukkeet, Kurre numero 19 23.9.1966

Jaakko Salin: Sulkakirjeiden keräilystä, Postihistoriallinen Yhdistys ry, https://postihistoria.fi -sivusto (4.2.2023)

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

The Universal Postal Union (UPU): https://www.upu.int > About UPU (4.2.2023)

Vuoden 2025 alkupuoliskon postimerkeissä niittykukkia, Finlandia-taloa, Muumeja ja arkeologisia löytöjä

Posti julkaisee vuoden 2025 alkupuoliskolla kuusi postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 24 erilaista postimerkkiä. Postimerkit julkaistaan kahdessa erässä 15. tammikuuta ja 7. toukokuuta.

Tammikuun merkkien teemoina ystävänpäivä, niittykukat ja Finlandia-talo

Ystävänpäiväpostimerkeissä nähdään iloisia kaveruksia puuhailemassa kaikkea kivaa yhdessä. Minna Lehväslaihon suunnittelemissa värikkäissä merkeissä mm. kudotaan, luetaan, leikitään ja laitetaan ruokaa yhdessä. Yhdessä on kivempaa on kymmenen merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Postikorteistaan tunnettu taiteilija Minna Immonen on tehnyt postimerkit, joissa nähdään niittykukkia. Immosen käyttämä akvarellitekniikka tuo hienosti esiin kukkien heleyden ja herkkyyden. Niityn kukkaset on kymmenen merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Finlandia-talon perusparannus on loppusuoralla ja tammikuussa 2025 ovet avautuvat jälleen yleisölle. Posti julkaisee samassa yhteydessä Ilkka Kärkkäisen suunnittelemat postimerkit, joissa nähdään valokuvia Finlandia-talon sisältä ja ulkoa kohdista, jotka suuri yleisö tunnistaa. Finlandia-talo on kymmenen merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Toukokuun merkeissä arkeologisia löytöjä, Muumeja ja Onnen tuojia

Eurooppalaiset postihallinnot julkaisevat toukokuussa EUROPA-postimerkit, joiden teemana ovat arkeologiset löydöt. Suomen postimerkissä esitellään kaksi muinaista esinettä: Mikkelistä löydetty pronssinen linturiipus ja kultainen Ave Maria -sormus Pyhtäältä. Merkit on suunnitellut Anssi Kähärä. EUROPA – Arkeologiset löydöt on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ensimmäinen muumitarina julkaistiin 80 vuotta sitten vuonna 1945. Posti julkaisee tapahtuman kunniaksi toukokuussa James Zambran suunnittelemat postimerkit, joiden kuvitukset ja väritys perustuvat juhlavuoden ilmeeseen. Muumit 80 vuotta on kymmenen merkin arkki, jossa on viisi erilaista ulkomaan ikimerkkiä.

Kevään onnittelumerkkien kuvituksista vastaa taiteilija Klaus Haapaniemi tunnistettavan runsaalla tyylillään, jossa on vaikutteita suomalaisesta perinteestä ja Kalevalasta. Merkeissä nähdään mystisiä eläimiä. Onnen tuojat on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin mediatiedote 8.11.2024

Åland Postin postimerkkiohjelma 2025

Åland Postilla on ilo esitellä vuoden 2025 postimerkkiohjelma. ”Uusi postimerkkivuosi tarjoilee aiheita, jota ulottuvat vedenalaisesta merielämästä ja ahvenanmaalaisesta nuorisokulttuurista aina 100 vuotta vanhaan arkeologiseen löytöön ja Ahvenanmaan ensimmäiseen Unescon maailman muisti -kohteeseen. Vuoden erityinen kohokohta on Ahvenanmaan ensimmäisen kirjaillun postimerkin julkaisu, joka kuuluu kansainväliseen rauhanprojektiin. Vuoden postimerkkitaiteilijoiden joukosta löydät uusia lahjakkuuksia, ensikertalaisia ja vakiintuneita veteraaneja, mikä takaa monipuolisen ja inspiroivan postimerkkikokoelman”, kertoo Johanna Finne, suunnitteluvastaava Åland Postin postimerkkiosastolla.

3. helmikuuta 2025

Postimerkkivuoden aloittaa uusi sarja itseliimautuvia postimaksulipukkeita, jotka sukeltava syvyyksiin. Ruotsalainen eläin- ja luontotaiteilija Bo Lundwall on kuvittanut maksulipukkeet sarjaan Meren aarrekammio. Lipukkeissa on kuvitettuina neljä kiehtovaa lajia, jotka elävät ahvenanmaalaisissa vesissä: rakkohauru (Fucus versiculosus), sinisimpukka (Mytilus edulis), korvameduusa (Aurelia aurita) ja kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus).

Samana päivänä jatkuu kolmivuotinen postimerkkisarja venevajoista, rakennustyypistä, jota esiintyy Ahvenanmaan rannikkoympäristössä. Toinen postimerkki esittää perinteisiä venevajoja vanhassa kalastajakylässä Käringsundissa Eckerössä ja toinen postimerkki esittelee uuden persoonallisen venevajan Bovikista, Hammarlandista. Ahvenanmaalainen valokuvaaja Kjell Söderlund on ikuistanut postimerkkikuvat.

19. maaliskuuta 2025

Maaliskuun 19. päivä on vuorossa tämän vuoden julkaisu sarjassa ”Open edition”, jossa Åland Post on kutsunut taiteilijan luomaan vapaasti ahvenanmaalaisen aiheen. Kuvittaja Amanda Chanfreau luo kuvamaailmoja, jotka herättävät uteliaisuutta ja ihmetystä. Mielikuvitusta täynnä oleva postimerkkiteos satumainen saari yhdistää hänen kiehtomuksensa elämään meren päällä ja pinnan alla.

Toinen postimerkki, joka julkaistaan samana päivänä, tutkii nuoruuden symbolia Ahvenanmaalla. Arviolta joka kolmas ahvenanmaalainen nuori ajelee teillä mopoautolla. Postimerkkidebytantti Ksenija Chezhegova Maarianhaminasta on kuvittanut vauhdikkaan julkaisun.

9. toukokuuta 2025

Arkkitehtuuri on teemana postimerkkisarjassa SEPAC, jota Euroopan pienet postilaitokset julkaisevat. Ahvenanmaan postimerkissä on Ålands lyceum -lukio, maamerkki Maarianhaminasta. Keltainen monumentaalinen koulurakennus on suomalaisten arkkitehtien Johan Jacob ”Jac” Ahrenbergin (1847–1914) ja Sebastian Gripenbergin (1850–1925) käsialaa ja se vihittiin käyttöönsä 1903. Postimerkkiaiheen on luonut ahvenanmaalainen taiteilija Kjell Ekström.

Samana päivänä julkaistaan myös vuoden postimerkki PostEuropin EUROPA-sarjassa, jonka teemana on arkeologiset löydöt. Ruotsalainen kuvittaja Fredrik Tjernström debytoi postimerkkitaiteilijana Åland Postille aiheella Jettböle-idoli. Se löydettiin vuonna 1906 ja se oli yksi ensimmäisistä ihmismäisistä saviesineistä kivikaudelta Skandinaviassa. Ensimmäinen kivikautinen asuinpaikka Ahvenanmaalla löydettiin vuonna 1905 Jettbölen alueelta Jomalasta, ja sen on yksi Suomen merkittävimmistä skandinaavisen kuoppakeramiikkakulttuurin löytöpaikoista.

9. kesäkuuta 2025

Lasten Ahvenanmaa on aiheena vuoden postimerkkivihossa, joka koostuu kahdeksasta postimerkistä ja neljästä eri aiheesta. Julkaisu on tehty yhteistyössä taidekoulu Bild- och Formskolanin ja Åland Postin kanssa. 6–16-vuotiaat oppilaat ovat tutkineet postimerkkitaidetta ja luoneet kuvia, jotka esittelevät Ahvenanmaata lasten omasta ainutlaatuisesta näkökulmasta. Oppilaat ovat tehneet kaikki postimerkkijulkaisun osat: postimerkkivihon, ensipäivänkuoren ja maksimikortin. Sofia Topoeva, Joel Höglund, Lowa Johansson ja Elsa Carlström ovat kuvittaneet neljä postimerkkiaihetta. Ensipäivänkuoren kuvituksen ja ensipäivänleiman ovat luoneet Frida Carlsson ja Mathilda Jansson, kun taas maksimikortin ja sen erikoisleiman ovat piirtäneet Anna Sophie Czajkowski ja Michelle Horner.

Samaisena kesäpäivänä julkaistaan myös vuoden ehiökorttisarja Kukkasia. Neljän kortin kukka-asetelmat on tehnyt ja valokuvannut Tiina Tahvanainen. Paikallisesti viljellyt leikkokukat tulevat Älvdalens trädgård -puutarhalta Finströmin kunnasta Ahvenanmaalta.

25. elokuuta 2025

Elokuussa juhlitaan Ahvenanmaan ensimmäistä Unescon maailman muisti -kohdetta postimerkkijulkaisulla, jonka on luonut Juta Policja, Ahvenanmaalla asuva latvialainen taiteilija. 24. toukokuuta 2023 Varustamo Ab Gustaf Eriksonin arkisto otettiin Unescon kansainväliseen maailman muisti -rekisteriin. Gustaf Erikson (1872–1947) oli aikoinaan Suomen suurin laivanvarustaja, joka oli tunnettu purjelaivastostaan.

Päivän toinen julkaisu huomioi Ahvenanmaata Itämeressä. Postimerkki julkaistaan 34. Itämeren parlamentaarikkokonferenssin (BSPC, Baltic Sea Parliamentary Conference) yhteydessä Maarianhaminassa. Vuonna 2025 Ahvenanmaa toimii puheenjohtajamaana BSPC-konferenssissa, joka on yhteistyöelin ja foorumi poliittiselle dialogille Itämeren alueen maiden ja alueiden parlamenttiedustajien välillä. Julkaisun on kuvittanut Bo Söderlund.

19. syyskuuta 2025

Rauhankyyhky on aiheena Ahvenanmaan ensimmäisessä kirjaillussa postimerkissä, joka kuuluu kansainväliseen rauhanprojektiin, jonka ovat aloittaneet Liechtensteinin posti ja itävaltalainen brodeerausvalmistaja Hämmerle & Vogel. Saman aiheen julkaisevat kymmenkunta muuta postilaitosta ympäri Eurooppaa ja maailmaa.

23. lokakuuta 2025

Postimerkkivuosi päättyy pienoisarkin Hevonen julkaisuun. Se päättää 12-vuotisen postimerkkisarjan kiinalaisista horoskooppimerkeistä, joissa on ahvenanmaalainen tuulahdus. Hevosen vuoden kynnyksellä taiteilija Martin Mörck on inspiroitunut Ahvenanmaan Hammarlandissa toimivasta hevostallista nimeltä Stall Joy, joka on erikoistunut ratsastusterapiaan toimintarajoitteisille lapsille ja aikuisille.

Vuoden viimeisenä julkaisupäivänä ilmestyy myös kaksi joulupostimerkkiä, joiden teema on Yhdessä. Ahvenanmaalainen taiteilija Jonas Wilén on luonut tunnelmalliset postimerkit, jotka ilmaisevat yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta sekä kuvastavat onnea, kun voi jakaa hetkiä perheen, ystävien tai jonkun erityisen henkilön kanssa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 6. marraskuuta 2024