Suomen pikajakelulipukkeita tutkittu jonkin verran
Kirje pikajakelupostissa Helsingistä 30. kesäkuuta 1928 Kuopioon S/S Ilma -höyrylaivalle. Pikajakelusta kertoo Exprès-lipuke eli pikajakelulipuke ja kuoren vasempaan yläkulmaan kirjoitettu Exprès-sana. Postimaksu 7,00 markkaa: kotimaan kirje 21-125 grammaa 15.1.1926–30.11.1931 3,00 markkaa + kotimaan pikajakelu 15.1.1926–31.10.1931 4,00 markkaa.
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen tutkivat Finlandia 95 -maailmannäyttelyn näyttelyluettelossa julkaistua tutkimusta varten satoja pikalähetyksiä ja niillä olevia pikajakelulipukkeita. Varhaisimmat pikajakelulipukkeen käytöt ovat vuodelta 1898. Suomen postimerkkimallin 1889 (ns. ylänurkkaisten postimerkkien) osalta tunnetaan ainakin kuusi pikajakelulipukkeella varustettua postilähetystä: vuodelta 1898 kirje Helsingistä, ehiöpostikortti Kuurilasta ja kirje Kuopiosta sekä vuodelta 1900 ehiöpostikortti Lahdesta, kirje Kuopiosta ja kirje Kavantsaarelta.
Hellmanin ja Peltosen mukaan pikajakelulipukkeella varustetut pikalähetykset ennen vuotta 1910 ovat harvinaisia, samoin kuin ennen vuotta 1930 ulkomaille lähetetyt pikalähetykset. Varhaisin pikajakelulipukkeen käyttö ulkomaille on vuodelta 1916 (kirje Helsingistä Kööpenhaminaan Tanskaan). Pikalähetykset yleistyivät 1940-luvulla.
Kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Helsingistä 19. syyskuuta 1938 Berliiniin Saksaan, jonne kirje on saapunut 20. syyskuuta 1938. Lähetys on palautettu takaisin Helsinkiin. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (Pika-Express – Exprès) ja kuoren yläreunaan kirjoitettu EXPRÈS-sana. Postimaksu 12,50 markkaa: kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.11.1936–30.9.1942 3,50 markkaa + kirjeen lentolisä Eurooppaan jokaiselta 20 grammalta 1.4.1928–30.9.1942 2,00 markkaa + pikajakelu ulkomaille 1.11.1936–30.9.1942 7,00 markkaa.
Suomessa käytössä olleista pikajakelulipukkeista on kerrottu ainakin kahdessa julkaisussa ennen vuonna 1995 julkaistua Hellmanin ja Peltosen tutkimusta. B.-E. Saarisen kirjoitus Exprés-lipukkeet ilmestyi Kurre-lehden numerossa 23.9.1966. E. A. Hellmanin kirjoitus Suomen Exprés-lipukkeet ilmestyi puolestaan Tavastex 77 -näyttelyluettelossa.
Arkkeina painetut pikajakelulipukkeet
Hellman ja Peltonen keskittyivät tutkimuksessaan arkkeina painettuihin pikajakelulipukkeisiin. Tutkimus ei koske nauhalipukkeita (rulliksi valmistettuja lipukkeita), jotka tulivat Suomessa käyttöön arkkilipukkeiden jälkeen.
Kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Helsingistä 11. syyskuuta 1947 New Yorkiin Yhdysvaltoihin höyrylaivalle (S/S). Kirje on saapunut perille 14. syyskuuta 1947. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (Pika-Express – Exprès) ja Yhdysvalloissa kuorelle lyöty SPECIAL DELIVERY -leima. Postimaksu 44,00 markkaa: kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.1.1947–30.6.1948 12,00 markkaa + lentolisä Yhdysvaltoihin jokaiselta 5 grammalta 15.1.1947–30.11.1948 12,00 markkaa + pikajakelu 1.1.1947–31.12.1947 20,00 markkaa. Lentolisä Euroopan ulkopuolelle oli jaettu eri maksuvyöhykkeisiin.
Arkkilipukkeita on ollut käytössä 14 päätyyppiä, joista kolmesta päätyypistä (2, 3 ja 8) tunnetaan kaksi alatyyppiä, yhdestä päätyypistä (11) kolme alatyyppiä sekä yhdestä päätyypistä (7) neljä alatyyppiä. Arkkilipukkeita on ollut käytössä vuosina 1898–1957. Osa lipukkeista on hammastettuja ja osassa on musta tai väritön läviste. Yksi lipukkeista on hammastamaton, kyseessä on mahdollisesti koelipuke.
Arkkilipukkeiden päätyypeissä 1-3 lipuke on valkoinen, johon on painettu punaisella kehys ja kehyksen sisälle punaisella sana Exprès joko pisteellä tai ilman pistettä. Päätyypeissä 4-8 lipuke on punainen, johon on painettu mustalla kehys ja kehyksen sisälle mustalla Pika-Express ja sen alapuolelle sana Exprès. Päätyypeissä 9-14 lipuke on vaaleanpunainen, johon on painettu mustalla kehys ja kehyksen sisälle mustalla Pika-Express ja sen alapuolelle sana Exprès.
Postipaketti pikajakelupostissa Helsingistä 23. toukokuuta 1951 Simpeleelle, jonne postipaketti on saapunut 24. toukokuuta 1951. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipukepari (Exprès – Pika-Express). Lisäksi osoitekorttiin on kirjoitettu tieto pikajakelusta (Exp…), mutta osa sanasta on jäänyt pikajakelulipukeparin alle. Postimaksun ilmaisee punainen frankeerausleima. Postimaksu 80,00 markkaa: kotimaan paketti 3-5 kilogrammaa 1.7.1950–31.12.1951 55,00 markkaa + pikajakelu 1.1.1948–31.12.1951 25,00 markkaa.
Arkkilipukkeiden tiedossa olevien käyttöaikojen ulkopuolelle jäävät vuodet 1906–1909 sekä vuodet ennen vuotta 1898. Koska Kaj Hellmanin ja Raimo Peltosen tutkimus on vuodelta 1995, on mahdollista, että filatelistit ovat jo löytäneet pikajakelulipukkeille uusia käyttövuosia; toivottavaa olisi, että havainnoista kerrottaisiin muille filatelisteille filateelisessa lehdistössä tai Internetin välityksellä.
Suomessa käytössä olleet arkkeina painetut pikajakelulipukkeet, päätyypit 1-7. Klikkaamalla kuvaa saat sen näkymään suurempana.
Suomessa käytössä olleet arkkeina painetut pikajakelulipukkeet, päätyypit 8-14. Klikkaamalla kuvaa saat sen näkymään suurempana.
Rulliksi valmistetut pikajakelulipukkeet
Rulliksi valmistetut pikajakelulipukkeet (nauhalipukkeet) tulivat Suomessa käyttöön arkkilipukkeiden jälkeen. Nauhalipukkeista ei ole tehty yhtä laajaa tutkimusta kuin arkkilipukkeista. Nauhalipukkeita on ollut käytössä ainakin kuusi päätyyppiä. Tässä kirjoituksessa käytetään kyseisten päätyyppien luetteloinnissa numeroita 15-20, jotta ne eivät sekoitu arkkilipukkeiden päätyyppeihin.
Postikortti tai postin lomake pikajakelupostissa Mulosta 22. elokuuta 1974 Helsinkiin, jonne se on saapunut 23. elokuuta 1974. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (EXPRÈS – PIKA-EXPRESS). Kyseessä on Posti- ja lennätinlaitoksen oma lähetys, joten sen takia siitä ei ole mennyt postimaksua. Mulon postitoimipaikka (Pa I) on ilmoittanut Helsingin Sanomille henkilön muuttaneen Pieksämäeltä Muloon, minkä johdosta lehden puuttuvat numerot ja tulevat numerot on pyydetty lähettämään oikeaan osoitteeseen.
Kaikissa nauhalipukkeissa lipuke on punainen ja teksti on painettu lipukkeeseen valkoisella. Päätyypeissä 15 ja 16 on sana Exprès ja sen alapuolella Pika-Express. Päätyypeissä 17-20 on sana EXPRÈS ja sen alapuolella PIKA-EXPRESS.
Nauhalipukkeet poistuivat vähitellen käytöstä tietotekniikan kehittymisen myötä eli siinä vaiheessa, kun posti otti Suomessa käyttöön pikalähetysten sähköisen seurannan.
Suomessa käytössä olleet rulliksi valmistetut pikajakelulipukkeet. Klikkaamalla kuvaa saat sen näkymään suurempana.
Muut pikajakelulipukkeet ja -merkinnät
Kirjattu postipaketti pikajakelupostissa Helsingistä 18. syyskuuta 1979 Joensuuhun, jonne postipaketti on saapunut 19. syyskuuta 1979. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (EXPRÈS – PIKA-EXPRESS). Postimaksu 21,00 markkaa: kotimaan paketti 1-3 kilogrammaa 1.1.1979–31.12.1981 8,00 markkaa + kirjaaminen 1.1.1978–31.12.1980 4,00 markkaa + kotimaan paketin pikajakelu 1.2.1977–31.12.1981 9,00 markkaa.
Arkkilipukkeiden ja nauhalipukkeiden jälkeen Suomessa tulivat käyttöön Exprès-viivakooditarrat, joissa on nimensä mukaisesti viivakoodi sekä lähetystunnus, jonka avulla voi seurata Internetissä lähetyksen etenemistä. Lisäksi pikajakelua varten on käytössä tai on ollut käytössä myös muita tarroja ja osoitekortteja, lähetyslajista riippuen.
Pikajakelulipukkeiden, -tarrojen ja -osoitekorttien lisäksi pikajakelupostia on lähetetty Suomessa itse tehdyillä pikajakeluleimoilla (tiettävästi Suomen postilla ei ole ollut käytössä pikajakeluleimoja) sekä käsin tai kirjoituskoneella kirjoitetuilla merkinnöillä. Suomalaisissa pikalähetyksissä on käytetty jopa ulkomaisia, ainakin ruotsalaisia, pikajakelulipukkeita.
Kirjattu kirje pikajakelupostissa Helsingistä 26. huhtikuuta 1982 Hämeenlinnaan. Pikajakelusta kertoo pikajakelulipuke (EXPRÈS – PIKA-EXPRESS) kahtena kappaleena. Postimaksu 12,60 markkaa tai 13,40 markkaa (1,00 markan tai 0,20 markan ylipostite): kotimaan kirje 21-50 grammaa 1.1.1982–31.12.1982 1,60 markkaa tai kotimaan kirje 51-100 grammaa 1.1.1982–31.12.1982 2,40 markkaa + kirjaaminen 1.1.1982–31.12.1982 5,00 markkaa + pikajakelu 1.1.1982–31.12.1982 6,00 markkaa.
Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:
Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Pauli Hakala: Expres kortti 1917, Postileimakeräilijä 3/1977
Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat, osat 1 ja 2, Espoo 2002
E. A. Hellman: Suomen Exprés-lipukkeet, Tavastex 77 -näyttelyluettelo, Hämeenlinna 1977
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, Helsinki 1995
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Erik Johanson: Postia ulkomailta omilla lipukkeilla, Fenno-Scandia 2/1999
Juhani Kerppola: Postilähetyslajit 1930–1962, Osa 4. Kirje 2 (2) – lisämaksut, Filatelisti 4/2013
Aapo Korte: Expres- eli pikajakeluposti, Filatelisti 1/1999
Aapo Korte: Pikajakelupostin pieniä erikoisuuksia, Abophil 4/2000
Aapo Korte: Suomalaista pikajakelupostia – Osa 1, Filatelisti 4/2017
Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985
Postihistoriallinen Yhdistys ry: https://postihistoria.fi > Postihistoria > Kirjallisuus ja muut tietolähteet (4.2.2023)
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Postimuseo: https://www.postimuseo.fi > Tietoa ja tarinoita > Kiertokirjeet ja kirjelmät (4.2.2023)
Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991
B.-E. Saarinen: Exprés-lipukkeet, Kurre numero 19 23.9.1966
Jaakko Salin: Sulkakirjeiden keräilystä, Postihistoriallinen Yhdistys ry, https://postihistoria.fi -sivusto (4.2.2023)
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
The Universal Postal Union (UPU): https://www.upu.int > About UPU (4.2.2023)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti