Puolalainen postimerkkisarja ammateista vuodelta 1947

Puolassa julkaistiin 20. elokuuta 1947 postimerkkisarja, joka esittelee neljä eri ammattia. Viiden złotyn merkissä on terästyöläinen, kymmenen złotyn merkissä on sadonkorjaaja, 15 złotyn merkissä on kalastaja ja 20 złotyn merkissä on kaivostyöläinen.

Terästyöläinen työskentelee teräksen parissa. Yleisesti teräksellä tarkoitetaan valssaamalla tai takomalla muokattavissa olevia rautavaltaisia metalliseoksia. Tarkempi määritelmä teräkselle on rautaseos, jossa hiilipitoisuus on 0,05-2,11 prosenttia.

Sadonkorjaajalla on keskeinen rooli sadonkorjuussa, jolla tarkoitetaan viljelykasvien sadon talteenottoa.

Kalastusta on harjoitettu jo pitkään ja se onkin yksi vanhimmista elinkeinoista. Ammattikalastuksessa on useita kalastusmuotoja (esimerkiksi troolaus, verkkokalastus ja siimakalastus) ja ammattikalastajat voidaan jakaa rannikkokalastajiin, sisävesikalastajiin ja avomerikalastajiin.

Kaivostyöläinen työskentelee kaivoksessa. Kaivoksia on avolouhoksia ja maanalaisia kaivoksia. Merkittävä osa metalleista ja mineraaleista saadaan kaivoksista – yleisimpinä tuotteina ovat kivihiili, rauta ja bauksiitti.

Sarjan ovat suunnitelleet S. Żechowski ja M. Wątorski (15 złotyä). Kaivertamisesta vastasivat G. Barlangue, Cottet, Dufresne ja Mazelin. Postimerkkien Stanley Gibbons -numerot ovat 596-599. Ne painettiin Pariisissa Ranskassa Recess Government Printing Works -painossa.

Puolan filateliaan voit tutustua tämän blogin tekstissä 27. tammikuuta 2024.

Lähteet:

Stanley Gibbons Limited: Poland – 2nd Edition, Stamp Catalogue, 2023

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Kaivos, Kalastus, Sadonkorjuu ja Teräs (28.6.2025)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Europa 2020/2021 – Band 15: Osteuropa, 105. Auflage

Poczta Polska: https://filatelistyka.poczta-polska.pl

Polski Związek Filatelistów (PZF): https://zgpzf.pl

Bundesarbeitsgemeinschaft Polen im Bund Deutscher Philatelisten (BDPh): www.arge-polen.de

The Polonus Polish Philatelic Society: https://polonus.org

The Polish-Canadian Coin & Stamp Club ”Troyak”: https://troyakclub.com

Kirja Euroopasta Suomeen 1819–1873 lähetetyistä kirjeistä

Suomen Filatelistiliiton kustantama Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirja esittelee osia tanskalaisen filatelistin Børge Lundhin kokoelmasta. Suurin osa kirjan sivuista on kuvia Lundhin kokoelmalehdistä. Kokoelmalehtien teksti on englannin kielellä, muuten kirja on pääsääntöisesti sekä suomeksi että englanniksi. Kirja on painettu vuonna 1990.

Kirja kertoo 1800-luvun postileimoista, postireiteistä ja postimaksuista Euroopassa, Suomeen kulkeneiden kirjeiden osalta. Teoksessa kuvatut kirjeet ovat esifilateliaa, joka tarkoittaa postihistoriaa ennen postimerkkien aikaa. Kirjan avulla saa monipuolisen kuvan 1800-luvun eurooppalaisesta postihistoriasta, koska kirjassa on Suomeen lähetettyjä kirjeitä muun muassa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista.

Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirjaa on painettu ainakin 300 kappaletta, koska kuvassa oleva kirja on numero 8/300.

Teoksen mukaan melkein kaikki posti Suomeen kulki vuosina 1819–1873 Hampurin kautta. Hampurista posti jatkoi matkaansa Tanskan, Ruotsin ja Eckerön kautta tai Tanskan, Ruotsin ja Tornion kautta taikka Preussin, Venäjän, Pietarin ja Viipurin kautta taikka Greifswaldin tai Stralsundin kautta Itämeren poikki Ystadiin ja sieltä edelleen Ruotsin ja Ahvenanmaan kautta. Kirjassa on eri postireiteistä kuvia, joiden avulla saa hyvän käsityksen siitä, kuinka posti kulki Suomeen 1800-luvulla.

Lähde:

Børge Lundh: European Letters to Finland 1819 to 1873, Suomen Filatelistiliitto ry, 1990

Palaulainen pienoisarkki Henry Fordista

Palaulainen pienoisarkki vuodelta 2013 juhlistaa sitä, että Henry Fordin syntymästä tuli tuolloin kuluneeksi 150 vuotta. Pienoisarkin postimerkkien kuvissa on Fordin itsensä lisäksi ensimmäinen hänen suunnittelemansa ja rakentamansa auto Ford Quadricycle sekä muita Ford-autoja (ainakin kuuluisa T-malli).

Henry Ford syntyi 30. heinäkuuta 1863 Greenfieldissä Michiganissa Yhdysvalloissa. Fordin insinööriura alkoi vuonna 1891, kun hän teki töitä koneinsinöörinä Thomas Edisonin Edison Illuminating Company -yhtiössä. Pääinsinööriksi hänet ylennettiin vuonna 1893.

Ford oli vapaa-ajallaan kiinnostunut bensiinikäyttöisen moottorin kehittämisestä. Kiinnostus johti Ford Quadricycle -ajoneuvoon, jota koeajettiin ensimmäisen kerran 4. kesäkuuta 1896. Hänen suunnittelemansa toinen auto näki päivänvalon vuonna 1898.

Henry Ford siirtyi autoalalle ja erinäisten vaiheiden jälkeen perustettiin Ford Motor Company 16. kesäkuuta 1903. Yhtiö valmisti vuosina 1903–1908 kahdeksaa eri mallia, jotka saivat kirjaimet A, B, C, F, K, N, R ja S. Suomessa Ford nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 1904, kun G. F. Stockmann myi auton apupappi Walter Lampenille.

Ennen kaikkea Henry Ford ja Ford Motor Company tunnetaan T-mallista, joka tuotiin julkisuuteen 1. lokakuuta 1908. Mallista tuli erittäin suosittu, koska se oli helppokäyttöinen ja sitä oli helppo huoltaa – menestystä siivitti myös mallin edullinen hinta. On arvioitu, että Pohjois-Amerikassa vuonna 1918 noin puolet autoista oli Fordin T-malleja.

Ford kuoli aivoverenvuotoon kotonaan 7. huhtikuuta 1947 Dearbornissa Michiganissa Yhdysvalloissa. Tänä päivänä Ford Motor Company valmistaa edelleen Ford-merkkisiä autoja. Vuonna 2009 autoja valmistui melkein viisi miljoonaa ja yhtiön liikevoitto oli 2,7 miljardia dollaria.

Lähde:

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Ford Motor Company ja Henry Ford (26.6.2025)

PhilaKorea 2025 -maailmannäyttely Etelä-Koreassa syyskuussa

Soulissa Etelä-Koreassa järjestetään 17.-21. syyskuuta PhilaKorea 2025 -postimerkkinäyttely. Sen laajuus tulee olemaan noin 2000 kehystä. Näyttelypaikkana toimii COEX Magok -niminen kongressikeskus. PhilaKorea 2025 -maailmannäyttelyn verkkosivut ovat osoitteessa https://philakorea2025.kr.

Lähteet:

Aihefilatelistit ry: Aihefilatelisti 3/2024

PhilaKorea 2025: https://philakorea2025.kr -sivusto (25.6.2025)

Ahvenanmaan postimerkki nostaa esiin Itämeren alueen yhteistyön

25. elokuuta Åland Post julkaisee värikkään postimerkin, jonka teemana on Ahvenanmaa Itämeressä. Postimerkki julkaistaan samassa yhteydessä, kun Ahvenanmaa isännöi 34. Itämeren parlamentaarikkokonferenssia (BSPC). Postimerkin on tehnyt ahvenanmaalainen taiteilija Bo Söderlund. ”Postimerkillä haluamme kiinnittää huomiota alueellisen yhteistyön voimaan yhteisen meremme ympärillä ja samalla nostaa esiin Ahvenanmaan aseman Itämeren alueella”, sanoo Johanna Finne, suunnitteluvastaava Åland Postin postimerkkiosastolta.

Vuodesta 1991 Ahvenanmaa on ollut jäsen BSPC:ssä, joka on poliittisen vuoropuhelun foorumi. Se kokoaan yhteen parlamentaarikkoja kymmenestä kansallisesta parlamentista, seitsemästä alueellisesta lainsäädäntöelimestä ja viidestä parlamentaarisesta järjestöstä, jotka toimivat Itämeren ympärillä.

Tänä vuonna Ahvenanmaa isännöi BSPC:n vuotuista konferenssia, joka kokoaa noin 200 osallistujaa Maarianhaminaan 24.-26. elokuuta. Konferenssin teemana on ”Itämeri – Elämänlankamme. Yhteistyö, turvallisuus ja kestävyys.” Esityslistalla ovat muun muassa rahti, kalastus, merellinen ympäristö, energiaturvallisuus, hybridiuhat sekä rauha ja turvallisuus.

Ahvenanmaan maakuntapäivien edustaja Alfons Röblom on syksystä 2024 alkaen toiminut BSPC:n puheenjohtajana. Hän kuvailee foorumia Ahvenanmaan laajimmaksi areenaksi verkostoitumiselle ja parlamenttien väliselle yhteistyölle.

Postimerkin on kuvittanut ahvenanmaalainen taiteilija Bo Söderlund, joka on tulkinnut Itämeren alueen karttakuvaa kubistisen linssin kautta.

– Kokeilin erilaisia suuntauksia, mutta lopulta valinta osui värikkääseen abstraktioon Itämeren kartasta ja maiden lipuista. Pidättäydyin pelkistettyyn muotokieleen ja työskentelin hohtavien värien ja sävyjen vaihteluiden parissa, kertoo Bo.

Merkin suunnittelusta on vastannut Söderlundin lisäksi Johanna Finne. Postimerkkiä painetaan 30 000 kappaletta ja sen maksuarvo on Europa (3,90 euroa). Ensipäivänkuori (FDC) maksaa 4,90 euroa. Arkissa on 2 x 15 merkkiä. Postimerkin paperi on 110 g/m2 ja hammaste on 13 per 2 cm. Painomenetelmänä on 4-värioffset ja painona toimii Cartor Security Printers.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 25. kesäkuuta 2025

Ahvenanmaan ensimmäisessä Unesco-postimerkissä Gustaf Eriksonin varustamoarkisto

25. elokuuta Åland Post julkaisee postimerkin, joka nostaa esille ahvenanmaalaisen varustaja Gustaf Eriksonin (1872–1947) merenkulkuarkiston. Vuonna 2023 arkisto otettiin Unescon Maailman muisti -rekisteriin. Postimerkin on kuvittanut taiteilija Juta Policja, ja merkissä on Unescon logo. ”Gustaf Erikson johti maailman suurinta purjealusvarustamoa Ahvenanmaalta käsin ja nosti saaremme maailmankartalle. Se, että hänen varustamonsa arkisto on saanut Unescon tunnustuksen, vahvistaa Ahvenanmaan merkitystä merenkulun historiassa. Tätä ylpeyden aihetta haluamme myös kunnioittaa ahvenanmaalaisella postimerkillä”, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

24. toukokuuta 2023 Varustamo Ab Gustaf Eriksonin arkisto otettiin Unescon kansainväliseen Maailman muisti -rekisteriin, joka kattaa yli 500 arkisto- ja kirjastoperintökohdetta ympäri maailmaa. Gustaf Eriksonin arkistoa pidetään korvaamattomana tiedonlähteenä kaupallisen purjealuskauden viimeisiltä vaiheilta.

Arkisto kattaa ajanjakson vuodesta 1913, kun merikapteeni Erikson jäi maihin ja osti ensimmäisen aluksensa Tjerimain, vuoteen 1947 saakka. Ollessaan 35 vuotta varustajana, hän omisti noin 70 alusta, joista noin 40 oli purjealusta. Suurin osa arkistomateriaalista, reilu 13 hyllymetriä, on Ahvenanmaan maakunta-arkistossa. Materiaali koostuu muun muassa lokikirjoista, tilinpäätösasiakirjoista, valokuvista, sähkeistä ja alusten komentajilta saaduista kirjeistä, joissa monissa on varustajan omia merkintöjä marginaalissa.

Postimerkin on tehnyt latvialainen taiteilija Juta Policja, joka on asunut Ahvenanmaalla 10 vuotta. Tämä oli hänen ensimmäinen postimerkkitehtävänsä.

– Tunsin sekä ylpeyttä että hermostuneisuutta tehtävän edessä. Meri ja siihen liittyvät teemat ovat minulle rakkaita, mutta oli haaste tiivistää legendaarisen henkilön elämä ja hänen panoksensa maailman merenkulun historiaan pieneen kokoon. Halusin nostaa postimerkissä esille tärkeimmät elementit: Eriksonin itsensä, hänen ensimmäisen aluksensa Tjerimain ja vaikuttavan arkiston. Täydensin kertomusta ensipäivänkuoressa ja maksimikortissa symbolisemmilla elementeillä, kuten majakalla, albatrossilla ja keulakuvalla, Juta kertoo.

Postimerkkiä painetaan 30 000 kappaletta 4-värioffsetilla Cartor Security Printers -painossa. Suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Merkin maksuarvo on Världen (4,10 euroa) ja ensipäivänkuori (FDC) maksaa 5,10 euroa. Arkissa on 2 x 12 postimerkkiä. Merkin paperi on 110 g/m2 ja hammaste on 13 per 2 cm.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 24. kesäkuuta 2025

Grönlannin huhti- ja toukokuun 2025 postimerkkijulkaisuissa Qaqortoq, arkeologiaa ja arkkitehtuuria sekä Tanskan kuningas

Grönlannin posti julkaisi huhtikuussa 2025 yhden postimerkkijulkaisun ja toukokuussa 2025 kolme postimerkkijulkaisua. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl.

7. huhtikuuta ilmestyi postimerkki, joka on omistettu 250 vuotta täyttäneelle Qaqortoqin kaupungille. Etelä-Grönlannissa sijaitsevan kaupungin perusti vuonna 1775 kauppias ja maanviljelijä Anders Olsen. Qaqortoq on suomennettuna ”valkoinen juttu”. Kaupunki on Grönlannin neljänneksi suurin ja asukkaita on noin 3000. Postimerkin on suunnitellut vuonna 1981 syntynyt Bolatta Silis-Høegh.

Tämän vuoden EUROPA-postimerkkien yhteisenä aiheena on arkeologiset löydöt. Grönlannin EUROPA-merkit julkaistiin 26. toukokuuta. Vuonna 1969 syntyneen Maya Sialuk Jacobsenin suunnittelemissa postimerkeissä on kuvattuna Qilakitsoqin muumio ja Kingittorsuaqin riimukivi. Julkaisuun kuuluu myös postimerkkivihko.

Qilakitsoq on hylätty inuiittiasutus Grönlannin länsirannikolla. Metsästäjät Hans ja Jokum Grønvold löysivät alueelta vuonna 1972 kahdeksan muumioitunutta ruumista. Myös Kingittorsuaq sijaitsee Grönlannin länsirannikolla, vähän pohjoisempana kuin Qilakitsoq. Kingittorsuaqin riimukivi löytyi vuonna 1824.

SEPAC-postimerkeissä yhteisenä aiheena on puolestaan arkkitehtuuri. Grönlannin SEPAC-merkki ilmestyi 26. toukokuuta ja siinä on kuvattuna yksi saaren ikonisimmista rakennuksista: Ilulissatin jäävuonokeskus. Arkkitehti Dorthe Mandrupin käsialaa oleva rakennus yhdistää modernin designin ja kunnioituksen ympäröivään luontoon. Postimerkin on suunnitellut Naja Rosing-Asvid – hän on itsekin arkkitehti.

26. toukokuuta julkaistun uuden yleismerkin aiheena on Tanskan kuningas Frederik X. Kyseessä on uusi yleismerkkisarja, johon tulee myöhemmin lisää maksuarvoja ja värejä. Nyt julkaistun ensimmäisen merkin maksuarvo on 20 Tanskan kruunua ja se vastaa Grönlannin sisällä lähetettävän tavallisen kirjeen postimaksua sataan grammaan asti. Martin Mörckin käsialaa oleva postimerkki pohjautuu Steen Brogaardin ottamaan valokuvaan.

Lähteet:

Tusass Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 2/2025

Kuvituksena olevat postimerkit:

Tusass Greenland Filatelia

Ulmanis sai oman postimerkkisarjan Latviassa vuonna 1937

Latviassa julkaistiin vuonna 1937 postimerkkisarja, joka omistettiin 60-vuotiaalle presidentti Kārlis Ulmanikselle.

Sarjassa on yhdeksän merkkiä: kolme santīmia punainen, viisi santīmia vihreä, kymmenen santīmia tummanvihreä, 20 santīmia punaliila, 25 santīmia violetti, 30 santīmia ultramariini, 35 santīmia tummansininen, 40 santīmia ruskea ja 50 santīmia oliivinvihreä. Postimerkit ovat hammastettuja ja niiden AFA-numerot ovat 256-264.

Kārlis Augusts Vilhelms Ulmanis syntyi 4. syyskuuta 1877 Berzessä Kuurinmaalla. Ulmanis opiskeli maataloutta ensin Zürichissä Sveitsissä vuosina 1902–1903 ja sitten Leipzigissa Saksassa vuonna 1905. Hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1907 ja opiskeli siellä lisää maataloutta. Latviaan Ulmanis palasi 1913.

Kārlis Ulmanis oli yksi vuonna 1917 perustetun Latvian maanviljelijöiden liiton (Latviešu Zemnieku Savienība) johtohenkilöistä. Hän toimi Latvian itsenäisyyden puolesta vuodesta 1918 alkaen ja hänestä tuli väliaikaisen hallituksen pääministeri, kun Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta 1918.

Ulmaniksen ensimmäinen pääministerikausi päättyi 18. kesäkuuta 1921. Sen jälkeen hän oli Latvian pääministerinä vielä kolmeen otteeseen: 24.12.1925–6.5.1926, 27.3.1931–31.12.1931 ja 17.3.1934–20.6.1940.

Ollessaan pääministerinä Kārlis Ulmanis otti myös Latvian presidentin tehtävät itselleen; tämä tapahtui 11. heinäkuuta 1936. Neuvostojoukot miehittivät maan kesäkuussa 1940 ja Neuvostoliitto pakotti Ulmaniksen luopumaan vallastaan. Hänen presidenttikautensa päättyi 21. kesäkuuta 1940.

Kārlis Augusts Vilhelms Ulmanis kuoli vankeudessa 20. syyskuuta 1942 Krasnovodskissa Neuvostoliitossa, joka on nykyään Türkmenbaşy Turkmenistanissa. Hänet oli pidätetty 4. heinäkuuta 1941.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 1, A-P; 2006

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Kārlis Ulmanis (7.6.2025)

Syyskuussa Nordia Ruotsissa – Ensi vuoden toukokuussa vuorossa Espoo

Seuraava pohjoismainen Nordia-postimerkkinäyttely järjestetään syyskuussa Malmössä Ruotsissa. Näyttely on avoinna perjantaina 12.9. klo 11-18, lauantaina 13.9. klo 10-17 ja sunnuntaina 14.9. klo 10-15. Nordia 2025 -verkkosivut ovat osoitteessa https://nordia2025.se.

Malmön jälkeen seuraava Nordia-postimerkkinäyttely järjestetään Espoon Dipolissa ensi vuoden toukokuussa. Näyttely on avoinna perjantaina 8.5. klo 10-19, lauantaina 9.5. klo 10-17 ja sunnuntaina 10.5. klo 9-14. Nordia 2026 -näyttelyn kotisivut löytyvät osoitteesta https://nordia2026.fi.

Lähteet:

Nordia 2025: https://nordia2025.se -sivusto (19.5.2025)

Nordia 2026: https://nordia2026.fi -sivusto (19.5.2025)

Postimerkkeilijä Keräilee: Helsingin Puhelinyhdistys ja sen seuraajat julkaisivat lähes 140 erilaista puhelukorttia

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

HPY:n 44. elektroninen kortti, joka julkaistiin toukokuussa 1996. Puhelukortin kuvassa on jääkiekkoilija Teemu Selänne. Painosmäärä oli 5000 kappaletta.

Helsingin Puhelinyhdistys, josta puhutaan yleisesti Helsingin Puhelimena, ja sen seuraajat julkaisivat vuodesta 1991 alkaen (tosin yksi testikorteista otettiin käyttöön vuonna 1990) melkein 140 erilaista puhelukorttia. Magneettikortteja ilmestyi 19 erilaista, testikortteja viisi erilaista, elektronisia kortteja 108 erilaista sekä vankilakortteja neljä erilaista.

HPY:n 19. ja viimeinen magneettikortti, joka julkaistiin syyskuussa 1995. Painosmäärä oli 6000 kappaletta.

Helsingin Puhelimen historia alkaa 1880-luvulta

31. tammikuuta 1882 lennätinmekaanikko Daniel Wadén sai luvan senaatilta perustaa Helsinkiin puhelinlaitos – siitä alkoi Helsingin Puhelimen taival, joka nykyään jatkuu Elisa-nimellä. Helsingfors Telefon Aktiebolag -yhtiön (Helsingin Puhelinosakeyhtiö) kilpailija 1880-luvulla oli Allmänna Telefonaktiebolaget i Helsingfors -yhtiö (Helsingin Yleinen Puhelinosakeyhtiö), kunnes ne fuusioituivat vuonna 1889.

HPY:n 43. elektroninen kortti, joka julkaistiin huhtikuussa 1996. Puhelukortissa mainostetaan Lufthansan YES-matkaa. Painosmäärä oli 2000 kappaletta.

Nimi vaihtui Helsingin Puhelinyhdistykseksi (HPY) vuonna 1891. Vuonna 1994 Puhelinyhdistyksen liiketoiminta yhtiöitettiin ja yhtiön nimeksi tuli Helsingin Puhelin Oy. Yhtiön omisti Helsingin Puhelinyhdistys. Helsingin Puhelimesta tuli julkinen osakeyhtiö (Oyj) vuonna 1997 sen listauduttua Helsingin pörssiin.

HPY:n 54. elektroninen kortti, joka julkaistiin kesäkuussa 1996. Puhelukortissa mainostetaan International Touring Car Championship -kilpailua, joka pidettiin Helsingissä 9.6.1996. Kortin kuvassa oleva auto on Mercedes-Benz. Painosmäärä oli 1000 kappaletta.

Elisa-nimeen siirryttiin 2000-luvun alussa, kun yhtiön nimeksi tuli vuonna 2000 Elisa Communications Oyj. Vuonna 2003 emoyhtiön nimi lyhennettiin muotoon Elisa Oyj. 2000-luvulla Elisassa on tapahtunut paljon; se muun muassa osti paikallisia puhelinyhtiöitä. Tänä päivänä yhtiö on edelleen Elisa.

Magneettikortit vuosilta 1991–1995

Magneettikortti tarkoittaa, että puhelukortti toimi magneettiraidalla. Helsingin Puhelinyhdistyksen ensimmäinen magneettikortti julkaistiin huhtikuussa 1991. Siinä on aiheena Helsingin Pitkäsilta.

HPY:n kuudes magneettikortti, joka julkaistiin huhtikuussa 1993. Painosmäärä oli yhteensä 12 430 kappaletta, joista 2500 kappaletta kapealla numerolla ja 9930 kappaletta leveällä numerolla.

Vuonna 1992 julkaistiin neljä magneettikorttia, vuonna 1993 myös neljä magneettikorttia ja vuonna 1994 yhdeksän magneettikorttia. Viimeinen magneettikortti ilmestyi syyskuussa 1995. Painosmäärät vaihtelivat noin 2200 kappaleesta noin 30 000 kappaleeseen.

HPY:n kahdeksas magneettikortti, joka julkaistiin toukokuussa 1993. Painosmäärä oli 12 825 kappaletta. Marraskuussa 1993 kortista ilmestyi vielä 4962 kappaleen lisäpainos. Lisäksi puhelukorttia on tiettävästi olemassa noin kymmenen kappaletta 12FINA-alkuisella sarjanumerolla, kun sarjanumero on muuten 5HTCB- tai 6HTCA-alkuinen.

Testikortit ovat erittäin harvinaisia

Testaamiseen käytetyt puhelukortit ovat ainakin Helsingin Puhelinyhdistyksen osalta suuria harvinaisuuksia. Niitä tunnetaan viisi erilaista, joista kaksi ovat magneettikortteja (1990 ja 1995) ja kolme elektronisia kortteja (1992).

Elektroniset kortit vuosilta 1995–2003

Elektroninen kortti tarkoittaa, että puhelukortti toimi sirulla. Ensimmäiset elektroniset HPY-puhelukortit julkaistiin elokuussa 1995. Niitä on 27 erilaista ja aiheena on jääkiekon maailmanmestarit 1995. Jokaista korttia painatettiin 1250 kappaletta.

HPY:n 39. elektroninen kortti, joka julkaistiin joulukuussa 1995. Puhelukortissa mainostetaan James Bond -elokuvaa 007 ja kultainen silmä. Painosmäärä oli 7500 kappaletta.

Loppuvuonna 1995 julkaistiin vielä 12 muuta puhelukorttia, joiden aiheina olivat muun muassa Volvo 850, HIFK, Pocahontas ja James Bond. Vuosina 1996–1999 ilmestyi 56 erilaista elektronista korttia. Niissä aiheet vaihtelivat HKL:n kulkuneuvoista Karviseen ja varuskunnista jääkiekkoilijoihin.

HPY:n 83. elektroninen kortti, joka julkaistiin tammikuussa 1998. Puhelukortin kuvassa on jääkiekkoilija Jari Kurri. Painosmäärä oli 10 000 kappaletta.

Elisa-aikana julkaistiin vielä 13 elektronista korttia. Ensimmäisessä niistä, joka ilmestyi helmikuussa 2000, on Elisa Communications -logo. Viimeinen niistä julkaistiin huhtikuussa 2003 ja siinä on aiheena tyttö keinussa. Elisa-aikaisten puhelukorttien painosmäärät vaihtelivat 2000 kappaleesta 30 000 kappaleeseen.

Vankilakortteja on neljä erilaista

Elisa Communications ja Elisa painattivat myös puhelukortteja käytettäviksi vankiloissa. Ensimmäinen kortti (60 yksikköä, kymmenen euroa) julkaistiin maaliskuussa 2002 ja siitä ilmestyi neljä lisäpainosta. Painosmäärä oli yhteensä 90 000 kappaletta. Toinen kortti (120 yksikköä, 20 euroa) julkaistiin syyskuussa 2002 ja siitä ilmestyi neljä lisäpainosta. Painosmäärä oli yhteensä 32 000 kappaletta.

HPY:n 90. elektroninen kortti, joka julkaistiin kesäkuussa 1998. Puhelukortissa mainostetaan Ateneumin taidemuseota. Kortin kuvassa on Tyko Sallisen taideteos Riekkalan tyttö vuodelta 1914. Painosmäärä oli 10 000 kappaletta.

Kolmas puhelukortti (60 yksikköä, kymmenen euroa) julkaistiin huhtikuussa 2004 ja siitä ilmestyi yksi lisäpainos. Painosmäärä oli yhteensä 45 000 kappaletta. Neljäs ja viimeinen puhelukortti (120 yksikköä, 20 euroa) julkaistiin samoin huhtikuussa 2004 ja siitä ilmestyi kolme lisäpainosta. Painosmäärä oli yhteensä 45 000 kappaletta.

HPY:n 94. elektroninen kortti, joka julkaistiin marraskuussa 1998. Valokuvan on ottanut Comma Pictures / Jämsä. Painosmäärä oli 30 000 kappaletta.

Lähteet:

Pentti Sainio: Suomen puhelukortit – Telephone Cards of Finland, Neljäs painos / Fourth edition 2005 / 2006, Cardsystems Finland Oy, Lahti 2005

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Elisa (yritys) (30.5.2025)