Hämeenlinna-postikortteja: Raatihuone ja Kauppatori vuosilta 1907 ja 1948

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustassa sijaitseva Kauppatori ja sen laidalla oleva Raatihuone. Korttien kuvissa on Raatihuoneen vierellä ja takana muuta rakennuskantaa.

Ylemmän postikortin on kustantanut Lähetyskirjakauppa ja se on todennäköisesti painettu Saksassa, koska kortin takana lukee H. A. H. L. eli Hans A. Hanson Lübeck (Lyypekki). Postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 10. maaliskuuta 1907. Vastaanottajana on ollut rouva Suoma Alli Helsingistä. Kortti on saapunut Helsinkiin samana päivänä.

Suoma Alli oli alkuperäiseltä nimeltään todennäköisesti Suoma Karoliina Bergman, joka avioitui Artur Allin kanssa vuonna 1904. Artur Emil Alli (1878–1920) oli Helsingissä omaa maanmittaus- ja palstoitustoimistoa pitänyt maanmittausinsinööri. Hän kytkeytyy Suomen presidentteihin, sillä lakiasioissa häntä avusti nuori lakimies Juho Kusti Paasikivi.

Alemman postikortin valokuvan on ottanut U. Laurila. Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 8. kesäkuuta 1948. Vastaanottajana on ollut herra Matti Mäki Kojolasta.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Raatihuone valmistui Kauppatorin laidalle helmikuussa 1888

Nykyinen uusrenessanssityylinen Raatihuone valmistui helmikuussa 1888. Rakennuksen alkutahdit lyötiin vuonna 1882, kun Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto oli perustanut rakennussuunnitelmaa valmistelleen valiokunnan. Valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana toimi valtuuston jäsen ja lääninarkkitehti Alfred Cavén (1836–1912); Raatihuoneen piirustukset ja kustannusarvio tilattiin häneltä. Keisarillinen senaatti vahvisti lopulliset rakennussuunnitelmat vuonna 1885. Ennen nykyistä Raatihuonetta Hämeenlinnassa oli ollut kolme muuta rakennusta, joita oli kutsuttu raatihuoneeksi.

Aluksi Raatihuoneessa olivat juhla- ja valtuustosali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet, raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari, huutokauppasali, poliisikamari sekä kaupungin vankila. Juhlasali oli kaupungin kulttuurielämän keskipiste ja siitä tuli myös seurakunnan tilaisuuksien pitopaikka kirkon korjaustöiden alettua vuonna 1892.

Vuonna 1984 raastuvanoikeus ja maistraatti muuttivat pois Raatihuoneesta. Seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupunginhallitus asetti työryhmän suunnittelemaan rakennuksen käyttöä ja peruskorjausta, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 1986 peruskorjauksen tilaohjelman ja luonnospiirustukset. Peruskorjaus alkoi maaliskuussa 1987 ja se valmistui kolme vuotta myöhemmin – vähän sen jälkeen, kun Hämeenlinnan kaupunki oli täyttänyt 350 vuotta. Peruskorjausta hidastutti sen aikana paljastuneiden koristemaalausten tutkiminen.

Raatihuoneesta tuli kaupungin juhlatalo ja edustustila. Siellä sijaitsee muun muassa kaupunginvaltuuston istuntosali ja useita kokoustiloja sekä alkuperäiseen asuunsa palautettu juhlasali; alakerrasta löytyvät ravintolatilat ja keittiö. Raatihuoneen osoite on Raatihuoneenkatu 15. Rakennuksen tunnelmaa pääsee aistimaan esitteestä, joka löytyy verkko-osoitteesta www.pidot.fi.

Kauppatorilla käydään torikauppaa

Hämeenlinnan Kauppatoria rajaavat Raatihuoneen edestä kulkevan Raatihuoneenkadun lisäksi Hallituskatu, Linnankatu ja Sibeliuksenkatu. 4. kaupunginosassa sijaitseva tori on samalla paikalla kuin vuoden 1775 asemakaavaan sijoitettu tori. Vuonna 1831 Hämeenlinnassa riehunut tulipalo kesti 12 tuntia tuhoten kolme neljäsosaa kaupungin rakennuskannasta. Sen jälkeen vuonna 1832 Carl Ludvig Engel laati kaavan, jossa tori sitä rajaavine katuineen säilytettiin entisillä paikoillaan.

Torin pituus on itä-länsisuunnassa sata metriä ja pohjois-eteläsuunnassa 85 metriä; tori kattaa koko korttelin. Kauppatorin länsilaidassa on pieni pysäköintialue ja kioskirakennus, kun taas itälaidassa on Toripuisto. Armas Lindgrenin vuonna 1910 suunnittelemasta Toripuistosta löytyvät suihkulähde, kaksi toripaviljonkia sekä Paavo Cajanderin ja Larin-Kyöstin patsaat.

Merkittävä osa Hämeenlinnan torikaupasta tapahtuu juuri Kauppatorilla, jolla järjestetään erityisesti kesäisin markkinoita ja muita tapahtumia. Hämeenlinnan nykyisestä torielämästä löytää tietoa Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.kaupunkikeskusta.fi. Kuukausimarkkinat ovat joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina ja myyntiä torilla on maanantaista lauantaihin klo 8-15.

Lähteet:

Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry: https://www.kaupunkikeskusta.fi -sivusto > Myynti- ja mainospaikat (20.2.2026)

Kirjastot.fi; Digi – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa: https://digi.kirjastot.fi -sivusto > Hanson-haku > Aineisto Hämeenlinna - Rantapuisto (16.2.2026)

R. Holappa Oy: https://www.pidot.fi -sivusto > Hämeenlinnan Raatihuone -esite (20.2.2026)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Artur Alli (16.2.2026), Hämeenlinnan raatihuone (19.2.2026) sekä Hämeenlinnan palo ja Kauppatori (Hämeenlinna) (20.2.2026)