Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe myönsi kaupunkioikeudet Hämeenlinnalle tammikuussa 1639. Kaupungin nimi oli tuolloin ruotsiksi Tavasteborgh, nykyään kaupungin nimi ruotsiksi on Tavastehus. Jo ennen vuotta 1639 alueella on ollut asutusta jo pitkään, koska sitä tiedetään olleen Vanajaveden äärellä esihistoriallisesta ajasta lähtien. Hämeen linnan rakentaminen on alkanut todennäköisesti 1200-luvun lopulla.
Ylemmässä postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta (Parkki, Parken) Hämeen linnalle päin. Kortti on leimattu Riihimäellä 19. kesäkuuta 1903. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen. Alemmassa postikortissa on ilmakuva, jossa näkyy muun muassa Hämeenlinnan lyseo. Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 17. huhtikuuta 1916. Postikortin on kustantanut Kirkollinen Kirja- ja Paperikauppa O.Y.
Vuonna 1778 kaupunki siirrettiin sen nykyiselle paikalle Ruotsin kuningas Kustaa III:n vuonna 1777 tekemän päätöksen mukaisesti. Kaupunki siirtyi noin kilometrin verran etelään. Axel Magnus von Arbin oli ensimmäisen asemakaavan laatija.
Kummassakin postikortissa on ilmakuva Hämeenlinnan ydinkeskustasta. Kortit ovat käyttämättömät eli kumpikaan niistä ei ole kulkenut ja ne on kustantanut T:mi Karhumäki. Ylemmän postikortin numero on 17655 ja alemman postikortin numero on 17657.
14. syyskuuta 1831 oli Hämeenlinnan historiassa murheellinen päivä, koska silloin riehunut suuri tulipalo tuhosi noin kolme neljäsosaa kaupungista. Edessä oli jälleenrakennus ja uuden asemakaavan laati Carl Ludvig Engel.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustassa sijaitseva Kauppatori ja sen laidalla oleva Raatihuone. Korttien kuvissa on Raatihuoneen vierellä ja takana muuta rakennuskantaa. Ylemmän postikortin on kustantanut Lähetyskirjakauppa ja se on todennäköisesti painettu Saksassa, koska kortin takana lukee H. A. H. L. eli Hans A. Hanson Lübeck (Lyypekki). Postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 10. maaliskuuta 1907. Alemman postikortin valokuvan on ottanut U. Laurila. Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 8. kesäkuuta 1948.
Muita merkittäviä vuosilukuja Hämeenlinnan historiassa ovat muun muassa 1862, jolloin 31. tammikuuta Suomen ensimmäinen rataosuus Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin, 1863, jolloin 30. heinäkuuta allekirjoitettiin suomen kielen yhdenvertaisuutta koskeva käskykirje Hämeen lääninhallituksen talossa, 1879, jolloin Hämeen Sanomat -sanomalehti perustettiin, 1918, jolloin Suomessa käytiin sisällissota, 1952, jolloin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun mitaleista kisattiin Hämeenlinnassa, sekä 1965, jolloin valtatie 3:n moottoritielinjaus keskustan sivuitse valmistui.
Kolme suurta alueliitosta
1. tammikuuta 1948 Hämeenlinnan kaupunkiin liitettiin osia Vanajan kunnasta ja suurin osa Hämeenlinnan maalaiskunnasta. Vuonna 1967 oli vuorossa Vanajan kunnan liittäminen pääosin Hämeenlinnaan – kunta jaettiin Hämeenlinnan, Hattulan, Janakkalan ja Rengon kesken.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Vanajaveden ylittävä Pitkäsilta, jonka tilalla on nykyään Viipurintien silta. Värillisessä kortissa kuva on keskustasta Keinusaareen päin, kun taas mustavalkoisessa kortissa kuva on Keinusaaresta keskustaan päin. Ylempi postikortti on päivätty 1. joulukuuta 1911 ja leimattu Helsingissä 2. joulukuuta 1911. Alempi postikortti on päivätty 19. helmikuuta 1914, mutta leimattu jo 17. helmikuuta 1914. Postimerkki on mitätöity postiljoonivaunuleimalla. Kortin on kustantanut Suomalainen Kirjakauppa O.-Y. Hämeenlinnasta.
1. tammikuuta 2009 tuli voimaan kuntaliitos, jossa Hauhosta, Kalvolasta, Lammista, Rengosta ja Tuuloksesta tuli Hämeenlinnan kaupungin pitäjiä. Vuotta myöhemmin Hietoisten kylä Lammilta siirrettiin osaksi Hausjärveä.
Hämeenlinnan Pitkäsillan korvasi Vanajaveden ylittävä rautainen kaarisilta, joka on kuvattuna oheisissa postikorteissa. Rautaisen kaarisillan tilalla on nykyään Viipurintien silta. Alemmassa kortissa on kuva Keinusaaresta keskustaan päin. Ylempi postikortti on päivätty 30. toukokuuta 1954 ja leimattu Hämeenlinnassa 31. toukokuuta 1954. Kortin on kustantanut PK eli Pohjoismaiden Paperikomppania Oy (Nordiska Papperskompaniet Ab). Postikortin takana lukee T 10909 ja siellä on kerrottu, että kuvassa on Kaupunginsilta (ruotsiksi Stadsbron). Alempi postikortti on päivätty 1. kesäkuuta 1951. Kortin on kustantanut Forte.
Pitäjien lisäksi Hämeenlinna koostuu kaupunginosista, joita on keskustan alueella, pohjoisella alueella, eteläisellä alueella, itäisellä alueella ja läntisellä alueella. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla on lukuisia kyliä: Hauholla Aikkolasta Vuolijokeen, Kalvolassa Ahlajärveltä Pirttikoskelle, Lammilla Arrankorvesta Ylännäisiin, Rengossa Ahoisista Nummenkylään sekä Tuuloksessa Juttilasta Toivaalaan.
Asukkaita yli 68 000
Hämeenlinnan väkiluku on tällä hetkellä noin 68 600. Asukaslukuun ovat vaikuttaneet osaltaan alueliitokset. 1700-luvun puolivälissä asukkaita oli noin 650, 1800-luvun alussa noin 1700, vähän 1800-luvun puolivälin jälkeen noin 2900 ja 1900-luvun alussa noin 5400.
Vuonna 1964 Hämeenlinnan kaupungissa asui jo melkein 30 000 ihmistä ja vuonna 1982 lähes 42 000 ihmistä. Vuonna 2004 asukasluku oli yli 47 000 ja kuntaliitoksen jälkeen vuonna 2012 asukasluku oli vajaa 67 000.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Suomen Pankin talo, jota ei ole enää olemassa. Sen oikealla puolella on Hämeen lääninhallituksen talo. Kortit ovat käyttämättömät eli kumpikaan niistä ei ole kulkenut. Ylemmän postikortin takana lukee T 19903 ja sen on kustantanut PK eli Pohjoismaiden Paperikomppania Oy (Nordiska Papperskompaniet Ab). Alemman postikortin takana lukee 683 ja sen on kustantanut Oy Valistus.
Tunnettujen hämeenlinnalaisten lista on pitkä. Heistä ensimmäisenä on mainittava säveltäjä Jean Sibelius, jonka syntymäkoti sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Musiikin alalla vaikuttaneista henkilöistä pitää mainita myös muusikko Antti Hammarberg eli Irwin Goodman sekä säveltäjä ja sanoittaja Vexi Salmi.
Hämeenlinnassa asuneita tai kaupungissa edelleen asuvia, elossa olevia julkisuuden henkilöitä ovat muun muassa voimamies Jouko Ahola, kirjailija Juha Itkonen, laulaja Heidi Kyrö, räppäri Paleface eli Karri Miettinen, jääkiekkomaalivahti Juuse Saros sekä ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa.
Ylemmässä postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnan kutomokoulu. Kortti on päivätty Hämeenlinnassa 2. marraskuuta 1909 ja leimattu junan postivaunussa numero 6 2. marraskuuta 1909. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen Alemmassa postikortissa on kuvattuna Hämeen lääninhallituksen talo Hämeenlinnan torin laidalla. Kortti on päivätty Hämeenlinnassa 26. maaliskuuta 1910 ja leimattu Hämeenlinnassa 26. maaliskuuta 1910. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen.
Itseäni lämmittää, että tunnettujen hämeenlinnalaisten listalla on myös edesmenneen isoisäni edesmennyt veli Kai Korte. Kai syntyi Hämeenlinnassa 23. lokakuuta 1922. Hän toimi oikeuskanslerina vuosina 1982–1986.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnan kirkko, joka sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa torin laidalla. Se on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pääkirkko. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 25. elokuuta 1947. Kortin numeroltaan 01026 on kustantanut ROY, joka on todennäköisesti Rautatiekirjakauppa Oy. Alempi postikortti on päivätty Hämeenlinnassa 7. elokuuta 1943 ja leimattu kenttäpostikonttorissa 9. elokuuta 1943. Kortin numeroltaan 01027 on kustantanut ROY, joka on todennäköisesti Rautatiekirjakauppa Oy.
Hämeenlinna on tunnettu matkailukaupunki. Hämeen linnan, Aulangon ja Sibeliuksen syntymäkodin lisäksi nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Ahveniston moottorirata, Ahveniston Olympiapuisto, Hämeenlinnan ja Vanajan kirkot, Hämeenlinnan taidemuseo, Katisten kartano sekä Vanajanlinna.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnassa ollut puistoravintola. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 12. tammikuuta 1903. Kortin on kustantanut Kirkollinen kirjakauppa (Kyrklig bokhandel). Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 6. toukokuuta 1916. Kortin on kustantanut Enok Rytkönen.
Hämeenlinnan ystävyyskaupunkeja ovat Bærum Norjasta, Celle Saksasta, Frederiksberg Tanskasta, Hafnarfjörður Islannista, Lucca Italiasta, Püspökladány Unkarista, Sumy Ukrainasta, Tartto Virosta, Toruń Puolasta, Tver Venäjältä (yhteistyö jäädytettiin vuonna 2022), Uppsala Ruotsista ja Weimar Saksasta. Uusin ystävyyskaupunki on Ukrainan Sumy, vuodesta 2024 alkaen.
Hämeen linnasta Hämeenlinna tunnetaan
Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta ei ole selvillä, mutta sen rakentamisen on arveltu alkaneen vuosien 1229–1372 aikana (todennäköisesti 1200-luvun lopulla). Linnan vanhin osa on leirikastelli, joka käsitti kehämuurin ja sen kolmessa kulmassa sijainneet puolustustornit.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeen linna Vanajavedeltä päin. Tänä päivänä näkymä on osittain erilainen. Kuvissa on vasemmalla takana Hämeenlinnan entinen vankila. Kumpikin kortti on kulkenut nyrkkipostissa; nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle. Ylempi postikortti on päivätty 15. toukokuuta 1901. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirja- ja Paperikauppa. Alempi postikortti on päivätty 25. helmikuuta 1902. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa.
Tiilikausiksi kutsutut rakennuskaudet kestivät 1300-luvun loppupuolelta 1400-luvulle. Ne vaikuttivat myös Hämeen linnaan, josta tuli tiililinna. Tynnyriholveja kehittyneempi holvaus ja goottilaiset koristemuodot mahdollistuivat tiiltä käyttämällä. Rakennusmateriaalina tiili oli kuitenkin Suomessa keskiajalla melko harvinainen, mikä sekin tekee linnasta merkittävän rakennuksen.
Venäläisten hallussa linna oli muun muassa vuosina 1713–1721. Suomen armeijan päävarikko Hämeen linnasta tuli isonvihan jälkeen. Samalla kun 1770-luvulla kuningas Kustaa III käski siirtää kaupungin asutuksen sen nykyiselle paikalle, aloitettiin linnan kunnostaminen ja sitä kehitettiin linnoituksena; bastionijärjestelmän mukaisesti päätettiin rakentaa linnan ympärille vallit ja vallihaudat.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeen linna, alemmassa kortissa kauempaa vastarannalta. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 13. helmikuuta 1922. Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 10. tammikuuta 1957. Kortin on kustantanut Forte ja valokuvan on ottanut U. Laurila.
Vuosisatojen aikana Hämeen linnaa on korjattu ja laajennettu moneen kertaan – laaja entisöimistyö linnassa suoritettiin vuosien 1956–1988 aikana. Suurelle yleisölle linna avautui vuonna 1979. Tänä päivänä Hämeen linna toimii museona, jonka toiminnasta vastaa Suomen kansallismuseo.
Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä
Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Ei olekaan yllätys, että Aulanko on ollut suosittu aihe postikorteissa. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä, tenniskentät ja näkötorni.
Kummassakin postikortissa on maisema Aulangolta siten, että näkyvissä on myös Aulangonjärvi. Ylempi postikortti on leimattu Järvenpäässä 31. toukokuuta 1910. Kortin numeroltaan 123007 on kustantanut Enok Rytkönen ja myös valokuvan on ottanut E. Rytkönen. Alempi postikortti on leimattu Oitissa 28. heinäkuuta 1907. Kortin takana lukee E. G. S. No. 14.
Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon näkötornilla, joka valmistui vuonna 1907. Näkötornin huipulta pääsee ottamaan valokuvia yhdestä Suomen kansallismaisemasta; tornissa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Golfkenttä (Aulangon Hugo) on puolestaan otettu käyttöön vuonna 1940 ja se on yksi maamme vanhimmista golfkentistä.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Karlbergin kartano Aulangolla. Koska korttien kääntöpuolelle ei saanut kirjoittaa kuin vastaanottajan tiedot, on itse viesti kirjoitettu kortin kuvapuolelle; varsinkin alemmassa postikortissa tila on käytetty hyödyksi viimeiseen asti. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 16. joulukuuta 1902. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa. Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 9. kesäkuuta 1902.
Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulangolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Aulangon Joutsenlampi. Kuvissa näkyy myös Joutsenlammen läheisyyteen rakennettu goottilaistyylinen Ruusulaakson (Rosendal) paviljonki. Ylempi postikortti on päivätty 5. joulukuuta 1904. Kortin on kustantanut hämeenlinnalainen Lähetys Kirjakauppa. Alempi postikortti on päivätty 21. huhtikuuta 1902. Kortti on kulkenut nyrkkipostissa; nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirja- ja Paperikauppa.
Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.
Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Aulangon näkötorni, jonka huipulta näkee yhden Suomen kansallismaisemista. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 25. kesäkuuta 1913. Kortin on kustantanut Enok Rytkönen. Alempi postikortti on käyttämätön eli se ei ole kulkenut. Kortin on kustantanut Aulanko-Karlberg O.Y.
Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Kylpylä hotellin läheisyyteen valmistui vuonna 2006. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna yksi Aulangon paviljongeista – kyseistä paviljonkia ei ole enää olemassa. Kuvista näkee myös, miksi paviljonki on päätetty aikoinaan rakentaa; maisema on nimittäin mitä hienoin. Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 15. heinäkuuta 1913. Alempi postikortti on päivätty 26. helmikuuta 1902. Kortti on kulkenut nyrkkipostissa; nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa.
Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Hämeenlinna-kirjallisuuden ja Wikipedian lisäksi Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut, joilla on tietoa erityisesti kaupungista nykyään, löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi. Hämeen linnasta on lisää tietoa Suomen kansallismuseon verkkosivuilla www.kansallismuseo.fi/fi/haemeenlinna. Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa verkko-osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinna on osa Kanta-Hämeen maakuntaa, jonka matkailutarjonnasta on kerrottu Visit Hämeen kotisivuilla https://visithame.fi.
Lähteet:
Aulanko Golf: https://aulankogolf.fi -sivusto > Hugo (6.12.2025)
Peter Helenius: http://www.helenius.net -sivusto > Borgå i bild > Förlag (23.2.2026)
Hämeenlinnan kaupunki: https://www.hameenlinna.fi -sivusto > Asuminen ja ympäristö > Asuminen > Muuttaisitko Hämeenlinnaan? > Kaupunginosat (26.2.2026)
Hämeenlinnan kaupunki: https://www.hameenlinna.fi -sivusto > Hallinto ja talous > Tietoa Hämeenlinnasta (26.2.2026)
Kirjastot.fi; Digi – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa: https://digi.kirjastot.fi -sivusto > Hanson-haku > Aineisto Hämeenlinna - Rantapuisto (16.2.2026)
Senaatti-kiinteistöt: https://www.senaatti.fi -sivusto > Valtion kiinteistöt > Kulttuuriperintömme > Hämeen linna (26.4.2025)
Suomen kansallismuseo: https://www.kansallismuseo.fi -sivusto > Museot ja linnat > Hämeen linna > Hämeen linnan historia (26.4.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulanko, Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025), Hämeen linna (26.4.2025), Hämeenlinna (26.4.2025 ja 26.2.2026) sekä Kai Korte ja Vanaja (Suomen entinen kunta) (26.2.2026)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti