Hämeenlinna-postikortteja: Aulangon näkötorni vuodelta 1913 ja kulkematon kortti

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Aulangon näkötorni, jonka huipulta pääsee tänäkin päivänä ihastelemaan yhtä Suomen kansallismaisemista.

Vasemmanpuoleinen postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 25. kesäkuuta 1913. Vastaanottajana on ollut ylioppilas, neiti Nadja Strakow Ruotsista, jossa kortti on osoitettu Nääsiin Flodan rautatieasemalle. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen.

Oikeanpuoleinen postikortti on käyttämätön eli se ei ole kulkenut. Kortin on kustantanut Aulanko-Karlberg O.Y.

Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä

Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä näkötornin lisäksi esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä ja tenniskentät. Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon Hugo -golfkentällä, joka on otettu käyttöön vuonna 1940 ollen yksi maamme vanhimmista golfkentistä.

Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulagolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.

Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.

Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.

Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Kylpylä hotellin läheisyyteen valmistui vuonna 2006. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Aulangon näkötorni kohta 120-vuotias

Aulangon näkötorni, jonka julkisivumateriaalina on graniitti, valmistui Aulangonvuoren laelle vuonna 1907. 33 metriä korkean näkötornin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin ja sen huipulta näkee Vanajaveden laakson eli yhden Suomen kansallismaisemista.

Näkötornin juurelta löytyy näköalatasanne ja kahvilarakennus, joka tunnetaan ainakin nykyään Aulangon Tornikahvilana (www.aulangontornikahvila.fi). Näköalatasanne valmistui vuonna 1934; Lennart Segerstrålen maalaama metsästysaiheinen fresko on tasanteen alapuolella. Varsinkin kesälomamatkalla kannattaa suunnata Hämeenlinnaan ja käydä Aulangon näkötornissa.

Lähteet:

Aulangon Tornikahvila (Tuulin Tornikahvila Oy): https://www.aulangontornikahvila.fi -sivusto (13.6.2026)

Aulanko Golf: https://aulankogolf.fi -sivusto > Hugo (6.12.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulangon näkötorni (13.6.2026) sekä Aulanko, Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025)

Suomen Filatelistiliiton hallitus 2026–2027 valittiin Nordia 2026 -näyttelyn yhteydessä

Espoossa toukokuussa järjestetyn pohjoismaisen Nordia 2026 -postimerkkinäyttelyn yhteydessä pidettiin Suomen Filatelistiliiton liittokokous. Filatelistiliitto on suomalaisten postimerkkikerhojen kattojärjestö, jonka verkkosivut ovat osoitteessa https://filatelisti.fi.

Liittokokous valitsi Suomen Filatelistiliiton hallituksen 2026–2027. Puheenjohtajana toimii Vesa Hirsmäki ja varapuheenjohtajan tehtävää hoitaa Harry Dunkel. Muut hallituksen jäsenet ovat sihteeri Esa Kärkäs, talousvastaava Rasmus Berg, viestintävastaava Kim Adolfsson, materiaalivastaava Johan Blomster ja jäsenyysvastaava Harry Nyström. Filatelisti-lehden ja Filatelistiliiton uutiskirjeen päätoimittaja on Pietu Mäkipää.

Filatelisti-lehden omakuvapostimerkki. Filatelisti on Suomen Filatelistiliiton äänenkannattaja, joka ilmestyi aikoinaan Philatelia Fennica -nimellä.

Lähde:

Oy FINLANDIA 88 Ab: Filatelisti 2/2026

Kokoelmaprojekti Italian postihistoriasta vuoteen 1947

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Italian postihistoriasta vuoteen 1947 saakka. Kokoelman kerääminen alkoi kesällä 2026. Palaute muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com.

Kirjattu kirje Novi Liguresta 29. syyskuuta 1915 Bolognan kautta 1. lokakuuta 1915 Célignyyn Sveitsiin, jonne kirje on saapunut 4. lokakuuta 1915. Kirjeen tietää olevan kirjattua postia Novi Liguren postitoimiston R-lipukkeesta numero 383. Kuorella on BOLOGNA Posta Estera -leima, joka viittaa ulkomaanpostiin. Lähetys on käynyt Italian postisensuurissa, sillä kuorella on VERIFICATO PER CENSURA -leima ja sensuuriliuska samalla tekstillä.

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Kokoelman päättyminen vuoteen 1947 liittyy siihen, että Italiassa tasavaltainen perustuslaki tuli voimaan 1. tammikuuta 1948. Sitä edelsi kuningaskunnan vaihtuminen tasavallaksi kesäkuussa 1946.

Postikortti pikajakelupostissa Monzasta 7. huhtikuuta 1916 Milanon kautta Chiassoon Sveitsiin, jonne postikortti on saapunut 9. huhtikuuta 1916. Postikortin tietää olevan pikajakelupostia pikajakelumerkistä (postimerkki, jossa lukee EXPRÈS). Kortille on lyöty MILANO POSTA ESTERA -leima, joka viittaa ulkomaanpostiin. Lähetys on käynyt Italian postisensuurissa, sillä kortilla on VERIFICATO PER CENSURA -leima.

Nykyään Italia on noin 59 miljoonan asukkaan valtio Etelä-Euroopassa. Sen rajanaapurit ovat lännestä itään Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Slovenia. Italian rajojen sisällä ovat puolestaan kääpiövaltiot San Marino ja Vatikaani. Maan pääkaupunki on Rooma, jonka asukasluku on noin 2,9 miljoonaa.

Kirjattu kirje pikajakelupostissa Milanosta 16. maaliskuuta 1917 Chiassoon Sveitsiin, jonne kirje on saapunut 23. maaliskuuta 1917. Kuorelle on lisätty muiden merkkien lisäksi kymmenen centesimin postimerkki, joka on leimattu Milanossa 17. maaliskuuta 1917 (leiman tekstit viittaavat ulkomaanpostiin ja kirjattuun postiin). Kirjeen tietää olevan kirjattua postia postileiman 17. maaliskuuta lisäksi Milanon postitoimiston 20 R-lipukkeesta numero 3437 ja kuorelle kirjoituskoneella kirjoitetusta tekstistä RACCOMANDATA. Kirjeen tietää olevan pikajakelupostia pikajakelumerkistä (postimerkki, jossa lukee ESPRESSO) ja kuorelle kirjoituskoneella kirjoitetusta tekstistä ESPRESSO. Lähetys on käynyt Italian postisensuurissa, sillä kuorella on VERIFICATO PER CENSURA -leimat ja sensuuriliuskat samalla tekstillä.

Italian postimerkillinen postihistoria alkaa vuodesta 1850, jolloin Sardinian kuningaskunta julkaisi omat postimerkit. Sen jälkeen merkkejä alkoivat julkaista huhtikuussa 1851 Toscana, tammikuussa 1852 Kirkkovaltio, kesäkuussa 1852 Modena ja Parma, Molempain Sisiliain kuningaskunnasta tammikuussa 1858 Napoli ja tammikuussa 1859 Sisilia sekä syyskuussa 1859 Romagna. Lisäksi Itävallan keisarikuntaan kuulunut Lombardia-Venetsian kuningaskunta julkaisi omia postimerkkejä.

Kirje Mogadishusta Italian Somalimaasta 10. lokakuuta 1917 Milanon kautta Berniin Sveitsiin, jonne kirje on saapunut 8. joulukuuta 1917. Osittain postimerkin päällä on MILANO POSTA ESTERA -leima, joka viittaa ulkomaanpostiin. Kuoren takana on lisäksi MILANO POSTA ESTERA -leima mustalla musteella ja punaisella musteella. Lähetys on käynyt Italian postisensuurissa, sillä kuorella on VERIFICATO PER CENSURA -leimat ja sensuuriliuska samalla tekstillä.

Italian kuningaskunta syntyi vuosina 1860–1861 tapahtuneen Italian yhdistymisen myötä. Sen seurauksena historiallisten valtioiden omien postimerkkien käyttö vähitellen päättyi ja aluksi siirryttiin käyttämään Sardinian kuningaskunnan merkkejä Italian kuningaskunnan merkkeinä. Italian kuningaskunnan omien postimerkkien painattaminen alkoi jo 1860-luvun alkupuolella. Maailman postiliittoon (UPU) Italia liittyi 1. heinäkuuta 1875.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Google: https://www.google.fi > Haku Posta Estera (1.5.2026)

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Postage stamps and postal history of Italy (1.5.2026)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Italia, Lombardia-Venetsian kuningaskunta ja Molempain Sisiliain kuningaskunta (1.5.2026)

Kirjatun postin postimaksut kotimaassa 15.1.1926–30.6.1945

Suomessa maan sisällä kuljetetulle kirjatulle postille on ollut oma postimaksunsa. Kirjaamisesta on suoritettu postille erillinen lisämaksu; sen lisäksi on tullut maksaa lähetyslajin ja lähetyksen painon mukainen kuljetusmaksu. 15.1.1926–30.11.1931 kirjaaminen maksoi 1,50 markkaa, 1.12.1931–31.8.1942 kirjaaminen maksoi kaksi markkaa, syyskuun 1942 ajan kirjaaminen maksoi 3,50 markkaa ja 1.10.1942–30.6.1945 kirjaaminen maksoi 4,50 markkaa.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä halusi kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurattiin lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkittiin lähetykselle R-lipukkeella; R-kirjain tulee ranskan sanasta recommandé.

Kirjattu kirje Hämeenlinnasta 28. lokakuuta 1930 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 28. lokakuuta 1930. Kirjaaminen 15.1.1926–30.11.1931: 1,50 markkaa. Kirje 20 grammaan saakka 15.1.1926–30.11.1931: 1,50 markkaa.

Kirjattu kirje Tervakoskelta 28. huhtikuuta 1936 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 28. huhtikuuta 1936. Kirjaaminen 1.12.1931–31.8.1942: 2,00 markkaa. Kirje 20 grammaan saakka 1.12.1931–15.6.1940: 2,00 markkaa.

Kirjattu kirje Helsingistä 10. helmikuuta 1945 Lapualle, jonne kirje on saapunut 11. helmikuuta 1945. Kirjaaminen 1.10.1942–30.6.1945: 4,50 markkaa. Kirje 21-250 grammaa 1.9.1942–30.6.1945: 6,00 markkaa.

Lähteet:

Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Joulupostimerkeissä nähdään Muumeja – Syyskuun postimerkeissä Pohjolan lintuja, kansallismaisemia ja suomalaisia tapoja

Posti julkaisee syys- ja marraskuussa 2026 kuusi postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 13 erilaista postimerkkiä. Postimerkit julkaistaan kahdessa erässä 9.9. ja 4.11.

Syyskuun merkeissä kaksi pohjoista lintua, kuusi kansallismaisemaa ja kaksi suomalaista tapaa

Syyskuun postimerkeissä esitellään kaksi suurta Pohjolan lintua, kurki ja joutsen. Reetta Rannan ja Riikka Haron suunnittelemissa postimerkeissä on suomalaisen maalaustaiteen kultakauden henkeä. Suunnittelijat saavat inspiraatiota suomalaisesta luonnosta, mytologiasta ja kansantarinoista. He haluavat välittää kulttuuriperintöä uusille yleisöille helposti lähestyttävällä tavalla. Pohjolan lintuja on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Suosittu kansallismaisemia esittelevä rullapostimerkkien sarja etenee viimeiseen neljänteen osaansa. Sarjassa on nyt esitelty kaikki 27 suomalaista kansallismaisemaa. Stiina Hovin suunnittelemissa uusissa merkeissä nähdään Rautaveden kulttuurimaisemia, Pohjan ruukkeja, Heinäveden järvireitti, Merenkurkun saaristo, Oulankajoki ja Ahvenanmaan Sund. Kansallismaisemia IV ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Posti julkaisi viime syksynä kaksi suomalaisten kansallisia tapoja esittelevää postimerkkiä. Nyt samalla teemalla julkaistaan kaksi uutta merkkiä. Miika Saksin suunnittelemien kollaasimaisten postimerkkien aiheita ovat tällä kertaa hyvänä käytöksenä pidetty kahvikursailu ja suomalaisten kilpailuvoittoihin kuuluvat torilla tavataan -juhlat. Suomalaisia tapoja II on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Joulupostimerkeissä nähdään muumit

Muumit ovat seikkailleet postimerkeissä moneen otteeseen. Tänä vuonna muumit nähdään joulupostimerkeissä. Muumien talviset seikkailut tuovat mukanaan lämpöä, hiljaisuutta ja aivan erityistä joulutunnelmaa. Merkkien suunnittelusta vastaa Moomin Characters Oy Ltd.

Joulutervehdyksen ikimerkki Talvi Muumilaaksossa julkaistaan 20 merkin arkissa ja kotimaan ikimerkki Joulunodotus kymmenen merkin arkissa. Joulutervehdyksiin sopiva ulkomaan ikimerkki Ihmeiden laakso julkaistaan kymmenen merkin arkissa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin tiedote 27.5.2026

Kesäkuun 2026 alusta muutoksia keräilyalueissa – Viidenkympin villitys meni ohi

Tämän blogin tekstissä 1. tammikuuta 2025 kerroin itsestäni. Kerroin myös keräilyalueistani. Viime vuonna laajensin keräilyäni uusilla keräilyalueilla. Viidenkympin villitys (täytin loppuvuodesta 2025 50 vuotta) meni kuitenkin ohi ja totesin, että keräilyalueita on yksinkertaisesti liikaa. En keräile tätä blogia varten, vaan itseäni varten ja jos keräilyalueita on liikaa, en pysty kunnolla keskittymään niistä yhteenkään.

Kesäkuun 2026 alusta keräilyalueeni ovat filatelian ja postikorttien osalta Suomen postimaksut (1875–2001), Suomen ei-viestilliset ketjuleimat, Suomen selitemerkinnät, Italian postihistoria (vuoteen 1947), rautatiemerkit, Suomen ensimmäiset ehiöpostikortit, urheiluaiheiset maksimikortit sekä Hämeenlinna-postikortit.

Muut keräilyalueeni ovat HPK-jääkiekkokortit, Chicago Blackhawks -jääkiekkokortit, Kambodžan setelit ja matkalaukkuetiketit.

Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 2.6.2026

Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 2. kesäkuuta 2026. Edellisen kerran postimaksut muuttuivat noin vuosi sitten eli 27. toukokuuta 2025. Muutos koskee käteishinnastoa.

Kotimaan lähetyksille on oma postitaksansa. Ulkomaille lähetettäville kirjeille ja postikorteille on kaksi taksaa: Eurooppaan meneville lähetyksille ja Euroopan ulkopuolelle meneville lähetyksille. Ulkomaiden osalta postimaksuun vaikuttaa myös se, onko kyseessä Priority- vai Economy-kirje tai -postikortti. Priority-lähetys on nopeammin perillä vastaanottajalla kuin Economy-lähetys.

Yllä olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien postimaksut 2.6.2026 alkaen. Alla olevassa taulukossa ovat puolestaan kirjeiden ja postikorttien postimaksut 26.5.2025–1.6.2026.

Lähde:

Posti Group Oyj: https://www.posti.fi/hinnat (15.5.2026)

Kansalliset postimerkkinäyttelyt 2027 ja 2028

Seuraavien vuosien kansalliset postimerkkinäyttelyt järjestetään Hyvinkäällä ja Helsingissä. HyReX 2027 on Hyvinkäällä 23.-25. huhtikuuta 2027. CentEx 28 on Helsingissä 26.-27. helmikuuta 2028.

Lähde:

Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto (15.5.2026)

Liechtensteinin postimerkit Atlantan kesäolympialaisista 1996

Liechtensteinin posti julkaisi 3. kesäkuuta 1996 postimerkkisarjan Atlantan kesäolympialaisten kunniaksi. 70 rappenin merkissä on aiheena telinevoimistelu, 90 rappenin merkissä on kuvattuna yleisurheilun lajeista aitajuoksu ja 1,10 Sveitsin frangin merkissä on aiheena kilpapyöräily. Julkaisun Michel-numerot ovat 1129, 1130 ja 1131.

Postimerkkisarjan on suunnitellut taiteilija Evelyne Bermann. Hän syntyi Sveitsissä vuonna 1950, mutta on asunut jo pitkään Liechtensteinissa. Bermann on suunnitellut Liechtensteinin postille muitakin postimerkkejä.

Lähteet:

Complete catalogue of postage stamps from Liechtenstein (Postmuseum Liechtenstein): https://stamps.postmuseum.li -sivusto (5.6.2022)

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Evelyne Bermann (5.6.2022)

Kansallinen postimerkkinäyttely HyReX 2027

HyReX 2027 -postimerkkinäyttelyn järjestelyt etenevät eri tahoilla rivakasti. Seuraava Suomessa järjestettävä kansallinen postimerkkinäyttely pidetään Hyvinkäällä upouudella Hyvinkää Areenalla 23.-25.4.2027. Hyvinkää Areena valmistuu alkuvuodesta 2027 ja HyReX 2027 -näyttely tulee olemaan ensimmäinen yleisölle avoin tapahtuma uusissa tiloissa.

Näyttelyn markkinointia on tehty eri tapahtumissa ja mediassa. Näyttelyn kotisivuilta www.hyfila.fi/hyrex2027 löytyy jo runsaasti näyttelyyn liittyvää tietoa. Näyttelyn säännöt on Suomen Filatelistiliitto hyväksynyt, ja ne löytyvät myös näyttelyn kotisivuilta. Näyttelyn ilmoittautuminen alkaa elokuussa, jolloin kotisivuille tulee sähköinen ilmoittautumislomake. Ilmoittautuminen päättyy 10.1.2027. Näyttelyssä on mukana kaikki kilpailuluokat mukaan lukien mestariluokka.

Näyttelyn osallistumismaksut

Kilpailuluokissa (luokka 2) ja vapaassa luokassa (luokka 3) kokoelmien osallistumismaksut ovat alla olevan mukaiset. Kirjallisuusluokan 2.13 osallistumismaksu on 40 €/kohde. Nuorisofilatelian luokassa 2.12 osallistuminen on maksuton.

Osallistumismaksut HyReX 2027: 1 kehys 40 €; 2 kehystä 80 €; 3 kehystä 110 €; 4 kehystä 140 €; 5 kehystä 170 €; 6 kehystä 195 €; 7 kehystä 220 €; 8 kehystä 240 €; 9 kehystä 260 € (vain mestariluokka); 10 kehystä 280 € (vain mestariluokka).

Näyttelyhotellina Hyvinkään Scandic

Hyvinkään Scandic toimii näyttelyhotellina. Scandic tarjoaa näyttelyvieraille majoitusta erikoishintaan seuraavasti: -10 % päivän hinnasta. Mitä aikaisemmin varaa, sen edullisemmin saa ja samalla varmistaa omansa ennen täyttymistä. Varauksen yhteydessä mainittava koodi "EVNT". Varaukset: puh. +358 300308416, hinta 0,16 €/min. + pvm/mpm tai info(at)scandichyvinkaa.fi. Lisätietoja hotellista löytyy nettisivuilta www.scandichotels.com.

Näyttely on ensimmäinen kansallinen näyttely Hyvinkään Postimerkkikerhon 60-vuotisessa historiassa ja se järjestetään yhteistyössä Hyvinkään Postimerkkikerhon, Riihimäen Postimerkkeilijöiden ja Hämeenlinnan Postimerkkikerhon kanssa. Samalla juhlistetaan Hyvinkään kerhon 60-vuotista ja Hämeenlinnan kerhon 90-vuotista taivalta.

Näyttelytoimikunnan puheenjohtaja on Heikki Virtanen ja tuomariston puheenjohtaja on Jukka Mäkinen. Lisätietoja näyttelyn nettisivuilta ja sähköpostilla hyrex2027(at)gmail.com.

Lähde ja teksti sekä kuva:

HyReX 2027 -postimerkkinäyttelyn tiedote 15.5.2026

Nordia 2026 järjestettiin Espoossa toukokuun alkupuolella

Tänä vuonna pohjoismainen Nordia-postimerkkinäyttely järjestettiin Espoon Dipolissa 8.-10. toukokuuta. Näyttelyn järjestäjät olivat Suomen Filatelistiseura, Helsingfors Frimärkssamlare Förening, Suomen Filatelistiliitto ja Suomalaisen filatelian edistämissäätiö. Nordia 2026 -verkkosivut ovat osoitteessa https://nordia2026.fi.

Mestariluokassa neljä kokoelmaa

Mestariluokassa kilpaili neljä kokoelmaa: Jeffrey Stonen (Yhdistynyt kuningaskunta) ”Finland: the arms type of 1875” eli Suomen malli 1875, Erik Benny Wintherin (Tanska) ”Danish West Indies 1856–1917 Stamps and Postage Due” eli Tanskan Länsi-Intian varhaiset posti- ja lunastusmerkit, Jan Bergin (Ruotsi) ”Pre-Colonial Madagascar - Domestic and International Postal Services” eli Madagaskarin postihistoria ennen siirtomaavaltaa sekä Heikki Virtasen (Suomi) ”The Presidents of Finland from the Declaration of Independence until the New Constitution” eli Suomen presidentit. Grand Prix Nordia -palkinnon voitti Wintherin kokoelma.

Nordia 2026 -näyttelyssä oli monta kokoelmaa Saarisen mallista. Yksi niistä oli postihistorian luokassa ollut Martti Vuorivirran ”Suomen postitaksat 1.10.1917–31.12.1930”, joka palkittiin kullatulla hopealla (82 pistettä). Kuvassa on postiosoitus (125 markkaa) Saarisen mallin merkeillä Herralasta 25. huhtikuuta 1928 Helsinkiin, jonne postiosoitus on saapunut 25. huhtikuuta 1928. Postiosoituksella on Herralan postitoimiston varaleima. Kuvan kohde ei ole Nordia 2026 -näyttelyn kokoelmista.

Perinteisen filatelian luokassa oli 21 Suomi-kokoelmaa vuoden 1856 ovaalimerkeistä Suomen Punaisen Ristin vuosien 1922–1946 postimerkkeihin. Esillä oli myös muun muassa Suomen ensimmäisiä postimerkkivihkoja ja laivamerkkejä. Saarisen malli oli edustettuna peräti kuudessa kokoelmassa yhteensä 46 kehyksen verran; niistä parhaiten menestyi Pekka Lempiäisen kokoelma, joka sai 92 pisteellä kultamitalin ja kunniapalkinnon materiaalista.

Perinteisen filatelian pohjoismaisessa ryhmässä kokoelmat käsittelivät Ruotsin, Islannin, Färsaarten ja Tanskan Länsi-Intian filateliaa. Muuta maailmaa edustivat muun muassa Viro-, Kultarannikko-, Bulgaria- ja Cooksaaret-kokoelmat. Norjalaisen Jaan Rootsin kokoelma Viron vuosien 1918–1928 postimerkeistä palkittiin kultamitalilla (93 pistettä) ja Grand Prix International -palkinnolla.

Postihistorian luokkaan yksi suuri kulta

Nordia 2026 -näyttelyssä jaettiin mestariluokan lisäksi yksi suuri kulta, jonka saavutti Atte Moilasen kokoelma Suomen varhaisesta postihistoriasta. Pistemäärä oli 95 ja lisäksi kokoelmalle myönnettiin Grand Prix National -palkinto. Suomen postihistoriaa esitteli myös 13 muuta kokoelmaa.

Muista postihistoriakokoelmista voi mainita esimerkiksi Ruotsin Lundin postihistorian vuoteen 1935, Islannin postin keskeisimmät postireitit vuoteen 1903, Puolan kuningaskunnan postihistorian vuosilta 1858–1865 ja Sveitsin ulkomaanpostin vuosilta 1854–1882. Yhdysvaltalaisen Michael Peterin kokoelma Sveitsin ulkomaanpostista sai 90 pisteellä kultamitalin.

Lentopostia esitteli kolme kokoelmaa yhteensä 20 kehyksessä. Ehiöistä esillä olivat Suomen klassiset ehiöpostikortit vuosilta 1871–1884, Vaasan mallin ehiöt, mallin 1930 maisemakortit, Ruotsin kirjekortit vuosilta 1897–1925, Islannin ehiöpostikortit vuosilta 1879–1932, Viron ehiöt 1918–1941 sekä Madeiran ja Funchalin ehiöt vuosilta 1878–1908. Norjalaisen Morten Naarstadin Suomen klassiset ehiöpostikortit palkittiin kultamitalilla (90 pistettä).

Kuvapostikorttikokoelmista kolme oli suomalaisten näytteilleasettajien ja yksi oli Romaniasta. Niissä esiteltiin historiallista Helsinkiä, saamelaisia, Suomen partiotoiminnan historiaa ja Romanian elämää 1900-luvun alussa. Parhaiten menestyi Janne Nikkasen Helsinki-postikortit saavuttaen 90 pisteellä kultamitalin ja kunniapalkinnon materiaalista.

Nuorisofilatelian luokassa kaksi kokoelmaa

Nuorisofilatelisteilta oli kaksi kokoelmaa. Topi Alhon ”Deutsches Reich 1900–1922 - The Glorious Germanias” eli Saksan Germania-postimerkit sai suuren hopeamitalin (78 pistettä) ja kunniapalkinnon käsittelystä. Ruotsalaisen Love Grönqvistin ”My favourite sports - football, basketball and icehockey” eli hänen lempiurheilulajinsa jalkapallo, koripallo ja jääkiekko sai myös suuren hopeamitalin (77 pistettä).

Aihefilatelian luokassa oli yllättävän vähän osallistujia, sillä kokoelmia oli vain kuusi. Tuomaristo arvioi parhaaksi niistä tanskalaisen Søren Juhl Hansenin kartografiasta kertovan kokoelman, joka sai 90 pisteellä kultamitalin ja kunniapalkinnon materiaalista.

Avoimen filatelian luokassa oli 12 kokoelmaa – kaikki niistä Suomesta. Seija-Riitta Laakson kokoelma Albert Edelfeltistä palkittiin kultamitalilla (91 pistettä) ja kunniapalkinnolla käsittelystä.

Leimamerkkejä esitteli romanialainen Francisc Ambrus kokoelmassaan ”Romanian Stock Exchange and Chamber of Commerce fiscal stamps and their use, 1882–1948”. Tuloksena oli suuri kullattu hopea (87 pistettä). Ensipäivänluokka oli mukana koeluokkana ja ainoa kokoelma oli norjalaisen Hallvard Slettebön ”Look to Norway - The Norway Flag stamp of the U.S. 1943 Overrun Countries Series”, joka sai 85 pisteellä suuren kullatun hopean.

Kirjallisuusluokassa Tapio Santikon ”Porin ja ympäristökuntien postileimoja 1812–2025” -leimakirja palkittiin isolla hopeamitalilla (76 pistettä). Kuvassa on Porin ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Kuvan kohde ei ole Nordia 2026 -näyttelyn kokoelmista eikä kirjallisuusluokan kohteista.

Kirjallisuusluokassa oli yhdeksän kohdetta, joiden joukossa oli muun muassa postileimatutkimus, postimerkkiluetteloita ja postimerkkilehtiä. Norjalaisen Oslo Filatelistklubb -yhdistyksen Norgeskatalogen 2026 eli erikoisluettelo Norjan postimerkeistä palkittiin kultamitalilla (92 pistettä) ja kunniapalkinnolla tutkimuksesta.

Nordia 2027 Tanskassa

Vuonna 2027 pohjoismainen Nordia-postimerkkinäyttely järjestetään Tanskassa Herningissä 10.-12. syyskuuta. Sen verkkosivut ovat osoitteessa https://nordia2027.dk.

Lähteet:

Nordia 2026: https://nordia2026.fi -sivusto > Kokoelmat ja Nordia2027 (11.5.2026)

Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto > Näyttelyt > Näyttelytuloksia (11.5.2026)

Yksityisautoliikenne sai oman postimerkin 1979

Suomessa ilmestyi 1. lokakuuta 1979 erikoispostimerkki, jonka aiheena oli yksityisautoliikenne. Merkissä perhe ylittää suojatietä kahden auton odottaessa; toinen autoista on 1970-luvulta ja toinen 1900-luvun alusta.

1,10 markan arvoinen postimerkki on taiteilija Paavo Huovisen käsialaa. Merkkiä painettiin 6-värioffsetilla viisi miljoonaa kappaletta. Sen hammaste on 14 x 14.

Lähde:

Postimuseo: https://www.postimuseo.fi -sivusto > Kiertokirjeet ja kirjelmät (14.11.2022); Posti- ja lennätinhallituksen Kiertokirje No 64 1979

Vuoden ehiökorteissa nähdään taideklassikoita

Kesäkuun 9. päivä Åland Post julkaisee vuoden ehiökortit, jotka nostavat esiin Ahvenanmaan taiteen kautta. Neljä klassista maalausta Ahvenanmaalla vierailleilta naistaiteilijoilta on valittu yhteistyössä Ahvenanmaan taidemuseon kanssa. Postimaksu Ahvenanmaalta kaikkialle maailmaan sisältyy korttien hintaan.

– “Oi tämä jalokivi Suomen kauniiden seutujen joukossa”, kirjoitti taiteilija Hanna Rönnberg Ahvenanmaasta. Olemme iloisia yhteistyöstä Ahvenanmaan taidemuseon kanssa ja siitä, että voimme levittää heidän taideaarteitansa laajemmalle yleisölle. Klassiset aiheet tuovat esiin Ahvenanmaan paikkana taiteen kautta, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Nämä neljä maalausta vuoden ehiökorteissa kuuluvat Ahvenanmaan taidemuseon kokoelmiin.

Hanna Rönnberg (1860–1946) Backsluttning, 1889

Hanna Rönnberg vietti monia kesiä Ahvenanmaalla aktiivisena jäsenenä Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa vuosina 1886–1914. Monet hänen taideteoksistaan kuvaavat Ahvenanmaan luontoa ja kasanelämää, joista Backsluttning (Rinne) vuodelta 1889 on esimerkki hänen tunteestaan ahvenanmaalaista maisemaa kohtaan.

Elin Danielson (1861–1919) Skördetid, päiväys puuttuu

Elin Danielson kehitti maalaustyötään vuosina, jolloin hän oli osa Ahvenanmaan Önningebyn taiteilijasiirtokuntaa. Maalaus Skördetid (Sadonkorjuuaika) on esimerkki hänen kyvystään kuvata arkipäivää sommitelmassa, jossa yhdistyvät naturalismi ja kansallisromantiikka.

Ellen Favorin (1853–1919) Östra hamnen, päiväys puuttuu

Ellen Favorin vieraili luultavasti Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa Ahvenanmaalla vain vuonna 1889, mutta vierailu johti useiden teosten syntyyn. Hän maalasi usein maisemakuvia, ja teos Östra hamnen (Itäsatama), jossa aiheena on Maarianhamina, on esimerkki hänen hillitystä ja yksityiskohtaisesta maalaustyylistään.

Tove Jansson (1914–2001) Midsommarstång, 1945

Tove Jansson on kansainvälisesti tunnettu muumikirjoistaan, mutta hänen kuvataiteensa muodostaa yhtä merkittävän osan hänen taiteilijantyöstään. Erityisesti 1940-luvulla hän vieraili Ahvenanmaalla useaan otteeseen maalatakseen. Midsommarstång (Juhannussalko) on muotokuva Önningebyn kylästä, jossa juhannussalko on keskiössä, ja se vangitsee hänen naturalistisen tyylinsä.

Postimaksu Ahvenanmaalta kaikkialle maailmaan sisältyy korttien hintaan. Postimaksu maksettu -symbolit korttien kääntöpuolella esittävät osia kustakin maalauksesta.

Jokaista ehiöpostikorttia painetaan 2000 kappaletta ja yhden kortin hinta on 5,50 euroa. Ehiökortit painetaan 4-värioffsetilla Gutenberg AG -painossa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 22. huhtikuuta 2026

Postia ja bittejä -näyttely kertoo viestivän suomalaisen ja Postin tarinan

Miten viestit kulkivat ennen puhelimia, sähköpostia ja somea – ja mitä olemme saavuttaneet tai menettäneet matkan varrella? Ihmisen tarve viestiä toisille on pysynyt, vain välineet ovat muuttuneet. Postilla on ollut tärkeä ja muuttuva rooli viestivän suomalaisen arjessa.

Postin vanha juliste. Kuva: Postimuseo.

Tampereella, museokeskus Vapriikissa 8.5.2026 avautuva Postia ja bittejä -näyttely sukeltaa viestinnän vallankumoukseen kirjeistä digiaikaan. Se haastaa pohtimaan, miten yhteydenpito on muuttunut sukupolvien välillä. Näyttelyssä kävijä voi kokeilla eri aikojen viestinnän välineitä, hypätä puhuvan postiauton kyytiin, kokeilla postin lajittelua, nähdä itsensä alan ammateissa ja kuunnella pakettiautomaatin tarinoita.

Viestinnän murroksessa Posti on mukautunut kirjeen kuljettajasta digitaalisen arjen palvelijaksi.

“Viestinnän muodot ovat muuttuneet radikaalisti, mutta sen tarkoitus on yhä sama: tavoittaa toinen ihminen. Muutoksen myötä myös Postin rooli on elänyt ajassa. Haluamme näyttelyllä kutsua kävijöitä viestinnän muutoksen ylisukupolviseen pohdintaan ja ihmettelyyn.”, kertoo näyttelypäällikkö Suvi Jalli.

Postin vanha kyltti Helsingistä 1890-luvulta. Kuva: Postimuseo.

Postia ja bittejä keskittyy ihmisten väliseen viestintään ja tuo esiin viestinnän inhimillisen puolen: Miltä tuntui odottaa kirjettä viikkoja? Ymmärtävätkö eri sukupolvet enää toistensa tapaa viestiä? Näyttely tarjoaa samaistuttavan ja moninaisen näkökulman ihmisten kokemuksiin tuttujen esineiden avulla. Näyttelyssä saa koskea ja kokeilla.

Kävijä pääsee tutustumaan myös moninaisen viestinnän välineisiin, jotka mahdollistavat kommunikoinnin aisti- tai kommunikaatiorajoitteesta huolimatta. Näyttelyn saavutettavuus on huomioitu kulkemisen ja selkokielen osalta. Digioppaan avulla näyttelyyn voi tutustua useilla kymmenillä kielillä omalla puhelimella.

Jakelukuljetus 1960. Kuva: Postimuseo.

Postia ja bittejä -näyttely on toteutettu yhteistyössä Vapriikin kanssa. Kokonaisuus pohjautuu pääosin Postimuseon ja Tampereen historiallisten museoiden kokoelmiin. Näyttely on suunniteltu konseptista lähtien yhteistyössä Fantomaticon kanssa.

Postia ja bittejä 8.5.2026 alkaen Postimuseossa (museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere). Avoimet avajaiset lauantaina 9.5. kello 11-16.

Postia ja bittejä. Esineiden asettelua Postin aikajanalle. Kuva: Postimuseo.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Postimuseon tiedote 4.5.2026

Posti julkaisee Pride-postimerkin – juhlistaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa

Posti julkaisee keskiviikkona 6.5. Eero Lampisen suunnitteleman Pride-postimerkin, jossa marssii kirjava joukko sateenkaarilipun väreissä. Postimerkillä juhlistetaan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

”Postille Pride-postimerkki on tapa tuoda yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien viesti näkyväksi arjessa. Haluamme olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja tuntea kuuluvansa joukkoon,” Postin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Anna Storm korostaa.

”Pride ei pelkästään kannusta suvaitsemaan erilaisuutta, vaan juhlistaa sitä. Eroista huolimatta marssimme kohti yhteistä tavoitetta tulla nähdyksi ja ymmärretyksi. Pride on myös tilaisuus muistaa ja kunnioittaa heitä, jotka ovat taistelleet oikeuksiemme puolesta,” Eero Lampinen sanoo.

Kutsu suunnittelemaan Pride-postimerkki oli 38-vuotiaalle Lampiselle innostavaa, sillä hän on ollut aina kiinnostunut marginaalihahmoista ja -ilmiöistä. Uutta oli postimerkin pieni koko.

”Oli uudenlainen haaste mahduttaa koko sateenkaarivähemmistöjen kirjo pieneen postimerkkiin. Silti sen tuli olla selkeä ja nopeasti tulkittava.”

Postimerkissä marssivat hahmot muodostavat sateenkaarilipun värit. Tyyli on psykedeelinen, johon Lampinen on hakenut innoitusta 1960–70-luvuilta. Ensimmäiset Pride-kulkueet marssittiin jo 70-luvun alussa Yhdysvalloissa.

”Erilaisten ihmishahmojen piirtäminen yksityiskohtineen oli mielekästä. Heissä on viitteitä esimerkiksi suomalaisen sateenkaarihistorian ikonista, Tom of Finlandista sekä drag queeneista. Kengät ovat isossa roolissa, sillä haluan korostaa toisen jalkoihin asettumista. Nykyisessä maailmantilanteessa toisen kokemuksen ja näkökulman ymmärtäminen olisi tärkeätä.”

Posti on toiminut Helsinki Pride -yhteisön yhteistyökumppanina vuodesta 2018 lähtien ja tukee tänä vuonna myös Manse Pridea. Yhteistyön tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia.

Postimerkit myös Euroopalle ja keväisille onnitteluille

6.5. ilmestyy myös koko Euroopan yhteinen postimerkki, jonka suunnittelukilpailun Posti voitti. EUROPA-postimerkin on suunnitellut Klaus Welp.

"Nykypäivien myllerryksessä rauhan, yhtenäisyyden ja vahvan yhteisöllisyyden tarve kasvaa Euroopassa. Hyvin toimiva postipalvelu on demokratioiden peruspilari, joka tarjoaa omalta osaltaan turvallisuutta kansalaisille. On mahtavaa, että voittajapostimerkki painetaan ja julkaistaan omilla maatunnuksilla Euroopan laajuisesti”, Klaus Welp sanoo.

”Voittaneessa EUROPA-postimerkissä on abstrakteja ja symbolisia elementtejä. Suorat linjat yhdistävät seitsemän pistettä, jotka symboloivat seitsemää vuosikymmentä yhtenäistä ponnistelua postitoimijoiden välillä ympäri Euroopan”, kertoo postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta vastaava Postin Design Manager Tommi Kantola.

Keväisissä onnittelumerkeissä nähdään tänä vuonna Anna Emilia Laitisen kuvittamia kukkia, joiden asetelmissa on lintujen muotoja. Postimerkit ovat Laitisen mukaan kevään väripilkahduksia.

”Ne ovat se kesän alkuhetki, kun kaikki luonnossa tapahtuu kerralla ja vain toivoo, että pysähtyisipä kesä tähän. Ne ovat ensimmäisen västäräkin pyrstön heilautus tai peipon laulu. Niissä on koivun ja vanamon tuoksu ja ensimmäinen lämmin kesätuuli. Toivon, että postimerkeistä välittyy kesän salaperäisyys, jonka voi tallentaa ikuisesti lähettämänsä kirjeen tai kortin mukaan”.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 6.5. kello 13-16

Järjestämme toukokuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman keskiviikkona 6.5. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki). Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Postimerkkitaiteilijat ovat signeeraamassa töitään kello 13-15.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin tiedote 28.4.2026

Kokoelmaprojekti Suomen postimaksuista 1875–2001 – kokoelmaa päivitetty huhtikuussa 2026

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Suomen postimaksuista 1875–2001. Kokoelman kerääminen alkoi loppuvuodesta 2025. Palaute muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com. Kokoelmaa on päivitetty viimeksi huhtikuussa 2026.

Vakuutettu (126 markkaa) kirje Kalajoelta 30. heinäkuuta 1895 Ouluun, jonne kirje on saapunut 31. heinäkuuta 1895. Vakuuttamisen lisämaksun lisäksi piti maksaa lisämaksu kirjaamisesta. Vakuutetun lähetyksen lakkauksesta oli erillinen lisämaksu. Vakuuttaminen kotimaassa 200 markkaan saakka 1.7.1881–30.9.1917 maksoi 0,20 markkaa. Vakuutetun lähetyksen lakkaus kotimaassa 1.7.1881–30.9.1917 maksoi 0,05 markkaa. Kirjaaminen kotimaassa 1.7.1881–30.4.1898 maksoi 0,25 markkaa. 16-50 grammaa painanut kirje kotimaassa 1.1.1887–3.10.1914 maksoi 0,40 markkaa. Mahdollisesti 0,05 markan alipostite.

Postimaksu tarkoittaa maksua, jonka yleensä postilähetyksen lähettäjä maksaa, jotta posti kuljettaa lähetyksen perille sen vastaanottajalle. Postimaksu voi olla pelkkä kuljetusmaksu taikka sitten kuljetusmaksu ja yksi tai useampi erillinen lisämaksu, kuten kirjaaminen tai vakuuttaminen. Kuljetusmaksun suuruuteen vaikuttaa tavallisesti postilähetyksen laji (esimerkiksi kirje tai postikortti) sekä lähetyksen paino ja kohdemaa.

Postiosoitus (34,45 ruplaa) Terijoelta 20. lokakuuta 1915 Poriin, jonne postiosoitus on saapunut 21. lokakuuta 1915. Postiosoitus kotimaassa 100 markkaan saakka 1.2.1905–30.9.1917 maksoi 9 kopeekkaa eli 0,09 ruplaa.

Suomen postimaksujen osalta ajanjakso vuodesta 1875 vuoteen 2001 on erittäin mielenkiintoinen. 1875 on vuosi, jolloin Yleinen postiliitto astui voimaan; tarkalleen ottaen 1. heinäkuuta. Nimi muuttui Maailman postiliitoksi vuonna 1878. Maailman postiliitto eli UPU (ranskaksi Union postale universelle) on merkittävä organisaatio myös Suomen kannalta, koska se säätelee liitossa mukana olevien valtioiden välistä postitoimintaa.

Kenttäpostikirje Helsingistä 24. lokakuuta 1944 kenttäpostikonttorin numero 7 kautta peitenumeroon 1140, joka oli tuolloin maasotakoulun peitenumero. Kenttäpostikirje joukkoihin 40 grammaan saakka kulki maksutta kenttäpostilipukkeella ajalla 16.10.1943–4.12.1944. Kenttäpostikirje joukkoihin 40 grammaan saakka 15.7.1944–4.12.1944 kulki maksutta pienellä vihreällä kenttäpostilipukkeella.

Muita merkittäviä virstanpylväitä ovat muun muassa maamme itsenäistyminen 6. joulukuuta 1917 sekä rahauudistus 1. tammikuuta 1963, josta alkaen aiempi sata markkaa vastasi yhtä markkaa ja aiempi yksi markka vastasi yhtä penniä. Tällä oli suora vaikutus myös postimaksuihin. Vuonna 1984 tuli kirjeissä käyttöön 1. ja 2. luokka, joista jälkimmäisessä kirjekohtainen postimaksu oli edullisempi, jos lähetti kerralla vähintään 20 kirjettä.

Lentopaketti (11,7 kilogrammaa) Vaajakoskelta 7. joulukuuta 1984 Sveitsiin Romanel-sur-Lausanneen, jonne lentopaketti on saapunut 11. joulukuuta 1984. Sveitsin tullin leima on päivätty 10. joulukuuta 1984. 11,5-12,0 kilogrammaa painanut lentopaketti vyöhykkeelle 2 (muun muassa Sveitsiin) 1.1.1984–31.12.1984 maksoi 126,00 markkaa.

Vuonna 2001 Suomessa julkaistiin viimeistä kertaa markka-arvoisia postimerkkejä, joten kokoelma on loogista päättää siihen vuoteen. Euro tuli käyttöön 1. tammikuuta 2002 – tosin rahauudistuksen jälkeisiä markka-arvoisia postimerkkejä sai käyttää vielä vuoden 2011 loppuun saakka. Vuosien 1875–2001 postimaksujen keräämistä edesauttaa myös se, että kyseisen ajanjakson postitaksoista on paljon tietoa.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016

Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999

Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat, osat 1 ja 2, Espoo 2002

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Jaakko Honkavaara: Alkaisinko kerätä postitaksakokoelmaa, Postari 1/1982

Pentti Kopsa: Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina, 2002, https://sotaveteraanit.fi -sivusto (18.4.2026)

Aapo Korte: Postitaksakokoelma: Kerääminen, kasaaminen, tekeminen; Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry, Hämeenlinna 1994

Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015

Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985

Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985 korjauksia ja lisäyksiä

Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Maailman postiliitto, Rahauudistus ja Suomen postilaitoksen historia (12.10.2025)

Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaosto saa Åland Postin joulumerkkiapurahan 2025

Åland Postilla on ilo luovuttaa 1500 euron apuraha, joka on saatu vuoden 2025 joulumerkkien myynnistä, Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaostolle. Avustuksella tuetaan ahvenanmaalaisten palokuntanuorten osallistumista tänä kesänä Suomessa järjestettävälle kansainväliselle palokuntaleirille – kohtaamispaikkaan, joka vahvistaa sekä yhteisöllisyyttä että osaamista.

Joka vuosi myynnistä saatu tuotto jaetaan paikallisille hankkeille ja yhdistyksille. Tänä vuonna tuen saajana on Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaosto.

– Olemme erittäin iloisia saadessamme vastaanottaa tämän vuoden joulumerkkiapurahan. Se on tervetullut lisä nuorisotoimintaamme. Käytämme avustusta muun muassa Ahvenanmaan palokuntien yhteiseen matkaan Maskussa järjestettävälle kansainväliselle palokuntaleirille tänä kesänä, kertoo Simon Söderlund, nuorisojaoston toiminnanjohtaja.

Åland Post luovutti kunniakirjan ja kukat nuoristyöntekijä Gustaf Erikssonille ja toiminnanjohtaja Simon Söderlundille (oikealla). Kuva: Åland Post.

Gustaf Eriksson on yksi liiton kahdesta nuoriso-ohjaajasta yhdessä Ella Hilanderin kanssa. He avustavat toiminnanjohtajaa käytännön työssä.

– Meitä on noin 100 nuorta, jotka olemme säännöllisesti aktiivisia vapaaehtoisten palokuntien nuorisoryhmissä Ahvenanmaalla. Monet meistä johtajista aloittivat itse nuorisoryhmässä 10-12 vuoden iässä. 16-vuotiaana voi siirtyä hälytysosastoon ja ottaa vastaan vaativampia tehtäviä ja harjoituksia. Täällä on vahva yhteisöllisyys, ja opimme tärkeitä taitoja, kuten miten toimia tulipalon sattuessa kotona tai koulussa, Gustaf kertoo.

Tietoa Ahvenanmaan palo- ja pelastusliitosta

Ahvenanmaan palo- ja pelastusliitto on ahvenanmaalaisten palo- ja pelastuslaitosten kattojärjestö. Liitto vastaa vapaaehtoisten palokuntalaisten koulutuksesta ja pyrkii herättämään kiinnostusta vapaaehtoista palokuntatoimintaa kohtaan. Monet palokuntalaiset tutustuvat toimintaan nuorisopalokuntien kautta. Nuorisojaoston tehtävänä on kannustaa jatkuvaan osallistumiseen sekä järjestää nuorille toimintaa ja tapahtumia.

Tietoa joulumerkeistä

Joulumerkit 2025 julkaistiin 23. lokakuuta 2025. Taiteilija: Jonas Wilén. Kuva: Åland Post.

Joulumerkit ovat tarramerkkejä, joita käytetään kirjeiden, korttien ja pakettien koristeluun. Myynnistä saatu tuotto jaetaan vuosittain joulumerkkiapurahana hankkeille ja yhdistyksille, jotka hyödyttävät ahvenanmaalaista yhteiskuntaa. Aiempien vuosien tuen saajia ovat olleet muun muassa Ahvenanmaan 4H-piiri, Punaisen Ristin Ahvenanmaan jaosto, Nuorisotyöntekijät Fältarna, Ahvenanmaan borreliantutkijat sekä ruoka-apua tarjoava Matbanken. Joulumerkit 2026 julkaistaan 23. lokakuuta 2026.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 22. huhtikuuta 2026