Hämeenlinna-postikortteja: Karlbergin kartano vuodelta 1902

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Karlbergin kartano Aulangolla. Koska korttien kääntöpuolelle ei saanut kirjoittaa kuin vastaanottajan tiedot, on itse viesti kirjoitettu kortin kuvapuolelle; varsinkin alemmassa postikortissa tila on käytetty hyödyksi viimeiseen asti.

Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 16. joulukuuta 1902. Vastaanottajana on ollut opettajatar, neiti Sandra Flinck Helsingistä. Kortti on saapunut perille samana päivänä. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa.

Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 9. kesäkuuta 1902. Vastaanottajana on ollut neiti M. Falenius Tammisaaresta. Kortti on saapunut perille 10. kesäkuuta 1902.

Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä

Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä esimerkiksi kylpylähotelli, kiipeilypuisto, golfkenttä, tenniskentät ja näkötorni.

Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon näkötornilla, joka valmistui vuonna 1907. Näkötornin huipulta pääsee ottamaan valokuvia yhdestä Suomen kansallismaisemasta; tornissa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Golfkenttä (Aulangon Eversti) on puolestaan otettu käyttöön vuonna 1940 ja se on yksi maamme vanhimmista golfkentistä.

Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Kylpylä hotellin läheisyyteen valmistui vuonna 2006. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Kuka on Standertskjöld ja miten hän liittyy Karlbergin kartanoon?

Hugo Standertskjöld oli eversti, joka rikastui Venäjällä asetehtailijana. Hän osti vuonna 1883 Vanajaveden rannalla sijainneen Karlbergin kartanon, jonka päärakennus oli sillä paikalla, jossa on nykyään Aulangon hotelli. Myyjänä oli myös Venäjällä palvellut kenraalimajuri Georg Eberhard Galindo. Kartanorakennusta ei enää ole, koska vuonna 1928 riehunut tulipalo tuhosi sen.

Kartanot olivat Standertskjöldille (1844–1931) tuttuja, koska hänen synnyinpaikkansa oli Vanantaan kartano Janakkalassa. Hugo Standertskjöld aloitti mittavat rakennustyöt, joihin kuului muun muassa Karlbergin vanhan päärakennuksen laajentaminen ja muuttaminen. Karlbergin kartanoa kutsuttiin aikoinaan Suomen Versaillesin linnaksi, mikä kertoo sen uljaudesta. Karlberg on Aulanko ruotsiksi.

Karlbergin kartanon lisäksi Aulangon historiaan kuuluu toinen kartano, nimittäin Katajiston kartano, jonka omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Standertskjöld osti vuonna 1886 Katajiston 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.

Hugo Standertskjöldiä kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille. Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.

Lähteet:

Metsähallitus, Luontoon-palvelu: https://www.luontoon.fi/fi -sivusto > Aulangon luonnonsuojelualue -haku > Kohteen historia (26.9.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulanko (1.5.2025 ja 26.9.2025) sekä Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025)

Tutkimusprojekti Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista – tietoja päivitetty syyskuussa 2025

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen tutkimustietoa Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista. Tieto pohjautuu blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaan sekä kirjallisiin lähteisiin. Myös tieto muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin skannattu kuva ketjuleimakohteestasi (1:1 -koossa) sähköpostilla osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com. Ilmoita samalla pyöreän leimaosan halkaisija sekä ketjumaisen leimaosan pituus ja leimaväli. Sivun tietoja on päivitetty viimeksi syyskuussa 2025.

Turun ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Turusta 14. helmikuuta 1913 Superioriin Yhdysvaltoihin lähetetty postikortti.

Ketjuleimalla tarkoitetaan postileimaa, joka tavallisesti ulottuu postilähetyksen vasemmasta reunasta sen oikeaan reunaan. Ketjuleima koostuu pyöreistä leimaosista, jotka yhdistyvät ketjumaisilla leimaosilla. Ketjumainen osa voi olla esimerkiksi suoria viivoja, katkoviivoja tai aaltoviivoja; tyypillisesti viivoja on 4-8 allekkain.

Viipurin ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Viipurista 26. tammikuuta 1936 Helsinkiin lähetetty postikortti.

Pyöreässä leimaosassa lukee postitoimipaikan nimi (venäläisleimojen aikakautena jopa kolmella eri kielellä) ja päivämäärä sekä usein myös kellonaika. Pyöreä leimaosa vastaa kulloinkin käytössä ollutta postileimojen päätyyppiä, kuten venäläisleimat, siltaleimat ja pyöröleimat (kutsutaan myös postitorvileimoiksi).

Viipurin ketjuleima, jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan katkoviivaa. Pyöreä leimaosa on siltaleimojen aikakaudelta, mutta se muistuttaa pyöröleimaa, koska siitä puuttuu silta. Viipurista 17. maaliskuuta 1937 Karhulaan lähetetty kirje.

Ketjuleima on koneleima, koska sen leimaamiseen postilähetykselle on käytetty leimauskonetta. Suomessa sähkökäyttöiset leimauskoneet otettiin käyttöön vuonna 1906 – Helsingin, Turun ja Viipurin postitoimipaikat saivat ensimmäisinä oman leimauskoneen. Varhaisimmat leimaukset tunnetaan Helsingistä vuodelta 1906, Viipurista vuodelta 1907 ja Turusta vuodelta 1909. Tampereen ketjuleimojen varhaisin leimaus tunnetaan vuodelta 1913. Muissa postitoimipaikoissa leimauskoneet tulivat käyttöön itsenäisyyden aikana.

Hämeenlinnan ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Hämeenlinnasta 24. lokakuuta 1938 Lahteen lähetetty kirje.

Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu modernit ketjuleimat, joissa on yksi pyöreä leimaosa ja yksi ketjumainen leimaosa. Ne tulivat käyttöön vuodesta 1981 alkaen. Myös viestilliset leimat ovat ketjuleimoja; niissä ketjumaisessa osassa on viivojen lisäksi tai niiden sijasta teksti ja joskus lisäksi kuva. Myös viestilliset leimat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Jyväskylän ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Jyväskylästä 24. helmikuuta 1940 Tampereelle lähetetty kirje, joka on käynyt sotasensuurissa.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Leo Konu ja Lasse Nortesuo: Hämeenlinnan yksirenkaiset leimat, Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1988

Tuomas Piironen: Ketjuleimat 75 vuotta, Kurre 3/1981

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Ajatuksia Riihimäen ja Hyvinkään paikallis(posti)historiasta, 2023

Lauri Siivonen ja Vilho Niemi: Hämeenlinnan postileimat kyrillisestä siltaleimoihin (1812–1959), Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1980

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Turun Postimerkkikerho ry: Turun postin historiaa ja postileimoja, Turku 2004

Tšekkoslovakian ensimmäinen postimerkkijulkaisu tunnetaan Hradschin-sarjana

Tšekkoslovakia oli itäeurooppalainen valtio vuosina 1918–1992. Maa itsenäistyi 28. lokakuuta 1918 Itävalta-Unkarista. Vuosina 1990–1992 oli Tšekin ja Slovakian liittotasavalta, joka jakaantui 1. tammikuuta 1993 Tšekin ja Slovakian itsenäisiin valtioihin. Tšekkoslovakian asukasluku oli 1990-luvun alussa noin 15,5 miljoonaa. Maan pääkaupunki oli Praha, joka on nykyisen Tšekin tasavallan pääkaupunki.

Tšekkoslovakian ensimmäiset postimerkit julkaistiin lokakuussa 1918. Aiheena merkeissä on Prahan linna, joka sijaitsee Hradschinin alueella. Maan ensimmäinen postimerkkijulkaisu tunnetaankin Hradschin-sarjana.

Merkkien suunnittelusta vastasi taiteilija, kuvittaja ja graafinen suunnittelija Alfons Mucha (1860–1939). Hän asui Prahassa ja hänet tunnetaan Art Nouveau -tyylisuunnan edustajana.

Prahan linna on maailman suurin muinaislinna, jolla on pituutta jopa 570 metriä ja leveyttä keskimäärin 128 metriä. Useaan kertaan rakennetun linnan perusti 800-luvulla prinssi Bořivoj. Prahan linna toimii Tšekin presidentin virka-asuntona; Tšekkoslovakian presidentin virka-asunto se oli vuodesta 1918 alkaen.

Hradschin-julkaisu ilmestyi vuosina 1918–1920. Merkkejä on sekä hammastamattomia että hammastettuja.

Hammastamattomia Hradschin-julkaisun postimerkkejä on 26 erilaista. Niitä on yhden haléřin tummanruskeasta merkistä tuhannen haléřin violettiin merkkiin. Sata haléřia on yksi koruna.

Tšekkoslovakian ensimmäisten postimerkkien monipuolisuudesta kertoo se, että niitä on kahdeksalla eri hammasteella. Hammasteella 13 ¼ x 13 ½ tunnetaan kymmenen eri merkkiä ja hammasteella 11 ¾ tunnetaan kuusi eri merkkiä.

Kahdeksan erilaista merkkiä on tavattu hammasteella 13 ¾ ja kymmenen erilaista merkkiä on tavattu hammasteella 11 ½. Hammasteella 11 ½ x 10 ¾ tunnetaan neljä eri merkkiä.

Kolme erilaista merkkiä on tavattu hammasteella 13 ¾ x 11 ½. Sekä hammastetta 11 ½ x 13 ¾ että hammastetta 13 ¾ x 10 ¾ on kumpaakin tavattu kahdella eri Hradschin-julkaisun merkillä.

Näin ollen, kun lasketaan yhteen hammastamattomat päätyypit ja hammastetut päätyypit, käsittää Tšekkoslovakian ensimmäinen postimerkkijulkaisu peräti 71 erilaista postimerkkiä.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 2, R-U; 2006

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Alphonse Mucha, Hradčany ja Prague Castle (21.9.2025) sekä Postage stamps and postal history of Czechoslovakia (21.2.2025 ja 21.9.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Alfons Mucha, Prahan linna ja Tšekin koruna (21.9.2025) sekä Tšekkoslovakia (21.2.2025 ja 21.9.2025)

Hämeenlinna-postikortteja: Pitkäsilta vuosilta 1911 ja 1914

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Vanajaveden ylittävä Pitkäsilta, jonka tilalla on nykyään Viipurintien silta. Värillisessä kortissa kuva on keskustasta Keinusaareen päin, kun taas mustavalkoisessa kortissa kuva on Keinusaaresta keskustaan päin.

Ylempi postikortti on päivätty 1. joulukuuta 1911 ja leimattu Helsingissä 2. joulukuuta 1911. Vastaanottajana on ollut neiti Meli Andersson todennäköisesti Helsingistä. Smedsgatan on suomeksi Sepänkatu ja kadunnimenä se on monella paikkakunnalla.

Alempi postikortti on päivätty 19. helmikuuta 1914, mutta leimattu jo 17. helmikuuta 1914. Postimerkki on mitätöity postiljoonivaunuleimalla. Vastaanottajana on ollut herra Väinö Salonen Riihimäeltä. Kortti on saapunut perille 17. helmikuuta 1914. Kortin on kustantanut Suomalainen Kirjakauppa O.-Y. Hämeenlinnasta.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Pitkäsilta oli käytössä kolmisenkymmentä vuotta

Pitkäsilta yhdisti Hämeenlinnan kaupungin keskustan ja Keinusaaren. Puusilta otettiin käyttöön vuonna 1878 ja se ehti olla käytössä vuoteen 1909 saakka. Puisen sillan kestävyyttä epäiltiin, joten sotaväki ei saanut kulkea sitä pitkin marssin tahdissa ja hevosella sitä sai ajaa vain käyden; tämä pohjautui kuvernöörin 1880-luvulla antamaan kuulutukseen.

Pitkäsillan korvasi vuonna 1909 rautainen kaarisilta. Sitä pidettiin rumana ja autoliikenteelle liian kapeana. Kaarisillan osat tulivat Saksasta ja sen piirustukset olivat insinööri Karl Lindbergin käsialaa. Sillan betonikansi verhoiltiin mukulakivillä.

Nykyinen Vanajaveden ylittävä, keskustan ja Keinusaaren yhdistävä silta rakennettiin vuonna 1963. Edellisestä sillasta säilytettiin graniittiset tukirakenteet. Nykyinen silta tunnetaan yleisesti nimellä Viipurintien silta.

Lähteet:

Google: https://www.google.fi > Haku Smedsgatan (14.9.2025)

Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi -sivusto > Viipurintien silta (14.9.2025)

Vaskin verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi -sivusto > Pitkäsilta Hämeenlinna -haku > Hämeenlinna - Pitkäsilta (14.9.2025)

Ainutlaatuinen keräilykansio juhlistaa Åland Postin kaksitoistavuotista postimerkkisarjaa kiinalaisista horoskooppieläimistä

Lokakuun 23. Åland Post tuo markkinoille ainutlaatuisen ja numeroidun kansion, joita on saatavilla vain 300 kappaletta. Kansio juhlistaa kiinalaisen eläinradan postimerkkisarjan valmistumista ja tarjoaa täydellisen katsauksen sarjaan, joka yhdistää ahvenanmaalaisen kulttuurin ja kiinalaisen perinteen. Se on keräilykohde sekä aihekeräilijöille että Ahvenanmaan ystäville kautta maailman.

Julkaisun Hevonen myötä Åland Post päättää vuonna 2025 kaksitoista vuotta kestäneen postimerkkisarjan, jonka aiheet tulevat kiinalaisesta eläinradasta, jota on tulkittu ahvenanmaalaisella vivahteella. Tämän juhlistamiseksi julkaistaan erikoissuunniteltu kansio, joka kokoaa yhteen koko sarjan – ensimmäisestä, vuonna 2014 ilmestyneestä Ahvenanmaanlampaista aina viimeiseen, vuoden 2025 Hevoseen saakka.

Ajatus sarjasta syntyi, kun Åland Postin postimerkkiosasto aloitti yhteistyön postimerkkitaiteilija ja kaivertaja Martin Mörckin kanssa, joka opetti kaiverrustaidetta Kiinan postin postimerkkipainon graafikoille Pekingissä. Lopputyönä opiskelijoille järjestettiin suunnittelukilpailu, jossa tuli luoda ja kaivertaa pienoisarkki aiheesta Ahvenanmaanlammas. Siitä käynnistyi yksi Åland Postin arvostetuimmista postimerkkisarjoista. Sen jälkeen Martin Mörck on itse kuvittanut kymmenen kahdestatoista eläinradan sarjasta.

Kansio koostuu 34:stä elegantisti suunnitellusta keräilysivusta. Kaikki postimerkkijulkaisut on käsin kiinnitetty suojaaviin muovitaskuihin, ja niitä täydentävät ruotsin- ja englanninkieliset tekstit, jotka sisältävät tietoa julkaisuista. Kansioon sisältyy myös haastattelu taiteilija Martin Mörckin kanssa, jossa hän jakaa ajatuksiaan ja kertoo inspiraatiosta aiheen taustalta.

Keräilykansion nimi on ”Kiinalainen eläinrata Ahvenanmaan postimerkeissä 2014–2025”. Sen on kirjoittanut Gunilla Häggblom, kääntänyt Kristine Lybeck Sund ja suunnitellut Johanna Finne. Kansiossa on 11 pienoisarkkia ja yksi postimerkki. Hintaa kansiolla on 82 euroa ja se painetaan Grano-painossa Multioffset 250 g -paperille.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 3. syyskuuta 2025

Chilen postihistoriaa (Santiago 7.10.1959)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Chilen postihistoriasta, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Chilen postihistoria -tunnisteella.

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Chile on pitkä ja kapea valtio Etelä-Amerikassa, jossa sen rajanaapureina ovat Argentiina, Bolivia ja Peru. Chilen tasavallassa asuu yli 18 miljoonaa ihmistä.

Kuvassa on kirje lentopostissa Santiagosta Chilestä 7. lokakuuta 1959 Haagiin Hollantiin (Alankomaihin). Lähetys on saapunut Hollannin pääkaupunkiin Amsterdamiin 9. lokakuuta 1959. Santiago de Chile on Chilen pääkaupunki, jonka väkiluku on noin viisi miljoonaa. Matkaa Santiagosta Amsterdamiin on noin 12 000 kilometriä. Matkaa Amsterdamista Haagiin on puolestaan vähemmän kuin esimerkiksi Hämeenlinnasta Tampereelle.

Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostikuori, jonka tunnistaa kuoren reunoissa olevista punaisista ja sinisistä raidoista. Lisäksi kuoreen on painettu POR AVION -teksti ja lentokoneen kuva. Toki lentopostiin viittaavat myös Chilen lentopostimerkit. Kuorelle on lyöty viestillinen leima, joka juhlistaa KLM-lentoyhtiön 40-vuotista taivalta (1919–1959).

Postimaksu on ollut 300 pesoa, joka on maksettu kahdella sadan peson postimerkillä ja kahdella erilaisella 50 peson postimerkillä.

Lähteet:

Google: https://www.google.fi > Haut Etäisyys Amsterdam Haag ja Etäisyys Santiago Amsterdam (29.8.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Chile, Chilen peso ja Santiago de Chile (25.4.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Chile.travel: www.chile.travel

CHILECOLLECTOR: www.chilecollector.com

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Korttien Tarinat 2025 -tapahtumassa postikortteja, postcrossing-bingoa ja muuta keräilyä

Korttien Tarinat -postikorttifestivaali järjestettiin Hämeenlinnassa lauantaina 13. syyskuuta 2025. Tapahtumapaikkana toimi Verkatehdas. Samaan aikaan Korttien Tarinat -postikorttifestivaalin kanssa pidettiin Oval Point 2025 -keräilytapahtuma, jossa oli myynnissä postikorttien lisäksi filateliaa ja muita keräilykohteita. Korttien Tarinoiden verkkosivut ovat osoitteessa www.korttientarinat.fi.

Postikortteja löytyi laidasta laitaan. Myynnissä oli myös muita kuvitustöitä, kuten tarroja ja kirjoja. Taiteilijoista paikan päällä olivat muun muassa Minna Lehväslaiho, Jonna Markkula, Eeva Nikunen, Kikka Nyrén, Raija Riihimäki ja Katja Saario. Kustantajia edustivat esimerkiksi Ankin korttipaja, Hartikka Cards & Posters sekä Suomen Korttipiste.

Jos haluaa jotain rakentavaa kritiikkiä esittää, niin tapahtumassa olisi voinut olla myynnissä enemmän vanhoja postikortteja. Nyt niitä oli käytännössä vain Oval Point 2025 -keräilytapahtumassa ja sielläkään valikoima ei ollut kovin suuri; tosin taisi olla suurempi kuin vuonna 2024. Ymmärrän, että postcrossaajat ostavat käyttämättömiä kortteja, mutta moni postikorttiharrastaja arvostaa erityisesti vanhoja, kulkeneita kortteja. Samaa asiaa kritisoin jo vuoden 2024 postikorttifestivaalin osalta.

Korttien Tarinoissa oli mahdollista lähettää postikortti ikäihmiselle ja saada postilähetyksiin festivaalin oheisleimaus. Erityisen suosittu oli postikorttien kierrätyspiste. Tänä vuonna mukana oli Ahvenanmaan posti, joka myi tapahtuman erikoismaksimikorttia ja postimerkkiä; niissä oli aiheena Hämeenlinnan rautatieaseman lähellä sijaitseva pysäköintitalo Pööli ja sen Kartio-taideteos.

Halukkaat pääsivät osallistumaan postcrossing-bingoon, jossa riitti jännitettävää. Valitettavasti kynä piti löytyä omasta takaa eikä sitä ollut välttämättä jokaisella kävijällä mukana – näin kävi myös vuoden 2024 festivaalissa.

Itse löysin tapahtumasta vanhoja Hämeenlinna-kortteja sekä jalkapalloaiheisia maksimikortteja ja Suomen ei-viestillisiä ketjuleimoja. Kaiken kaikkiaan Korttien Tarinat 2025 oli onnistunut tapahtuma!

Lähde:

Korttien tarinat osuuskunta: Korttien Tarinat 2025 -käsiohjelma ja https://www.korttientarinat.fi -sivusto (12.1.2025, 2.8.2025 ja 13.9.2025)

Hevonen täydentää kiinalaisen eläinradan postimerkkisarjan

Lokakuun 23. päivä julkaistaan viimeinen pienoisarkki Åland Postin 12 vuotta kestäneestä kiinalaista eläinrataa esittävästä postimerkkisarjasta. Hevosen vuoden myötä ympyrä sulkeutuu, ja ainutlaatuinen postimerkkiprojekti saapuu päätepisteeseen. Tällä kertaa taiteilija Martin Mörck on vanginnut hevoselämää ahvenanmaalaisella tallilla, jossa hevosavusteinen terapia on keskeisessä osassa.

Vuodesta 2014 lähtien Åland Post on julkaissut vuosittain postimerkkejä horoskooppieläimistä, joita on tulkittu ahvenanmaalaisesta näkökulmasta. Nyt sarja täydentyy kahdennellatoista ja samalla viimeisellä eläimellä – hevosella. – Olemme luoneet yhdessä Martin Mörckin kanssa ainutlaatuisen postimerkkisarjan, jossa kaksi kulttuuria kohtaavat. Olemme iloisia siitä, että aiheet ovat olleet arvostettuja keräilijöiden keskuudessa ympäri maailmaa, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Tämän vuoden pienoisarkkiin inspiraatio tulee Stall JoY -hevostallilta Samuelstorpista, Hammarlandista, jossa ratsastusterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Jeanette Eriksson tarjoaa hevosavusteista terapiaa. – Hevonen ja luonto herättävät niin monia aisteja ja tunteita. Ne voivat antaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tukea kuntoutuksessa, Jeanette kertoo.

Tämän vuoden pienoisarkilla Martin Mörck laittaa pisteen taiteelliselle tehtävälle, jota ovat leimanneet ilo ja luomisinto. – Ahvenanmaalaisen tallin osallistava filosofia inspiroi minua ja antoi myös vapauden luomistyössä. Päätin sijoittaa tallirakennuksen taustalle ja luoda kaarevan ratsastustien, jonka keskellä oli hevosia laitumella ja fasaaneja. Tällä tavalla sain luotua erilaisia tapahtumia ratsastuspolun varrelle, joista muodostui sekä liikettä että syvyyttä. Eläinradan sarja on ollut pitkä, ihana projekti täynnä luovuutta ja iloa, Martin tiivistää.

Suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Pienoisarkkia painetaan 25 000 kappaletta ja se on maksuarvoltaan 7,20 euroa. Ensipäiväkuoren (FDC) hinta on 8,20 euroa. Pienoisarkin paperi on 110 g/m2 ja postimerkissä oleva hammaste on 13 per 2 cm. Painomenetelmänä on 4-värioffset ja painopaikkana Cartor Security Printers.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 3. syyskuuta 2025

Ahvenanmaan joulupostimerkit huokuvat lämpöä ja välittämistä

23. lokakuuta Åland Post julkaisee vuoden joulupostimerkit, joiden teemana on ”yhdessä”. Ahvenanmaalainen taiteilija Jonas Wilén on kuvittanut lämmöllä ja henkilökohtaisella otteella kaksi tunnelmallista joulupostimerkkiä, jotka vangitsevat yhdessä koettujen elämysten ja hetkien ilon.

Joulupostimerkit kuvaavat kahta sydämellistä hetkeä: rinnakkain luistelemisen iloa sekä kirjeen kirjoittamista jollekin läheiselle. – Joulu on yksi rakastetuimmista juhlistamme. Joulukorttien lähettäminen käsin kirjoitetun tervehdyksen kera on yksinkertainen, mutta merkityksellinen tapa levittää iloa. Tämän vuoden joulupostimerkit korostavat juuri tätä tunnetta – että pienetkin huomaavaisuuden ja lämmön eleet voivat merkitä paljon, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Taiteilija Jonas Wilén, yksi Ahvenanmaan kokeneimmista postimerkkikuvittajista, on tulkinnut aihetta yhdessä henkilökohtaisella otteella ja lämpimällä ilmaisulla. – Halusin välittää iloa siitä, että saa jakaa elämyksen jonkun toisen kanssa. Joulu on aikaa, jolloin todellakin voi olla yhdessä. Se muistuttaa myös meitä siitä, miten kaunista anteliaisuus on, Jonas sanoo.

Vuoden joulujulkaisuun sisältyy myös arkki itseliimautuvia joulumerkkejä, joita voi käyttää korttien ja pakettien koristeluun. Ne on suunnitellut Jonas Wilén samalla ”yhdessä”-teemalla. Joulumerkkien myynnistä saatu tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen Ahvenanmaalla, ja lahjoituksen vastaanottaja esitellään erillisessä lehdistötiedotteessa myöhemmin syksyllä.

Painomenetelmänä on 4-värioffset + foliointi. Postimerkit painetaan Cartor Security Printers -painossa. Julpost-maksuarvoista (1,70 euroa) merkkiä painetaan 60 000 kappaletta ja Världen-maksuarvoista merkkiä (4,10 euroa) painetaan 30 000 kappaletta. Ensipäivänkuoren (FDC) hinta on 6,80 euroa. Suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Arkissa on 2 x 20 postimerkkiä. Merkin paperi on 110 g/m2 ja hammaste on 13 per 2 cm.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 2. syyskuuta 2025

Chilen postihistoriaa (Santiago 9.5.1947 ja Santiago 5.1.1948)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Chilen postihistoriasta, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Chilen postihistoria -tunnisteella.

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Chile on pitkä ja kapea valtio Etelä-Amerikassa, jossa sen rajanaapureina ovat Argentiina, Bolivia ja Peru. Chilen tasavallassa asuu yli 18 miljoonaa ihmistä.

Kuitenkin tässä blogitekstissä esitellään kaksi kohdetta, koska kirjeissä on sama lähettäjä ja sama vastaanottaja. Lisäksi kirjeiden ajallinen etäisyys on alle vuosi.

Ylempi kirjeistä on kirje lentopostissa Santiagosta Chilestä 9. toukokuuta 1947 Eutiniin Schleswig-Holsteiniin Saksaan brittiläiselle vyöhykkeelle (kuorella ei ole tuloleimaa). Santiago de Chile on maan pääkaupunki, jonka väkiluku on noin viisi miljoonaa. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostikuori, jonka tunnistaa kuoreen painetusta lentokoneen kuvasta ja CORREO AEREO -tekstistä. Toki lentopostiin viittaavat myös Chilen lentopostimerkit.

Kirje on käynyt postisensuurissa, sillä kuori on suljettu sensuuriliuskalla (OPENED BY EXAMINER 2415). Lisäksi sensuuriliuskan päälle on lyöty Saksassa toimineen brittiläisen sensuurin leima, jossa on numero 5866. Postimaksu on ollut 7,50 pesoa (seitsemän pesoa ja 50 centavosia).

Alempi kirjeistä on kirje lentopostissa Santiagosta Chilestä 5. tammikuuta 1948 Eutiniin Schleswig-Holsteiniin Saksaan brittiläiselle vyöhykkeelle (kuorella ei ole tuloleimaa). Santiago de Chile on maan pääkaupunki, jonka väkiluku on noin viisi miljoonaa. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostikuori, jonka tunnistaa kuoreen painetusta lentokoneen kuvasta ja CORREO AEREO -tekstistä. Toki lentopostiin viittaavat myös Chilen lentopostimerkit.

Kirje on käynyt postisensuurissa, sillä kuori on suljettu sensuuriliuskalla (OPENED BY EXAMINER 7807). Lisäksi sensuuriliuskan päälle on lyöty Saksassa toimineen brittiläisen sensuurin leima, jossa on numero 5580. Postimaksu on ollut 22,50 pesoa (20 pesoa ja 50 centavosia).

Brittiläinen vyöhyke tarkoittaa Ison-Britannian miehitysvyöhykettä Saksassa. Britannialla ja kolmella muulla toisen maailmansodan voittajavaltiolla (Neuvostoliitto, Ranska ja Yhdysvallat) oli jokaisella oma miehitysvyöhykkeensä Saksassa vuosina 1945–1949. Kaikki neljä maata kuuluivat toisessa maailmansodassa liittoutuneisiin. Brittiläiseen vyöhykkeeseen kuuluivat Ala-Saksi, Hampuri, Nordrhein-Westfalen ja Schleswig-Holstein.

Lähde:

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Chile, Chilen peso ja Santiago de Chile (25.4.2024) sekä Liittoutuneet ja Saksan miehitysvyöhykkeet (23.8.2025)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):

Chile.travel: www.chile.travel

CHILECOLLECTOR: www.chilecollector.com

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Syyskuun postimerkeissä veteraaneja, suomalaisia tapoja ja kansallismaisemia

Posti julkaisee keskiviikkona 10.9. kolme postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 11 erilaista postimerkkiä. ”Syyskuun merkeissä kunnioitetaan sotiemme veteraaneja, ihmetellään suomalaisia tapoja ja ihastellaan kansallismaisemia”, kertoo postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta vastaava Postin Design Manager Tommi Kantola.

Nuorimmat sotiemme veteraanit tulevat 100 vuoden ikään

Tänä vuonna on tullut täyteen 80 vuotta Suomen sotien päättymisestä. Samalla nuorin ikäluokka, joka määrättiin Suomen sotiin, tulee 100 vuoden ikään. Sotiemme veteraaninen perinnettä vaalii nykyään Tammenlehvän perinneliitto, jonka aloitteesta Posti julkaisee kaksi Klaus Welpin suunnittelemaa postimerkkiä. Sinisävyisten merkkien valokuvissa nähdään sotilas hiihtopartiossa ja hoidettavana sairaalassa.

”Veteraaniaiheiset postimerkit kuvaavat hyvin Suomen sotien tunnelmaa. Hiihto oli suomalaisten kulttuurinen ja taktinen erikoisuus talvi- ja jatkosodassa. Metsäinen ja luminen maisema oli osa sotilaiden elin- ja taisteluympäristöä. Sairaalakuvasta välittyy lämminhenkinen huolenpito ja kunnioitus sodassa haavoittuneita kohtaan”, kertoo Sotiemme Veteraanit / Sotiemme naiset -keräyksen varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen.

”Veteraanien viesti meille ja tuleville sukupolville on kirkas: pienikin kansa voi puolustaa itsenäisyyttään ja vapauttaan menestyksekkäästi. Sotiemme aikainen sukupolvi uskoi rauhanomaiseen diplomatiaan kansojen välillä, mutta joutui myös tarttumaan aseisiin puolustaakseen Suomen olemassaoloa äärimmäisen uhan alla. He loivat perustan itsenäiselle ja demokraattiselle Suomelle, ja haluamme Veteraanit-merkkien julkaisulla kunnioittaa heidän rohkeuttaan sekä uhrauksiaan”, Postin vastuullisuus- ja yhteiskuntajohtaja Anna Storm sanoo.

Sotiemme veteraaneja on elossa vielä noin 1200 henkilöä. Tänä vuonna noin 400 sotiemme veteraania on jo täyttänyt tai täyttää sata vuotta.

Veteraanit on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Pitkät ämpärijonot ja reilu etäisyys muihin ihmisiin

Suomalaisilla on useita kansallisia tapoja, joista kahta esitellään Miika Saksin suunnittelemissa värikkäissä postimerkeissä. Ensimmäisessä postimerkissä jonotetaan ilmaisia ämpäreitä, mikä saa suomalaiset tunnetusti liikkeelle sankoin joukoin. Toisessa merkissä odotellaan pysäkillä bussia ja ihmisillä on kansalliseen tapaan reilu etäisyys muihin matkustajiin.

Postimerkkikoossa oli Saksin mukaan haastavaa kuvata ihmisten tapoja ilman sanallista selitystä. Merkkien aiheisiin ja toteutukseen päädyttiin Postin Design Manager Tommi Kantolan kanssa käydyn sparrailun ja monipolvisten keskustelujen jälkeen.

Saksi käytti kuvitusten yksityiskohtien ja graafisten elementtien hakemiseen tekoälyä. ”Jokainen kuvituksen pienikin elementti, esimerkiksi hahmot, vaatteet ja hiukset, on koottu yhteen kuvankäsittelyohjelman avulla. Valmiit kuvitukset edustavat itselleni tyypillistä värikästä kollaasitekniikkaa”.

Suomalaisia tapoja on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Seitsemän uutta postimerkkiä kansallismaisemista

Suosittu kansallismaisemia esittelevä rullapostimerkkien sarja on edennyt kolmanteen osaansa. Stiina Hovin suunnittelemissa merkeissä esitellään tällä kertaa maisemia Helsingistä, Hämeenkyröstä, Köyliönjärveltä, Väisälänmäeltä, Pohjois-Karjalan vaarakyliltä, Imatrankoskelta ja Olavinlinnasta Savonlinnassa.

”Merkkisarja esittelee maamme upeita kansallismaisemia, joita jo sukupolvet ovat ihastelleet. Kolmansissa Kansallismaisemia-postimerkeissä on jälleen sekä ihmiskäden rakentamia maisemia että luontokohteita – kullakin oma merkityksensä katsojiensa mielissä. Kansallismaisemat luovat visuaalisesti monipuolista kuvaa Suomesta. Postimerkeillä on edelleen vahva asema tämän viestin viejänä”, Stina Hovi kertoo.

Kansallismaisemia III ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on seitsemän erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 10.9. kello 13-16

Järjestämme syyskuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman keskiviikkona 10.9. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki).

Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Postimerkkitaiteilijat ovat signeeraamassa töitään kello 13-15. Tervetuloa mukaan!

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin mediatiedote 5.9.2025