Chilen postihistoriaa (Santiago 9.5.1947 ja Santiago 5.1.1948)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Chilen postihistoriasta, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Chilen postihistoria -tunnisteella.

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Chile on pitkä ja kapea valtio Etelä-Amerikassa, jossa sen rajanaapureina ovat Argentiina, Bolivia ja Peru. Chilen tasavallassa asuu yli 18 miljoonaa ihmistä.

Kuitenkin tässä blogitekstissä esitellään kaksi kohdetta, koska kirjeissä on sama lähettäjä ja sama vastaanottaja. Lisäksi kirjeiden ajallinen etäisyys on alle vuosi.

Ylempi kirjeistä on kirje lentopostissa Santiagosta Chilestä 9. toukokuuta 1947 Eutiniin Schleswig-Holsteiniin Saksaan brittiläiselle vyöhykkeelle (kuorella ei ole tuloleimaa). Santiago de Chile on maan pääkaupunki, jonka väkiluku on noin viisi miljoonaa. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostikuori, jonka tunnistaa kuoreen painetusta lentokoneen kuvasta ja CORREO AEREO -tekstistä. Toki lentopostiin viittaavat myös Chilen lentopostimerkit.

Kirje on käynyt postisensuurissa, sillä kuori on suljettu sensuuriliuskalla (OPENED BY EXAMINER 2415). Lisäksi sensuuriliuskan päälle on lyöty Saksassa toimineen brittiläisen sensuurin leima, jossa on numero 5866. Postimaksu on ollut 7,50 pesoa (seitsemän pesoa ja 50 centavosia).

Alempi kirjeistä on kirje lentopostissa Santiagosta Chilestä 5. tammikuuta 1948 Eutiniin Schleswig-Holsteiniin Saksaan brittiläiselle vyöhykkeelle (kuorella ei ole tuloleimaa). Santiago de Chile on maan pääkaupunki, jonka väkiluku on noin viisi miljoonaa. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostikuori, jonka tunnistaa kuoreen painetusta lentokoneen kuvasta ja CORREO AEREO -tekstistä. Toki lentopostiin viittaavat myös Chilen lentopostimerkit.

Kirje on käynyt postisensuurissa, sillä kuori on suljettu sensuuriliuskalla (OPENED BY EXAMINER 7807). Lisäksi sensuuriliuskan päälle on lyöty Saksassa toimineen brittiläisen sensuurin leima, jossa on numero 5580. Postimaksu on ollut 22,50 pesoa (20 pesoa ja 50 centavosia).

Brittiläinen vyöhyke tarkoittaa Ison-Britannian miehitysvyöhykettä Saksassa. Britannialla ja kolmella muulla toisen maailmansodan voittajavaltiolla (Neuvostoliitto, Ranska ja Yhdysvallat) oli jokaisella oma miehitysvyöhykkeensä Saksassa vuosina 1945–1949. Kaikki neljä maata kuuluivat toisessa maailmansodassa liittoutuneisiin. Brittiläiseen vyöhykkeeseen kuuluivat Ala-Saksi, Hampuri, Nordrhein-Westfalen ja Schleswig-Holstein.

Lähde:

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Chile, Chilen peso ja Santiago de Chile (25.4.2024) sekä Liittoutuneet ja Saksan miehitysvyöhykkeet (23.8.2025)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):

Chile.travel: www.chile.travel

CHILECOLLECTOR: www.chilecollector.com

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Syyskuun postimerkeissä veteraaneja, suomalaisia tapoja ja kansallismaisemia

Posti julkaisee keskiviikkona 10.9. kolme postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 11 erilaista postimerkkiä. ”Syyskuun merkeissä kunnioitetaan sotiemme veteraaneja, ihmetellään suomalaisia tapoja ja ihastellaan kansallismaisemia”, kertoo postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta vastaava Postin Design Manager Tommi Kantola.

Nuorimmat sotiemme veteraanit tulevat 100 vuoden ikään

Tänä vuonna on tullut täyteen 80 vuotta Suomen sotien päättymisestä. Samalla nuorin ikäluokka, joka määrättiin Suomen sotiin, tulee 100 vuoden ikään. Sotiemme veteraaninen perinnettä vaalii nykyään Tammenlehvän perinneliitto, jonka aloitteesta Posti julkaisee kaksi Klaus Welpin suunnittelemaa postimerkkiä. Sinisävyisten merkkien valokuvissa nähdään sotilas hiihtopartiossa ja hoidettavana sairaalassa.

”Veteraaniaiheiset postimerkit kuvaavat hyvin Suomen sotien tunnelmaa. Hiihto oli suomalaisten kulttuurinen ja taktinen erikoisuus talvi- ja jatkosodassa. Metsäinen ja luminen maisema oli osa sotilaiden elin- ja taisteluympäristöä. Sairaalakuvasta välittyy lämminhenkinen huolenpito ja kunnioitus sodassa haavoittuneita kohtaan”, kertoo Sotiemme Veteraanit / Sotiemme naiset -keräyksen varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen.

”Veteraanien viesti meille ja tuleville sukupolville on kirkas: pienikin kansa voi puolustaa itsenäisyyttään ja vapauttaan menestyksekkäästi. Sotiemme aikainen sukupolvi uskoi rauhanomaiseen diplomatiaan kansojen välillä, mutta joutui myös tarttumaan aseisiin puolustaakseen Suomen olemassaoloa äärimmäisen uhan alla. He loivat perustan itsenäiselle ja demokraattiselle Suomelle, ja haluamme Veteraanit-merkkien julkaisulla kunnioittaa heidän rohkeuttaan sekä uhrauksiaan”, Postin vastuullisuus- ja yhteiskuntajohtaja Anna Storm sanoo.

Sotiemme veteraaneja on elossa vielä noin 1200 henkilöä. Tänä vuonna noin 400 sotiemme veteraania on jo täyttänyt tai täyttää sata vuotta.

Veteraanit on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Pitkät ämpärijonot ja reilu etäisyys muihin ihmisiin

Suomalaisilla on useita kansallisia tapoja, joista kahta esitellään Miika Saksin suunnittelemissa värikkäissä postimerkeissä. Ensimmäisessä postimerkissä jonotetaan ilmaisia ämpäreitä, mikä saa suomalaiset tunnetusti liikkeelle sankoin joukoin. Toisessa merkissä odotellaan pysäkillä bussia ja ihmisillä on kansalliseen tapaan reilu etäisyys muihin matkustajiin.

Postimerkkikoossa oli Saksin mukaan haastavaa kuvata ihmisten tapoja ilman sanallista selitystä. Merkkien aiheisiin ja toteutukseen päädyttiin Postin Design Manager Tommi Kantolan kanssa käydyn sparrailun ja monipolvisten keskustelujen jälkeen.

Saksi käytti kuvitusten yksityiskohtien ja graafisten elementtien hakemiseen tekoälyä. ”Jokainen kuvituksen pienikin elementti, esimerkiksi hahmot, vaatteet ja hiukset, on koottu yhteen kuvankäsittelyohjelman avulla. Valmiit kuvitukset edustavat itselleni tyypillistä värikästä kollaasitekniikkaa”.

Suomalaisia tapoja on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Seitsemän uutta postimerkkiä kansallismaisemista

Suosittu kansallismaisemia esittelevä rullapostimerkkien sarja on edennyt kolmanteen osaansa. Stiina Hovin suunnittelemissa merkeissä esitellään tällä kertaa maisemia Helsingistä, Hämeenkyröstä, Köyliönjärveltä, Väisälänmäeltä, Pohjois-Karjalan vaarakyliltä, Imatrankoskelta ja Olavinlinnasta Savonlinnassa.

”Merkkisarja esittelee maamme upeita kansallismaisemia, joita jo sukupolvet ovat ihastelleet. Kolmansissa Kansallismaisemia-postimerkeissä on jälleen sekä ihmiskäden rakentamia maisemia että luontokohteita – kullakin oma merkityksensä katsojiensa mielissä. Kansallismaisemat luovat visuaalisesti monipuolista kuvaa Suomesta. Postimerkeillä on edelleen vahva asema tämän viestin viejänä”, Stina Hovi kertoo.

Kansallismaisemia III ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on seitsemän erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 10.9. kello 13-16

Järjestämme syyskuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman keskiviikkona 10.9. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki).

Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Postimerkkitaiteilijat ovat signeeraamassa töitään kello 13-15. Tervetuloa mukaan!

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin mediatiedote 5.9.2025

Hämeenlinna-postikortteja: Aulangon hotelli ja ravintola

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Ylemmässä postikortissa on kuvattuna Aulangon hotelli. Kortin takana lukee Gevaert. Alemmassa postikortissa on kuvattuna puolestaan Aulangon ravintola. Kortin takana lukee POSTIKORTTI ja sen alapuolella SUOMI. Kortit ovat käyttämättömät eli kumpikaan niistä ei ole kulkenut.

Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä

Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä, tenniskentät ja näkötorni.

Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon näkötornilla, joka valmistui vuonna 1907. Näkötornin huipulta pääsee ottamaan valokuvia yhdestä Suomen kansallismaisemasta; tornissa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Golfkenttä (Aulangon Eversti) on puolestaan otettu käyttöön vuonna 1940 ja se on yksi maamme vanhimmista golfkentistä.

Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulagolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.

Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.

Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.

Hotelli ja ravintola ovat keskeinen osa Aulangon historiaa

Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Alkusysäys hotellin rakentamiseksi Aulangolle tapahtui vuonna 1936, jolloin Suomen Matkailijayhdistys, Oy Alkoholiliike Ab ja Suomen Höyrylaiva Oy perustivat Aulanko Oy:n yhdistyksen ostettua Hämeenlinnan kaupungilta noin 60 hehtaaria maata. Hotellirakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. He vastasivat myös hotellin sisustuksen suunnittelusta.

Hotellia on laajennettu moneen otteeseen: ensimmäisen kerran vuonna 1963, sen jälkeen vuosina 1970, 1973 ja 1990. Viimeisin laajennus on vuodelta 2006, jolloin hotellin läheisyyteen valmistuivat kylpylä ja urheilun monitoimihalli.

Mitä olisikaan hotelli ilman ravintolaa? Ravintolasaliin mahtui peräti 760 asiakasta. Alkuaikoina hotellilla oli oma leipomo, omaa karjaa ja lihankäsittelyhuone, joten ravintola toimi melkein omavaraisesti. Myös ravintolassa tarjottaville kaloille oli oma tilansa – niitä säilytettiin altaissa.

Aulangon hotellista tuli osa Rantasipi-ketjua vuonna 1978. Tänä päivänä hotelli on osa Scandic-ketjua. Hotellin ravintolan tunnelmasta hotellivieraat pääsevät nauttimaan aamiaisella; illallisella ravintolassa voi käydä niin arkisin kuin viikonloppuisin.

Lähteet:

Scandic Hotels: https://www.scandichotels.com/fi -sivusto > Hotellit ja kohteet > Suomi > Hämeenlinna > Scandic Aulanko (30.8.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulanko, Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025) sekä Hotelli Aulanko (30.8.2025)

Syyskuun 2025 alusta kuusi uutta keräilyaluetta – Enteilee viidenkympin villitystä

Tämän blogin tekstissä 1. tammikuuta 2025 kerroin itsestäni. Kerroin myös keräilyalueistani. Maaliskuun 2025 alusta laajensin keräilyäni kuudella keräilyalueella. Syyskuun 2025 alusta laajennan keräilyäni vielä kuudella uudella keräilyalueella – voi kuulostaa erikoiselta, mutta myös keräilyssä elämä on tässä ja nyt. Enempää uusia keräilyalueita ei kuitenkaan tule, koska johonkin raja on vedettävä.

Uudet keräilyalueeni ovat postihistorian osalta Suomen postimaksut, perinteisen filatelian osalta Havaiji, postikorttien osalta Budapest sekä muiden keräilyalueiden osalta Ruotsin setelit, suomalaiset matkalaukkuetiketit ja Chicago Blackhawks -jääkiekkokortit.

Kiinnostukseni postihistoriaa kohtaan lähti aikoinaan Suomen postitaksojen keräämisestä, joten haluan palata postihistoriaharrastukseni alkupisteeseen. Keskityn vuosiin 1875–2001. Vuosi 1875 liittyy sinä vuonna 1. heinäkuuta voimaan astuneeseen Yleiseen postiliittoon, jonka nimeksi tuli muutama vuosi myöhemmin Maailman postiliitto eli UPU. 2001 on puolestaan vuosi, jolloin Suomessa julkaistiin viimeistä kertaa markka-arvoisia postimerkkejä.

Havaijin postimerkit ovat klassista filateliaa siinä missä Thurn und Taxisin postimerkitkin. Havaijilaisia merkkejä voi löytää vuosilta 1851–1899. Vuoden 1851 postimerkkejä kutsutaan lähetyssaarnaajamerkeiksi ja ne ovat erittäin harvinaisia.

Budapestissä olen käynyt tähän mennessä vain kerran, mutta se riitti siihen, että Unkarin pääkaupunki teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Meijeriteknikkoluokkamme vieraili siellä noin 25 vuotta sitten. Ajatus Budapestiä kuvaavien postikorttien keräämisestä on ollut mielessäni jo pitkään ja nyt päätin tarttua tuumasta toimeen.

Ruotsi on rakas naapurimaamme ja sen historia seteleiden saralla on pitkä ja mielenkiintoinen. Niinpä Ruotsin setelit on sopiva numismaattinen keräilyalue Kambodžan seteleiden lisäksi.

Matkalaukkuetiketit ovat keräilykohde, jota kovin moni ei kerää. Aikoinaan niitä kiinnitettiin matkalaukkuihin, jolloin niistä näki missä kaikkialla matkalaukun omistaja oli reissannut. Esimerkiksi hotellit painattivat matkalaukkuetikettejä.

Keräsin jääkiekkokortteja ensimmäisen kerran niiden kulta-aikana ja osan niistä olen pitänyt tallessa. Jääkiekkokortteja varten valmistetusta kansiostani löytyykin NHL-joukkue Chicago Blackhawksin pelaajien kortteja, joten kyseisen joukkueen korttien kerääminen alkoi taas kiehtoa.

Mutta mitä se viidenkympin villitys tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että saavutan itse tänä vuonna kyseisen merkkipaalun. Se laittaa osaltaan miettimään, että elämä on tässä ja nyt; niin keräilyssä kuin kaikessa muussakin.

Lähteet:

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Postage stamps and postal history of Hawaii (18.8.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Maailman postiliitto (18.8.2025)