Ylemmässä värillisessä postikortissa on kuva Karigasniemeltä. Kortin on kustantanut ja/tai painanut Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy. Valokuvan on ottanut Pekka Helo Kajaanista. Postikortti on lähetetty Seinäjoelta 28. joulukuuta 1994 Helsinkiin. Kortin takana olevassa painetussa tekstissä kerrotaan tunturipurojen veden olevan puhdasta siinä vaiheessa, kun vesi valuu ylängöltä alhaalla virtaavaan jokeen.
Karigasniemi on pohjoissaameksi Gáregasnjárga. Se on yksi Utsjoen kylistä ja siellä asuu noin 300 ihmistä. Karigasniemi on myös raja-asema, sillä sen lähin naapurikunta on Kaarasjoki Norjassa (myös nimeä Karasjoki näkee käytettävän). Matkaa Utsjoen kunnan keskukseen on noin sata kilometriä.
Alemmassa värillisessä postikortissa on kuvattuna Turun yliopiston subarktinen tutkimuslaitos Kevolla. Kortin on kustantanut MV ja se on painettu Suomessa. Postikortti on lähetetty Ivalosta 18. heinäkuuta 1972 Helsinkiin; se on kuitenkin päivätty lähettäjän toimesta Kevolla 17. heinäkuuta.
Postikortin lähettäjä kertoo olleensa viisi päivää 150 kilometrin vaellusretkellä. Hän on kalastanut saaden harria ja haukea. Tutkimuslaitoksella on hänen mukaansa ollut yli 40 henkilöä. Lisäksi kortin lähettäjä kertoo heidän tekevän elokuun puolivälissä viikon matkan Huippuvuorille.
Turun yliopiston tutkimuslaitos Kevolla tunnetaan nykyään Lapin tutkimuslaitos Kevo -nimellä. Se sijaitsee Kevojärven rannalla Utsjoella Ylä-Lapissa ja sillä on yli 60-vuotinen historia. Osa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikköä oleva tutkimuslaitos keskittyy tutkimaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä pohjoista luontoa.
Tutustu aiemmin tässä blogissa esiteltyihin Utsjoki-postikortteihin Utsjoki-tunnisteella.
Muutama fakta Utsjoesta
Suomen ja myös Euroopan unionin pohjoisimmassa kunnassa asuu noin 1150 ihmistä. Heistä suomenkielisiä on noin 54 prosenttia ja saamenkielisiä noin 42 prosenttia. Utsjoen nimi pohjoissaameksi on Ohcejohka.
Kunnan suurimmat järvet ovat Pulmankijärvi, Vetsijärvi ja Vuogojavri – muita vähintään hehtaarin kokoisia järviä on noin 1800. Yötön yö kestää Utsjoella noin kaksi kuukautta ja kesä on muutenkin lyhyt. Pitkä talvi on pimeä ja kylmä.
Lähteet:
Lapin tutkimuslaitos Kevo: https://sites.utu.fi/kevo/ -sivusto (14.3.2025)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Karigasniemi (14.3.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Karigasniemi (14.3.2025) ja Utsjoki (6.5.2024 ja 14.3.2025)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti