Suomen ensimmäinen korttikirje-ehiö vuodelta 1891. Suomessa ei ole julkaistu montaa ehiötä korttikirjeenä, mikä kertonee siitä, että korttikirje ei saavuttanut juurikaan suosiota. Todennäköisesti suomalaiset ovat tottuneet ennemmin käyttämään joko postikorttia tai kirjekuorta, jolloin niiden yhdistelmälle ei ole tarvetta.
Korttikirje on nimensä mukaisesti postilähetys, joka yhdistää postikortin ja kirjekuoren. Kyseessä on keskeltä taitettu kartonkilehti. Lehden sisäpuolella on tilaa lyhyen kirjeen kirjoittamista varten ja ulkopuolella on tila osoitteelle ja postimerkille.
Sisäpuolen reunoissa on liimoitus, joka mahdollistaa korttikirjeen sulkemisen; tällöin se muistuttaa kirjekuorta. Kirjesalaisuus säilyy, koska edes postinkantaja ei pääse lukemaan kirjettä. Tavallisesti korttikirjeen reunoissa on hammastus tai lävistys, jolloin vastaanottajan on helppo avata se.
Korttikirje mielletään yleensä ehiöksi, mikä ei ole suinkaan väärä päätelmä. Korttikirjeet ovat tyypillisesti ehiöitä, jolloin niihin on painettu valmiiksi postimerkkiä muistuttava arvomerkintä. Esimerkiksi Suomessa korttikirje-ehiöitä on julkaistu vuosina 1891 ja 1925.
Suomen ensimmäisen korttikirje-ehiön vuodelta 1891 sisäpuoli.
Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti