Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeen linna Vanajavedeltä päin. Tänä päivänä näkymä on osittain erilainen. Kuvissa on vasemmalla takana Hämeenlinnan entinen vankila. Kumpikin kortti on kulkenut nyrkkipostissa; nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle.
Ylempi postikortti on päivätty 15. toukokuuta 1901. Vastaanottajana on ollut rouva Anna Sofia Kunnari Tyrväältä. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirja- ja Paperikauppa.
Alempi postikortti on päivätty 25. helmikuuta 1902. Vastaanottajana on ollut neiti Vieno Sundelin Riihimäeltä. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa.
Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.
Hämeen linnasta Hämeenlinna tunnetaan
Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta ei ole selvillä, mutta sen rakentamisen on arveltu alkaneen vuosien 1229–1372 aikana (todennäköisesti 1200-luvun lopulla). Linnan vanhin osa on leirikastelli, joka käsitti kehämuurin ja sen kolmessa kulmassa sijainneet puolustustornit.
Tiilikausiksi kutsutut rakennuskaudet kestivät 1300-luvun loppupuolelta 1400-luvulle. Ne vaikuttivat myös Hämeen linnaan, josta tuli tiililinna. Tynnyriholveja kehittyneempi holvaus ja goottilaiset koristemuodot mahdollistuivat tiiltä käyttämällä. Rakennusmateriaalina tiili oli kuitenkin Suomessa keskiajalla melko harvinainen, mikä sekin tekee linnasta merkittävän rakennuksen.
Hämeen linnan historia on erittäin mielenkiintoinen. Yksi osa sitä on vuosi 1639, jolloin Pietari Brahen perustama pohjoispuolinen asutus sai kaupunkioikeudet – niin syntyi Hämeenlinnan kaupunki.
Venäläisten hallussa linna oli muun muassa vuosina 1713–1721. Suomen armeijan päävarikko Hämeen linnasta tuli isonvihan jälkeen. 1770-luvulla kuningas Kustaa III käski siirtää kaupungin asutuksen sen nykyiselle paikalle. Samalla aloitettiin linnan kunnostaminen ja sitä kehitettiin linnoituksena; bastionijärjestelmän mukaisesti päätettiin rakentaa linnan ympärille vallit ja vallihaudat.
Vuosisatojen aikana Hämeen linnaa on korjattu ja laajennettu moneen kertaan – laaja entisöimistyö linnassa suoritettiin vuosien 1956–1988 aikana. Suurelle yleisölle linna avautui vuonna 1979. Tänä päivänä Hämeen linna toimii museona, jonka toiminnasta vastaa Suomen kansallismuseo. Museon verkkosivut ovat osoitteessa www.kansallismuseo.fi/fi/haemeenlinna.
Vankila oli aikoinaan linnan yhteydessä
Hämeenlinnan vankilan historia linkittyy Hämeen linnan historiaan. Linna toimi aluksi Hämeenlinnan kruununvankilana ja vuonna 1839 perustettiin noin 30 vuotta toiminnassa ollut Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos.
Suomen ensimmäinen sellivankila oli työ- ja ojennuslaitoksen tilalle tullut Hämeenlinnan rangaistusvankila. Sellirakennukseen otettiin mallia Yhdysvalloista, Englannista ja Saksasta. Rangaistusvankila ehti olla Hämeenlinnassa kuitenkin vain kymmenisen vuotta, koska se muutti Helsingin keskusvankilaan.
Vankila toimi vuodesta 1927 alkaen Hämeenlinnan keskusvankilana – se syntyi, kun lääninvankila sekä naisvangeille tarkoitettu kuritushuone ja työvankila yhdistettiin. Vuonna 1961 aloitettiin uuden vankilan rakentaminen Pullerinmäelle ja kun sen toiminta käynnistyi vuonna 1972, naisvangit siirrettiin sinne. Lääninvankila lopetti Hämeenlinnassa vuonna 1993 sen muutettua Kylmäkoskelle.
Nykyään vanhan vankilan tiloissa toimii Vankila-niminen museo. Sen verkkosivut ovat osoitteessa www.kansallismuseo.fi/fi/vankila.
Lähteet:
Senaatti-kiinteistöt: https://www.senaatti.fi -sivusto > Valtion kiinteistöt > Kulttuuriperintömme > Hämeen linna (26.4.2025)
Suomen kansallismuseo: https://www.kansallismuseo.fi -sivusto > Museot ja linnat > Hämeen linna > Hämeen linnan historia (26.4.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hämeen linna, Hämeenlinna ja Hämeenlinnan vankila (26.4.2025)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti