Tutkimusprojekti Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista – tietoja päivitetty heinäkuussa 2025

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen tutkimustietoa Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista. Tieto pohjautuu blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaan sekä kirjallisiin lähteisiin. Myös tieto muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin skannattu kuva ketjuleimakohteestasi (1:1 -koossa) sähköpostilla osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com. Ilmoita samalla pyöreän leimaosan halkaisija sekä ketjumaisen leimaosan pituus ja leimaväli. Sivun tietoja on päivitetty viimeksi heinäkuussa 2025.

Viipurin ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Viipuriin 25. helmikuuta 1916 saapunut postikortti.

Ketjuleimalla tarkoitetaan postileimaa, joka tavallisesti ulottuu postilähetyksen vasemmasta reunasta sen oikeaan reunaan. Ketjuleima koostuu pyöreistä leimaosista, jotka yhdistyvät ketjumaisilla leimaosilla. Ketjumainen osa voi olla esimerkiksi suoria viivoja, katkoviivoja tai aaltoviivoja; tyypillisesti viivoja on 4-8 allekkain.

Helsingin ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kaksi aaltoviivaa ja kaksi aaltoviivaa (keskimmäinen aaltoviiva puuttuu). Helsingistä 18. toukokuuta 1931 Tapanilaan lähetetty kirje.

Pyöreässä leimaosassa lukee postitoimipaikan nimi (venäläisleimojen aikakautena jopa kolmella eri kielellä) ja päivämäärä sekä usein myös kellonaika. Pyöreä leimaosa vastaa kulloinkin käytössä ollutta postileimojen päätyyppiä, kuten venäläisleimat, siltaleimat ja pyöröleimat (kutsutaan myös postitorvileimoiksi).

Sortavalan ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on neljä suoraa viivaa. Sortavalasta 22. joulukuuta 1934 Helsinkiin lähetetty ehiöpostikortti.

Ketjuleima on koneleima, koska sen leimaamiseen postilähetykselle on käytetty leimauskonetta. Suomessa sähkökäyttöiset leimauskoneet otettiin käyttöön vuonna 1906 – Helsingin, Turun ja Viipurin postitoimipaikat saivat ensimmäisinä oman leimauskoneen. Varhaisimmat leimaukset tunnetaan Helsingistä vuodelta 1906, Viipurista vuodelta 1907 ja Turusta vuodelta 1909. Tampereen ketjuleimojen varhaisin leimaus tunnetaan vuodelta 1913. Muissa postitoimipaikoissa leimauskoneet tulivat käyttöön itsenäisyyden aikana.

Oulun ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa pyöröleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Oulusta 1. helmikuuta 1943 Puolangalle lähetetty postikortti.

Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu modernit ketjuleimat, joissa on yksi pyöreä leimaosa ja yksi ketjumainen leimaosa. Ne tulivat käyttöön vuodesta 1981 alkaen. Myös viestilliset leimat ovat ketjuleimoja; niissä ketjumaisessa osassa on viivojen lisäksi tai niiden sijasta teksti ja joskus lisäksi kuva. Myös viestilliset leimat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Riihimäen ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa pyöröleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Riihimäeltä 19. syyskuuta 1973 Helsinkiin lähetetty kirje.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Leo Konu ja Lasse Nortesuo: Hämeenlinnan yksirenkaiset leimat, Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1988

Tuomas Piironen: Ketjuleimat 75 vuotta, Kurre 3/1981

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Ajatuksia Riihimäen ja Hyvinkään paikallis(posti)historiasta, 2023

Lauri Siivonen ja Vilho Niemi: Hämeenlinnan postileimat kyrillisestä siltaleimoihin (1812–1959), Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1980

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Turun Postimerkkikerho ry: Turun postin historiaa ja postileimoja, Turku 2004

Postimerkkeilijä Keräilee: Urheilukilpailut Eläintarhan urheilukentällä 26.6.1921

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Helsingissä sijaitsevalla Eläintarhan urheilukentällä järjestettiin urheilukilpailut sunnuntaina 26. kesäkuuta 1921 kello 17. Pääsylipun mukaan sisäänpääsy maksoi viisi markkaa. Lipusta voi myös päätellä, että kilpailut olivat osa SVUL:n seitsemättä yleistä voimistelujuhlaa Helsingissä 26.-28.6.1921.

Vuonna 1910 valmistunut Eläintarhan urheilukenttä oli Helsingin pääurheilukenttä vuoteen 1938 asti. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1903; suunnitelmat laati kaupunginpuutarhuri Svante Olsson. Eläintarhan urheilukentällä on järjestetty vuoden 1921 urheilukilpailuiden lisäksi muun muassa Suomen jalkapallomaajoukkueen ensimmäinen maaottelu lokakuussa 1911, jonka Ruotsi voitti maalein 5-2, ja ensimmäinen yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu syyskuussa 1925.

Olympiastadionin ja Uimastadionin takana olevaa Eläintarhan urheilukenttää on peruskorjattu usein. Viimeksi yleisurheilun vuoden 2012 EM-kisoja varten, jolloin se toimi harjoituskenttänä. Eläintarhan kenttä on edelleen suosittu yleisurheilijoiden harjoituspaikka – kentällä järjestetään myös urheilukilpailuja, esimerkiksi Viipurin Urheilijoiden toimesta.

SVUL eli Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (vuoteen 1961 saakka Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto) oli vuosina 1906–1994 toiminut urheilun ja liikunnan keskusjärjestö. Sen työtä jatkoi Suomen Liikunta ja Urheilu. Keskeistä toimintaa oli järjestää kansallisia mestaruuskilpailuja, joista yhtenä yleisurheilun Kalevan kisat. Yleisiä voimistelujuhlia SVUL järjesti yleensä kolmen vuoden välein; seitsemännet niistä siis Helsingissä vuonna 1921.

Lähteet:

MyHelsinki: https://www.myhelsinki.fi/fi/ -sivusto > Eläintarhan yleisurheilukenttä (19.7.2025)

Viipurin Urheilijat: https://www.viipurinurheilijat.fi -sivusto > Kilpailut ja tapahtumat (19.7.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Eläintarhan kenttä ja Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (19.7.2025)

Kaksi liechtensteinilaista maksimikorttia jalkapallon MM-kisoista 1982

Maksimikortilla tarkoitetaan postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmää, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen.

Liechtenstein juhlisti Espanjassa vuonna 1982 pidettyjä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja kolmen postimerkin sarjalla. Merkeissä on kolme eri jalkapallostadionia: Leitawies Triesenbergissä, Eschen/Mauren ja Rheinau Balzersissa. Sarjasta julkaistiin myös maksimikortit, joista kokoelmassani on tällä hetkellä kaksi. Julkaisupäivä oli 7. kesäkuuta 1982.

Eschenin/Maurenin jalkapallostadion sijaitsee Eschenissä Liechtensteinissa. Se avattiin vuonna 1975. Katettuja istumapaikkoja on 500 ja kokonaiskapasiteetti on 2000 katsojaa. Kyseessä on USV Eschen/Mauren -jalkapalloseuran kotikenttä. Liechtensteinin maajoukkueen kotikenttänä se toimi vuoteen 1998 asti.

Jalkapallon MM-kisat järjestettiin siis vuonna 1982 Espanjassa. Lopputurnaukseen 13.6.-11.7. tiensä selvitti 24 joukkuetta kaiken kaikkiaan 107 joukkueesta. Alkulohkoja oli kuusi, joista 12 maata pääsi neljään jatkolohkoon. Jatkolohkojen parhaat joukkueet etenivät pudotuspeleihin.

Välierissä Italia voitti Puolan maalein 2-0 ja Länsi-Saksa voitti Ranskan rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Pronssiottelussa Puola voitti Ranskan maalein 3-2. MM-kultaa pääsi juhlimaan Italia, joka onnistui maalinteossa Länsi-Saksaa vastaan kolmesti, kun taas Italian verkkoon osuttiin vain kerran.

Turnauksessa eniten maaleja (kuusi) viimeisteli Italian Paolo Rossi. Länsi-Saksan Karl-Heinz Rummenigge teki viisi maalia. Puolan Zbigniew Boniek ja Brasilian Zico onnistuivat maalinteossa kumpikin neljästi. Keskimäärin yhdessä ottelussa tehtiin alle kolme maalia ja yhteensä niitä syntyi koko turnauksessa 146. Yleisöä vuoden 1982 MM-kisoissa oli yhteensä yli 2,1 miljoonaa eli yli 40 000 katsojaa ottelua kohti.

Rheinaun jalkapallostadion sijaitsee Balzersissa Liechtensteinissa. Sen kokonaiskapasiteetti on 2000 katsojaa. Kyseessä on FC Balzers -jalkapalloseuran kotikenttä.

Lähteet:

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Sportpark Eschen-Mauren ja Sportplatz Rheinau (14.7.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1982 (14.7.2025)

Puolan vuosien 1934–1938 lunastusmerkkijulkaisu

Lunastusmerkit ovat merkkejä, joilla ilmaistaan lunastusmaksun maksaminen. Lunastusmaksu tulee kyseeseen, jos postilähetyksen lähettäjä ei ole maksanut vaadittua postimaksua ja posti huomaa sen. Voi esimerkiksi olla, että kirje onkin painavampi kuin mitä lähettäjä on arvioinut tai lähettäjä on käyttänyt postimerkkiä, jonka käypäisyys on jo päättynyt. Lunastusmaksu on usein korkeampi kuin pelkkä puuttuva postimaksu.

Puola on yksi niistä postihallinnoista, joka on julkaissut lunastusmerkkejä; osassa maista lunastusmaksun maksaminen on ilmaistu tavallisilla postimerkeillä. Puolan ensimmäiset lunastusmerkit ovat vuodelta 1919. Ne ovat päällepainettuja Itävallan lunastusmerkkejä.

Ennen vuosien 1934–1938 lunastusmerkkijulkaisua Puolassa ehti ilmestyä 89 lunastusmerkkiä. Stanley Gibbons luetteloi lunastusmerkit toisin kuin ainakin osa muista postimerkkiluetteloista – numerointi vastaa samoihin aikoihin ilmestyneitä postimerkkejä. Vuosien 1934–1938 julkaisu, jonka Stanley Gibbons -numerot ovat D301-D308, on tehty päällepainamalla (musta lisäpainama) vuosien 1924–1926 julkaisun lunastusmerkkejä.

20 grossin (päällepainama) / viiden złotyn merkki julkaistiin 6. elokuuta 1934. 50 grossin / kolmen złotyn merkki ilmestyi vuonna 1935. 15 grossin / kahden złotyn ja 20 grossin / yhden złotyn merkit julkaistiin 30. marraskuuta 1936. 25/40 grossin, 30/40 grossin ja 50/40 grossin merkit julkaistiin heinäkuussa 1937. Kymmenen grossin / kahden złotyn merkki ilmestyi vuonna 1938. Merkkien alareunassa lukeva DOPŁATA tarkoittaa lunastamista tai lisämaksua.

Puolan filateliaan voit tutustua tämän blogin tekstissä 27. tammikuuta 2024.

Lähde:

Stanley Gibbons Limited: Poland – 2nd Edition, Stamp Catalogue, 2023

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Europa 2020/2021 – Band 15: Osteuropa, 105. Auflage

Poczta Polska: https://filatelistyka.poczta-polska.pl

Polski Związek Filatelistów (PZF): https://zgpzf.pl

Bundesarbeitsgemeinschaft Polen im Bund Deutscher Philatelisten (BDPh): www.arge-polen.de

The Polonus Polish Philatelic Society: https://polonus.org

The Polish-Canadian Coin & Stamp Club ”Troyak”: https://troyakclub.com

Filatelistina käymässä Hämeenlinnan Myllärinkadun kirpputoreilla

Kirpputorit ovat mainioita paikkoja myös keräilijöille. Niinpä päätin yhtenä heinäkuisena torstaina pyöräillä Turengista kahdelle hämeenlinnalaiselle kirpputorille, jotka ovat Myllärinkadulla Kantolan kaupunginosassa. Kantolasta löytyy ainakin kaksi muutakin kirpputoria; toki kirpputoreja on muuallakin Hämeenlinnassa.

Kirppis Nasta Mesta on osoitteessa Myllärinkatu 10 C, 13110 Hämeenlinna. Filatelistin kannalta tarjonta oli melko vaatimatonta. Uudempia postikortteja oli jonkin verran myynnissä, mutta muuten törmäsin yksittäiseen kuorinippuun. Kirppis Nasta Mesta löytyy Facebookista.

Kantolan Kellari on osoitteessa Myllärinkatu 10 E, 13110 Hämeenlinna. Sieltä löytyi yksi myyntipaikka, joka oli täynnä filateliaa: postimerkkileikettä, kotimaisia ja ulkomaisia postilähetyksiä (myös ehiöitä ja ensipäivänkuoria) sekä postikortteja. Kaikki taisi maksaa vain 50 senttiä kappaleelta. Itse löysin kokoelmiini 14 suomalaista ei-viestillistä ketjuleimaa ja kaksi Liechtensteinin maksimikorttia, joissa aiheena on jalkapallon MM-kisat Espanjassa vuonna 1982.

Muiden alojen keräilijöille kummallakin kirpputorilla oli enemmän tarjontaa. Näin muun muassa keräilykortteja, kuten jääkiekko- ja jalkapallokortteja, vinyylilevyjä, kirjoja sekä lasitavaraa ja keramiikkaa. Koska kerään muutakin kuin filateliaa, niin päädyin ostamaan kolme jääkiekkokorttia HPK:ssa pelanneista Riku Hahlista, Josh Holdenista ja Juuse Saroksesta.

Jos asut Hämeenlinnassa tai olet siellä käymässä, suosittelen piipahtamaan erityisesti Myllärinkadun kirpputoreilla. Kummaltakin kirpputorilta löytyy vaikka mitä.

Lähteet:

Hämeenlinnan kaupunki: https://www.hameenlinna.fi/matkailu-ja-tapahtumat/ostokset-hameenlinnassa/kiinnostavimmat-kirpputorit/ ja https://www.hameenlinna.fi/kohdekortit/kirppis-nasta-mesta/ (10.7.2025)

Kantolan Kellari Oy: https://www.kantolankellari.fi -sivusto (10.7.2025)

Uusia havaintoja Suomen pikajakelulipukkeista, osa 1

Tässä blogissa julkaistiin vuonna 2024 kirjoitussarja Suomen pikajakelupostista. Sen toisessa osassa kerrottiin käytössä olleista pikajakelulipukkeista.

Päätyypistä 8 on löytynyt uusi alatyyppi (8c), jossa himmeä paperi on punertavanoranssi. Kehyksen koko on 38,8 mm x 18 mm ja lipukkeessa on väritön läviste 4. Havainto koskee päivämäärää 2.4.1951. Kuva: Tuomas Salminen.

Päätyypistä 12 on löytynyt alatyyppi (12b), jossa paperi on vaaleanpunaisenoranssi ja siinä aksentti on enemmän oikealla kuin alatyypissä 12a (aiempi päätyyppi). Kehyksen koko on 33 mm x 18,4 mm ja lipukkeessa on musta läviste 9,3. Havainto koskee päivämäärää 9.5.1946. Kuva: Tuomas Salminen.

Nyt filatelisti Tuomas Salmiselta on saatu uusia havaintoja pikajakelulipukkeista. Alla on esitetty keltaisella taustavärillä uudet havainnot arkkeina painetuista pikajakelulipukkeista.

Suomessa käytössä olleet arkkeina painetut pikajakelulipukkeet, päätyypit 1-7. Klikkaamalla kuvaa saat sen näkymään suurempana.

Suomessa käytössä olleet arkkeina painetut pikajakelulipukkeet, päätyypit 8-14. Klikkaamalla kuvaa saat sen näkymään suurempana.

Jos sinulla on uusia havaintoja suomalaisista pikajakelulipukkeista, voit kertoa havaintosi sähköpostilla osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com.

Lähteet:

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin tekstissä 27. toukokuuta 2024 luetellut lähteet

Tuomas Salminen

Tanskan rautatiemerkit: Mariager-Fårup-Viborg Jernbane ja sen merkit

Mariager-Fårup-Viborg Jernbane (MFVJ) oli yksityinen rautatie, joka otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 1927. Kuitenkin jo vuonna 1905 oli ehdotettu, että junalla voisi kulkea Onsild Stationsbystä Randers–Aalborg-rataa pitkin Mariageriin ja sieltä edelleen Norupiin Randers–Hadsund-rataa pitkin. Rautatielakiin vuodelta 1908 sisällytettiin kaksi eri vaihtoehtoa Mariagerin saamiseksi osaksi rataverkkoa; laissa huomioitiin myös rautatie Viborgista Fårupiin.

Asia ei kuitenkaan edennyt toivotusti. Vuoden 1918 rautatielaissa oli rataosuudet Viborgista Fårupiin ja Fårupista Mariageriin. Yksinoikeus Mariager–Fårup-radalle annettiin 16. elokuuta 1919 ja ja Viborg–Fårup-rata sai yksinoikeuden 22. joulukuuta 1919. Vihdoin vuonna 1922 edellä mainittujen kahden radan rakentaminen alkoi.

Mariager oli aikoinaan oma kuntansa Pohjois-Jyllannissa, mutta vuonna 2007 siitä tuli osa Mariagerfjordin kuntaa, kun Ardenin, Hadsundin, Hobron ja Mariagerin kunnat yhdistyivät. Uuden kunnan asukasluku on noin 41 700. Mariagerissa asuu noin 2500 ihmistä.

Myöskään Fårup ei ole enää itsenäinen kunta, vaan se on nykyään osa Keski-Jyllannissa sijaitsevaa Randersin kuntaa. Fårupissa asuu noin tuhat ihmistä, kun Randersin kunnan asukasluku on noin 97 900.

Viborgin kunta on sen sijaan edelleen olemassa, mutta sekin laajeni vuoden 2007 kuntauudistuksessa. Keski-Jyllannissa sijaitsevassa Viborgissa asuu noin 96 800 ihmistä, joista noin 39 200 asuu Viborg-nimisessä keskustaajamassa.

Mariager-Fårup-Viborg Jernbane -rautatien pituus oli yhteensä 58,4 kilometriä. Rautatien rahtiliikenteestä merkittävä osuus oli hiilikuljetuksilla Mariagerin satamasta Viborgin kaasulaitokselle ja Viborgin polttoaineyhtiölle. Viborg–Fårup-radalla liikenne päättyi 29. toukokuuta 1965 pois lukien tavaraliikenne, joka jatkui 31. maaliskuuta 1966 asti. Mariager–Fårup-radalla liikenne päättyi 31. maaliskuuta 1966 pois lukien tavaraliikenne, joka jatkui vuoteen 1985 saakka.

Tanskassa rautatiemerkkejä on ollut käytössä monella rautatiellä, myös MFVJ:lla oli käytössä omia merkkejä. Sen rautatiemerkkejä tunnetaan ainakin lähes 30 erilaista. Osassa merkeistä on uusi maksuarvo, joka on ilmaistu päällepainamalla.

Mariager-Fårup-Viborg Jernbane -merkkejä on myös BILRUTERNE-tekstillä ja linja-auton kuvalla. Se viittaa siihen, että niiden osalta kyse on autopakettimerkeistä tai että ainakin osan matkaa lähetykset ovat kulkeneet linja-auton kyydissä.

Tanskassa rautatiemerkkeihin ja muihin vastaaviin merkkeihin keskittynyt yhdistys on Dansk Fragt- og Banemærkeklub. Sen kotisivut ovat osoitteessa www.fragtmaerker.dk. Kyseinen postimerkkikerho on julkaissut luettelon Katalog over Danmarks Jernbanefrimærker, joka on tiettävästi paras tietolähde myös Mariager-Fårup-Viborg Jernbanen osalta.

Rautatiemerkkien ystävien kannattaa erityisesti tutustua osoitteessa https://railwayphilatelicgroup.co.uk oleviin verkkosivuihin.

Lähteet:

Jernbanen.dk: https://www.jernbanen.dk -sivusto > Privatbaner (7.7.2025)

Paper Heritage: https://www.paperheritage.co.uk -sivusto > Rly Letter & Parcel Stamps > Denmark : Railway Stamps - List 3 (7.7.2025)

Wikipedia (https://da.wikipedia.org): artikkeli Mariager-Fårup-Viborg Jernbane (7.7.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Luettelo Tanskan taajamista, Mariagerfjordin kunta, Randersin kunta ja Viborgin kunta (7.7.2025)

Filatelistina kiertämässä Tampereen kirpputoreja

Kirpputorit ovat mainioita paikkoja myös keräilijöille. Niinpä päätin yhtenä heinäkuisena lauantaina kiertää tamperelaisia kirpputoreja erityisesti filatelistin kannalta. Tampereelta löytyy ainakin yli kymmenen erilaista kirpputoria, joista osa keskustassa ja osa vähän kauempana.

Radiokirppis on osoitteessa Laukontori 12, 33200 Tampere.

Itse kävin viidellä eri kirpputorilla, mutta filatelistin kannalta tarjonta oli melko vaatimatonta; toki uudempia postikortteja oli jonkin verran myynnissä, mutta muuten törmäsin lähinnä kenttäpostikuoriin ja postimerkkileikkeeseen. Tilanne voi luonnollisesti muuttua, koska riittää, että yksikin filatelisti päättää myydä ylimääräisiä kohteitaan kirpputorilla tai lahjoittaa niitä hyväntekeväisyyteen.

Kirpputori Tarina on osoitteessa Laukontori 4, 33200 Tampere.

Laukontorilta löytyy kaksi kirpputoria. Melkein 30 vuotta samassa paikassa toimineella Radiokirppiksellä on noin 200 itsepalvelupöytää. Kirpputori Tarina sijaitsee kahdessa kerroksessa ja se on myös itsepalvelukirpputori.

Toisen aarre on osoitteessa Papinkatu 20, 33200 Tampere.

Yksi Tampereen suurimmista kirpputoreista on Toisen aarre (entinen Kodin Kakkonen) – neliömetrejä on yli tuhat, joten valikoima on laaja. Toisen aarre on lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta.

Tampereella Fida seconhand on osoitteessa Kuninkaankatu 22, 33210 Tampere.

Fida secondhand -myymälöitä on Suomessa useita ja yksi niistä sijaitsee Tampereella. Tuottoja käytetään avustus- ja lähetystyöhön. Läheltä Fidaa löytyy toinen second hand -myymälä; Sopimusvuori ry:n Kierrätystorin tuotot menevät paikallisen mielenterveys- ja päihdetyön hyväksi.

Kierrätystori on osoitteessa Puutarhakatu 17, 33210 Tampere.

Vaikka filatelisti ei välttämättä onnistuisi tekemään löytöjä tamperelaisilta kirpputoreilta, niin muiden alojen keräilijöille tarjontaa on enemmän. Omalla kirpputorikierroksellani näin muun muassa keräilykortteja, kuten jääkiekko- ja jalkapallokortteja, vinyylilevyjä, kirjoja sekä lasitavaraa ja keramiikkaa.

Kaiken kaikkiaan, jos asut Tampereella tai olet siellä käymässä, suosittelen piipahtamaan paikallisilla kirpputoreilla. Myynnissä on kaikenlaista ja usealla kirpputorilla voi myös nauttia kupillisen kahvia.

Lähteet:

Fida secondhand: https://fida.fi/fida-secondhand/ -sivusto (6.7.2025)

Kirpputori Tarina: https://kirpputoritarina.fi -sivusto (6.7.2025)

Radiokirppis: https://radiokirppis.fi -sivusto (6.7.2025)

Sopimusvuori ry: https://www.sopimusvuori.fi/tuotteet-ja-palvelut/kierratystori/ (6.7.2025)

Toisen aarre yhtiöt: https://www.toisenaarre.fi -sivusto 6.7.2025)

Visit Tampere: https://visittampere.fi/artikkelit/kivoimmat-kirpputorit/ (6.7.2025)

Thaimaassa kansainvälinen Thailand 2025 -postimerkkinäyttely elokuussa

Bangkokissa Thaimaassa järjestetään 8.-12. elokuuta Thailand 2025 -postimerkkinäyttely, joka on kansainvälinen Aasian laajuinen näyttely. Samassa yhteydessä pidetään Thaimaan kolmas kansainvälinen numismaattinen tapahtuma. Thailand 2025 -näyttelyn verkkosivut ovat osoitteessa https://thailand-2025.com.

Lähde:

Thailand 2025: https://thailand-2025.com -sivusto (3.7.2025)

Puolassa omistettiin postimerkki Salt Lake Cityn talviolympialaisille – Adam Małyszin olympiamitalit pääsivät erikoispainokseen

Puolassa julkaistiin 8. helmikuuta 2002 postimerkki, joka omistettiin samana päivänä avatuille Salt Lake Cityn talviolympialaisille. Merkin suunnitteli J. Konarzewski ja se painettiin fosforoivalle paperille. Urheilulajeista kuvattuina ovat laskettelu, ampumahiihto, taitoluistelu ja mäkihyppy. Postimerkin Stanley Gibbons -numero on 3973.

Salt Lake Cityn, joka on kaupunki Yhdysvalloissa, talviolympialaiset kestivät 24. helmikuuta saakka. Urheilulajeja oli 15 ja olympialaisiin osallistui 2399 urheilijaa 77 eri maasta. Mitalitaulukon paras oli Norja, joka saavutti 13 kultaa, viisi hopeaa ja seitsemän pronssia; mitalien määrässä edellä olivat kuitenkin Saksa (36 mitalia, joista 12 kultaisia) ja Yhdysvallat (34 mitalia, joista kymmenen kultaisia). Puolan saldo oli yksi hopea ja yksi pronssi.

Molemmat Puolan mitalit voitti mäkihyppääjä Adam Małysz. Siksi ei ole yllätys, että Salt Lake Cityn talviolympialaisille omistetusta postimerkistä julkaistiin myös erikoispainos. Itse postimerkki ei muuttunut, mutta sen viereen painettiin postimerkkiä muistuttava merkki, jossa kerrotaan Małyszin saavuttamista mitaleista.

Małysz oli suurmäessä toinen ja normaalimäessä kolmas. Adam Małysz voitti vielä kaksi hopeamitalia Vancouverin vuoden 2010 talviolympialaisista. MM-kisoista vuosilta 2001–2011 hänellä on neljä kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi. Mäkihypyn maailmancupissa Małysz hyppäsi kaudet 1995–2011 – tuloksena neljän kokonaiskilpailuvoiton lisäksi 39 yksittäistä voittoa ja 92 palkintokorokesijoitusta.

Puolan filateliaan voit tutustua tämän blogin tekstissä 27. tammikuuta 2024.

Lähteet:

Stanley Gibbons Limited: Poland – 2nd Edition, Stamp Catalogue, 2023

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Adam Małysz, Talviolympialaiset 2002 ja Vuoden 2002 talviolympialaisten mitalitaulukko (30.6.2025)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Europa 2020/2021 – Band 15: Osteuropa, 105. Auflage

Poczta Polska: https://filatelistyka.poczta-polska.pl

Polski Związek Filatelistów (PZF): https://zgpzf.pl

Bundesarbeitsgemeinschaft Polen im Bund Deutscher Philatelisten (BDPh): www.arge-polen.de

The Polonus Polish Philatelic Society: https://polonus.org

The Polish-Canadian Coin & Stamp Club ”Troyak”: https://troyakclub.com