Kaikissa postikorteissa on kuvattuna Hämeenlinnan kirkko, joka sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa torin laidalla. Se on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pääkirkko. Kolmessa kortissa kirkko on kuvattu ulkoapäin ja yhdessä kortissa on kuva kirkon sisätiloista.
Kahdesta ensimmäisestä kortista ylempi postikortti on käyttämätön. Siitä erikoisen tekee tarttuma eli kortin taustapuolen teksti ja kuva vaakunasta on tarttunut kortin kuvapuolelle. Kortin on kustantanut A. Alopaeus.
Kahdesta ensimmäisestä kortista alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 15. kesäkuuta 1910. Vastaanottajana on ollut rouva Amanda Lönnqvist Harjavallasta.
Kahdesta jälkimmäisestä kortista ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 25. elokuuta 1947. Kortti on kulkenut postissa, mutta ajan saatossa postimerkki on irronnut; kuitenkaan kortille kiinnitetty kirjeensulkija ei ole irronnut. Vastaanottajana on ollut opettaja Lyyli Syväniemi Rautjärveltä. Kortin numeroltaan 01026 on kustantanut ROY, joka on todennäköisesti Rautatiekirjakauppa Oy.
Kahdesta jälkimmäisestä kortista alempi postikortti on päivätty Hämeenlinnassa 7. elokuuta 1943 ja leimattu kenttäpostikonttorissa 9. elokuuta 1943. Koska kyse on ollut kenttäpostista, postimerkkiä ei ole tarvittu. Vastaanottajana on ollut Salme Alaro Lohjalta. Kortin numeroltaan 01027 on kustantanut ROY, joka on todennäköisesti Rautatiekirjakauppa Oy.
Hämeenlinnan kirkosta ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta löytää lisää tietoa verkkosivuilta www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.
Merkittävä kustavilaisen klassismin edustaja valmistui vuonna 1798
Evankelis-luterilaisen Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pääkirkkona toimiva Hämeenlinnan kirkko valmistui vuonna 1798. Sen suunnitteli ranskalainen arkkitehti ja taidemaalari Louis Jean Desprez vuonna 1789 ja kirkon rakentaminen alkoi kolme vuotta myöhemmin. Kirkko edustaa kustavilaista klassismia. Ruotsin kuningas Kustaa III, joka päätti kaupungin siirrosta sen nykyiselle paikalle, ihaili Rooman Pantheonia, joten kirkko suunniteltiin muistuttamaan sitä.
Vuonna 1831 puinen kellotapuli tuhoutui kaupungin palossa, joten kuusi vuotta myöhemmin valmistui kellotorni sakastin yhteyteen. Vuonna 1892 tapahtui kirkon laajentaminen ristikirkoksi Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan – samassa yhteydessä sisustus purettiin ja kirkko sai lehterit.
Seuraavan kerran Hämeenlinnan kirkon sisustusta uudistettiin vuonna 1912, jolloin suunnitelmista vastasi Ilmari Launis. Kirkko sai seinä- ja lasimaalaukset, jotka kuitenkin poistettiin noin 50 vuotta myöhemmin peruskorjauksen myötä. Vuoden 1964 peruskorjauksen suunnitteli Aarno Ruusuvuori – hän halusi sisustuksen vastaavan mahdollisimman paljon alkuperäistä sisustusta.
Hämeenlinnan kirkkoon mahtuu istumaan noin 750 henkilöä. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin ja se lahjoitettiin vuonna 1892. Taulussa Vapahtaja ilmestyy Maria Magdalenalle pääsiäisaamuna. Liturgiset kirkkotekstiilit ovat vuodelta 1987; ne suunnitteli tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärvi ja valmisti Fredrika Wetterhoff -säätiön kutomo. Kirkon 200-vuotisjuhliin valmistui lehterikaiteen taidetekstiili. Urut ovat vuodelta 2003 ja ne on valmistanut saksalainen urkurakentamo Georges Heintz.
Hämeenlinnan kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia, kastetilaisuuksia, konfirmaatioita ja häitä sekä muita tapahtumia, kuten konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia. Kirkkoon pääsee tutustumaan muutenkin ja kesäisin paikalla on myös opas tiettyinä päivinä.
Lähteet:
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta: https://www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi -sivusto > Kirkot ja tilat > Kirkot ja kappelit > Hämeenlinnan kirkko (26.10.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hämeenlinnan kirkko, Louis Jean Desprez ja Rautakirja (26.10.2025)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti