Tutkimusprojekti Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista – tietoja päivitetty tammikuussa 2026

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen tutkimustietoa Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista. Tieto pohjautuu blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaan sekä kirjallisiin lähteisiin. Myös tieto muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin skannattu kuva ketjuleimakohteestasi (1:1 -koossa) sähköpostilla osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com. Ilmoita samalla pyöreän leimaosan halkaisija sekä ketjumaisen leimaosan pituus ja leimaväli. Sivun tietoja on päivitetty viimeksi tammikuussa 2026.

Helsingin ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Kyseessä on Aapo Kortteen kokoelman vanhin ei-viestillinen ketjuleima. Helsingistä 11. lokakuuta 1906 Viipuriin lähetetty kirje.

Ketjuleimalla tarkoitetaan postileimaa, joka tavallisesti ulottuu postilähetyksen vasemmasta reunasta sen oikeaan reunaan. Ketjuleima koostuu pyöreistä leimaosista, jotka yhdistyvät ketjumaisilla leimaosilla. Ketjumainen osa voi olla esimerkiksi suoria viivoja, katkoviivoja tai aaltoviivoja; tyypillisesti viivoja on 4-8 allekkain.

Helsingin ketjuleimasta, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa, tunnetaan variantti, jossa ketjumaista leimaosaa ei ole ollenkaan. Kuvassa olevalla postikortilla variantti on kahteen kertaan, koska keskellä päivämääränä on 14.7.1916 ja sivuilla päivämääränä on 15.7.1916. Helsinkiin lähetetty postikortti, joka on käynyt postisensuurissa, koska kortilla on 2. heinäkuuta 1916 päivätty violetti sensuurileima.

Pyöreässä leimaosassa lukee postitoimipaikan nimi (venäläisleimojen aikakautena jopa kolmella eri kielellä) ja päivämäärä sekä usein myös kellonaika. Pyöreä leimaosa vastaa kulloinkin käytössä ollutta postileimojen päätyyppiä, kuten venäläisleimat, siltaleimat ja pyöröleimat (kutsutaan myös postitorvileimoiksi).

Turun ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Turusta 13. huhtikuuta 1920 Myrskylään lähetetty kirje.

Ketjuleima on koneleima, koska sen leimaamiseen postilähetykselle on käytetty leimauskonetta. Suomessa sähkökäyttöiset leimauskoneet otettiin käyttöön vuonna 1906 – Helsingin, Turun ja Viipurin postitoimipaikat saivat ensimmäisinä oman leimauskoneen. Varhaisimmat leimaukset tunnetaan Helsingistä vuodelta 1906, Viipurista vuodelta 1907 ja Turusta vuodelta 1909. Tampereen ketjuleimojen varhaisin leimaus tunnetaan vuodelta 1913. Muissa postitoimipaikoissa leimauskoneet tulivat käyttöön itsenäisyyden aikana.

Tampereen ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa pyöröleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Tampereelta 20. kesäkuuta 1961 Genovaan Italiaan lentopostissa lähetetty kirje.

Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu modernit ketjuleimat, joissa on yksi pyöreä leimaosa ja yksi ketjumainen leimaosa. Ne tulivat käyttöön vuodesta 1981 alkaen. Myös viestilliset leimat ovat ketjuleimoja; niissä ketjumaisessa osassa on viivojen lisäksi tai niiden sijasta teksti ja joskus lisäksi kuva. Myös viestilliset leimat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Kemijärven ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa pyöröleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Kemijärveltä 27. kesäkuuta 1973 Hvidovreen Tanskaan lähetetty postikortti.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Leo Konu ja Lasse Nortesuo: Hämeenlinnan yksirenkaiset leimat, Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1988

Tuomas Piironen: Ketjuleimat 75 vuotta, Kurre 3/1981

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Ajatuksia Riihimäen ja Hyvinkään paikallis(posti)historiasta, 2023

Lauri Siivonen ja Vilho Niemi: Hämeenlinnan postileimat kyrillisestä siltaleimoihin (1812–1959), Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1980

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Turun Postimerkkikerho ry: Turun postin historiaa ja postileimoja, Turku 2004

Eino Turunen (Lapin lääni 14.12.2025)