Yksi suosituimmista aiheista postikorteissa on pääsiäinen – osittain siksi, että silloin lähetetään kolmanneksi eniten kortteja vuoden aikana. Mutta myös siksi, että pääsiäistä voi kuvata postikorteissa vaikka kuinka monella eri tavalla. Silti, aivan kuten joulunkin kohdalla, kaikki eivät tiedä, miksi pääsiäistä vietetään.
Aluksi täytyy kuitenkin kertoa, miksi itse kerään pääsiäisaiheisia postikortteja. Merkittävin syy siihen on, että menimme vaimoni kanssa naimisiin pääsiäisenä vuonna 2004. Valitettavasti, kuten voitte Taiteile ITE -blogistani lukea, emme pääse juhlistamaan 20-vuotishääpäivää.
Vasemmanpuoleinen postikortti:
Pääsiäistipu keinumassa ja pääsiäispupu sekä pajunkissoja. Hauskaa Pääsiäistä. No 4901/10.
Oikeanpuoleinen postikortti:
Pääsiäismuna täynnä setelinippuja, pääsiäistipu ja pajunkissoja. Hyvää Pääsiäistä. Kuvataide – Bildkonst. Kulkenut postikortti, kenttäpostia 19.4.1943.
Toinen tärkeä syy on se, miksi pääsiäistä vietetään. Sitä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi eli kyseessä on kristillinen juhla. Kirkoissa on ennen pääsiäistä hiljainen viikko, joka päättyy pitkäänperjantaihin: päivään, jolloin Jeesus ristiinnaulittiin. Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista ja sitä voidaan kutsua myös kärsimys- tai piinaviikoksi.
Pääsiäisviikko alkaa aina sunnuntaista
Vuosittain pääsiäistä vietetään eri ajankohtana, joka osuu 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välille. Pääsiäisviikko alkaa kuitenkin aina sunnuntaista. Suomessa viralliset pyhäpäivät ovat pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä. Pitkäperjantai on nimensä mukaisesti aina perjantai, pääsiäispäivä on aina sunnuntai ja toinen pääsiäispäivä on aina maanantai; usealla työpaikalla ne ovat vapaapäiviä.
Vasemmanpuoleinen postikortti:
Narsisseja. Hyvää Pääsiäistä! Paletti OVH 350/831001. Kulkenut postikortti, Helsinki 10.4.1990.
Oikeanpuoleinen postikortti:
Jeesus Kristus. Hyvää Pääsiäistä. PR kortti.
Joskus hiljaista viikkoa kutsutaan pääsiäisviikoksi, mutta kirkkovuoteen kuuluva pääsiäisviikko alkaa pääsiäissunnuntaista. Kumpikin, sekä hiljainen viikko että pääsiäisviikko, on tärkeä viikko pääsiäisen kannalta.
Kristinuskon tärkeimpiä asioita on Kristuksen ylösnousemus, koska ilman uskoa ylösnousemukseen ei kristillistä kirkkoa olisi olemassa. Siksi pääsiäinen on kristillisistä juhlista merkittävin. Jeesus kuoli ristillä sovittaakseen syntimme.
Jeesuksen haudassa oloa muistetaan hiljaisena lauantaina, joka on heti pitkäperjantain jälkeen. Ylösnoussut Jeesus ilmestyi opetuslapsille Emmauksen tiellä – tätä tapahtumaa juhlitaan toisena pääsiäispäivänä.
Palmusunnuntain, pitkäperjantain ja hiljaisen lauantain lisäksi hiljaisen viikon päivät ovat hiljaisen viikon maanantai, hiljaisen viikon tiistai, hiljaisen viikon keskiviikko ja kiirastorstai. Suomalaisessa kansanperinteessä päivien nimet ovat palmu- eli virposunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai sekä lankalauantai.
Ylempi postikortti:
Pääsiäismuna, pajunkissa ja kolme pääsiäistipua. Hyvää Pääsiäistä! toivoo: (kortin alalaitaan kirjoitettu käsin Onea Matildalle Toivoo K V). Postkarte – Carte postale. Weltpostverein – Union postale universelle. Sana postikortti on myös monella muulla kielellä.
Alempi postikortti:
Pääsiäistipu kuoriutumassa ja kaksi muuta pääsiäistipua. Hauskaa Pääsiäistä! Sarja D. No 323. Kulkenut postikortti, Lahti 1.4.1920.
Pääsiäinen on paitsi kristillisistä juhlista merkittävin niin myös vanhin; sitä tiedetään vietetyn jo 100-luvulla.
Pääsiäisperinteitä virpomisesta mämmiin
Suomalaisissa pääsiäispostikorteissa ovat yleensä aiheina Raamatun tapahtumien lisäksi erilaiset pääsiäisperinteet.
Palmusunnuntain perinteisiin kuuluu virpominen ovelta ovelle. Lapset käyvät virpomassa noidiksi ja muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina. Palkaksi he usein saavat makeisia. Virpomisella muistetaan palmunlehvätervehdyksiä, joilla osoitettiin Jeesukselle kunniaa Hänen matkallaan.
Pääsiäisen koristeita ovat pääsiäispuput ja -tiput, pajunkissat, rairuohot, narsissit sekä pääsiäismunat. Osa niistä liittyy uuden elämän syntyyn ja kevääseen. Pääsiäispyhien lähestyessä kaupat ovat täynnä erilaisia pääsiäiskoristeita – osa tykkää askarrella koristeensa itse.
Vasemmanpuoleinen postikortti:
Kana ja tipuja, pääsiäismunia ja pajunkissoja sekä kukka-asetelma. Muotoonleikattu postikortti. Hyvää Pääsiäistä. Paletti 32204. Original: Elisa Kanto. Kulkenut postikortti, Hämeenlinna 10.4.2006.
Oikeanpuoleinen postikortti:
Lapsi ja pääsiäismuna. Valokuvapostikortti. Hauskaa Pääsiäistä! 793/6. Kulkenut postikortti, Iisalmi 27.3. (vuosiluvusta ei saa selvää, Saarismallin postimerkki).
Myös ruoalla on erityinen merkitys pääsiäisen vietossa. Kukapa meistä ei olisi maistanut mämmiä, joka jakaa mielipiteitä vahvasti. Mämmistä puhuttaessa ei voi olla mainitsematta ex-hiihtäjä Juha Mietoa, joka syö mämmiä jopa 40 tuokkosta. Tuokkosta kutsutaan myös ropposeksi; se on pakkaus, joka sisältää noin 700 grammaa mämmiä. Muita pääsiäisruokia ovat esimerkiksi munamaito, lammaspaisti ja pasha. Pääsiäisen yhteydessä on mainittava myös suklaa.
Pääsiäisperinteisiin kuuluvat lisäksi musiikki, näytelmät ja Pohjanmaalla pääsiäiskokko.
Pääsiäiskirjeistä ja -runoista siirryttiin vähitellen postikortteihin
1820-luvulta alkaen käytettiin tuohilevyä tai paperinpalaa pääsiäistervehdykseen. Lapset lähettivät pääsiäiskirjeitä ja -runoja toisilleen pääsiäislauantaina. Kirjeen tai runon toimittaminen tapahtui salaa, koska tarkoitus oli, että se olisi peräisin noidalta.
Vasemmanpuoleinen postikortti:
Pääsiäismunien maalausoperaatio kesken. Urakka – Ett drygt jobb. Design Virpi Pekkala. Posti.
Oikeanpuoleinen postikortti:
Pääsiäismuna, -pupu ja -kana. Postikortti, jonka voi itse värittää. Hyvää pääsiäistä! Glad påsk! ”Voit tulostaa tämän kuvan väritettäväksi myös osoitteesta: posti.fi/kortit. Aidot asiat ovat harvoin korvattavissa sähköisesti. Tunteet eivät koskaan.” Posti.
Pääsiäiskirjeistä ja -runoista siirryttiin pääsiäispostikortteihin 1800-luvun lopulla. Aluksi pääsiäiskortteja oli sekä mustavalkoisia että värillisiä. 1900-luvun alussa postikorteissa alettiin käyttää mustavalkoisia valokuvia, jotka joskus väritettiin elävämmän vaikutelman aikaansaamiseksi.
Pääsiäinen on kolmanneksi suosituin korttisesonki. Sen edelle menevät joulu ja ystävänpäivä. Pääsiäiskorttien lähettäminen on ollut suosituinta 1900-luvun alkupuolella ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen 1960-luvulle saakka. 1990-luvulta alkaen on taas lähetetty enemmän pääsiäiskortteja.
Pääsiäispostikortteja on julkaistu maailmanlaajuisesti paljon. Toisin sanoen on turha kuvitella, että saisi mitenkään kerättyä niitä kaikkia. Moni keskittyy tietyn maan pääsiäiskortteihin tai vanhoihin pääsiäiskortteihin. Itse ostan niitä harvakseltaan, lähinnä kuva-aiheen perusteella. Minulle ei ole väliä kortin maalla, iällä tai harvinaisuudella.
Vasemmanpuoleinen postikortti:
Kaksi hiirtä ja pajunkissoja. Postikortin on piirtänyt Marjaliisa Pitkäranta. Neljä vuodenaikaa: Kevät. Annansilmät. Kulkenut postikortti, Helsinki 8.4.1998.
Oikeanpuoleinen postikortti:
Lapsi syömässä mämmiä tuokkosesta sekä muutama tipu ja pajunkissoja. God Påsk. Kuvataide – Bildkonst. 365/10.
Hyvää pääsiäistä! Glad påsk! Happy Easter!
Lähteet:
Jussi Latvala: Juha Miedon neuvot pääsiäisen mämmiövereihin: Jätä ruisleipä pois, syö kokonaisia ”ropehellisia”; Yle ja YleX 24.3.2016 (https://yle.fi -sivusto, 3.3.2024)
Helena Pärssinen: Tipuja, munia, jäniksiä, noitia ja muita pääsiäisen symboleita postikorteissa; Postimuseon blogi 28.3.2023 (https://www.postimuseo.fi/blogi/, 2.3.2024 ja 3.3.2024)
Suomen evankelis-luterilainen kirkko: https://evl.fi -sivusto > Tutki uskoa > Sanasto > Pääsiäinen (3.3.2024)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hiljainen viikko (3.3.2024) ja Pääsiäinen (2.3.2024 ja 3.3.2024)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti