Suomen rautatiemerkit: Jokioisten rautatie ja sen merkit

Jokioisten rautatie tunnetaan myös Jokioisten–Forssan rautatienä, joka otettiin käyttöön liikenteelle vuonna 1898. Se oli kapearaiteinen rautatie (raideleveys 750 millimetriä) välillä Humppila–Forssa. 9. joulukuuta 1898 radalla alkoi väliaikainen rautatieliikenne ja 25. lokakuuta 1899 alkoi yleinen tavara- ja henkilöliikenne.

Kymmenen markan sininen merkki vuoden 1930 julkaisusta.

Miksi rautatien nimessä on Jokioinen, kun rata kulki Humppilasta Forssaan? Siksi, että rata kulki Jokioisten kautta ja siksi, että rautatieyhtiön pääomistajana toimi vuoteen 1918 saakka Jokioisten kartano. Kartanolta yhtiön omistus siirtyi Suomen valtiolle.

Radan päälinjalla oli pituutta 22,4 kilometriä, sivu- ja syrjäraiteineen pituutta kertyi yhteensä 25,7 kilometriä. Aluksi liikennepaikkoja oli viisi: Humppilan, Jokioisten ja Forssan lisäksi Minkiö sekä seisake Jokioisten kartanon kohdalla. Uusia seisakkeita otettiin 1930-luvulla käyttöön noin kymmenen. Koska Forssassa erityisesti kangasteollisuus ja Jokioisilla erityisesti metalliteollisuus tarvitsivat kuljetuksiin rautatietä, oli tavaraliikenteellä olennainen merkitys radalle. Vilkkain vuosi oli sotavuosi 1940, jolloin kuljetettiin 90 000 tonnia tavaraa.

20/4 markan punainen merkki. Kuvassa on vasemmalta oikealle pienikokoinen (1953), keskikokoinen (1951) ja isokokoinen (1946) päällepainama.

Matkustajia oli enimmillään yli 400 000, vuosi oli 1945. Vertailun vuoksi voi kertoa, että vuonna 1914 toisessa luokassa oli noin 2900 matkustajaa ja kolmannessa luokassa noin 44 300 matkustajaa.

Henkilöliikenne loppui radalla vuonna 1954 ja tavaraliikenne 20 vuotta myöhemmin. Osa alkuperäisestä Jokioisten rautatiestä on nykyään museokäytössä. Jokioisten Museorautatiellä pääsee matkustamaan kesäisin.

30/10 markan violetinruskea merkki, joka ilmestyi vuonna 1948.

Jokioisten rautatiellä on vuosien saatossa, ennen museorautatieaikaa, ollut käytössä yhdeksän höyryveturia, neljä moottoriveturia ja kaksi moottorivaunua. Ensimmäiset höyryveturit olivat yhdysvaltalaisten yritysten valmistamia märkähöyryvetureita, joissa kattilasta tuleva höyry ei käy välillä tulistimessa. Siksi ne ovat tulistinhöyryvetureita epätaloudellisempia ja heikkotehoisempia.

Moottorivetureista kolme ensimmäistä ostettiin vuonna 1960 Loviisan–Vesijärven rautatieltä, kun ne kävivät siellä tarpeettomiksi leveäraiteistamisen johdosta. Neljäs moottoriveturi ostettiin Hyvinkään–Karkkilan rautatieltä, kun toiminta siellä päättyi vuonna 1967. Vuosina 1930 ja 1932 käyttöön otetut moottorivaunut valmisti Valtionrautateiden Pasilan konepaja.

Ensimmäiset rautatiemerkit 1899 – ehdotemerkkejä vuotta aiemmin

40 markan musta merkki vihreällä paperilla. Arvomerkinnässä on keskikokoiset numerot. Merkki ilmestyi vuonna 1950.

Jokioisten rautatien ensimmäiset rautatiemerkit ilmestyivät vuonna 1899. Edelliseltä vuodelta tunnetaan kuitenkin ehdotemerkkejä. Kaj Hellmanin ja Björn-Eric Saarisen Suomen rautatiepakettimerkkien kirjan mukaan päätyyppejä on 75 erilaista. Vaikka alla julkaisulla (käytetään myös nimitystä malli) viitataan tiettyyn vuoteen, se ei tarkoita, että kaikki julkaisun merkit olisivat ilmestyneet juuri kyseisenä vuonna.

Vuoden 1899 julkaisussa oli 25 pennin punainen ja 50 pennin vihreä merkki. Vuoden 1901 julkaisussa merkit olivat 20 penniä ruskea, 25 penniä ruskea, 25 penniä roosa, kolme markkaa kellanoliivi sekä päällepainamat kolme markkaa / 20 penniä kellanoliivi ja kolme markkaa / 25 penniä roosa.

30/3 markan vihreä merkki. Kuvassa on vasemmalla pienikokoinen päällepainama (1953) ja oikealla keskikokoinen päällepainama (1951). Merkistä ei tunneta isokokoista päällepainamaa.

Vuoden 1918 julkaisusta tunnetaan yhden markan sininen, kolmen markan sininen ja kolmen markan oranssi merkki; niissä teksti oli suomeksi ja ruotsiksi. Vuonna 1927 ilmestyi yhden markan sininen merkki, joka vastaa vuoden 1918 julkaisua, mutta teksti on vain suomen kielellä.

Vuodesta 1930 eteenpäin Jokioisten rautatien rautatiemerkit ovat kuva-aiheeltaan samanlaisia. Julkaisussa 1930 merkit olivat kolme markkaa sinertävänvihreä, neljä markkaa punainen, kuusi markkaa sininen, kuusi markkaa ruskea, kymmenen markkaa sininen, kymmenen markkaa keltainen ja kymmenen markkaa violetinruskea. Kyseiseen julkaisuun lasketaan mukaan myös 1940- ja 1950-luvuilla käyttöön tulleet päällepainamerkit; ne ovat 5/4 markkaa punainen, 5/6 markkaa keltainen, 15/3 markkaa vihreä, 20/4 markkaa punainen, 30/3 markkaa vihreä, 30/10 markkaa violetinruskea, 50/4 markkaa punainen, 50/6 markkaa sininen ja 75/10 markkaa sininen. Vuoden 1930 julkaisusta tunnetaan lisäksi ainakin 19 erilaista värikoevedosta.

50 markan musta merkki lohenpunaisella paperilla. Arvomerkinnässä on isokokoiset numerot. Merkki ilmestyi vuonna 1952.

Vuoden 1950 julkaisussa painatus tapahtui kaksivaiheisesti siten, että arvomerkintä painettiin erikseen. Tästä syystä merkkejä on pienillä, keskikokoisilla ja isoilla numeroilla. Viittä markkaa on musta painatus keltaisella paperilla, musta painatus sinisellä paperilla, vihreä painatus vaaleanvihreällä paperilla ja vihreä painatus sinisellä paperilla. Lisäksi julkaisuun kuuluvat seuraavat rautatiemerkit: 30 markkaa vihreä (valkoinen paperi), 40 markkaa musta (vihreä paperi), 50 markkaa musta (lohenpunainen paperi), 50 markkaa musta (lilankarmiini paperi), sata markkaa musta (oranssinkeltainen paperi), sata markkaa musta (vaaleanlohenpunainen paperi), sata markkaa vihreä (oranssinkeltainen paperi), sata markkaa vihreä (melkein valkoisesta sitruunankeltaiseen vaihteleva paperi), 200 markkaa musta (lohenpunainen paperi), 300 markkaa musta (valkoinen paperi) ja 500 markkaa musta (sitruunankeltainen paperi). Päällepainamamerkit ovat 40/10 markkaa sininen ja 200/4 markkaa punainen.

Viiden markan musta merkki keltaisella paperilla. Merkki ilmestyi vuonna 1953.

Jokioisten rautatien rautatiemerkkien viimeisessä julkaisussa (1963) päällepainettiin rahanuudistuksesta johtuen aiemmin ilmestyneitä merkkejä. Tekstin mk päälle painettiin kirjain P tarkoittaen penniä. Merkit olivat viisi penniä/markkaa vihreä (sininen paperi), 20/4 penniä/markkaa punainen, 30 penniä/markkaa vihreä (valkoinen paperi), 40 penniä/markkaa musta (vihertävä paperi), 50 penniä/markkaa musta (lila paperi), sata penniä/markkaa vihreä (sitruunankeltainen paperi), 200 penniä/markkaa musta (lohenpunainen paperi), 300 penniä/markkaa musta (valkoinen paperi) ja 500 penniä/markkaa musta (vaaleankeltainen paperi).

Neljässä viimeisessä päätyypissä on myös päällepainama, mutta poikkeuksena aiempiin päällepainamiin on, että kyseessä on musta suorakaide. Sillä peitettiin vanhan arvomerkinnän nollat, jolloin sadan, 200, 300 ja 500 markan merkeistä saatiin yhden, kahden, kolmen ja viiden markan merkit.

Viiden markan musta merkki sinisellä paperilla. Arvomerkinnässä on isokokoinen numero. Merkin tiedetään ilmestyneen vuonna 1954, koska arkki on hammastettu kokonaan. Vuonna 1956 kyseinen merkki on ilmestynyt siten, että arkin ulkoreunat ovat hammastamatta, jolloin merkistä voi olla esimerkiksi kaksi sivua hammastamatta.

Lähteet:

Kaj Hellman ja Björn-Eric Saarinen: Suomen rautatiepakettimerkit – The Railway Parcel Stamps of Finland, Oy Kaj Hellman Ltd, Lahti 1993

Jokioisten Museorautatie: https://www.jokioistenmuseorautatie.fi -sivusto > Matkailija > Historia (23.3.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Jokioisten rautatie ja Märkähöyryveturi (23.3.2024)