Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.
Kummassakin postikortissa on kuvattuna Aulangon Joutsenlampi. Kuvissa näkyy myös Joutsenlammen läheisyyteen rakennettu goottilaistyylinen Ruusulaakson (Rosendal) paviljonki.
Ylempi postikortti on päivätty 5. joulukuuta 1904. Kortti on kulkenut postissa, mutta ajan saatossa postimerkki on irronnut. Vastaanottajana on ollut neiti Anna Salenius Helsingistä. Kortti on saapunut perille 7. joulukuuta 1904. Kortin on kustantanut hämeenlinnalainen Lähetys Kirjakauppa.
Alempi postikortti on päivätty 21. huhtikuuta 1902. Vastaanottajana on ollut neiti Vieno Sundelin Riihimäeltä. Kortti on kulkenut nyrkkipostissa; nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirja- ja Paperikauppa.
Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.
Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä
Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä, tenniskentät ja näkötorni.
Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon näkötornilla, joka valmistui vuonna 1907. Näkötornin huipulta pääsee ottamaan valokuvia yhdestä Suomen kansallismaisemasta; tornissa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Golfkenttä (Aulangon Eversti) on puolestaan otettu käyttöön vuonna 1940 ja se on yksi maamme vanhimmista golfkentistä.
Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulagolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.
Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.
Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.
Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Kylpylä hotellin läheisyyteen valmistui vuonna 2006. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.
Joutsenlampi on osa Aulangon puistometsää
Aulangon puistometsään rakennettiin vuonna 1887 keinotekoinen lampi, joka tunnetaan Joutsenlampena. Nimi tullee keskellä lampea olevasta tekosaaresta, joka on tehty joutsenia varten. Tosin kyseessä on toinen Joutsenlampi, koska ensimmäinen rakennettiin vuonna 1885 ja tämä toinen rakennettiin ensimmäisen lammen ja Aulangonvuoren väliselle alueelle.
Joutsenlammen läheisyydessä oleva Ruusulaakson paviljonki on rakennutettu Hugo Standertskjöldin toimesta. Se rakennettiin rouvien ja herrojen vilvoittelupaikaksi. Paviljongin edessä olleelta laiturilta pääsi soutelemaan. Paviljonki peruskorjattiin vuosina 2010–2011.
Mutta mistä nimitys Ruusulaakso tulee? Se tulee siitä, että paviljonkia ympäröivälle alueelle istutettiin jalopuita ja ruusuja. Ruusut eivät kuitenkaan menestyneet toivotusti. Aulangolla vieraillessa kannattaa ehdottomasti käydä myös Joutsenlammella.
Lähteet:
Aulangon Tornikahvila (Tuulin Tornikahvila Oy): https://www.aulangontornikahvila.fi -sivusto > Puistometsä > Ruusulaakson paviljonki (1.5.2025)
Kirjastot.fi; Digi – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa: https://digi.kirjastot.fi -sivusto > Joutsenlampi-haku > Aineistot Aulangon Joutsenlampi sekä 2nen Joutsenlampi ja Rosendal (1.5.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulanko, Hugo Standertskjöld, Joutsenlampi (Hämeenlinna) ja Katajiston kartano (1.5.2025)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti