Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaosto saa Åland Postin joulumerkkiapurahan 2025

Åland Postilla on ilo luovuttaa 1500 euron apuraha, joka on saatu vuoden 2025 joulumerkkien myynnistä, Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaostolle. Avustuksella tuetaan ahvenanmaalaisten palokuntanuorten osallistumista tänä kesänä Suomessa järjestettävälle kansainväliselle palokuntaleirille – kohtaamispaikkaan, joka vahvistaa sekä yhteisöllisyyttä että osaamista.

Joka vuosi myynnistä saatu tuotto jaetaan paikallisille hankkeille ja yhdistyksille. Tänä vuonna tuen saajana on Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaosto.

– Olemme erittäin iloisia saadessamme vastaanottaa tämän vuoden joulumerkkiapurahan. Se on tervetullut lisä nuorisotoimintaamme. Käytämme avustusta muun muassa Ahvenanmaan palokuntien yhteiseen matkaan Maskussa järjestettävälle kansainväliselle palokuntaleirille tänä kesänä, kertoo Simon Söderlund, nuorisojaoston toiminnanjohtaja.

Åland Post luovutti kunniakirjan ja kukat nuoristyöntekijä Gustaf Erikssonille ja toiminnanjohtaja Simon Söderlundille (oikealla). Kuva: Åland Post.

Gustaf Eriksson on yksi liiton kahdesta nuoriso-ohjaajasta yhdessä Ella Hilanderin kanssa. He avustavat toiminnanjohtajaa käytännön työssä.

– Meitä on noin 100 nuorta, jotka olemme säännöllisesti aktiivisia vapaaehtoisten palokuntien nuorisoryhmissä Ahvenanmaalla. Monet meistä johtajista aloittivat itse nuorisoryhmässä 10-12 vuoden iässä. 16-vuotiaana voi siirtyä hälytysosastoon ja ottaa vastaan vaativampia tehtäviä ja harjoituksia. Täällä on vahva yhteisöllisyys, ja opimme tärkeitä taitoja, kuten miten toimia tulipalon sattuessa kotona tai koulussa, Gustaf kertoo.

Tietoa Ahvenanmaan palo- ja pelastusliitosta

Ahvenanmaan palo- ja pelastusliitto on ahvenanmaalaisten palo- ja pelastuslaitosten kattojärjestö. Liitto vastaa vapaaehtoisten palokuntalaisten koulutuksesta ja pyrkii herättämään kiinnostusta vapaaehtoista palokuntatoimintaa kohtaan. Monet palokuntalaiset tutustuvat toimintaan nuorisopalokuntien kautta. Nuorisojaoston tehtävänä on kannustaa jatkuvaan osallistumiseen sekä järjestää nuorille toimintaa ja tapahtumia.

Tietoa joulumerkeistä

Joulumerkit 2025 julkaistiin 23. lokakuuta 2025. Taiteilija: Jonas Wilén. Kuva: Åland Post.

Joulumerkit ovat tarramerkkejä, joita käytetään kirjeiden, korttien ja pakettien koristeluun. Myynnistä saatu tuotto jaetaan vuosittain joulumerkkiapurahana hankkeille ja yhdistyksille, jotka hyödyttävät ahvenanmaalaista yhteiskuntaa. Aiempien vuosien tuen saajia ovat olleet muun muassa Ahvenanmaan 4H-piiri, Punaisen Ristin Ahvenanmaan jaosto, Nuorisotyöntekijät Fältarna, Ahvenanmaan borreliantutkijat sekä ruoka-apua tarjoava Matbanken. Joulumerkit 2026 julkaistaan 23. lokakuuta 2026.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 22. huhtikuuta 2026

Postimerkkijulkaisu nostaa esiin valokuvauksen historiaa – Ahvenanmaan valokuvausmuseo täyttää 25 vuotta

Kesäkuun 9. päivä Åland Post huomioi Ahvenanmaan valokuvausmuseon 25-vuotisjuhlaa pienoisarkilla, jonka on kuvittanut postimerkkitaiteilija Martin Mörck. – Meillä on Ahvenanmaalla ainutlaatuinen valokuvausmuseo, jossa on yksi Euroopan suurimmista valokuvaustekniikan kokoelmista. Juhlajulkaisu yhdistää postimerkkitaiteen ja valokuvaustekniikan kertomuksessa, joka antaa historiallisen yleiskatsauksen, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Ahvenanmaan valokuvausmuseon perustana on Olle Strömbergin valokuvaustekniikan kokoelma, jonka keräilyn hän aloitti jo 1950-luvulla. Yhdessä vaimonsa Benitan kanssa hän avasi Ahvenanmaan valokuvausmuseon 9. kesäkuuta 2001. – Oman postimerkin julkaisu 25 vuoden kunniaksi tuntuu erityiseltä ja kunnioittavalta. Se, mikä alkoi henkilökohtaisena kiinnostuksena valokuvaukseen ja valokuvaustekniikkaan, on vaimoni Benitan avulla kasvanut museoksi. On mukavaa voida esitellä valokuvaustekniikan kehitystä ja jakaa se kävijöiden kanssa, sanoo Olle Strömberg.

Nykyään museossa on yli 16 000 esinettä. Täällä vierailija tutustuu valokuvauksen kehitykseen 1830-luvun pioneereista nykypäivän digitaalitekniikkaan – aina kameroista, valokuvalaboratorion laitteista ja filmiprojektoreista vanhaan valokuvausliikkeen miljööseen, joka myös häämöttää pienoisarkin taustalla.

Klassiseen kaiverrustyyliin toteutettu pienoisarkki nostaa esiin joitakin esineitä, jotka kuvastavat museon vaikuttavaa laajuutta. Kuvittaja Martin Mörck kävi itse museossa työstäessään juhlajulkaisua. – Auttoi paljon, kun näki itse kokoelmat. Ensimmäinen asia, joka teki minuun vaikutuksen, oli määrä, tuhansia kameroita ja esineitä. Ymmärsin, että pääpaino on oltava ”Olle in action”, valmiina kameran ääressä ottamaan kuvaa, kertoo Martin.

Postimerkkijulkaisutapahtuma järjestetään Ahvenanmaan valokuvausmuseossa Pålsbölessä 9. kesäkuuta, museon 25-vuotisjuhlan yhteydessä. Päivän aikana tapahtumassa on mukana muun muassa postimerkkitaiteilija Martin Mörck, joka signeeraa ja pitää esitelmän kaiverruksesta ja postimerkkitaiteesta. Ohjelmaan on vapaa pääsy.

Pienoisarkin esineet ovat Hasselblad Supreme Wide Angel vuodelta 1954, Photosphère (ranskalainen levykamera vuodelta 1889), Tailboard-matkakamera 1900-luvun alusta, Kalart Busch Pressman vuodelta 1948, Szabad-kamera (ison filmikoon kamera), Graflex Speed Graphic sekä Contaflex (Zeiss Ikonin peilikamera).

Pienoisarkkia painetaan 20 000 kappaletta 4-värioffsetilla Gutenberg AG -painossa. Maksuarvo on 3,70 euroa. Suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Paperi on 110 g/m2 ja hammaste on 12 per 2 cm.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 21. huhtikuuta 2026

Latvian yleismerkit vuosilta 1921–1926

Latviassa julkaistiin vuosina 1921–1926 kaksi eri yleismerkkisarjaa. Ensimmäinen sarjoista ilmestyi vuonna 1921 ja toinen sarjoista ilmestyi vuosina 1923–1926. Kummankin sarjan merkeissä on sama vesileima.

Ensimmäisessä sarjassa on kaksi eri kuva-aihetta ja yhteensä 12 postimerkkiä: 50 kopeekkaa, yksi rupla, kaksi ruplaa, kolme ruplaa, viisi ruplaa, kuusi ruplaa, yhdeksän ruplaa, kymmenen ruplaa, 15 ruplaa, 20 ruplaa, 50 ruplaa sekä sata ruplaa.

Merkkien AFA-numerot ovat 80-91. Niissä on hammasteena 11½.

Toisessa sarjassa on samat kaksi kuva-aihetta ja yhteensä 17 postimerkkiä: yksi santīmi, kaksi santīmia, neljä santīmia, viisi santīmia, kuusi santīmia, kymmenen santīmia, 12 santīmia, 15 santīmia, 20 santīmia, 25 santīmia, 30 santīmia, 40 santīmia ja 50 santīmia sekä yksi lati, kaksi latia, viisi latia ja kymmenen latia.

Merkkien AFA-numerot ovat 92-108. Niissä on hammasteena 10-11½.

Uusi yleismerkkisarja painettiin todennäköisesti, koska Latvian rahayksikkö vaihtui vuonna 1923. Ennen sitä käytössä olivat kopeekat ja ruplat (sata kopeekkaa oli yksi rupla). Sitten käyttöön tulivat santīmit ja latit (sata santīmia oli yksi lati). Yksi lati oli 50 vanhaa ruplaa.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 1, A-P; 2006

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Latvian lati (6.4.2026)

Liettualainen lentopostimerkkisarja vuodelta 1921

Liettuassa julkaistiin vuonna 1921 kaksi lentopostimerkkisarjaa, joista jälkimmäinen on kuvattuna tässä kirjoituksessa. Lentopostimerkit olivat postimerkkejä, jotka oli tarkoitettu nimenomaan lentopostin lähettämiseen. 1920-luvulla postin kuljettaminen lentokoneilla ei ollut vielä kovin yleistä.

Merkkien arvot ovat 20, 40, 60 ja 80 skatikua sekä yksi, kaksi ja viisi auksinasta. Yksi auksinas on sata skatikua. Rahayksikkö oli käytössä Liettuan ensimmäisissä postimerkeissä syyskuun 1922 loppuun saakka. Vuoden 1921 lentopostimerkeissä on vesileima ja niiden hammaste on 11½. Merkkien AFA-numerot ovat 111-117.

Liettua on yksi Baltian maista ja se sijaitsee Latvian eteläpuolella. Maan pääkaupunki on Vilna. Liettuan tasavalta on liettuaksi Lietuvos Respublika. Maa julistautui itsenäiseksi Neuvosto-Venäjästä 16. helmikuuta 1918 ja se tunnustettiin itsenäiseksi 12. heinäkuuta 1920.

Vuosien 1939–1940 tapahtumien seurauksena Liettua menetti itsenäisyytensä ja siitä tuli osa Neuvostoliittoa. Toisen maailmansodan aikana maa oli muutaman vuoden ajan Saksan miehittämä. Liettua itsenäistyi Neuvostoliitosta 11. maaliskuuta 1990.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 1, A-P; 2006

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Liettua ja Toinen maailmansota (27.3.2026)

Hämeenlinna-postikortteja: Hämeen linna vuosilta 1922 ja 1957

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeen linna ja kummassakin kuvassa näkyy myös Vanajavesi. Tänä päivänä näkymä on osittain erilainen.

Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 13. helmikuuta 1922. Vastaanottajana on ollut sairaanhoitajatar neiti Ella Pelkonen. Kortti on osoitettu Helsinkiin Antinkadun sotilassairaalaan, josta kortti on ohjattu edelleen Kivelän sairaalaan. Postikortti on leimattu myös Helsingissä, mutta päivämäärästä ei saa täysin selvää.

Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 10. tammikuuta 1957. Vastaanottajana on ollut rouva Irja Hella Turusta. Kortin on kustantanut Forte ja valokuvan on ottanut U. Laurila.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Hämeen linnasta Hämeenlinna tunnetaan

Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta ei ole selvillä, mutta sen rakentamisen on arveltu alkaneen vuosien 1229–1372 aikana (todennäköisesti 1200-luvun lopulla). Linnan vanhin osa on leirikastelli, joka käsitti kehämuurin ja sen kolmessa kulmassa sijainneet puolustustornit.

Tiilikausiksi kutsutut rakennuskaudet kestivät 1300-luvun loppupuolelta 1400-luvulle. Ne vaikuttivat myös Hämeen linnaan, josta tuli tiililinna. Tynnyriholveja kehittyneempi holvaus ja goottilaiset koristemuodot mahdollistuivat tiiltä käyttämällä. Rakennusmateriaalina tiili oli kuitenkin Suomessa keskiajalla melko harvinainen, mikä sekin tekee linnasta merkittävän rakennuksen.

Hämeen linnan historia on erittäin mielenkiintoinen. Yksi osa sitä on vuosi 1639, jolloin Pietari Brahen perustama pohjoispuolinen asutus sai kaupunkioikeudet – niin syntyi Hämeenlinnan kaupunki.

Venäläisten hallussa linna oli muun muassa vuosina 1713–1721. Suomen armeijan päävarikko Hämeen linnasta tuli isonvihan jälkeen. 1770-luvulla kuningas Kustaa III käski siirtää kaupungin asutuksen sen nykyiselle paikalle. Samalla aloitettiin linnan kunnostaminen ja sitä kehitettiin linnoituksena; bastionijärjestelmän mukaisesti päätettiin rakentaa linnan ympärille vallit ja vallihaudat.

Vuosisatojen aikana Hämeen linnaa on korjattu ja laajennettu moneen kertaan – laaja entisöimistyö linnassa suoritettiin vuosien 1956–1988 aikana. Suurelle yleisölle linna avautui vuonna 1979. Tänä päivänä Hämeen linna toimii museona, jonka toiminnasta vastaa Suomen kansallismuseo. Museon verkkosivut ovat osoitteessa www.kansallismuseo.fi/fi/haemeenlinna.

Lähteet:

Senaatti-kiinteistöt: https://www.senaatti.fi -sivusto > Valtion kiinteistöt > Kulttuuriperintömme > Hämeen linna (26.4.2025)

Suomen kansallismuseo: https://www.kansallismuseo.fi -sivusto > Museot ja linnat > Hämeen linna > Hämeen linnan historia (26.4.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hämeen linna ja Hämeenlinna (26.4.2025)

Muistojulkaisu Viron vapaussodasta ilmestyi vuonna 1927

Virossa julkaistiin vuonna 1927 viiden postimerkin sarja, jolla muistettiin Viron vapaussotaa. Merkit olivat lisämaksullisia: 5 markkaa + 5 markkaa, 10 markkaa + 10 markkaa, 12 markkaa + 12 markkaa, 20 markkaa + 20 markkaa sekä 40 markkaa + 40 markkaa.

Viron vapaussota käytiin vuosina 1918–1920 ja siitä käytetään myös nimitystä Viron itsenäisyyssota. Vapaussodassa vastustajana oli aluksi Neuvosto-Venäjä ja myöhemmin Baltian yhdistyneen herttuakunnan baltiansaksalainen Baltian Landeswehr. Virolaisten puolella olivat Britannian laivasto, Luoteis-Venäjän armeija eli Venäjän valkoinen armeija sekä suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset vapaaehtoiset. Suomesta vapaussotaan osallistui kaksi joukko-osastoa: I Suomalainen Vapaajoukko ja Pohjan Pojat. Suomalaisia vapaaehtoisia oli noin 4000.

Rauha Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittiin 2. helmikuuta 1920 Tartossa, sitä oli edeltänyt aselepo 31. joulukuuta 1919. Viron tasavallan itsenäisyysjulistus oli annettu 24. helmikuuta 1918 Tallinnassa. Viron vapaussota kesti 431 päivää. Kaatuneita oli noin 5000 ja haavoittuneita oli noin 13 700.

Postimerkkien kuva-aiheina ovat Kuressaare, Tartto, Riigikogu eli Viron parlamentti, Narva ja Tallinna. Merkkien AFA-numerot ovat 82-86. Hammaste niissä on 14.

Kuressaare on kaupunki Saarenmaan saaren etelärannikolla. Saarenmaan maakunnan pääkaupungissa asuu vajaa 13 000 ihmistä. Piispanlinnan ympärille syntynyt Kuressaare on ollut kartoissa jo vuonna 1154.

Viron toiseksi suurin kaupunki on Etelä-Virossa sijaitseva Tartto. Asukasluku on noin 97 500. Tartto on perustettu niinkin varhain kuin 1030. Kaupunki tunnetaan muun muassa vuonna 1632 perustetusta yliopistosta.

Riigikogu on Viron parlamentti, jossa on 101 jäsentä. Se kokoontuu Tallinnassa sijaitsevassa Toompean linnassa. Parlamenttivaalit pidetään joka neljäs vuosi ja ensimmäisen kerran ne pidettiin vuonna 1920.

Narva on väkiluvultaan (noin 56 000 asukasta) Viron kolmanneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Koillis-Virossa Venäjän vastaisella rajalla. Narva perustettiin vuonna 1172.

Viron pääkaupunki Tallinna sai kaupunkioikeudet vuonna 1248. Suomenlahden etelärannalla sijaitsevassa Tallinnassa asuu noin 457 000 ihmistä. Kaupunki on monelle suomalaiselle tuttu matkakohde, jonka yksi merkittävistä nähtävyyksistä on keskiaikainen vanhakaupunki.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 1, A-P; 2006

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Kuressaare, Narva, Riigikogu, Tallinna, Tartto ja Viron vapaussota (6.4.2026)

Sää pääosassa Ahvenanmaan postimerkkivihossa

Toukokuun 8. päivä Åland Post julkaisee tämän vuoden postimerkkivihon, jonka teemana on Sää saaressa. Suomalainen kuvataiteilija Aino-Maija Metsola on kuvittanut neljä sääaihetta, jotka kuvaavat elämää meren äärellä.

– Asuminen saaressa tarkoittaa elämistä lähellä sään vaihteluita ja luonnonvoimia. Aino-Maija Metsola tavoittaa nämä tunnelmat herkästi luonnonläheisessä ja värikkäässä vihossa. Vihko on visuaalinen tarina sääilmiöiden dynamiikasta, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Postimerkkitaiteilija Aino-Maija Metsola asuu itsekin saaressa ja ilahtui aiheesta. – Ilahduin tosi paljon tehtävästä, koska aihe on lähellä sydäntäni ja arkeani. Asun Helsingin saaristossa, joka tosin poikkeaa Ahvenanmaasta, mutta jossa sää, luonnon ja vuodenaikojen vaihtelut ovat yhtä selvästi havaittavissa. Purjehdin myös saaristossa kesäisin monina vuosina. Postimerkkikuvat perustuvat siis suurelta osin henkilökohtaisiin kokemuksiin ja muistoihin. Halusin kuvata kontrasteja; rauhallisista, kauniista auringonlaskuista ja sumuisista aamuista tuuleen ja ukonilmaan, kertoo Aino-Maija.

Nämä neljä aihetta on maalattu akvarelleilla ja guassilla, ja niissä nähdään kostea sumu, kaatosade, auringonlasku meren yllä ja tuulessa taipuvat niittykasvit.

Postimerkkivihkoa painetaan 12 000 kappaletta ja jokaisessa vihossa on kahdeksan postimerkkiä. Yhden merkin maksuarvo on Europa (4,20 euroa). Ensipäivänkuoren (FDC) hinta on 17,80 euroa. Suunnittelusta ovat vastanneet Aino-Maija Metsola ja Johanna Finne. Paperi on 102 g/m2 ja hammaste on 14 per 2 cm. Painona toimii Royal Joh. Enschedé painomenetelmän ollessa 6-värioffset.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 25. maaliskuuta 2026

Hämeenlinna-postikortteja: Puistoravintola vuosilta 1903 ja 1916

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna puistoravintola, joka oli osa Hämeenlinnan Kaupunginpuistoa noin sadan vuoden ajan.

Ylemmän postikortin on kustantanut Kirkollinen kirjakauppa (Kyrklig bokhandel). Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 12. tammikuuta 1903 ja se on osoitettu Ryttylään.

Alemman postikortin on kustantanut Enok Rytkönen. Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 6. toukokuuta 1916.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Puistoravintolan suunnitteli lääninarkkitehti C. A. Edelfelt

Osa kansallista kaupunkipuistoa oleva Hämeenlinnan Kaupunginpuisto sijaitsee Vanajaveden rannassa. Hämeenlinnan torilta on sinne matkaa noin kaksi kilometriä. Kaupunginpuisto tunnetaan myös nimellä Parkki. Pinta-alaa puistolla on noin 18 hehtaaria ja se on tänäkin päivänä suosittu ulkoilualue.

Kuvernööri Otto Carl Rehbinder keksi tehdä Pyövelinmäen kivikkoisesta kukkulasta puiston, joka toteutui 1840-luvun lopulla ja 1850-luvulla. Kaupunginpuistoon istutettiin puita ja pensaita sekä rakennettiin paviljonkeja ja graniittimuureja, joiden avulla muodostettiin käytävien ja polkujen verkosto. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä vuosina 1841–1863.

Sveitsiläistyylinen puistoravintola aukesi yleisölle Floran päivänä toukokuussa 1861. Sen suunnitteli lääninarkkitehti C. A. Edelfelt Hämeenlinnan Kaupunginpuiston itärinteeseen. Puistoravintolassa oli keittiön ja ravintolasalin lisäksi kaksi kabinettia, tarjoilutiskillä varustettu kassahuone ja kapea veranta.

1910-luvulla ravintolatoiminnasta vastasi kaupungin anniskeluyhtiö. Valtakunnallisen Laulujuhlan 1911 johdosta arkkitehti Ilmari Launis piirsi laululavan, joka ilmeisesti rakennettiin kuitenkin vasta 1920-luvulla ravintolan läheisyyteen. Puistoravintola ehti olla osa Parkkia noin sadan vuoden ajan, koska se purettiin 1960-luvulla. Onneksi on postikortteja, joista näkee, minkälainen rakennus oli kyseessä. Sen sijaan laululava on edelleen olemassa ja se on tullut tunnetuksi muun muassa Ämyrockista.

Lähteet:

Hämeenlinnan kaupunki: https://www.hameenlinna.fi -sivusto > Asuminen ja ympäristö > Puistot ja metsät > Puistojen esittely > Kaupunginpuisto eli ’Parkki’ (3.4.2026)

Kirjastot.fi; Digi – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa: https://digi.kirjastot.fi -sivusto > Puiston ravintola -haku > Aineisto Hämeenlinna - Puiston ravintola (3.4.2026)

Posti juhlistaa mestarigraafikko Erik Bruunin 100-vuotispäivää omilla postimerkeillä

Posti julkaisee 7.4. postimerkit, joilla juhlistetaan rakastetun graafikko Erik Bruunin 100-vuotispäivää. Erik Bruun on käyttögrafiikan mestari, joka tunnetaan julisteiden ja setelien lisäksi myös tuotteliaana postimerkkien suunnittelijana.

Erik Bruun suunnitteli ensimmäiset postimerkkinsä 1980-luvun puolivälissä samoihin aikoihin, kun hänen työpöydällään oli Suomen markan seteliuudistus. Bruun on ehtinyt suunnitella yli 30 vuoden aikana noin 100 erilaista postimerkkiä.

Postimerkkien mittasuhteet ovat Bruunille tuttuja jo vuosien takaa: ”Hyvän katujulisteen tulee toimia tulitikkuaskin kokoisena. Kun tulitikkuaskia katselee käsivarren mitan päästä, kuvakulma on suunnilleen sama kuin vilkaisisi katujulistetta auton ikkunasta. Idean pitää aueta sekunneissa. Sama kaava pätee postimerkkien suunnitteluun.”

”Postimerkit, julisteet, setelit tai vaikka Jaffa-mainokset ovat mukana ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Se on ilahduttanut käyttögrafiikan suunnittelijaa vuodesta toiseen”, Bruun sanoo.

Viisi työtä Erik Bruunin uran varrelta

Postimerkkiarkissa esitellään viisi työtä Erik Bruunin uran varrelta. Merkeissä nähdään Suomen matkailua edistänyt Rapu-juliste vuodelta 1958, Jaffan värikäs ulkomainosjuliste (1959), ikoninen Saimaannorppa-juliste (1974), Forest Finland -sarjaan kuuluva Sieniä elokuussa -juliste (1996) ja omakustanteena tuotettu Männynkäpy-juliste (2005).

”Olen seurannut Erikin töitä pitkään ja hän on ehdottomasti ollut yksi innoittajani graafikon ammattiin päätymisessäni. Hänen lahjakkuutensa ja tarkkuutensa on ihan omaa luokkaansa. Lisäksi Erikin elämänasenne on aina positiivinen, mistä moni voisi ottaa oppia”, postimerkkien graafisesta suunnitellusta vastannut Ilkka Kärkkäinen sanoo.

Luonto ja linnut inspiraation lähteenä

Luonto on ollut Erik Bruunille koko uran ajan suuri inspiraation lähde, ja hän on piirtänyt useita luontoaiheisia töitä 1960-luvulta lähtien. Hänen Saimaannorppa-julisteestaan on tullut suomalaisen luonnonsuojelun symboli.

Postimerkkeihin Bruun on kuvittanut useita kymmeniä lintuaiheita, jotka ovat saaneet innoituksensa lapsuuden Karjalasta.

”Miljoonien lintujen muuttoreitit kulkivat keväisin ja syksyisin Karjalan kannaksen yli. Lisäksi isäni vei meidät usein Äyräpään järvelle, jossa pesi monia harvinaisia lintuja. Lintuja on lumoavaa katsella.”

Erik Bruunin lintuaiheisten postimerkkien luonnoksiin voi tutustua Postimuseossa (Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere). Näyttely on avoinna 16.8. asti.

Idearikas yhteistyökumppani

Postin Design Manager Tommi Kantola on tuottanut Erik Bruunin kanssa lukuisia postimerkkejä.

”Erikillä on ollut luovana persoonana monia omia ideoita postimerkkien suunnitteluun. Hänellä on myös loistava taito keskittyä kuvituksissaan olennaiseen”, Kantola sanoo.

”On ollut suuri kunnia tehdä Erikin kanssa yhteistyötä yli 20 vuoden ajan. Hän on kutsunut usein katsomaan luonnoksia kotiinsa Suomenlinnaan. Erikin työhuone oli täynnä historiaa ja hän esitteli mielellään muitakin tekemiään töitä vuosien varrelta. Nämä käynnit olivat aina kyseisen postimerkkiprojektin kokokohtia ja jääneet pysyvästi mieleen.”

Erik Bruun 100 vuotta on kymmenen merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 7.4. kello 13-16

Järjestämme ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman 7.4. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki).

Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin tiedote 1.4.2026

70 years of EUROPA stamps – Åland Post celebrates the anniversary with two stamps

On 8 May, Åland Post will issue two stamps marking the 70th anniversary of EUROPA stamps. One stamp features the common design shared by all postal services participating in the 2026 EUROPA stamp series. The design was selected through a design competition on the theme “70th Anniversary of the EUROPA Stamp: United in..”. The other motif showcases Åland Post’s own competition entry, illustrated by Tzenko Stoyanov.

“The EUROPA stamps are a strong symbol of European cooperation and have become popular collectors’ items. It is important för Åland Post to be part of this anniversary and to contribute our interpretation of the EUROPA theme”, says Johanna Finne, Head of Stamps at Åland Post Stamps.

Fifteen postal operators participated in the design competition organised by PostEurop. The winning entry was submitted by Posti Finland and designed by Finnish artist Klaus Welp.

The stamp combines abstract and symbolic elements. The diagonal line represents a stamp’s perforation and reflects the shared efforts of Europe’s postal services over seven decades. The colour composition echoes the flags of the European countries and symbolises unity among the member states.

The second stamp was illustrated by Tzenko Stoyanov, who describes his concept as follows: “The starting point was to portray diversity as a unifying force. I chose to illustrate different shapes and colours coming together to form a harmonious unit, much like the way life on Earth emerged through the fusion of different elements, creating the miracle of life.”

The EUROPA stamp series was launched in 1956 to strengthen cooperation between European countries and to promote peace and unity. Åland Post joined the stamp series in 1994.

Source, text and pictures:

Åland Post’s press release 24 March 2026