Ylemmässä postikortissa on kuvattuna Hämeenlinnan kutomokoulu. Kortti on päivätty Hämeenlinnassa 2. marraskuuta 1909 ja leimattu junan postivaunussa numero 6 2. marraskuuta 1909. Vastaanottajana on ollut neiti Hilja Saarinen Helsingistä. Helsinkiin kortti on saapunut samana päivänä. Koska postimerkki on puuttunut, on kortille lyöty lunastamista tarkoittava neliskulmainen T-leima. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen.
Alemmassa postikortissa on kuvattuna lääninhallituksen talo Hämeenlinnan torin laidalla. Kortti on päivätty Hämeenlinnassa 26. maaliskuuta 1910 ja leimattu Hämeenlinnassa 26. maaliskuuta 1910. Vastaanottajana on ollut neiti Jenny Koistinen Oulusta. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen.
Enok Rytkönen (1874–1960) oli kirjakauppias ja valokuvaaja; lisäksi hän teki ja käänsi lasten kuvakirjoja. Rytkönen piti Hämeenlinnassa kirjakauppaa vuodesta 1900 alkaen aina kuolemaansa saakka. Hänen nimensä tulee usein esille Hämeenlinna-korttien yhteydessä myös siksi, että hän valokuvasi maisemia ja ihmisiä Hämeenlinnan seudulla 1900-luvun alkupuoliskolla. 1920- ja 1930-luvuilla Enok Rytkönen työskenteli lisäksi lehtikuvaajana.
Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.
Kutomokoulu toimi osoitteessa Palokunnankatu 9
Fredrika Wetterhoffin työkoulu eli kutomokoulu toimi osoitteessa Palokunnankatu 9. Kutomokoulun toiminta kyseisessä osoitteessa alkoi vuonna 1890, jolloin se oli tiloissa vuokralaisena, mutta Fredrika Wetterhoff osti talon kolme vuotta myöhemmin. Työkoulu kuitenkin perustettiin jo vuonna 1885, jolloin se toimi Rouvasväen yhdistyksen tiloissa.
Kutomokoulussa opetettiin neulomista, virkkaus- ja olkitöitä, liinavaatteiden ompelua, puunveistoa, geometrista piirustusta sekä kankaankudontaa. Vuonna 1890 alkoi kudonnanopettajien kouluttaminen – vuonna 1911 käynnistyi kotiteollisuusopettajien pedagoginen koulutus. Koulun nimi on vaihdellut, vuonna 1962 sen nimeksi tuli Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopisto. 1990-luvulla koulu liitettiin osaksi Hämeen ammattikorkeakoulua.
Fredrika Wetterhoff (1844–1905) oli pedagogi, joka muistetaan erityisesti hänen nimeään kantaneesta koulusta. Ulkomailla hän opiskeli ensin Pariisissa ja sen jälkeen Tukholmassa, jossa hän keksi ajatuksen koulutuksen kehittämisestä kansannaisille – ajatus johti kutomokoulun perustamiseen.
Lääninhallituksen talo on keskeisellä paikalla torin laidalla
Hämeen lääninhallituksen talo valmistui vuonna 1834 ja sen suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Siipirakennus, jossa toimi aluksi maanmittauskonttori, valmistui vuonna 1846. Kun maanmittauskonttori sai uudisrakennuksen vuonna 1910, siipirakennus otettiin lääninhallituksen käyttöön.
Vanhan kivirakennuksen peruskorjaus, jossa edustustilat saivat takaisin historiallisen loistonsa, aloitettiin 1980-luvun lopulla. Samalla rakennettiin yhdyskäytävä uuden ja vanhan virastorakennuksen välille; uusi virastorakennus on vuodelta 1966, johon asti pihassa oli empiretyylinen ulkorakennus.
Lääninhallitus toimi osoitteessa Hallituskatu 16 vuoteen 2009 saakka. Hämeenlinna oli vuodet 1997–2009 Etelä-Suomen läänin pääkaupunki. Maaherrat perheineen asuivat kivirakennuksen yläkerrassa aina 1960-luvulle saakka. Vuosina 1831–1841 maaherrana toimi Johan Fredrik Stichaeus ja vuosina 1959–1972 Jorma Tuominen. Viimeinen maaherra oli Anneli Taina, vuodesta 2004 vuoteen 2009. Nykyään lääninhallituksen talo on Etelä-Suomen aluehallintoviraston käytössä.
Lähteet:
Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi -sivusto > Hämeen lääninhallitus (23.11.2025)
Vaskin verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi -sivusto > Kutomokoulu Hämeenlinna -haku > Hämeenlinna – Kutomokoulu ja Wetterhoffin talo (Palokunnankatu 9) (23.11.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Enok Rytkönen, Fredrika Wetterhoff, Hämeen lääninhallituksen talo ja Wetterhoffin kotiteollisuusopisto (23.11.2025)
