Kummassakin postikortissa on kuvattuna yksi Aulangon paviljongeista – kyseistä paviljonkia ei ole enää olemassa. Kuvista näkee myös, miksi paviljonki on päätetty aikoinaan rakentaa; maisema on nimittäin mitä hienoin.
Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 15. heinäkuuta 1913. Vastaanottajana on ollut neiti Aili Ahlstedt Kangasniemeltä. Kortti on saapunut Mikkeliin 16. heinäkuuta 1913.
Alempi postikortti on päivätty 26. helmikuuta 1902. Vastaanottajana on ollut neiti Vieno Sundelin Riihimäeltä. Kortti on kulkenut nyrkkipostissa; nyrkkiposti tarkoittaa, että lähetys on kulkenut ilman postimerkkiä siten, että lähettäjä on itse toimittanut lähetyksen vastaanottajan postilaatikkoon/-luukkuun tai suoraan vastaanottajalle. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa.
Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.
Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä
Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä, tenniskentät ja näkötorni.
Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon näkötornilla, joka valmistui vuonna 1907. Näkötornin huipulta pääsee ottamaan valokuvia yhdestä Suomen kansallismaisemasta; tornissa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Golfkenttä (Aulangon Hugo) on puolestaan otettu käyttöön vuonna 1940 ja se on yksi maamme vanhimmista golfkentistä.
Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulagolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.
Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.
Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.
Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Kylpylä hotellin läheisyyteen valmistui vuonna 2006. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.
Standertskjöld rakennutti näköalapaviljonkeja
Aulangonvuoren laki oli suosittu retkikohde, koska näköala sieltä oli mitä mainioin. Standertskjöldin toimesta Aulangonvuoren laelle rakennettiin uusi tie 1880-luvulla. Hän päätti rakennuttaa sinne myös kaksi näköalapaviljonkia, joista postikorttien kuvissa oleva paviljonki oli käytössä 1930-luvulle saakka; toinen paviljonki oli purettu jo aiemmin.
Lähteet:
Aulanko Golf: https://aulankogolf.fi -sivusto > Hugo (6.12.2025)
Kirjastot.fi; Digi – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa: https://digi.kirjastot.fi -sivusto > Aulangon paviljonki -haku > Aineisto Aulangon paviljonki (6.12.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulanko, Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti