Maksimikortit Helsingin kesäolympialaisista 1952

Maksimikortilla tarkoitetaan postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmää, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen.

Helsingin olympiastadion valmistui vuonna 1938. Se rakennettiin vuoden 1940 kesäolympialaisia varten, jotka jouduttiin kuitenkin perumaan toisen maailmansodan vuoksi. Stadionin peruskorjaus valmistui vuonna 2020; nykyinen kapasiteetti on jalkapallo-otteluissa noin 32 500 katsojaa ja konserteissa noin 50 000 katsojaa.

Suomi isännöi kesäolympialaisia vuonna 1952. Olympialaisten kunniaksi julkaistiin lisämaksullinen postimerkkisarja, jossa aiheina olivat uimahypyt (12 markkaa + 2 markkaa), jalkapallo (15 markkaa + 2 markkaa), Helsingin olympiastadion (20 markkaa + 3 markkaa) sekä juoksu (25 markkaa + 4 markkaa). Merkkejä käytettiin myös maksimikorttien valmistamiseen, kuten oheisissa kuvissa olevat Helsinki 1952 -postikortit, joissa merkit on leimattu olympialaisten avajaispäivän 19.7.1952 erikoisleimalla.

Helsingin kesäolympialaiset järjestettiin 19.7.-3.8.1952 pääkaupunkiseudun lisäksi Hämeenlinnassa, Kotkassa, Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Hämeenlinnassa kilpailtiin nykyaikaisessa viisiottelussa ja siellä pelattiin osa maahockeypeleistä. Osa jalkapallo-otteluista järjestettiin Kotkassa, Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Kuten tapana on, osa tapahtumista oli jo ennen avajaisia – jalkapallon karsintapelit järjestettiin 15.-16. heinäkuuta.

Helsingin olympialaisten uimahypyissä Yhdysvallat voitti yhdeksän mitalia, kun niitä oli kaiken kaikkiaan jaossa 12. Loput mitalit menivät Meksikoon, Ranskaan ja Saksaan.

Vuoden 1952 kesäolympialaiset avasi Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Erik von Frenckell, joka lausui tervetuliaissanat ennen Paasikiven puhetta. Olympiatulen sytyttivät Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen. Urheilijoiden valan vannoi Heikki Savolainen. Avajaiset järjestettiin olympiastadionilla, jossa oli peräti 70 435 katsojaa.

Osallistujamaita oli 69 ja osallistujia 4932, joista naisia 521. Eri urheilulajeja oli yhteensä 22. Lajeina olivat ammunta, jalkapallo, koripallo, maahockey, melonta, miekkailu, nykyaikainen viisiottelu, nyrkkeily, paini, painonnosto, purjehdus, pyöräily, ratsastus, soutu, uimahypyt, uinti, vesipallo, voimistelu sekä yleisurheilu; näytöslajeina olivat käsipallo ja pesäpallo.

Kesäolympialaisten 1952 jalkapalloon piti osallistua 27 maata, mutta lopulta niitä oli 25, kun Meksiko ja Saar vetäytyivät pois. Kultaa voitti Unkari, Jugoslavia oli toinen ja Ruotsi kolmas.

Helsingin kesäolympialaisten urheilusuorituksista kannattaa mainita muun muassa Neuvostoliiton Viktor Tšukarinin neljä kultaa voimistelussa, Tšekkoslovakian Emil Zátopekin voitot 5000 ja 10 000 metrillä sekä maratonilla, ja se, että Ferenc Puskásin johtama Unkari oli jalkapallossa ylivoimainen (loppuottelussa Unkari voitti Jugoslavian maalein 2-0).

Kisojen mitalitaulukon kolme parasta olivat Yhdysvallat (40 kultaa, 19 hopeaa ja 17 pronssia), Neuvostoliitto (22 kultaa, 30 hopeaa ja 19 pronssia) sekä Unkari (16 kultaa, kymmenen hopeaa ja 16 pronssia). Pohjoismaista paras oli Ruotsi saavuttaen 12 kultaa, 13 hopeaa ja kymmenen pronssia. Suomi oli mitalitaulukon kahdeksas kuudella kullalla, kolmella hopealla ja 13 pronssilla.

Helsingin olympialaisten yleisurheilussa lajeja oli 33 ja maailmanennätys tehtiin seitsemässä lajissa. Juoksumatkoilla Tšekkoslovakian Emil Zátopek voitti kolme kultaa ja Australian Marjorie Jackson kaksi kultaa.

Lähteet:

Historia Helsinki (Helsingin kaupunki): https://historia.hel.fi -sivusto > Olympialaiset-haku > Helsingin kesäolympialaiset 1952 -artikkeli (27.12.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Helsingin olympiastadion ja Kesäolympialaiset 1952 (27.12.2025)