Kirjattu kirje (kirjatun postin ehiökuori) Isosta-Britanniasta Zürichiin Sveitsiin. Kirje on saapunut aluksi Geneveen Sveitsiin 20. toukokuuta 1878 ja Zürichiin kirje on saapunut samana päivänä. Kuorella on lisäksi Ison-Britannian punainen kirjaamisleima (REGISTERED CRESHAM HOUSE). Lähetyksen kirjaaminen käy ilmi myös muun muassa laatikon sisällä olevasta REGISTERED-tekstistä ja sinisestä rististä. Kirjaaminen ulkomaille 1.1.1878–12.6.1921 maksoi 2 d (d = penny). Kirjeestä ulkomaille olisi pitänyt mennä erillinen maksu, joten herää kysymys, onko postimaksu ollut vajaa vai onko kuorelta mahdollisesti irronnut myöhemmin yksi tai useampi postimerkki (tällöin luulisi, että kuorella näkyisi osa postileimasta, jolla merkki on mitätöity).
Kirjattuun postiin voi kuulua lisäpalveluita, kuten paluukuitti (Avis de réception), jonka postilähetyksen lähettäjä sai todistuksena lähetyksen perillemenosta. Kuitissa on vastaanottajan allekirjoitus ja päivämäärä, jolloin lähetys on luovutettu vastaanottajalle. Nykyään paluukuitti voi olla pelkästään sähköisessä muodossa. Rajoitettu jakelu on lisäpalvelu, jossa postilähetys voidaan luovuttaa vain tietylle henkilölle tai hänen edustajalleen.
Kaikki alkoi Isosta-Britanniasta
Nykymuotoinen kirjattu posti sai alkunsa Isossa-Britanniassa vuonna 1841 eli vain vuosi maailman ensimmäisen postimerkin ilmestymisen jälkeen. Kirjeen mukana oli iso vihreä paperiarkki, joka osoitettiin vastaanottajaa lähimmälle postitoimistolle; kun lähetys oli toimitettu, vihreä paperiarkki palautettiin kuittina lähettäjää lähimpään postitoimistoon. Heinäkuussa 1858 vihreän paperin korvasi ensin vihreä silkkinauha ja sitten vihreä kangasteippi.
Kirjattu kirje (kirjatun postin ehiökuori kahdella postimerkillä) Lontoosta Isosta-Britanniasta 20. joulukuuta 1896 Stuttgartiin Saksaan. Kuorella on Ison-Britannian kirjaamisleima (REGISTERED CRESHAM HOUSE). Lähetyksen kirjaaminen käy ilmi myös muun muassa kuoren vasemmassa yläkulmassa olevasta isosta R-kirjaimesta, REGISTERED LETTER -tekstistä ja sinisestä rististä. Kirjaaminen ulkomaille 1.1.1878–12.6.1921 maksoi 2 d. 0,5-1 unssia (unssi = oz; yksi unssi on noin 28,35 grammaa) painava kirje ulkomaille 1.7.1875–30.9.1907 maksoi 5 d (25.12.1898 alkaen oli oma taksansa kirjeille brittiläiseen imperiumiin, aina vuoteen 1975 saakka). Näin ollen postimaksu oli yhteensä 7 d.
Mutta mitä yhteistä on sitten Ison-Britannian kirjatulla postilla ja sinisellä ristillä? Se, että kun vuonna 1878 tulivat käyttöön kirjatun postin ehiökuoret, niissä vihreä kangasteippi vaihtui kuorelle painettuun siniseen ristiin. Näin ollen Isossa-Britanniassa käytetään mahdollisen R-lipukkeen lisäksi kuoren päälle painettua tai piirrettyä sinistä ristiä. Sininen risti on tunnusomaista myös Kansainyhteisön muiden maiden kirjatuille lähetyksille. Esimerkiksi Suomessa kirjatun postilähetyksen tunnistaa pitkälti punaisesta R-lipukkeesta, jossa on myös mustaa tekstiä.
Osassa Manner-Eurooppaa R-lipukkeet tulivat käyttöön jo 1860-luvulla. Maailman postiliitto (UPU) päätti Washingtonin konferenssissaan 1897, että 1. tammikuuta 1899 tulee voimaan sääntö, jonka mukaan kirjatuissa postilähetyksissä on oltava R-lipuke tai muu R-merkintä, postitoimiston nimi ja tunnistenumero. Maurice Buxtonin brittiläisten kirjaamislipukkeiden kokoelman mukaan Isossa-Britanniassa lipukkeet otettiin käyttöön 18. helmikuuta 1907. R-lipukkeiden avulla täytetään kaksi tärkeää kirjatun postin kriteeriä eli merkitään lähetykset niin selkeästi, että ne erottuvat tavallisista lähetyksistä, ja pystytään tunnistamaan ne erityisesti niiden siirryttyä postitoimistosta toiseen.
Kirjattu kirje Lontoosta Isosta-Britanniasta 2. tammikuuta 1909 Oregonin osavaltioon Yhdysvaltoihin. Kuoren takana on lyijykynämerkintöjä, joista ei saa täysin selvää, mutta niistä voinee päätellä, että kirje on saapunut perille tammi-helmikuun vaihteessa. Kirje on joka tapauksessa kulkenut Chicagon kautta 19. tammikuuta 1909. Chicago sijaitsee Illinoisin osavaltiossa, joka on Yhdysvaltojen koillisella järvialueella; sieltä on pitkä matka Oregonin osavaltioon, joka sijaitsee Yhdysvaltojen länsirannikolla. Kuorella on Lontoon (W.C. 52) R-lipuke numero 249. Lähetyksen kirjaaminen käy ilmi myös REGISTERED-tekstistä ja sinisestä rististä. Kirje on käynyt Yhdysvaltojen tullissa, mikä ilmenee RELEASED BY CUSTOMS OFFICER -leimasta ja kuoren takana olevasta lipukkeesta. Kirjaaminen ulkomaille 1.1.1878–12.6.1921 maksoi 2 d. Postimerkkejä on yhteensä 7 d:n arvosta, mutta on epäselvää, mistä 5 d:n maksu on johtunut. 0,5-1 unssia painava kirje ulkomaille 1.7.1875–30.9.1907 maksoi 5 d ja 2-2,5 unssia painava kirje brittiläiseen imperiumiin 25.12.1898–2.6.1918 maksoi 5 d, mutta ajalla 1.10.1907–12.6.1921 lähimmät maksut muualle ulkomaille kuin brittiläiseen imperiumiin olivat 4 d (1-2 unssia) ja 5,5 d (2-3 unssia).
D. A. Dromberg toteaa Philatelia Fennica -lehdessä 6-7/1976, että ”Kun kirjatut kirjeet kauan sitten tulivat käyttöön, oli tapana sitoa niiden ympäri ristiin tukeva lanka ja kiinnittää langanpäät kirjeeseen lakkasinetillä”. Kirjoituksessaan Dromberg kertoo brittien jäljittelevän kyseistä vanhaa tapaa. Hän jatkaa toteamalla, että ”He käyttävät laajassa mitassa näihin kirjeisiin ehiökuoria, joihin on valmiiksi painettu kirjausmaksua vastaava arvoleima. Sekä etu- että takasivuun on painettu viivat, jotka tuovat mieleen ristiin sidotun narun.” Nämä painetut viivat ovat siniset ja muodostavat kuoren päälle ristin.
Sininen risti erityisesti kirjatun postin ehiökuorissa
Kirjatun postin ehiökuoressa on tyypillisesti muitakin kirjaamisesta kertovia yksityiskohtia kuin sininen risti, kuten iso painettu R-kirjain ja kirjaamisesta kertovia tekstejä. Ehiökuoria on lähinnä neljää eri kokoa: (F) 134 x 83 mm, (G) 153 x 96 mm, (H) 202 x 127 mm ja (K) 293 x 151 mm. Yleisimpiä niistä ovat koot F ja G. Suomessa ei ole ollut erillisiä ehiökuoria kirjattuja lähetyksiä varten.
Kirjattu kirje (kirjatun postin ehiökuori yhdellä postimerkillä) Lontoosta Isosta-Britanniasta 4. joulukuuta 1930 Helsinkiin Suomeen, jonne kirje on saapunut 8. joulukuuta 1930. Kuorella on yllättävän isokokoinen Ison-Britannian kirjaamisleima ja Lontoon (W.C. 52) R-lipuke numero 1229. Lähetyksen kirjaaminen käy ilmi myös muun muassa REGISTERED LETTER -tekstistä ja sinisestä rististä. Kirjaaminen ulkomaille 13.6.1921–30.4.1949 maksoi 3 d. Korkeintaan yhden unssin painava kirje ulkomaille 14.5.1923–30.4.1940 maksoi 2,5 d. Näin ollen postimaksu oli yhteensä 5,5 d.
Ison-Britannian kirjatun postin ehiökuoria alettiin painaa vuoden 1877 puolella, 21. marraskuuta alkaen. Vuoteen 1901 mennessä kuoria ilmestyi 21 erilaista päätyyppiä ja niistä tunnetaan lukuisia alatyyppejä, kuten eri kokoja (kokojen F, G, H ja K lisäksi ainakin koko H2, joka on 228 x 102 mm, ja koko I, joka on 253 x 178 mm) sekä eri kirjasintyyppejä. 1980-luvun alkuun mennessä kirjatun postin ehiökuoria on ollut käytössä noin sata erilaista päätyyppiä. Ehiökuoria painatettiin myös kenttäpostia varten, niitä tunnetaan samalta ajalta 25 erilaista päätyyppiä (ensimmäinen vuodelta 1915).
Kirjattu kirje (kirjatun postin ehiökuori yhdellä postimerkillä) Budesta Englannista 1. tammikuuta 1951 Irlantiin, jonne kirje on todennäköisesti saapunut 4. tammikuuta 1951. Kuorella on Buden R-lipuke numero 0934. Lähetyksen kirjaaminen käy ilmi myös muun muassa REGISTERED LETTER -tekstistä ja sinisestä rististä. Kirjaaminen kotimaassa 1.5.1949–30.4.1952 maksoi 5 d, jos halusi korvauksen kirjeen katoamisesta tai tuhoutumisesta olevan 20 puntaa. Korkeintaan kaksi unssia painava kirje kotimaassa 1.5.1940–30.9.1957 maksoi 2,5 d. Näin ollen postimaksu oli yhteensä 7,5 d.
Postihistorian harrastajalle tärkeä seikka on muun muassa postilähetyksen postimaksu, näin on myös kerättäessä kirjattua postia. Ison-Britannian kohdalla postimaksun selvittäminen onnistuu helposti ja vieläpä ilman postitaksakirjan ostamista. The Great Britain Philatelic Society -yhdistys on nimittäin koonnut verkkosivuilleen kattavan tietopaketin sekä kotimaan postin että ulkomaan postin taksoista.
Sinisestä rististä tunnistaa Ison-Britannian kirjatun postin – ainakin vuodesta 1878 lähtien. Koska sininen risti on käytössä myös muualla Kansainyhteisössä, täytyy toki muutenkin tarkistaa, että kyseessä on brittiläinen postilähetys. Samalla on hyvä todeta, että Ison-Britannian kirjatuissa lähetyksissä – varsinkin uudemmissa sellaisissa – ei ole aina sinistä ristiä. Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelman vanhin kohde on vuodelta 1878 eli vuodelta, jolloin sininen risti tuli käyttöön, ja vanhin kohde R-lipukkeella on vuodelta 1907 eli vuodelta, jolloin kirjaamislipukkeet otettiin Isossa-Britanniassa käyttöön.
Kirjattu kirje pikajakelupostissa Brightonista Isosta-Britanniasta 2. helmikuuta 1954 Prahaan Tshekkoslovakiaan, jonne kirje on saapunut 4. helmikuuta 1954. Kuorella on Brightonin (117) R-lipuke numero 6146. Lähetyksen kirjaaminen käy ilmi myös kuoren päälle piirretystä sinisestä rististä. Pikajakelu käy ilmi pikajakelulipukkeesta (POST OFFICE EXPRESS DELIVERY). Kuoren oikeassa alakulmassa oleva musta leima kertoo kirjeen kulkeneen Prahan putkipostissa, joka oli käytössä vuosina 1887–2002. Kirjaaminen ulkomaille 1.5.1952–30.9.1957 maksoi 6 d. Pikajakelu ulkomaille 13.6.1921–31.12.1955 maksoi 6 d. Korkeintaan yhden unssin painava kirje ulkomaille 1.10.1950–30.9.1957 maksoi 4 d. Näin ollen postimaksu oli yhteensä 16 d.
Lähteet:
D. A. Dromberg: Kaksi kirjattua kirjettä Englannista Suomeen, Philatelia Fennica 6-7/1976
Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Ganzsachen-Katalog Europa West 1983
The Great Britain Philatelic Society: https://www.gbps.org.uk -sivusto; British Postal Rates ja Display Archive (21.4.2022 ja 22.4.2022)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Registered envelope ja Registered mail (19.4.2022)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Englannin punta, Illinois, Oregon, Putkiposti ja Unssi (22.4.2022)
Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Aapo Korte: Sininen risti tunnuksena Englannin kirjatussa postissa, Filatelisti 1/2000
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Esko Seitsonen: Toisen maailmansodan vaikutus Suomen ja Iso-Britannian imperiumin väliseen sekä kauttakulkevaan kirjepostiin, osat 1-5; Filatelisti 3/2013-6/2013 ja 1/2014
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti