Tutustu Suomen Filatelistiliiton uutiskirjeeseen!

Suomen Filatelistiliitto on alkanut julkaista uutiskirjettä, joka on tämän vuoden ajan kenen tahansa filateliasta kiinnostuneen luettavissa. Uusin uutiskirje ilmestyi 26. elokuuta. Pääset lukemaan sitä klikkaamalla linkkiä.

Nyt on oiva tilaisuus tutustua Filatelistiliiton uutiskirjeeseen! Ensi vuodesta alkaen se on saatavilla vain liiton jäsenille, joten kannattaa harkita Suomen Filatelistiliiton jäsenyyttä.

Viimeisimmässä uutiskirjeessä kerrotaan muun muassa Riihimäen Postimerkkeilijöiden kesäkokouksesta, Nuorisofilatelistien kuulumisista, Kuopiossa lokakuussa järjestettävästä postimerkki- ja postikorttinäyttelystä sekä Lohjalla alkavasta nuorten keräilykerhosta.

Myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi on säännöllisesti mukana Suomen Filatelistiliiton uutiskirjeessä. Blogiteksti tanskalaisesta Lyngby-Nærum Jernbanesta ja sen rautatiemerkeistä on tuotu esille tuoreimmassa uutiskirjeessä.

Lähde:

Suomen Filatelistiliitto ry: uutiskirje 26. elokuuta 2025

Tiesitkö, että Suomessa on tutkittu postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisia näkökohtia?

Yleensä postimerkkejä kerätään harrastusmielessä, mutta niitä voidaan kerätä myös sijoitusmielessä. Postimerkkeihin sijoittaminen vaatii syvällistä tietämystä filateliasta, aivan kuten taiteeseen sijoittaminen vaatii erittäin hyvää taidetuntemusta.

Juhani Järven tutkimus keskittyi vuosina 1930–1970 julkaistuihin suomalaisiin käyttämättömiin postimerkkeihin. Niihin kuuluu mm. kuvassa oleva Suomen Punaisen Ristin postimerkkisarja vuodelta 1941.

Suomessa ei ole juurikaan tutkittu filateliaa sijoitusmielessä, mutta toki poikkeuksiakin löytyy. Yksi tällainen poikkeus on Juhani Järven tutkimus vuodelta 1980. Sen nimi on Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista. Järvi on saanut tutkimustaan varten apurahan Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä.

Tutkimuksen kohteena ovat olleet Suomen vuosien 1930–1970 käyttämättömät postimerkit. Tutkimuksen tekemiseen on käytetty vuoden 1980 huutokauppahintoja sekä postimerkkiluettelon hintoja ja hankintahintoja, jotka on korjattu inflaatiokertoimella. Lopputuloksena oli, että monesta postituoreesta postimerkistä olisi saanut pientä korkoa. Olisi mielenkiintoista, jos joku tekisi vastaavan tutkimuksen nyt 2020-luvulla.

Järven tutkimus on paitsi suomenkielinen niin myös ruotsin- ja englanninkielinen. Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin takana oleva Aapo Korte sattui löytämään tutkimuksen omasta arkistostaan.

Lähde:

Juhani Järvi: Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista, Kuusankoski 1980

Postimerkkeilijä Keräilee: Vuoden 1982 jalkapallon MM-kisat järjestettiin Espanjassa

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Unkarin ja El Salvadorin välinen ottelu pelattiin 15. kesäkuuta Manuel Martínez Valero -stadionilla Elchessä. Unkari voitti maalein 10-1.

Jalkapallon MM-kisat järjestettiin vuonna 1982 Espanjassa. Lopputurnaukseen 13.6.-11.7. tiensä selvitti 24 joukkuetta kaiken kaikkiaan 107 joukkueesta. Ottelut pelattiin 17:llä eri jalkapallostadionilla, joiden kapasiteetti vaihteli 25 900 katsojasta (El Molinón, Gijón) 98 000 katsojaan (Camp Nou, Barcelona). Alkulohkoja oli kuusi, joista 12 maata pääsi neljään jatkolohkoon.

Espanjan ja Hondurasin välinen ottelu pelattiin 16. kesäkuuta Luis Casanova -stadionilla Valenciassa. Peli päättyi tasan 1-1.

Alkulohkoista jatkoon pääsivät Puola, Italia, Länsi-Saksa, Itävalta, Belgia, Argentiina, Englanti, Ranska, Pohjois-Irlanti, Espanja, Brasilia ja Neuvostoliitto.

Jugoslavian ja Pohjois-Irlannin välinen ottelu pelattiin 17. kesäkuuta La Romareda -stadionilla Zaragozassa. Peli päättyi tasan 0-0.

Jatkolohkojen (A-D) parhaat joukkueet etenivät pudotuspeleihin. Lohkon A lopullinen järjestys oli Puola, Neuvostoliitto ja Belgia. Lohkon B lopullinen järjestys oli Länsi-Saksa, Englanti ja Espanja. Lohkon C lopullinen järjestys oli Italia, Brasilia ja Argentiina. Lohkon D lopullinen järjestys oli Ranska, Itävalta ja Pohjois-Irlanti.

Argentiinan ja Unkarin välinen ottelu pelattiin 18. kesäkuuta José Rico Pérez -stadionilla Alicantessa. Argentiina voitti maalein 4-1.

Välierissä Italia voitti Puolan maalein 2-0 ja Länsi-Saksa voitti Ranskan rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Pronssiottelussa Puola voitti Ranskan maalein 3-2. MM-kultaa pääsi juhlimaan Italia, joka onnistui maalinteossa Länsi-Saksaa vastaan kolmesti, kun taas Italian verkkoon osuttiin vain kerran.

Belgian ja El Salvadorin välinen ottelu pelattiin 19. kesäkuuta Manuel Martínez Valero -stadionilla Elchessä. Belgia voitti maalein 1-0.

Turnauksessa eniten maaleja (kuusi) viimeisteli Italian Paolo Rossi. Länsi-Saksan Karl-Heinz Rummenigge teki viisi maalia. Puolan Zbigniew Boniek ja Brasilian Zico onnistuivat maalinteossa kumpikin neljästi. Keskimäärin yhdessä ottelussa tehtiin alle kolme maalia ja yhteensä niitä syntyi koko turnauksessa 146. Yleisöä vuoden 1982 MM-kisoissa oli yhteensä yli 2,1 miljoonaa eli yli 40 000 katsojaa ottelua kohti.

Espanjan ja Jugoslavian välinen ottelu pelattiin 20. kesäkuuta Luis Casanova -stadionilla Valenciassa. Espanja voitti maalein 2-1.

Lähde:

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1982 (14.7.2025 ja 24.7.2025)

Tanskan rautatiemerkit: Lyngby-Nærum Jernbane ja sen merkit

Lyngby-Nærum Jernbane (LNJ) tunnetaan myös nimellä Nærumbanen. Se perustettiin vuonna 1921 hyödyntäen vuosina 1899–1900 rakennettua Lyngby-Vedbæk Jernbane (LVJ) -rataa. Nykyään Nærumbanen kulkee Jægersborgin ja Nærumin välillä.

Kongens Lyngby on Lyngby-Taarbækin kunnan keskustaajama. 12 kilometrin päässä Kööpenhaminasta sijaitsevassa kunnassa asuu noin 56 000 ihmistä.

Nærum on puolestaan Rudersdalin kunnan esikaupunkialue. Myös Rudersdal sijaitsee pääkaupunkialueella. Väkiluku on noin 57 000.

Lyngbyn asemalta on matkaa Nærumin asemalle 7,9 kilometriä. Nærumin asemalta matkaa Vedbækin asemalle oli 4,2 kilometriä. Matkustajaliikenne Nærum–Vedbæk-välillä päättyi 1. maaliskuuta 1921.

Lyngby-Nærum Jernbane siirtyi moottoriliikenteeseen 1. toukokuuta 1926. Junia kulki melkein tunnin välein – kumpaankin suuntaan 13 junaa päivässä. Lyngbystä Nærumiin pääsi noin 20 minuutissa.

Hellerup–Holte-radan sähköistämisen 15. toukokuuta 1936 myötä Nærumbanenin uudeksi pääteasemaksi tuli Jægersborg. Nærumbanenin matkustajamäärä on ollut parhaimmillaan 1,5-1,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa; noin 1,5 miljoonaa vuonna 1960 ja noin 1,6 miljoonaa vuonna 1984.

Rata siirtyi osaksi Lokalbanen A/S -yhtiötä vuonna 2002. Kyseisestä yhtiöstä tuli osa Lokaltogia 1. heinäkuuta 2015. Lokaltog on yhdeksästä yksityisestä rautatiestä vastaava tanskalainen rautatieyhtiö.

Tanskassa rautatiemerkkejä on ollut käytössä monella rautatiellä, myös Lyngby-Nærum Jernbanella oli käytössä omia merkkejä. Sen rautatiemerkkejä tunnetaan pitkälti toistasataa erilaista.

Tanskassa rautatiemerkkeihin ja muihin vastaaviin merkkeihin keskittynyt yhdistys on Dansk Fragt- og Banemærkeklub. Sen kotisivut ovat osoitteessa www.fragtmaerker.dk. Kyseinen postimerkkikerho on julkaissut luettelon Katalog over Danmarks Jernbanefrimærker, joka on tiettävästi paras tietolähde myös Lyngby-Nærum Jernbanen osalta.

Rautatiemerkkien ystävien kannattaa erityisesti tutustua osoitteessa https://railwayphilatelicgroup.co.uk oleviin verkkosivuihin.

Lähteet:

Jernbanen.dk: https://www.jernbanen.dk -sivusto > Privatbaner (16.8.2025)

Paper Heritage: https://www.paperheritage.co.uk -sivusto > Rly Letter & Parcel Stamps > Denmark : Railway Stamps - List 3 (16.8.2025)

Wikipedia (https://da.wikipedia.org): artikkelit Lokaltog ja Nærumbanen (16.8.2025)

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Nærum (16.8.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Lyngby-Taarbækin kunta ja Rudersdalin kunta (16.8.2025)

Togolaiset avaruusaiheiset postimerkkiparit vuodelta 1966

Togossa (Republique Togolaise) ilmestyi vuonna 1966 kaksi päällepainettua postimerkkiparia, joissa on aiheena avaruus. Togo on Länsi-Afrikassa sijaitseva noin 8,5 miljoonan asukkaan valtio. Itsenäinen siitä tuli 27. huhtikuuta 1960. Ajalta ennen sitä tunnetaan Saksan Togon ja Ranskan Togon postimerkkejä, myös päällepainettuina. Lisäksi päällepainettuja merkkejä oli käytössä miehitetyn Togon brittiläisellä vyöhykkeellä.

Postimerkkipareilla on kaksi julkaisupäivää: 11.7.1966 ja 26.9.1966. Erona niissä on merkkien värisävyt. Michel-numerot ovat 513-516. Ensimmäisessä parissa punaiset lisäpainamat ovat ENVOLEE SURVEYOR 1 ja ENVOLEE GEMINI 9; maksuarvona on 50 frangia. Toisessa parissa punaiset lisäpainamat ovat ENVOLEE LUNA 9 ja ENVOLEE VENUS 3. Lisäksi vanha maksuarvo 25 frangia on päällepainettu kahdella punaisella viivalla ja sen vasemmalle puolelle on päällepainettu uudeksi maksuarvoksi 100 F eli sata frangia.

Lisäpainamat viittaavat avaruuslentoihin. Surveyor 1 oli amerikkalainen avaruusluotain, joka laskeutui Kuuhun 2. kesäkuuta 1966. Sen laukaisemiseen käytettiin Atlas-Centaur 10 -kantorakettia. Luotain otti Kuusta tutkijoita varten yli 11 000 kuvaa.

Gemini 9 (Gemini 9A, virallisesti Gemini IX-A) oli 3.-6. kesäkuuta 1966 suoritettu avaruuslento. A-tarkenne tulee siitä, että lennon suoritti varamiehistö, koska varsinainen miehistö sai surmansa helmikuussa 1966 tapahtuneessa onnettomuudessa. Varamiehistöön kuuluivat Eugene Cernan ja Thomas Stafford – heistä Cernan teki vähän yli kaksi tuntia kestäneen avaruuskävelyn.

Kuun pinnalle pehmeästi laskeutuneista avaruusluotaimista ensimmäinen oli Luna 9. Neuvostoliiton lähettämä luotain otti kaikkien aikojen ensimmäiset kuvat Kuun pinnalta; se laskeutui Myrskyjen valtamereen (Oceanus Procellarum) 3. helmikuuta 1966.

Venus 3:een viittaava lisäpainama tarkoittanee neuvostoliittolaista Venera 3 -avaruusluotainta, joka lähetettiin Venus-planeetan pinnalle. 16. marraskuuta 1965 laukaistu luotain törmäsi Venuksen pintaan 1. maaliskuuta 1966. Se ei kuitenkaan ehtinyt lähettää toivottuja tietoja Maahan, koska luotaimen viestijärjestelmät lakkasivat toimimasta.

Lähteet:

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Übersee 2019 – Band 5.2: Westafrika (H-Z), 40. Auflage

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Postage stamps and postal history of Togo (30.3.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Togo (30.3.2024) sekä Gemini 9, Luna 9, Surveyor 1 ja Venera 3 (16.8.2025)

Liechtensteinin postimerkit ovat pieniä taideteoksia

Liechtenstein on ruhtinaskunta Itävallan ja Sveitsin välissä. Maan väkiluku on noin 38 000 eli asukkaita on vähän enemmän kuin esimerkiksi Keravalla ja vähän vähemmän kuin esimerkiksi Tuusulassa. Liechtensteinin ruhtinaskunta koostuu kahdesta osasta, jotka ovat Vaduz ja Schellenberg; Schellenbergin alueella asuu noin kolmasosa maan väestöstä. Kuntia on yhteensä 11, joista Vaduz on pääkaupunki.

Liechtensteinilainen postimerkkisarja vuodelta 1928. Sarja ilmestyi 6. helmikuuta ja arkissa on 25 postimerkkiä.

Liechtensteinin virallinen kieli on saksa ja valuuttana on Sveitsin frangi. 160 neliökilometrin kokoisesta maasta merkittävä osa on vuoristoista; korkein vuori on Grauspitz 2599 metrin korkeudessa merenpinnasta. Liechtensteinista löytää paljon tietoa ruhtinaskunnan virallisilta kotisivuilta osoitteesta www.liechtenstein.li.

Liechtenstein on valtiona kuin pieni taideteos ja samaa voi sanoa sen postimerkeistä. Maassa käytettiin aluksi Itävallan postimerkkejä. Ensimmäiset Liechtensteinille omistetut postimerkit ilmestyivät vuonna 1912, mutta ne julkaistiin Itävallan alaisuudessa ja painettiin Itävallassa. 1. helmikuuta 1912 ilmestyneissä merkeissä kuva-aiheena oli Liechtensteinin ruhtinas Juhana II. Itävallan merkit olivat käypäisiä 29. helmikuuta 1920 saakka (pois lukien vuoden 1912 Juhana II -julkaisu, jota pystyi käyttämään postittamiseen ainakin vielä alkuvuodesta 1921).

14. kesäkuuta 1955 julkaistussa postimerkkisarjassa aiheena on talviurheilu ja vuorikiipeily. Arkissa on 25 postimerkkiä.

Ruhtinaskunnan ensimmäiset omat postimerkit ilmestyivät vuonna 1920; toukokuussa julkaistiin kahdeksan erilaista merkkiä, heinäkuussa 15 erilaista merkkiä ja lokakuussa kolme erilaista merkkiä. Ennen vuotta 1930 oli ilmestynyt jo melkein sata postimerkkiä, kun mukaan lasketaan Itävallan alaisuudessa julkaistut merkit.

Ennen vuotta 2000 Liechtensteinissa oli julkaistu 1223 postimerkkiä. 1900-luvun viimeinen merkki omistettiin Johannes Gutenbergille, jonka syntymästä oli kulunut 600 vuotta. Vuoden 2000 ensimmäinen julkaisu on pienoisarkki 2000-vuotisen kristinuskon kunniaksi. Maan ensimmäinen pienoisarkki ilmestyi niinkin varhain kuin 1934, aiheena oli mm. ensimmäinen liechtensteinilainen postimerkkinäyttely Vaduzissa.

Liechtensteinin postimerkit ovat pieniä taideteoksia, kuten tämä 8. kesäkuuta 1977 ilmestynyt postimerkkisarja. Arkissa on 16 merkkiä.

Varsinaisten postimerkkien lisäksi ruhtinaskunnassa on ilmestynyt myös mm. automaattimerkkejä, rullamerkkejä, virkamerkkejä ja lunastusmerkkejä. Esimerkiksi pelkistä virkamerkeistä pystyisi rakentamaan näyttelykokoelman, koska niitä julkaistiin vuosina 1932–1989 lähes 70 erilaista; lisäksi on mahdollista löytää Sveitsin virkamerkkejä Liechtensteinissa käytettyinä.

Liechtensteinin 13. pienoisarkki vuodelta 1988. 6. kesäkuuta ilmestyneessä pienoisarkissa on kuvattuna (vasemmalta) Hans Adam II (ruhtinas 13.11.1989 alkaen), Frans Joosef II (Hans Adam II:n isä ja ruhtinas ennen poikaansa) sekä kruununprinssi Alois (Hans Adam II:n perijä).

Ruhtinaskunnan postimerkeistä löytää hyvin tietoa postimerkkiluetteloista. Lisäksi kannattaa tutustua Liechtensteinin postin filateliapalvelun kotisivuihin osoitteessa www.philatelie.li. Jos haluat kerätä postimerkkejä, jotka ovat pieniä taideteoksia, on valintasi ehdottomasti Liechtensteinin postimerkit!

Lähteet:

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Schweiz/Liechtenstein-Spezial-Katalog 2000

Wikipedia (https://en.wikipedia.org), artikkeli Postage stamps and postal history of Liechtenstein (13.4.2020)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkelit Hans Adam II (16.4.2020) ja Liechtenstein (13.4.2020)

Lisää luettavaa aiheesta:

Complete catalogue of postage stamps from Liechtenstein – Postmuseum Liechtenstein (Liechtensteinin postimuseo): https://stamps.postmuseum.li

Ring der Liechtensteinsammler: www.liechtensteinsammler.de

Österreichischer Sammlerverein der Liechtensteinischen Philatelie (ÖSVLPH): www.oesvlph.at

Riihimäellä keräilytapahtuma syyskuussa 2025

Riihimäen Postimerkkeilijät järjestää keräilytapahtuman Riihimäen Kerhotalolla (Torikatu 3) sunnuntaina 28. syyskuuta 2025. Tapahtuma on avoinna klo 10-15.

Lähde:

Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto (9.8.2025)

Lohjalla keräilytapahtuma syyskuussa 2025

Lohjan Postimerkkikerho järjestää keräilytapahtuman Åsvallassa (Nummentie 39) Lohjalla lauantaina 6. syyskuuta 2025. Tapahtuma on avoinna klo 10-16.

Lähde:

Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto (9.8.2025)

Ahvenanmaan ensimmäinen kirjailtu postimerkki tuo rauhan viestiä

19. syyskuuta Åland Post julkaisee ensimmäistä kertaa kankaisen postimerkin. Kirjailtu postimerkki rauhankyyhkystä on osa kansainvälistä rauhanprojektia, jossa postilaitokset ympäri maailmaa yhdistyvät välittämään yhteistä viestiä: yhdessä rauhan puolesta. ”Rauhankyyhkyä esittävä postimerkki on vahva toivon ja yhtenäisyyden symboli ja ilmentää yhteistä unelmaamme paremmasta maailmasta – pisto kerrallaan. Osallistumalla tähän kansainväliseen postimerkkiprojektiin me ja postiverkostomme puolustamme maailmanrauhaa. Postimerkin avulla levitämme yhdessä viestiä”, sanoo Johanna Finne, Åland Postin suunnitteluvastaava.

Postimerkkiprojekti Rauhankyyhky on kansainvälinen projekti, jonka ovat käynnistäneet Philatelie Liechtenstein ja Hämmerle & Vogel. Åland Post on liittynyt mukaan yhdessä kymmenen muun postilaitoksen kanssa tähän projektiin yhteisestä postimerkkijulkaisusta, jota koristaa oliivipuun oksaa nokassaan kantava kyyhky. Kaikki osallistuvat postilaitokset julkaisevat tarrakiinnityksellä varustetun erikoispostimerkin, jota koristaa kansainvälinen rauhansymboli. Vain maiden nimet ja maksuarvot erottavat julkaisut toisistaan.

Aikana, jota leimaavat epävarmuus ja konfliktit, rauhan ja sovinnon teema on tärkeämpi kuin koskaan. Lentävän kyyhkyn tavoin postimerkki ylittää maiden rajat levittääkseen viestiä rakkaudesta, suvaitsevaisuudesta ja inhimillisyydestä.

Rauhanmerkin ainutlaatuinen tekstiili luo kolmiulotteisen ja koskettavan tuntuman, mikä erottaa sen perinteisistä postimerkeistä. Itävaltalainen tekstiiliyritys Hämmerle & Vogel vastaa kirjaillun postimerkin suunnittelusta ja valmistuksesta.

Postimerkki on Iris Hämmerlen käsialaa. Merkkiä painetaan 13 000 kappaletta ja sen maksuarvo on kymmenen euroa. Ensipäivänkuoren (FDC) hinta on 11 euroa. Merkin materiaali on 100 % kierrätettyä polyesteriä (GRS-sertifioitu) PET-pulloista ja muusta muovijätteestä; tausta on itseliimautuva.

Seuraavat postiorganisaatiot julkaisevat postimerkin rauhankyyhkystä: Ahvenanmaa, Armenia, Barbados, Färsaaret, Grönlanti, Itävalta, Kypros, Liechtenstein, Luxemburg, Sveitsi ja Yhdistyneiden kansakuntien postihallinto. Rauhanprojektia tukevat useat kansainväliset yhteistyökumppanit. Markkinointikampanjaan osallistuvat Hämmerle & Vogel, Saksan posti ja Maailman postiliitto (UPU).

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 6. elokuuta 2025

Korttien Tarinat tänä vuonna Hämeenlinnassa 13.9.

Korttien Tarinat -postikorttifestivaali järjestetään Hämeenlinnassa Verkatehtaalla lauantaina 13. syyskuuta 2025 klo 10-16. Tapahtumaan, joka on järjestyksessään jo viidestoista, on vapaa sisäänpääsy.

Tapahtumapaikkana toimii Verkatehdas (Paasikiventie 2, 13100 Hämeenlinna).

Korttien Tarinoissa pääsee pelaamaan Postcrossing Bingoa, kirjoittamaan kortteja ikäihmisille, kierrättämään käyttämättömiä ja hyväkuntoisia postikortteja sekä nauttimaan ohjelmalavan esityksistä. Lisäksi paikalla on iso joukko näytteilleasettajia, kuten kuvittajia, taiteilijoita ja kustantajia.

Mukana on myös Ahvenanmaan posti, joka myy tapahtuman erikoismaksimikorttia ja postimerkkiä; niissä on aiheena Hämeenlinnan rautatieaseman lähellä sijaitseva pysäköintitalo Pööli ja sen Kartio-taideteos. Lähetyksiin on mahdollista saada tapahtuman erikoisleima.

Samaan aikaan Korttien Tarinat -postikorttifestivaalin kanssa pidetään Oval Point 2025 -keräilytapahtuma. Oval Point -nimisen osakeyhtiön lisäksi paikalla ovat Hämeenlinnan Postimerkkikerho, Hyvinkään Postimerkkikerho ja Riihimäen Postimerkkeilijät sekä muita myyjiä.

Pysäköintitalo Pööli ja sen Kartio-taideteos on aiheena tapahtuman erikoismaksimikortissa ja postimerkissä.

Korttien Tarinoiden verkkosivut ovat osoitteessa www.korttientarinat.fi. Verkatehtaaseen ja Hämeenlinnan kaupunkiin voit tutustua osoitteissa www.verkatehdas.fi ja www.hameenlinna.fi.

Lähde:

Korttien tarinat osuuskunta: https://www.korttientarinat.fi -sivusto (12.1.2025 ja 2.8.2025)

Postimerkkeilijä Keräilee: HPK – Hämeenlinnan Pallokerho jääkiekkokorteissa

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Jääkiekkoseuroista suosikkini on HPK, mikä ei liene yllätys, koska olen asunut koko elämäni Hämeenlinnan seudulla. HPK eli Hämeenlinnan Pallokerho perustettiin vuonna 1929 – seuran nimi oli aluksi hetken aikaa Hämeenlinnan Jääpalloseura.

Jääpallon lisäksi lajeiksi tulivat melko pian jalkapallo ja pesäpallo, jossa tuli suomenmestaruus vuonna 1936. Pallokerho on juhlinut mestaruuksia myös maahockeyssa, nyrkkeilyssä Mauri Backmanin voitettua alle 71 kilon sarjan vuonna 1960 sekä lentopallossa HPK Naisten toimesta. Jääkiekon SM-kullat ovat vuosilta 2006 ja 2019.

Sisu-jääkiekkokortteja kaudelta 1994–1995: Marko Allen, Esa Säteri ja Pasi Kivilä.

Innostuttuani hiljattain uudestaan jääkiekkokorteista aloin kerätä Hämeenlinnan Pallokerhoa jääkiekkokorteissa.

1990-luku oli jääkiekkokorttien kulta-aikaa

Muistatko vielä, kuinka pojista melkein kaikki ja tytöistäkin osa keräsi 1990-luvulla jääkiekkokortteja? Toki keräilyharrastuksesta innostui myös moni jääkiekkoa seuraava aikuinen. Myynnissä oli useita korttisarjoja NHL-pelaajista ja myyntiin tulivat myös kortit kotimaan SM-liigan pelaajista. Monella paikkakunnalla oli jääkiekkokortteihin erikoistunut liike; esimerkiksi Hämeenlinnassa sellainen toimi hetken aikaa.

Suomessa jääkiekkokorttien julkaiseminen alkoi kuitenkin niinkin varhain kuin vuonna 1965. Ensimmäisten korttien takana oli Hellas-makeistehdas.

Jääkiekkokorttien keräilyharrastus ei ole kuitenkaan täysin loppunut Suomessa, koska kaupoissa myydään ainakin SM-liigan pelaajista tehtyjä kortteja. Esimerkiksi kauden 2023–2024 pelaajista oli myynnissä kaksi sarjaa. Kyseessä olivat Cardsetin SM-liigakortit, joiden lisäksi Upper Deckin NHL-jääkiekkokortit ovat ainakin kuuluneet Lehtipisteen valikoimaan. Kaudesta 2024–2025 alkaen SM-liigan viralliset keräilykortit on tuottanut yritys nimeltään Blueline Finland Oy.

Vielä on joitakin aktiivisia keräilijöitä, joilla 1990-luvulla aloitettu jääkiekkokorttien kerääminen ei ole hiipunut. Tiettävästi koronan myötä kiinnostus keräilykortteja kohtaan on alkanut kasvaa tällä vuosikymmenellä, joten mielenkiinto jääkiekkokorttejakin kohtaan lienee saamassa uutta nostetta. Itsekin innostuin niistä tänä vuonna uudelleen.

Sisu-jääkiekkokortteja kaudelta 1995–1996: HPK:n logo, Jani Nikko ja MILESTONES-kortissa Risto Jalo.

Osassa postimerkkihuutokaupoista on säännöllisesti myynnissä vanhoja jääkiekkokortteja. Oma lukunsa oli 21.5.2024 Hellman Huutokauppojen toimesta järjestetty keräilykorttien erikoishuutokauppa; kohteita oli melkein tuhat, joista jääkiekkokortteja oli melkein 570 kohdetta. Huutokauppaluettelo löytyi Keräilyuutiset-lehden numerosta 2/2024.

Samaisessa Keräilyuutiset-lehden numerossa on muutakin asiaa keräilykorteista. Korttikauppias Tuomas Saarinen kertoo messumatkastaan Chicagoon, hän on myös Hellman Huutokauppojen uusi asiantuntija. Suomessakin järjestetään keräilykorttitapahtumia. Lisäksi maastamme löytyy keräilykortteihin erikoistuneita liikkeitä, kuten Euro Elite Cards (www.euroelite.fi) ja Funstuffstore (www.funstuffstore.com).

Kaksi hämeenlinnalaista jääkiekkojoukkuetta pääsarjatasolla

Jääkiekko tuli Hämeenlinnan Pallokerhon lajivalikoimaan 1940-luvulla. Vuonna 1948 tapahtui nousu Maakuntasarjasta Suomensarjaan (nykyinen Mestis) ja heti vuoden päästä nousu Suomensarjasta SM-sarjaan. Kaudella 1949–1950 jääkiekon pääsarjatasolla nähtiinkin kaksi hämeenlinnalaisjoukkuetta, kun mukana oli myös Hämeenlinnan Tarmo, joka tunnetaan nykyään muun muassa yleisurheiluseurana. Tarmon jääkiekkotoiminta loppui vuonna 1975, kun toiminta keskitettiin HPK:lle.

Cardset-jääkiekkokortteja kaudelta 2016–2017: Otto Paajanen, Eero Somervuori ja Henri Auvinen.

Pallokerho ehti olla pääsarjatasolla kymmenisen vuotta; kaudeksi 1960–1961 se putosi Suomensarjaan. Oltuaan Suomensarjassa ja I-divisioonassa (se korvasi Suomensarjan vuonna 1974) yli 20 vuotta HPK nousi SM-liigaan kaudeksi 1983–1984. Seuraavaksi kaudeksi seura kuitenkin putosi takaisin I-divisioonaan.

Hannu Jortikan luotsaamana Hämeenlinnan Pallokerho palasi kauden 1987–1988 jälkeen SM-liigaan. Kaudella 1988–1989 joukkuetta valmensi Alpo Suhonen. Sen jälkeen Pallokerho on pelannut koko ajan pääsarjatasolla.

HPK:ta on vuosien saatossa valmentanut moni tunnettu nimi. Heistä tunnetuin on Jukka Jalonen, joka johdatti Pallokerhon suomenmestaruuteen kaudella 2005–2006. Toinen ja tähän mennessä viimeisin suomenmestaruus on kaudelta 2018–2019, jolloin päävalmentajana toimi Antti Pennanen.

Kahden SM-kullan lisäksi HPK on voittanut SM-hopeaa vuosina 1952, 1993 ja 2010 sekä SM-pronssia vuosina 1954, 1991, 1997, 1999, 2000, 2002, 2003, 2005 ja 2007. Hämeenlinnan Tarmo voitti SM-kultaa vuosina 1948 ja 1949, SM-hopeaa vuosina 1945, 1946, 1947, 1950, 1951, 1953 ja 1956 sekä SM-pronssia vuosina 1952 ja 1958.

Mr HPK ja muita tunnettuja kerholaisia

Yksi tunnetuimmista kerholaisista on kunniapuheenjohtaja Harri Lintumäki, joka toimi seuran puheenjohtajana vuosina 1993–2010. Hänet tunnetaan Mr HPK:na.

Cardsetin kauden 1999–2000 PUCKSTOPPERS-jääkiekkokortissa Kimmo Kapanen. Cardsetin kauden 2018–2019 SHUTOUT!-jääkiekkokortissa Emil Larmi. Cardsetin kauden 2019–2020 MASKS-jääkiekkokortissa Antti Karjalainen.

Lintumäki onkin itseoikeutetusti yksi HPK:n Hall of Fameen nimetyistä henkilöistä. Joukossa on monia muitakin myös Hämeenlinnan seudun ulkopuolella tunnettuja nimiä, kuten Eero ”Luiro” Salisma, Hilpas ”Hilu” Sulin, Jukka Jalonen, Marko Tuulola, Marko ”Kyy” Palo, Kari Brusin, Teppo Kivelä, Niko Kapanen ja Riikka Noronen.

Pelinumeroista on jäädytetty 2 Eero Salisma, 9 Jyrki Louhi, 13 Marko Palo, 17 Juha Hietanen, 18 Hannu Savolainen ja 36 Marko Tuulola.

HPK:n alkuperäinen logo on 1930-luvun puolivälistä ja se on Tapio Järvisen käsialaa. Vuosina 1996–2012 Pallokerho käytti ritarilogoa. HPK:n maalilauluna on toiminut yli 30 vuotta kappale ”Se on siellä”. Sen on sanoittanut Vexi Salmi ja säveltänyt Paul Fagerlund. Kappaleen esittää Kai Hyttinen.

Hämeenlinnan Pallokerho tunnetaan myös laadukkaasta juniorityöstä sekä naisjääkiekosta. Juniorijääkiekkoon keskittyvän yhdistyksen toiminta alkoi vuonna 1990. Oma yhdistys naisjääkiekolle perustettiin vuonna 2009, mukana oli myös lentopallo. HPK Naiset on voittanut jääkiekossa SM-kultaa vuosina 2016 ja 2018.

Sisun kauden 1994–1995 FIRE ON ICE -jääkiekkokortissa Tomáš Kapusta. Cardsetin kauden 2000–2001 NEXT GENERATION -jääkiekkokortissa Antti Miettinen. Cardsetin kauden 2005–2006 MAGICMAKERS-jääkiekkokortissa Riku Hahl.

HPK:n toimintaan pääsee tutustumaan tarkemmin sen kotisivuilla osoitteessa https://hpk.fi. HPK-Juniorijääkiekon verkkosivut ovat puolestaan osoitteessa www.hpkjuniorit.fi.

Lähteet:

Blueline Finland Oy: https://www.bluelinefinland.fi -sivusto (4.3.2025)

Euro Elite Finland Oy: https://www.euroelite.fi -sivusto (22.7.2025)

Funstuffstore: https://www.funstuffstore.com -sivusto (15.7.2025 ja 22.7.2025)

HPK Liiga Oy: https://hpk.fi -sivusto > Info > Historia ja Hall of Fame (26.1.2025)

Lea Karmala, Joonas Lainesalo ja Timo Lainesalo: Taitoa ja tunteen paloa – 90-vuotiaan HPK:n jääkiekkomenestyksen tekijät, HPK ry, Karisto Oy, Tallinna 2019

Lehtipiste (https://www.lehtipiste.fi): Keräily ja trendit (1.3.2018) sekä Keräilytuotteet (4.5.2024)

Ulla Sirén: Hellman -huutokaupoille uusi asiantuntija – Keräilijäksi kasvanut, kenties syntynyt; Keräilyuutiset 2/2024

Suomen Filateliapalvelu Oy: Keräilyuutiset 2/2024

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit HPK Naiset, Hämeenlinnan Pallokerho, Hämeenlinnan Tarmo ja Jääkiekon I-divisioona (26.1.2025 ja 27.1.2025)

Yle Uutisten artikkeliarkisto: https://yle.fi -sivusto > Vexi Salmen synnyinkaupungissa surraan sanoittajalegendan poismenoa – Kiekkopomo: "Vexi soitti öisin ja eli tunteella jääkiekkoa tekstitv:n kautta" (1.2.2025)

Tutkimusprojekti Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista – tietoja päivitetty heinäkuussa 2025

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen tutkimustietoa Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista. Tieto pohjautuu blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaan sekä kirjallisiin lähteisiin. Myös tieto muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin skannattu kuva ketjuleimakohteestasi (1:1 -koossa) sähköpostilla osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com. Ilmoita samalla pyöreän leimaosan halkaisija sekä ketjumaisen leimaosan pituus ja leimaväli. Sivun tietoja on päivitetty viimeksi heinäkuussa 2025.

Viipurin ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Viipuriin 25. helmikuuta 1916 saapunut postikortti.

Ketjuleimalla tarkoitetaan postileimaa, joka tavallisesti ulottuu postilähetyksen vasemmasta reunasta sen oikeaan reunaan. Ketjuleima koostuu pyöreistä leimaosista, jotka yhdistyvät ketjumaisilla leimaosilla. Ketjumainen osa voi olla esimerkiksi suoria viivoja, katkoviivoja tai aaltoviivoja; tyypillisesti viivoja on 4-8 allekkain.

Helsingin ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kaksi aaltoviivaa ja kaksi aaltoviivaa (keskimmäinen aaltoviiva puuttuu). Helsingistä 18. toukokuuta 1931 Tapanilaan lähetetty kirje.

Pyöreässä leimaosassa lukee postitoimipaikan nimi (venäläisleimojen aikakautena jopa kolmella eri kielellä) ja päivämäärä sekä usein myös kellonaika. Pyöreä leimaosa vastaa kulloinkin käytössä ollutta postileimojen päätyyppiä, kuten venäläisleimat, siltaleimat ja pyöröleimat (kutsutaan myös postitorvileimoiksi).

Sortavalan ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on neljä suoraa viivaa. Sortavalasta 22. joulukuuta 1934 Helsinkiin lähetetty ehiöpostikortti.

Ketjuleima on koneleima, koska sen leimaamiseen postilähetykselle on käytetty leimauskonetta. Suomessa sähkökäyttöiset leimauskoneet otettiin käyttöön vuonna 1906 – Helsingin, Turun ja Viipurin postitoimipaikat saivat ensimmäisinä oman leimauskoneen. Varhaisimmat leimaukset tunnetaan Helsingistä vuodelta 1906, Viipurista vuodelta 1907 ja Turusta vuodelta 1909. Tampereen ketjuleimojen varhaisin leimaus tunnetaan vuodelta 1913. Muissa postitoimipaikoissa leimauskoneet tulivat käyttöön itsenäisyyden aikana.

Oulun ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa pyöröleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Oulusta 1. helmikuuta 1943 Puolangalle lähetetty postikortti.

Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu modernit ketjuleimat, joissa on yksi pyöreä leimaosa ja yksi ketjumainen leimaosa. Ne tulivat käyttöön vuodesta 1981 alkaen. Myös viestilliset leimat ovat ketjuleimoja; niissä ketjumaisessa osassa on viivojen lisäksi tai niiden sijasta teksti ja joskus lisäksi kuva. Myös viestilliset leimat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Riihimäen ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa pyöröleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Riihimäeltä 19. syyskuuta 1973 Helsinkiin lähetetty kirje.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Leo Konu ja Lasse Nortesuo: Hämeenlinnan yksirenkaiset leimat, Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1988

Tuomas Piironen: Ketjuleimat 75 vuotta, Kurre 3/1981

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Ajatuksia Riihimäen ja Hyvinkään paikallis(posti)historiasta, 2023

Lauri Siivonen ja Vilho Niemi: Hämeenlinnan postileimat kyrillisestä siltaleimoihin (1812–1959), Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1980

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Turun Postimerkkikerho ry: Turun postin historiaa ja postileimoja, Turku 2004

Postimerkkeilijä Keräilee: Urheilukilpailut Eläintarhan urheilukentällä 26.6.1921

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Helsingissä sijaitsevalla Eläintarhan urheilukentällä järjestettiin urheilukilpailut sunnuntaina 26. kesäkuuta 1921 kello 17. Pääsylipun mukaan sisäänpääsy maksoi viisi markkaa. Lipusta voi myös päätellä, että kilpailut olivat osa SVUL:n seitsemättä yleistä voimistelujuhlaa Helsingissä 26.-28.6.1921.

Vuonna 1910 valmistunut Eläintarhan urheilukenttä oli Helsingin pääurheilukenttä vuoteen 1938 asti. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1903; suunnitelmat laati kaupunginpuutarhuri Svante Olsson. Eläintarhan urheilukentällä on järjestetty vuoden 1921 urheilukilpailuiden lisäksi muun muassa Suomen jalkapallomaajoukkueen ensimmäinen maaottelu lokakuussa 1911, jonka Ruotsi voitti maalein 5-2, ja ensimmäinen yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu syyskuussa 1925.

Olympiastadionin ja Uimastadionin takana olevaa Eläintarhan urheilukenttää on peruskorjattu usein. Viimeksi yleisurheilun vuoden 2012 EM-kisoja varten, jolloin se toimi harjoituskenttänä. Eläintarhan kenttä on edelleen suosittu yleisurheilijoiden harjoituspaikka – kentällä järjestetään myös urheilukilpailuja, esimerkiksi Viipurin Urheilijoiden toimesta.

SVUL eli Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (vuoteen 1961 saakka Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto) oli vuosina 1906–1994 toiminut urheilun ja liikunnan keskusjärjestö. Sen työtä jatkoi Suomen Liikunta ja Urheilu. Keskeistä toimintaa oli järjestää kansallisia mestaruuskilpailuja, joista yhtenä yleisurheilun Kalevan kisat. Yleisiä voimistelujuhlia SVUL järjesti yleensä kolmen vuoden välein; seitsemännet niistä siis Helsingissä vuonna 1921.

Lähteet:

MyHelsinki: https://www.myhelsinki.fi/fi/ -sivusto > Eläintarhan yleisurheilukenttä (19.7.2025)

Viipurin Urheilijat: https://www.viipurinurheilijat.fi -sivusto > Kilpailut ja tapahtumat (19.7.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Eläintarhan kenttä ja Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (19.7.2025)

Kaksi liechtensteinilaista maksimikorttia jalkapallon MM-kisoista 1982

Maksimikortilla tarkoitetaan postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmää, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen.

Liechtenstein juhlisti Espanjassa vuonna 1982 pidettyjä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja kolmen postimerkin sarjalla. Merkeissä on kolme eri jalkapallostadionia: Leitawies Triesenbergissä, Eschen/Mauren ja Rheinau Balzersissa. Sarjasta julkaistiin myös maksimikortit, joista kokoelmassani on tällä hetkellä kaksi. Julkaisupäivä oli 7. kesäkuuta 1982.

Eschenin/Maurenin jalkapallostadion sijaitsee Eschenissä Liechtensteinissa. Se avattiin vuonna 1975. Katettuja istumapaikkoja on 500 ja kokonaiskapasiteetti on 2000 katsojaa. Kyseessä on USV Eschen/Mauren -jalkapalloseuran kotikenttä. Liechtensteinin maajoukkueen kotikenttänä se toimi vuoteen 1998 asti.

Jalkapallon MM-kisat järjestettiin siis vuonna 1982 Espanjassa. Lopputurnaukseen 13.6.-11.7. tiensä selvitti 24 joukkuetta kaiken kaikkiaan 107 joukkueesta. Alkulohkoja oli kuusi, joista 12 maata pääsi neljään jatkolohkoon. Jatkolohkojen parhaat joukkueet etenivät pudotuspeleihin.

Välierissä Italia voitti Puolan maalein 2-0 ja Länsi-Saksa voitti Ranskan rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Pronssiottelussa Puola voitti Ranskan maalein 3-2. MM-kultaa pääsi juhlimaan Italia, joka onnistui maalinteossa Länsi-Saksaa vastaan kolmesti, kun taas Italian verkkoon osuttiin vain kerran.

Turnauksessa eniten maaleja (kuusi) viimeisteli Italian Paolo Rossi. Länsi-Saksan Karl-Heinz Rummenigge teki viisi maalia. Puolan Zbigniew Boniek ja Brasilian Zico onnistuivat maalinteossa kumpikin neljästi. Keskimäärin yhdessä ottelussa tehtiin alle kolme maalia ja yhteensä niitä syntyi koko turnauksessa 146. Yleisöä vuoden 1982 MM-kisoissa oli yhteensä yli 2,1 miljoonaa eli yli 40 000 katsojaa ottelua kohti.

Rheinaun jalkapallostadion sijaitsee Balzersissa Liechtensteinissa. Sen kokonaiskapasiteetti on 2000 katsojaa. Kyseessä on FC Balzers -jalkapalloseuran kotikenttä.

Lähteet:

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Sportpark Eschen-Mauren ja Sportplatz Rheinau (14.7.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1982 (14.7.2025)

Puolan vuosien 1934–1938 lunastusmerkkijulkaisu

Lunastusmerkit ovat merkkejä, joilla ilmaistaan lunastusmaksun maksaminen. Lunastusmaksu tulee kyseeseen, jos postilähetyksen lähettäjä ei ole maksanut vaadittua postimaksua ja posti huomaa sen. Voi esimerkiksi olla, että kirje onkin painavampi kuin mitä lähettäjä on arvioinut tai lähettäjä on käyttänyt postimerkkiä, jonka käypäisyys on jo päättynyt. Lunastusmaksu on usein korkeampi kuin pelkkä puuttuva postimaksu.

Puola on yksi niistä postihallinnoista, joka on julkaissut lunastusmerkkejä; osassa maista lunastusmaksun maksaminen on ilmaistu tavallisilla postimerkeillä. Puolan ensimmäiset lunastusmerkit ovat vuodelta 1919. Ne ovat päällepainettuja Itävallan lunastusmerkkejä.

Ennen vuosien 1934–1938 lunastusmerkkijulkaisua Puolassa ehti ilmestyä 89 lunastusmerkkiä. Stanley Gibbons luetteloi lunastusmerkit toisin kuin ainakin osa muista postimerkkiluetteloista – numerointi vastaa samoihin aikoihin ilmestyneitä postimerkkejä. Vuosien 1934–1938 julkaisu, jonka Stanley Gibbons -numerot ovat D301-D308, on tehty päällepainamalla (musta lisäpainama) vuosien 1924–1926 julkaisun lunastusmerkkejä.

20 grossin (päällepainama) / viiden złotyn merkki julkaistiin 6. elokuuta 1934. 50 grossin / kolmen złotyn merkki ilmestyi vuonna 1935. 15 grossin / kahden złotyn ja 20 grossin / yhden złotyn merkit julkaistiin 30. marraskuuta 1936. 25/40 grossin, 30/40 grossin ja 50/40 grossin merkit julkaistiin heinäkuussa 1937. Kymmenen grossin / kahden złotyn merkki ilmestyi vuonna 1938. Merkkien alareunassa lukeva DOPŁATA tarkoittaa lunastamista tai lisämaksua.

Puolan filateliaan voit tutustua tämän blogin tekstissä 27. tammikuuta 2024.

Lähde:

Stanley Gibbons Limited: Poland – 2nd Edition, Stamp Catalogue, 2023

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Europa 2020/2021 – Band 15: Osteuropa, 105. Auflage

Poczta Polska: https://filatelistyka.poczta-polska.pl

Polski Związek Filatelistów (PZF): https://zgpzf.pl

Bundesarbeitsgemeinschaft Polen im Bund Deutscher Philatelisten (BDPh): www.arge-polen.de

The Polonus Polish Philatelic Society: https://polonus.org

The Polish-Canadian Coin & Stamp Club ”Troyak”: https://troyakclub.com

Filatelistina käymässä Hämeenlinnan Myllärinkadun kirpputoreilla

Kirpputorit ovat mainioita paikkoja myös keräilijöille. Niinpä päätin yhtenä heinäkuisena torstaina pyöräillä Turengista kahdelle hämeenlinnalaiselle kirpputorille, jotka ovat Myllärinkadulla Kantolan kaupunginosassa. Kantolasta löytyy ainakin kaksi muutakin kirpputoria; toki kirpputoreja on muuallakin Hämeenlinnassa.

Kirppis Nasta Mesta on osoitteessa Myllärinkatu 10 C, 13110 Hämeenlinna. Filatelistin kannalta tarjonta oli melko vaatimatonta. Uudempia postikortteja oli jonkin verran myynnissä, mutta muuten törmäsin yksittäiseen kuorinippuun. Kirppis Nasta Mesta löytyy Facebookista.

Kantolan Kellari on osoitteessa Myllärinkatu 10 E, 13110 Hämeenlinna. Sieltä löytyi yksi myyntipaikka, joka oli täynnä filateliaa: postimerkkileikettä, kotimaisia ja ulkomaisia postilähetyksiä (myös ehiöitä ja ensipäivänkuoria) sekä postikortteja. Kaikki taisi maksaa vain 50 senttiä kappaleelta. Itse löysin kokoelmiini 14 suomalaista ei-viestillistä ketjuleimaa ja kaksi Liechtensteinin maksimikorttia, joissa aiheena on jalkapallon MM-kisat Espanjassa vuonna 1982.

Muiden alojen keräilijöille kummallakin kirpputorilla oli enemmän tarjontaa. Näin muun muassa keräilykortteja, kuten jääkiekko- ja jalkapallokortteja, vinyylilevyjä, kirjoja sekä lasitavaraa ja keramiikkaa. Koska kerään muutakin kuin filateliaa, niin päädyin ostamaan kolme jääkiekkokorttia HPK:ssa pelanneista Riku Hahlista, Josh Holdenista ja Juuse Saroksesta.

Jos asut Hämeenlinnassa tai olet siellä käymässä, suosittelen piipahtamaan erityisesti Myllärinkadun kirpputoreilla. Kummaltakin kirpputorilta löytyy vaikka mitä.

Lähteet:

Hämeenlinnan kaupunki: https://www.hameenlinna.fi/matkailu-ja-tapahtumat/ostokset-hameenlinnassa/kiinnostavimmat-kirpputorit/ ja https://www.hameenlinna.fi/kohdekortit/kirppis-nasta-mesta/ (10.7.2025)

Kantolan Kellari Oy: https://www.kantolankellari.fi -sivusto (10.7.2025)