Vuoden joulumerkit tukevat Ahvenanmaan palokuntanuoria

23. lokakuuta Åland Post julkaisee tämän vuoden joulumerkit, joita voi käyttää joulutervehdysten ja pakettien koristeluun. Joulumerkkien kuvittaja on Jonas Wilén. Joulumerkit täydentävät vuoden joulupostimerkkejä, joiden teemana on yhdessä. Tämän vuoden joulumerkkien myynnistä saatu ylijäämä lahjoitetaan Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaostolle.

Ahvenanmaan vuoden 2025 joulumerkit on kuvittanut Jonas Wilén. Kuva: Åland Post.

– Joulumerkit on arvostettu perinne aina vuodesta 1993 alkaen ja olemme ylpeitä voidessamme tukea yhdistystoimintaa Ahvenanmaalla. Tänä vuonna saimme yleisöltä vihjeen palokuntanuorista ja olemme iloisia, että joulumerkit voivat tukea tätä tärkeää toimintaa. Palokuntanuoret oppivat taitoja, jotka vahvistavat koko yhteiskuntaa, aina palon sammuttamisesta ja ensiavusta yhteistyöhön ja ongelmanratkaisuun, kertoo Gunilla Häggblom, Åland Postin postimerkkiosaston tiedottaja.

Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaosto työskentelee sen eteen, että nuoret kiinnostuisivat palokunnasta, ja jaosto tukee vapaapalokuntien nuorisotoimintaa Ahvenanmaalla. Jaosto järjestää nuorten ohjaajien tapaamisia, yhteisiä kauden päättäjäisiä, joissa on kilpailuja letku- ja sankoruiskulla sekä matkoja suomenruotsalaisen palo- ja pelastusliiton kesäleireille.

– Olemme iloisia, että meidät on nimitetty apurahan saajaksi nuorisopalokuntatyömme ansiosta. Joulumerkkiapurahasta tulee tervetullut lisä panostuksiimme nuorten innostuksen ja sitoutumisen tukemisessa. Tavallisten tapahtumiemme lisäksi suunnittelemme nuorten ohjaajille tiimipäivää ja matkaa kansainväliselle palokuntaleirille Maskuun. Siellä nuoret voivat kehittää taitojaan ja tavata ikätovereitaan muun muassa Saksasta, Tšekistä ja Latviasta, kertoo Simon Söderlund, Ahvenanmaan palo- ja pelastusliiton nuorisojaoston toiminnanjohtaja.

Joulumerkit ovat tarramerkkejä, joita voi käyttää joulutervehdysten ja pakettien kirjeensulkijoina ja koristeluun. Ne myydään 20 merkin arkkeina. Joulumerkit eivät käy postimaksuna. Kuva: Åland Post.

Joulumerkkejä painetaan 2500 arkkia, joista jokaisessa on 20 tarramerkkiä. Suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Yksi arkki maksaa viisi euroa. Painomenetelmänä on 4-värioffset ja painopaikkana toimii Royal Joh. Enschedé.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 20. lokakuuta 2025

Ison-Britannian kirjattua postia (Liverpool 27.9.1935)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Ison-Britannian kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Ison-Britannian kirjattu posti -tunnisteella.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = recommandé ranskaksi ja registration englanniksi); Isossa-Britanniassa käytetään lisäksi kuoren päälle painettua tai piirrettyä sinistä ristiä. Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kuvassa on kirjattu kirje Liverpoolista Isosta-Britanniasta 27. syyskuuta 1935 Suomeen Kajaaniin, jonne kirje on saapunut 2. lokakuuta 1935. Kirjeen kirjaamisesta kertoo kuoren päälle painettu sininen risti sekä kuorelle painetut tekstit. Kyseessä on nimenomaan kirjatun postin lähettämiseen tarkoitettu ehiökuori. Yleensä kuoren vasemmassa yläkulmassa on kirjaamisesta kertova R-lipuke, mutta nyt se on joko jäänyt kokonaan kiinnittämättä tai sitten se on kiinnitetty niin heikosti, että se on päässyt irtoamaan.

Postimaksu on ollut yhteensä 5,5 d (d = penny). Kirjaaminen ulkomaille 13.6.1921–30.4.1949 maksoi 3 d. Korkeintaan yhden unssin painava kirje ulkomaille 14.5.1923–30.4.1940 maksoi 2,5 d.

Ylhäällä keskellä lukee englanniksi seuraavasti: ”Registered letter. This letter must be given to an officer of the post office to be registered, and a receipt obtained for it. The address must be written on this side.” Vapaasti suomennettuna teksti on seuraava: ”Kirjattu kirje. Tämä kirje täytyy luovuttaa postitoimiston virkailijalle kirjaamista varten, ja jotta siitä saa kuitin. Osoite tulee kirjoittaa tälle puolelle.”

Kuoren taustapuolella lukee englanniksi seuraavasti: ”Registration. Compensation is given for loss or damage in respect of an Inland Registered Letter, and for the loss of an Imperial and Foreign Registered Letter, subject to the limitations and conditions notified in the Post Office Guide.” Vapaasti suomennettuna teksti on seuraava: ”Kirjaaminen. Kotimaan kirjatun kirjeen katoamisesta tai vahingoittumisesta maksetaan korvausta, ja ulkomaille lähetetyn kirjatun kirjeen katoamisesta, kuitenkin postitoimisto-oppaan rajoitusten ja ehtojen mukaisesti.”

Tässä kohdassa on tavallisesti kirjaamisesta kertova R-lipuke. Siinä kerrotaan, että tämä tila on varattu virallista kirjaamislipuketta varten ja että tila takana on tarkoitettu lähettäjän osoitetta varten.

Tästä kohteesta mielenkiintoisen tekee myös kuorella olevat postimerkit, jotka on rei’itetty. Aikoinaan osa yrityksistä rei’itti ostamansa postimerkit esimerkiksi kirjaimilla tai kuvalla, jotta niiden työntekijät eivät voisi käyttää merkkejä omiin tarkoituksiinsa.

Lähde:

The Great Britain Philatelic Society: https://www.gbps.org.uk -sivusto; British Postal Rates ja Display Archive (21.4.2022 ja 22.4.2022)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):

D. A. Dromberg: Kaksi kirjattua kirjettä Englannista Suomeen, Philatelia Fennica 6-7/1976

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Aapo Korte: Sininen risti tunnuksena Englannin kirjatussa postissa, Filatelisti 1/2000

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Ganzsachen-Katalog Europa West 1983

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Registered envelope ja Registered mail

Postimerkkeilijä Keräilee: Ed Belfour torjui Chicago Blackhawksin maalilla kaudet 1988–1997

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

21. huhtikuuta 1965 syntynyt Edward John ”Ed” Belfour pelasi Chicago Blackhawksin maalilla kaudet 1988–1997. Kanadalainen Belfour torjui NHL-urallaan maalivahtina myös San Jose Sharksissa, Dallas Starsissa, Toronto Maple Leafsissa ja Florida Panthersissa.

Sopimuksen Chicago Blackhawksin kanssa hän teki syyskuussa 1987. Ensimmäinen kausi meni kuitenkin Saginaw Hawksissa IHL:ssä, joka oli siihen aikaan Blackhawksin farmiseura. Seuraavalla kaudella hän pääsi pelaamaan siitä noin puolet Chicagossa.

Ed Belfourista tuli Chicago Blackhawksin ykkösmaalivahti kaudella 1990–1991. Kausi oli hänelle onnistunut, sillä hän sai vuoden tulokkaana Calder Memorial Trophyn, parhaana maalivahtina Vezina Trophyn ja Trico Goaltender Awardin parhaan torjuntaprosentin ansiosta. Lisäksi palkintokaappiin päätyi William M. Jennings Trophy, koska Blackhawks oli päästänyt vähiten maaleja kauden aikana.

Lempinimillä ”Eddie the Eagle” ja ”Crazy Eddie” tunnettu Belfour pääsi joukkueensa kanssa kaudella 1991–1992 NHL:n finaaleihin asti, mutta Pittsburgh Penguins oli parempi. Hänen palkintokaappinsa sai täydennystä vuonna 1993 William M. Jennings Trophysta ja Vezina Trophysta sekä vuonna 1995 kolmannen kerran William M. Jennings Trophysta.

Ed Belfour torjui Chicago Blackhawksin maalilla kaiken kaikkiaan 415 runkosarjaottelussa ja muissa NHL-joukkueissa 548 runkosarjaottelussa. Maajoukkuetasolla hän edusti Kanadaa. Belfour lopetti pelaajauransa ruotsalaisessa Leksands IF:ssä, jossa hän torjui kauden 2007–2008. Hockey Hall of Fameen hänet valittiin vuonna 2011.

Koska Belfour ehti pelata Chicago Blackhawksissa melkein kymmenen kautta ja koska jääkiekkokorttien keräily oli erityisen suosittua juuri silloin, löytyy hänestä paljon jääkiekkokortteja Blackhawks-paita yllään.

Lähteet:

NHL.com, the National Hockey League: https://www.nhl.com -sivusto > Players > Ed Belfour (12.10.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Ed Belfour (12.10.2025)

Postimerkkeilijä Keräilee: Kauppakeskus Ratina täyttyi keräilykorttien ystävistä lauantaina 11.10.

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Kauppakeskus Ratinassa Tampereella järjestettiin lauantaina 11.10. Finland Card Expo -keräilykorttitapahtuma. Innokkaimmat harrastajat olivat päässeet tutkimaan kauppiaiden tarjontaa jo ennen kuin tapahtuma virallisesti alkoi.

Päivän mittaan väkimäärä kauppiaspöytien ympärillä kasvoi niin suureksi, että kaikki eivät päässeet heti tutustumaan tarjontaan, mutta sopu sijaa antoi. Oli ilahduttavaa huomata, että keräilykortit kiinnostavat erityisesti nuoria. Pääasia on, että keräilyharrastus voi hyvin – se on sitten makuasia, mitä kerätään.

Selvästi eniten käytiin kauppaa Pokémon-korteilla. Myös muiden keräilykorttipelien kortteja näytti olevan myynnissä. Jääkiekko-, jalkapallo- ja koripallokorttejakin keräileville riitti tutkittavaa; urheilukorteista suurin osa taisi olla jääkiekkokortteja. Lisäksi osalla kauppiaista oli myynnissä erilaisia keräilykorttitarvikkeita.

Itse löysin Finland Card Exposta neljä HPK-jääkiekkokorttia ja 14 Chicago Blackhawks -jääkiekkokorttia. Joukossa muun muassa Niko Kapasen Signature-kortti ja kaksi korttia Teuvo Teräväisestä Blackhawksin pelipaidassa. Lisäksi ostin Ratinan XS Leluista Upper Deck MVP -Blaster-laatikon.

Liettualainen vuoden 1939 postimerkkisarja koripallon EM-kisoista

Liettuassa julkaistiin vuonna 1939 postimerkkisarja, joka oli omistettu koripallon kolmansille Euroopan mestaruuskilpailuille. Sarjassa on kolme merkkiä: 15 centasia + 10 centasia, 30 centasia + 15 centasia ja 60 centasia + 40 centasia. Sata centasia on yksi liti. Postimerkkien AFA-numerot ovat 430-432.

Aihe on ajankohtainen, sillä tänä vuonna pidetyissä koripallon EM-kisoissa Suomi selvitti tiensä loistavasti neljän joukkoon ja oli erittäin lähellä pronssimitalia.

Historian kolmannet EM-kilpailut järjestettiin Liettuan Kaunasissa 21.-28. toukokuuta 1939. Mukana oli kahdeksan joukkuetta: Italia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Suomi, Unkari ja Viro. Suomi jäi kahdeksanneksi ja tasoerosta kertoo, että EM-kultaa voittanut Liettua oli Suomea parempi pistein 112-9. Toinen oli Latvia ja pronssia saavutti Puola.

Ensimmäisen kerran koripallon Euroopan mestaruudesta pelattiin Sveitsissä vuonna 1935, jolloin kultaa voitti Latvia. Toisen kerran EM-kisat järjestettiin Latviassa vuonna 1937 – silloin mestaruutta juhli Liettua.

Koripallon historia ulottuu 1800-luvulle saakka, sillä vuonna 1891 kanadalainen opettaja James Naismith kehitti tämän nykypäivänä erittäin suositun urheilulajin. Painetut säännöt näkivät päivänvalon vuonna 1892. Aluksi pelivälineenä oli jalkapallo, mutta varsinaisen koripallon käyttöön siirryttiin vuonna 1894. Suomessa koripalloa on pelattu noin vuodesta 1927–1930 alkaen, kun Vilho Nuoreva toi lajin meille Kööpenhaminasta.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 1, A-P; 2006

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Koripallo, Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut, Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1939 ja Liettuan liti (10.10.2025)

Grönlannin heinä- ja syyskuun 2025 postimerkkijulkaisuissa Jens Rosing, Ittoqqortoormiit, Länsipohjoismainen neuvosto, telekommunikaatio, etnografiset valokuvat ja rauhankyyhky

Grönlannin posti julkaisi heinäkuussa 2025 yhden postimerkkijulkaisun ja syyskuussa 2025 viisi postimerkkijulkaisua. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl.

28. heinäkuuta ilmestyi postimerkki, joka on omistettu Jens Rosingille. Hän olisi täyttänyt samana päivänä sata vuotta. Rosing tunnetaan filatelistien keskuudessa erityisesti Grönlannin postimerkeistä, sillä hän ehti noin 51 vuoden aikana suunnitella yli 150 grönlantilaista merkkiä. Ilulissatissa syntyneen Jens Christian Rosingin vanhemmat olivat Otto Rosing ja Sara Siegstad. Samaan julkaisuun kuuluu myös pienoisarkki. Merkki ja pienoisarkki ovat norjalaisen Martin Mörckin käsialaa – hän on itsekin tunnettu postimerkkien suunnittelija.

Ittoqqortoormiitin kaupunki sai oman postimerkin 4. syyskuuta. Sen perustamisesta on kulunut sata vuotta. Itärannikon puolivälissä sijaitseva Ittoqqortoormiit on Grönlannin pienin kaupunki, koska asukkaita on vain 364. Postimerkki pohjautuu Pia Arken (1958–2007) taiteeseen. Arke oli grönlantilais-tanskalainen taiteilija, valokuvaaja, kirjailija ja esiintyjä.

24. syyskuuta julkaistiin postimerkki juhlistamaan 40-vuotiasta Länsipohjoismaista neuvostoa (englanniksi The West Nordic Council). Nuukissa perustettu neuvosto on Färsaarten, Grönlannin ja Islannin parlamenttien yhteistyöfoorumi. Siihen kuuluu 18 jäsentä eli kuusi jokaisesta parlamentista. Merkin on suunnitellut Maria Panínguakʼ Kjærulff.

Grönlantilainen telekommunikaatio saavutti sadan vuoden iän 6. syyskuuta, jolloin sen kunniaksi ilmestyi kaksi postimerkkiä ja pienoisarkki. Julkaisu on Martin Brandt Hansenin käsialaa – hän syntyi vuonna 1990 ja varttui Nuukissa, Kööpenhaminaan Hansen muutti vuonna 2014.

6. syyskuuta 1925 klo 14.23 lähetettiin Grönlannin ensimmäinen sähkösanoma Qeqertarsuaqista Tanskan kuningas Kristian X:lle. Siinä luki vapaasti suomennettuna seuraavasti: ”Tänään olen avannut radioaseman Godhavnissa toimintaa varten. Lähetän ensimmäisen sähkösanoman kuninkaalle tanskalaisten ja grönlantilaisten kunnioittavin tervehdyksin. Kaikki on täällä hyvin. Hauge, sisäministeri.” Kuningas vastasi 8. syyskuuta ja vastaus saapui perille 10. syyskuuta.

Grönlannin postilaitos ja telelaitos yhdistyivät vuonna 1997. Vuonna 2021 yhtiön nimeksi tuli Tusass, joka on lyhenne sanasta Tusassuunga; se tarkoittaa vapaasti suomennettuna ”olemme yhteydessä”. Tänä päivänä yhtiö työllistää noin 360 henkilöä.

24. syyskuuta Grönlannin posti aloitti uuden postimerkkisarjan etnografisista valokuvista. Sarjan suunnitteluun osallistuu Ina Rosing – hän on Jens Rosingin ja Dagny Rosingin tytär. Kahden ensimmäisen merkin valokuvat on otettu Tasiilaqissa, toinen kuvista on vuodelta 1904 ja toinen vuodelta 1906. Kuvaajina ovat olleet tanskalainen lääkäri, lintutieteilijä ja harrastajavalokuvaaja Thomas Nedergaard Krabbe (1861–1938) sekä tanskalainen kielitieteilijä ja eskimologi William Thalbitzer (1873–1958).

12. syyskuuta ilmestyi Grönlannin ensimmäinen kirjailtu postimerkki. Kyseessä on usean postilaitoksen yhteisjulkaisu, jolla tuodaan viestiä rauhasta. Merkin kuvassa onkin rauhankyyhky. Suunnittelusta ja valmistuksesta on vastannut Hämmerle & Vogel.

Lähde:

Tusass Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 3/2025

Kuvituksena olevat postimerkit:

Tusass Greenland Filatelia

Postimerkkeilijä Keräilee: Jääkiekon SM-liigan kauden 2025–2026 viralliset keräilykortit tulleet myyntiin

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

SM-liigakauden 2025–2026 ensimmäisen keräilykorttisarjan jokaisessa korttipussissa on viisi jääkiekkokorttia. Korttilaatikossa on 24 korttipussia.

Jääkiekon SM-liiga perustettiin vuonna 1975 ja se on Suomessa jääkiekon miesten pääsarja; ennen vuotta 1975 se tunnettiin SM-sarjana. SM-liigan keräilykorteilla on yli 25-vuotinen historia. Liigakaudesta 2024–2025 alkaen keräilykortit on tuottanut yritys nimeltään Blueline Finland Oy.

Kauden 2025–2026 ensimmäinen jääkiekkokorttisarja on ilmestynyt ja kortteja voi ostaa sekä kaupoista että Blueline Finlandin verkkokaupasta. Ensimmäiseen sarjaan kuuluu 192 peruskorttia ja lisäksi erikoiskortteja.

Blaster-laatikossa on viisi korttipussia ja yksi Limited Edition -kortti.

Blueline Finlandin verkkosivuilta osoitteesta www.bluelinefinland.fi löytyy yrityksen verkkokauppa, josta voi ostaa Blaster-laatikoita ja korttilaatikoita. Sivustolta löytyy myös ensimmäisen korttisarjan checklist ja muuta hyödyllistä tietoa.

Lähteet:

Blueline Finland Oy: https://www.bluelinefinland.fi -sivusto (4.3.2025 ja 21.9.2025)

Jääkiekon SM-liiga Oy: https://liiga.fi -sivusto > Uutiset > Cardset 25 vuotta – juhlan kunniaksi tähtiloistoa, 13.2.2024 (4.3.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jääkiekon SM-liiga (4.3.2025)

Keräilytapahtumia lokakuussa 2025

Lokakuussa järjestetään useampi keräilytapahtuma. Niitä ovat ainakin TamCollect 2025 -myyntitapahtuma Tampereella, Tapanilan keräilytapahtuma Helsingissä, Finland Card Expo Tampereella, postimerkki- ja postikorttinäyttely Kuopiossa, Kouvolan keräilypäivät sekä Ideapark-keräilytapahtuma Lempäälässä.

TamCollect 2025 -myyntitapahtuma on lauantaina 4.10. klo 10-15 Tampereen Yhteiskoululla (Hallituskatu 32). Myynnissä on muun muassa postimerkkejä, postikortteja, osakekirjoja, rahoja ja vinyylilevyjä. Tapahtumassa on myös kahvio.

Tapanilan keräilytapahtuma on sunnuntaina 5.10. klo 10-15 Tapanilan työväentalolla Helsingissä (Sompiontie 4). Järjestäjänä on Suomen Postikorttiyhdistys Apollo.

Keräilykorttiharrastajien kannattaa matkustaa Tampereelle lauantaina 11.10., jolloin kauppakeskus Ratinassa (Vuolteenkatu 1) järjestetään klo 10-16 Finland Card Expo -keräilykorttimessut.

Kuopion kaupunki täyttää tänä vuonna 250 vuotta. Juhlan kunniaksi Kuopion Filatelistikerho järjestää postimerkki- ja postikorttinäyttelyn 17.-18.10. Kuopio 250 -näyttely on avoinna yleisölle perjantaina 17.10. klo 10-17 ja lauantaina 18.10. klo 9-14. Tapahtumapaikkana on Kuopion Musiikkikeskus (Kuopionlahdenkatu 23).

Kouvolan keräilypäivät on nimestään huolimatta yksipäiväinen tapahtuma. Se järjestetään sunnuntaina 19.10. klo 10-14 Kouvolan Tuulensuojassa (Hallituskatu 9). Myyjiä on yli 30. Tapahtumassa on myös kahvio.

Ideapark-keräilytapahtuma on lauantaina 25.10. klo 10-15 Lempäälän Ideaparkin kauppakeskuksessa (Ideaparkinkatu 4). Järjestäjinä ovat MLP-Fanit ja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo.

Lähteet:

Kouvolan Postimerkkikerho ry: https://www.kouvolanpostimerkkikerho.fi (30.9.2025)

Kuopion Filatelistikerho ry: https://www.postimerkkikerho.fi/kuopio250/ (11.5.2025)

Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry: https://www.suomenpostikorttiyhdistys.fi -sivusto > Tapahtumia (30.9.2025)

Tampereen Filatelistiseura ry: https://www.tampereenfilatelistiseura.fi (30.9.2025)

Tampereen kaupunki, Tampereen tapahtumakalenteri: https://tapahtumat.tampere.fi/fi-FI -sivusto > keräily-haku > Finland Card Expo (30.9.2025)

Hämeenlinna-postikortteja: Karlbergin kartano vuodelta 1902

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Karlbergin kartano Aulangolla. Koska korttien kääntöpuolelle ei saanut kirjoittaa kuin vastaanottajan tiedot, on itse viesti kirjoitettu kortin kuvapuolelle; varsinkin alemmassa postikortissa tila on käytetty hyödyksi viimeiseen asti.

Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 16. joulukuuta 1902. Vastaanottajana on ollut opettajatar, neiti Sandra Flinck Helsingistä. Kortti on saapunut perille samana päivänä. Kortin on kustantanut Hämeenlinnan Uusi Kirjakauppa.

Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 9. kesäkuuta 1902. Vastaanottajana on ollut neiti M. Falenius Tammisaaresta. Kortti on saapunut perille 10. kesäkuuta 1902.

Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä

Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä esimerkiksi kylpylähotelli, kiipeilypuisto, golfkenttä, tenniskentät ja näkötorni.

Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon näkötornilla, joka valmistui vuonna 1907. Näkötornin huipulta pääsee ottamaan valokuvia yhdestä Suomen kansallismaisemasta; tornissa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Golfkenttä (Aulangon Eversti) on puolestaan otettu käyttöön vuonna 1940 ja se on yksi maamme vanhimmista golfkentistä.

Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Kylpylä hotellin läheisyyteen valmistui vuonna 2006. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Kuka on Standertskjöld ja miten hän liittyy Karlbergin kartanoon?

Hugo Standertskjöld oli eversti, joka rikastui Venäjällä asetehtailijana. Hän osti vuonna 1883 Vanajaveden rannalla sijainneen Karlbergin kartanon, jonka päärakennus oli sillä paikalla, jossa on nykyään Aulangon hotelli. Myyjänä oli myös Venäjällä palvellut kenraalimajuri Georg Eberhard Galindo. Kartanorakennusta ei enää ole, koska vuonna 1928 riehunut tulipalo tuhosi sen.

Kartanot olivat Standertskjöldille (1844–1931) tuttuja, koska hänen synnyinpaikkansa oli Vanantaan kartano Janakkalassa. Hugo Standertskjöld aloitti mittavat rakennustyöt, joihin kuului muun muassa Karlbergin vanhan päärakennuksen laajentaminen ja muuttaminen. Karlbergin kartanoa kutsuttiin aikoinaan Suomen Versaillesin linnaksi, mikä kertoo sen uljaudesta. Karlberg on Aulanko ruotsiksi.

Karlbergin kartanon lisäksi Aulangon historiaan kuuluu toinen kartano, nimittäin Katajiston kartano, jonka omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Standertskjöld osti vuonna 1886 Katajiston 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.

Hugo Standertskjöldiä kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille. Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.

Lähteet:

Metsähallitus, Luontoon-palvelu: https://www.luontoon.fi/fi -sivusto > Aulangon luonnonsuojelualue -haku > Kohteen historia (26.9.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulanko (1.5.2025 ja 26.9.2025) sekä Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025)

Tutkimusprojekti Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista – tietoja päivitetty syyskuussa 2025

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen tutkimustietoa Suomen ei-viestillisistä ketjuleimoista. Tieto pohjautuu blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaan sekä kirjallisiin lähteisiin. Myös tieto muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin skannattu kuva ketjuleimakohteestasi (1:1 -koossa) sähköpostilla osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com. Ilmoita samalla pyöreän leimaosan halkaisija sekä ketjumaisen leimaosan pituus ja leimaväli. Sivun tietoja on päivitetty viimeksi syyskuussa 2025.

Turun ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Turusta 14. helmikuuta 1913 Superioriin Yhdysvaltoihin lähetetty postikortti.

Ketjuleimalla tarkoitetaan postileimaa, joka tavallisesti ulottuu postilähetyksen vasemmasta reunasta sen oikeaan reunaan. Ketjuleima koostuu pyöreistä leimaosista, jotka yhdistyvät ketjumaisilla leimaosilla. Ketjumainen osa voi olla esimerkiksi suoria viivoja, katkoviivoja tai aaltoviivoja; tyypillisesti viivoja on 4-8 allekkain.

Viipurin ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Viipurista 26. tammikuuta 1936 Helsinkiin lähetetty postikortti.

Pyöreässä leimaosassa lukee postitoimipaikan nimi (venäläisleimojen aikakautena jopa kolmella eri kielellä) ja päivämäärä sekä usein myös kellonaika. Pyöreä leimaosa vastaa kulloinkin käytössä ollutta postileimojen päätyyppiä, kuten venäläisleimat, siltaleimat ja pyöröleimat (kutsutaan myös postitorvileimoiksi).

Viipurin ketjuleima, jonka ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan katkoviivaa. Pyöreä leimaosa on siltaleimojen aikakaudelta, mutta se muistuttaa pyöröleimaa, koska siitä puuttuu silta. Viipurista 17. maaliskuuta 1937 Karhulaan lähetetty kirje.

Ketjuleima on koneleima, koska sen leimaamiseen postilähetykselle on käytetty leimauskonetta. Suomessa sähkökäyttöiset leimauskoneet otettiin käyttöön vuonna 1906 – Helsingin, Turun ja Viipurin postitoimipaikat saivat ensimmäisinä oman leimauskoneen. Varhaisimmat leimaukset tunnetaan Helsingistä vuodelta 1906, Viipurista vuodelta 1907 ja Turusta vuodelta 1909. Tampereen ketjuleimojen varhaisin leimaus tunnetaan vuodelta 1913. Muissa postitoimipaikoissa leimauskoneet tulivat käyttöön itsenäisyyden aikana.

Hämeenlinnan ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Hämeenlinnasta 24. lokakuuta 1938 Lahteen lähetetty kirje.

Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu modernit ketjuleimat, joissa on yksi pyöreä leimaosa ja yksi ketjumainen leimaosa. Ne tulivat käyttöön vuodesta 1981 alkaen. Myös viestilliset leimat ovat ketjuleimoja; niissä ketjumaisessa osassa on viivojen lisäksi tai niiden sijasta teksti ja joskus lisäksi kuva. Myös viestilliset leimat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Jyväskylän ketjuleima, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa ja jonka ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Jyväskylästä 24. helmikuuta 1940 Tampereelle lähetetty kirje, joka on käynyt sotasensuurissa.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Leo Konu ja Lasse Nortesuo: Hämeenlinnan yksirenkaiset leimat, Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1988

Tuomas Piironen: Ketjuleimat 75 vuotta, Kurre 3/1981

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Ajatuksia Riihimäen ja Hyvinkään paikallis(posti)historiasta, 2023

Lauri Siivonen ja Vilho Niemi: Hämeenlinnan postileimat kyrillisestä siltaleimoihin (1812–1959), Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry 1980

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Turun Postimerkkikerho ry: Turun postin historiaa ja postileimoja, Turku 2004

Tšekkoslovakian ensimmäinen postimerkkijulkaisu tunnetaan Hradschin-sarjana

Tšekkoslovakia oli itäeurooppalainen valtio vuosina 1918–1992. Maa itsenäistyi 28. lokakuuta 1918 Itävalta-Unkarista. Vuosina 1990–1992 oli Tšekin ja Slovakian liittotasavalta, joka jakaantui 1. tammikuuta 1993 Tšekin ja Slovakian itsenäisiin valtioihin. Tšekkoslovakian asukasluku oli 1990-luvun alussa noin 15,5 miljoonaa. Maan pääkaupunki oli Praha, joka on nykyisen Tšekin tasavallan pääkaupunki.

Tšekkoslovakian ensimmäiset postimerkit julkaistiin lokakuussa 1918. Aiheena merkeissä on Prahan linna, joka sijaitsee Hradschinin alueella. Maan ensimmäinen postimerkkijulkaisu tunnetaankin Hradschin-sarjana.

Merkkien suunnittelusta vastasi taiteilija, kuvittaja ja graafinen suunnittelija Alfons Mucha (1860–1939). Hän asui Prahassa ja hänet tunnetaan Art Nouveau -tyylisuunnan edustajana.

Prahan linna on maailman suurin muinaislinna, jolla on pituutta jopa 570 metriä ja leveyttä keskimäärin 128 metriä. Useaan kertaan rakennetun linnan perusti 800-luvulla prinssi Bořivoj. Prahan linna toimii Tšekin presidentin virka-asuntona; Tšekkoslovakian presidentin virka-asunto se oli vuodesta 1918 alkaen.

Hradschin-julkaisu ilmestyi vuosina 1918–1920. Merkkejä on sekä hammastamattomia että hammastettuja.

Hammastamattomia Hradschin-julkaisun postimerkkejä on 26 erilaista. Niitä on yhden haléřin tummanruskeasta merkistä tuhannen haléřin violettiin merkkiin. Sata haléřia on yksi koruna.

Tšekkoslovakian ensimmäisten postimerkkien monipuolisuudesta kertoo se, että niitä on kahdeksalla eri hammasteella. Hammasteella 13 ¼ x 13 ½ tunnetaan kymmenen eri merkkiä ja hammasteella 11 ¾ tunnetaan kuusi eri merkkiä.

Kahdeksan erilaista merkkiä on tavattu hammasteella 13 ¾ ja kymmenen erilaista merkkiä on tavattu hammasteella 11 ½. Hammasteella 11 ½ x 10 ¾ tunnetaan neljä eri merkkiä.

Kolme erilaista merkkiä on tavattu hammasteella 13 ¾ x 11 ½. Sekä hammastetta 11 ½ x 13 ¾ että hammastetta 13 ¾ x 10 ¾ on kumpaakin tavattu kahdella eri Hradschin-julkaisun merkillä.

Näin ollen, kun lasketaan yhteen hammastamattomat päätyypit ja hammastetut päätyypit, käsittää Tšekkoslovakian ensimmäinen postimerkkijulkaisu peräti 71 erilaista postimerkkiä.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 2, R-U; 2006

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Alphonse Mucha, Hradčany ja Prague Castle (21.9.2025) sekä Postage stamps and postal history of Czechoslovakia (21.2.2025 ja 21.9.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Alfons Mucha, Prahan linna ja Tšekin koruna (21.9.2025) sekä Tšekkoslovakia (21.2.2025 ja 21.9.2025)