sunnuntai 9. maaliskuuta 2025

Suomen Punaisen Ristin vuoden 1943 postimerkkisarja


Maakuntien vaakunat olivat aiheena Suomen Punaisen Ristin vuoden 1943 postimerkkisarjassa. Sarja ilmestyi 1. tai 2. tammikuuta, lähteestä riippuen (Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeen mukaan 1.1.; Postimuseon Postimerkkiselaimen mukaan 2.1.).


Taiteilija merkkien takana on Signe Hammarsten Jansson ja niiden kaivertamisesta vastasi Alexander Laurén. Postimerkit painettiin Suomen Pankin Setelipainossa. Sarjan LAPE-numerot ovat 271-274 ja NORMA-numerot 290-293.


50 pennin + 5 pennin vihreässä merkissä on Lapin vaakuna. Sitä painettiin miljoona kappaletta. 2 markan + 20 pennin ruskeassa merkissä on Hämeen vaakuna. Sitä painettiin 500 000 kappaletta.


3,50 markan + 35 pennin punaista merkkiä painettiin 600 000 kappaletta. Siinä on kuva-aiheena Pohjanmaan vaakuna. 4,50 markan + 45 pennin sinistä merkkiä painettiin 300 000 kappaletta. Siinä on kuva-aiheena Savon vaakuna.


Suomen Punaisen Ristin (SPR) postimerkeillä kerättiin vuoteen 2000 asti varoja järjestön toimintaan. Ensimmäinen SPR:n merkki ilmestyi vuonna 1922. Merkkejä kutsutaan myös avustuspostimerkeiksi, koska niiden lisämaksulla suoritetaan varainkeruuta.

Lähteet:
Sanna Oikarinen, Postimuseo: Apua postimerkeillä – Suomen Punaisen Ristin postimerkit 100 vuotta, 12.5.2022 (https://www.postimuseo.fi -sivusto > Blogi (15.1.2023))
Postimuseo: https://www.postimuseo.fi -sivusto > Kiertokirjeet ja kirjelmät (15.1.2023); Posti- ja lennätinhallituksen Kiertokirje N:o 303 1942
Postimuseo: https://www.postimuseo.fi -sivusto > Postimerkkiselain (15.1.2023)

keskiviikko 5. maaliskuuta 2025

Postimerkkeilijä Keräilee: Jääkiekon SM-liigan viralliset keräilykortit tuottaa nykyään Blueline Finland


Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

SM-liigakauden 2024–2025 ensimmäisen keräilykorttisarjan jokaisessa korttipussissa on viisi jääkiekkokorttia. Blaster-laatikossa on viisi korttipussia ja korttilaatikossa on 24 korttipussia.

Jääkiekon SM-liiga perustettiin vuonna 1975 ja se on Suomessa jääkiekon miesten pääsarja; ennen vuotta 1975 se tunnettiin SM-sarjana. SM-liigan keräilykorteilla on yli 25-vuotinen historia. Liigakaudesta 2024–2025 alkaen keräilykortit tuottaa yritys nimeltään Blueline Finland Oy.

Kauden 2024–2025 ensimmäinen jääkiekkokorttisarja on ilmestynyt ja kortteja voi ostaa sekä kaupoista että Blueline Finlandin verkkokaupasta. Ensimmäiseen sarjaan kuuluu 192 peruskorttia ja lisäksi erikoiskortteja.

Tällä kaudella SM-liiga juhlistaa 50-vuotista taivaltaan juhlakiertueella kiertäen jokaisen liigapaikkakunnan. Kiertue alkoi viime vuonna Porista 19.10. ja päättyy tänä vuonna Ouluun 8.3. 50-vuotisjuhlaan liittyy joukkuekohtainen juhlaotteluboksi, joka tulee myyntiin aina juhlaottelussa.

Juhlaotteluboksissa on 14 jääkiekkokorttia. Bokseista voi löytyä myös nimikirjoitus- ja patch-kortteja. HPK-juhlaotteluboksi tuli myyntiin Hämeenlinnassa 8. tammikuuta.

Blueline Finlandin verkkosivuilta osoitteesta www.bluelinefinland.fi löytyy yrityksen verkkokauppa, josta voi ostaa juhlaottelubokseja sekä Blaster-laatikoita ja korttilaatikoita. Sivustolta löytyy myös ensimmäisen korttisarjan checklist ja muuta hyödyllistä tietoa.

Lähteet:
Blueline Finland Oy: https://www.bluelinefinland.fi -sivusto (4.3.2025)
Jääkiekon SM-liiga Oy: https://liiga.fi -sivusto > Uutiset > Cardset 25 vuotta – juhlan kunniaksi tähtiloistoa, 13.2.2024 (4.3.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jääkiekon SM-liiga (4.3.2025)

sunnuntai 2. maaliskuuta 2025

Filatelian termejä: Korttikirje


Suomen ensimmäinen korttikirje-ehiö vuodelta 1891. Suomessa ei ole julkaistu montaa ehiötä korttikirjeenä, mikä kertonee siitä, että korttikirje ei saavuttanut juurikaan suosiota. Todennäköisesti suomalaiset ovat tottuneet ennemmin käyttämään joko postikorttia tai kirjekuorta, jolloin niiden yhdistelmälle ei ole tarvetta.

Korttikirje on nimensä mukaisesti postilähetys, joka yhdistää postikortin ja kirjekuoren. Kyseessä on keskeltä taitettu kartonkilehti. Lehden sisäpuolella on tilaa lyhyen kirjeen kirjoittamista varten ja ulkopuolella on tila osoitteelle ja postimerkille.

Sisäpuolen reunoissa on liimoitus, joka mahdollistaa korttikirjeen sulkemisen; tällöin se muistuttaa kirjekuorta. Kirjesalaisuus säilyy, koska edes postinkantaja ei pääse lukemaan kirjettä. Tavallisesti korttikirjeen reunoissa on hammastus tai lävistys, jolloin vastaanottajan on helppo avata se.

Korttikirje mielletään yleensä ehiöksi, mikä ei ole suinkaan väärä päätelmä. Korttikirjeet ovat tyypillisesti ehiöitä, jolloin niihin on painettu valmiiksi postimerkkiä muistuttava arvomerkintä. Esimerkiksi Suomessa korttikirje-ehiöitä on julkaistu vuosina 1891 ja 1925.

Suomen ensimmäisen korttikirje-ehiön vuodelta 1891 sisäpuoli.

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

lauantai 1. maaliskuuta 2025

Maaliskuun 2025 alusta kuusi uutta keräilyaluetta – Enteileekö viidenkympin villitystä?


Tämän blogin tekstissä 1. tammikuuta 2025 kerroin itsestäni. Kerroin myös keräilyalueistani. Maaliskuun 2025 alusta laajennan keräilyäni kuudella uudella keräilyalueella – voi kuulostaa erikoiselta, mutta myös keräilyssä elämä on tässä ja nyt.

Uudet keräilyalueeni ovat postihistorian osalta Suomen ei-viestilliset ketjuleimat, perinteisen filatelian osalta Tšekkoslovakia, vanhat Baltian maat ja Thurn und Taxis, postikorttien osalta Hämeenlinna sekä muiden keräilyalueiden osalta HPK-jääkiekkokortit.

Postileimojen keräily on aina kiinnostanut itseäni. Ketjuleimat ovat usein näyttäviä, niitä ei juurikaan kerätä ja niitä saa ostettua edullisesti – siksi päädyin Suomen ketjuleimoihin (pois lukien viestilliset leimat).

Tšekkoslovakia oli itäeurooppalainen valtio vuosina 1918–1992; nykyään ovat Tšekin ja Slovakian tasavallat. Niinpä maan postimerkkien kerääminenkin rajoittuu vuosiin 1918–1992, sillä ensimmäiset merkit julkaistiin lokakuussa 1918 ja viimeinen merkki ilmestyi joulukuussa 1992. Miksi sitten kerätä tšekkoslovakialaista filateliaa? Yksi syy siihen on, että meillä kotona kuulee välillä tšekin kieltä...

Baltian maihin kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua. Kyseessä on sopivan rajattu keräilyalue, kun keskittyy 1900-luvun alkupuoliskolla julkaistuihin postimerkkeihin eli käytännössä lähinnä vuosiin 1918–1940.

Klassinen filatelia on kiehtovaa, mutta Suomen klassisen filatelian kerääminen voi olla kotimaassa turhan kilpailtua, joten on parasta keskittyä ulkomaihin. Sopiva keräilyalue löytyi Saksasta, nimittäin Thurn und Taxis. Se oli yksityinen postilaitos, joka julkaisi omia postimerkkejä ja joka toimi vuoteen 1867 saakka.

Hämeenlinna oli itsestään selvä valinta postikorttien saralla, koska se on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Hämeenlinnan kaupunki on myös nykyinen työnantajani. Suomen vanhin sisämaakaupunki perustettiin vuonna 1639, vain vuosi Suomen postilaitoksen perustamisen jälkeen. Hämeenlinnan väkiluku on noin 68 000.

Yhtä itsestään selvä valinta oli jääkiekkokorteissa HPK eli Hämeenlinnan Pallokerho, joka on hämeenlinnalainen jääkiekkojoukkue ja oma suosikkijoukkueeni. Se on voittanut SM-kultaa kahdesti (2006 ja 2019).

Mutta mitä se viidenkympin villitys tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että saavutan itse tänä vuonna kyseisen merkkipaalun. Se laittaa osaltaan miettimään, että elämä on tässä ja nyt; niin keräilyssä kuin kaikessa muussakin.


Lähteet:
Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Postage stamps and postal history of Czechoslovakia, Postage stamps and postal history of Estonia, Postage stamps and postal history of Latvia, Postage stamps and postal history of Lithuania ja Thurn-und-Taxis Post (21.2.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hämeenlinna, Hämeenlinnan Pallokerho ja Tšekkoslovakia (21.2.2025)