Ranskalainen maksimikortti melonnasta – Kortilla ikää yli 70 vuotta

Maksimikortilla tarkoitetaan postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmää, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen.

Yli 70 vuotta vanhan ranskalaisen maksimikortin aiheena on melonta. Kortin taakse on painettu CARTE POSTALE -tekstin lisäksi Document Touring Club de France (sen alapuolella lukee Reproduction interdite) sekä Éditions I.H.A. - Paris. Kortin taakse on lyöty leimoja, joista yhden perusteella kyseessä on Les Maximaphiles Français -yhdistyksen (ranskalainen maksimikorttien keräilijöiden yhdistys) valmistama maksimikortti. Postileimana on Pariisin erikoisleima 28.11.1953.

Melonnassa käytetään kanoottia tai kajakkia, joka saadaan liikkumaan eteenpäin melan avulla. Meloja on yksi- ja kaksilapaisia. Kilpamelonnan lajeja on useita; on esimerkiksi rata- ja maratonmelontaa, koskimelontaa sekä surfski- ja freestylemelontaa. Melonta on myös hyvä vapaa-ajan harrastus, varsinkin SUP-lautailusta (SUP = Stand Up Paddle) on tullut viime vuosina erittäin suosittua.

Ratamelonnassa on nimensä mukaisesti melontarata – melominen tapahtuu yksin, kaksin tai nelistään. Olympialaisissa matkat ovat 200, 500 ja 1000 metriä. Maratonmelonta on kestävyyslaji siinä missä maratonjuoksukin, sillä melontamatkat vaihtelevat yleensä 20-35 kilometrin välillä. Maratonmelontaa harrastetaan yli 50 maassa ja maailmanmestaruuskilpailuja on järjestetty vuodesta 1988 alkaen.

Koskimelontaa ovat koskipujottelu, koskisyöksy ja boatercross. Koskipujottelussa on 18-25 porttia ja siinä pujotellaan koskeen merkityllä radalla. Koskisyöksyssä melotaan mahdollisimman nopeasti myötävirtaan ennalta määritelty matka ja nopeimman ajan saanut kilpailija voittaa. Boatercrossissa puolestaan kilpaillaan neljän melojan erissä, joten kontaktit melojien välillä ovat tyypillisiä lajille.

Surfski-melonta on suosittua erityisesti Havaijilla, Australiassa ja Etelä-Afrikassa, mikä johtunee ainakin osittain siitä, että kyse on trooppisissa olosuhteissa suoritettavasta avomerimelonnasta. Freestylemelonnassa riittää vauhtia, koska siinä kilpailija tekee erilaisia vertikaali- ja horisontaalitason liikkeitä hyödyntäen kosken virtauksia. Freestylemelonnan temput muistuttavat osittain lumilautailijoiden, surffaajien ja luistelijoiden tekemiä temppuja.

Suomessa toimii yli 60 melontaseuraa, joista löytää tarkempaa tietoa muun muassa Suomen Melonta- ja Soutuliiton verkkosivujen (https://melontajasoutuliitto.fi) kautta. Suomi on pärjännyt erityisesti ratamelonnassa, josta muistetaan esimerkiksi Sylvi Saimon, Yrjö Hietasen ja Kurt Wiresin sekä Thorvald Strömbergin olympiakullat Helsingin olympialaisista 1952, ja Mikko Kolehmaisen olympiakulta Barcelonan olympialaisista 1992. Kansainvälinen kattojärjestö on International Canoe Federation (ICF), jonka verkkosivut ovat osoitteessa https://paddleworldwide.com.

Lähteet:

Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry: https://melontajasoutuliitto.fi -sivusto (17.6.2023 ja 15.9.2026)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Freestylemelonta, Maratonmelonta ja Melonta (17.6.2023 ja 15.9.2026)