Filatelian termejä: Frama ja postimaksulipuke

Framat ja postimaksulipukkeet ovat postimerkkien kaltaisia merkkejä, jotka kiinnitetään postilähetykselle ja joilla ilmaistaan postimaksun suorittaminen. Niitä yhdistää myös se, että ne ostetaan niitä varten suunnitelluista automaateista.

Nimi Frama tulee sveitsiläiseltä Frama-yritykseltä, joka kehitti samannimisen automaatin. Frama-lipukkeet otettiin Sveitsissä käyttöön vuonna 1976 ja Suomessa ne olivat ensimmäisen kerran käytössä vuonna 1982 (koekäyttö aloitettiin kolmella automaatilla). Ahvenanmaalla ne tulivat käyttöön vuonna 1984. Aluksi Framat olivat kuva-aiheiltaan varsin yksinkertaisia, sisältäen lähinnä maan nimen ja lipukkeen maksuarvon.

Sveitsiläisiä Frama-lipukkeita vuodelta 1997.

Myös Framat ovat postimaksulipukkeita, mutta postimaksulipukkeilla tarkoitetaan kaikkia muitakin lipukkeita kuin vain Frama-lipukkeita. Käytössä on esimerkiksi ollut Dassault-lipukkeita – Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1991. Postimaksulipukkeissa maksuarvon pystyy pitkälti itse päättämään käytössä olevien kolikoiden perusteella, joten lipukkeita löytyy useilla eri maksuarvoilla.

Osassa postimerkkiluetteloista on tietoa myös automaattimerkeistä (yksi nimitys postimaksulipukkeille). Vuoteen 1994 mennessä Suomessa oli ilmestynyt lipukkeita 24 päälajia ja Ahvenanmaalla viisi päälajia. Vuonna 1994 maassamme oli käytössä 47 automaattia.

Vähitellen automaattimerkkien suosio on kuitenkin hiipunut. Suomessa postimaksulipukkeita ei enää käytetä, mutta Ahvenanmaalla ne ovat edelleen käytössä. Filatelistien keskuudessa haluttuja lipukkeita ovat muun muassa suomalaiset Framat 0000-painannalla (maksuarvo nolla penniä) ja postimaksulipukkeet, joiden mukana on automaatista saatu kuitti (tietyistä automaateista sai lipukkeen lisäksi kuitin).

Espanjalainen postimaksulipuke vuodelta 1998.

Postimaksulipukkeiden keräilijöitä ei taida olla kovin paljon – ainakaan meillä Suomessa. Niitä on helppo ostaa, sillä esimerkiksi Suomen Filateliapalvelun verkkokaupassa on myynnissä yli sata kohdetta Suomen ja Ahvenanmaan lipukkeita. Ulkomaisia lipukkeita kannattaa etsiä hakukoneista hauilla ATM stamps ja ATM postage labels (ATM = Automatic Teller Machine).

Lähteet:

Postimerkkiliike Lauri Peltonen Ky: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 58 1995–1996, Tammisaari 1995

Suomen Filateliapalvelu Oy: https://stamps.fi -sivusto (25.6.2026)

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Variable value stamp (19.9.2021)

Postimuseon johtajana aloittaa Anna Meronen

Postimuseosäätiön hallitus on valinnut uudeksi Postimuseon johtajaksi ja säätiön toimitusjohtajaksi filosofian maisteri Anna Merosen. Hän siirtyy Postimuseoon Rauman merimuseon johtajan paikalta. Aiemmin Meronen on työskennellyt tutkijana Forum Marinumissa Turussa. Meronen aloittaa uudessa tehtävässään elokuun alussa.

Anna Merosella on vahva kokemus museotoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperinnön saavutettavuuden edistämisestä. Hän on perehtynyt museoalan strategiseen kehittämiseen ja sisältötyöhön sekä yleisöjen osallistamiseen. Lisäksi Merosella on kokemusta organisaatioiden johtamisesta ja sidosryhmäyhteistyöstä.

Anna Meronen. Kuva: Outi Kivimäki.

Postimuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Anna Storm on tyytyväinen valintaan: ”Anna Meronen on kokenut säätiön johtaja, jolla on vahva näkemys museoiden roolista yhteiskunnassa ja kyky kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Odotamme innokkaasti hänen työtään pian 100 vuotta täyttävän Postimuseon kehittämisessä sekä uuden strategian viimeistelyssä ja toimeenpanossa.”

Anna Meronen odottaa innolla uutta tehtäväänsä: ”Postimuseo on ainutlaatuinen toimija, joka kertoo suomalaisen arjen, viestinnän ja yhteiskunnan kehityksen tarinaa. Postimuseon rooli suomalaisen viestinnän ja digitaalisen elämän kulttuuriperinnön tulevaisuuden rakentajana on innostava. Odotan mahdollisuutta kehittää museon toimintaa yhdessä asiantuntevan henkilöstön ja sidosryhmien kanssa.”

Postimuseosäätiön edellinen johtaja Sami Louekari siirtyi Vantaan museopalveluiden johtoon 1.6.2026. Va. museonjohtajana ja toimitusjohtajana toimii Tiia Tiainen uuden johtajan aloitukseen saakka.

Lähde ja teksti sekä kuva:

Postimuseon tiedote 23.6.2026

Kansallisesti merkittävät Telian historialliset kokoelmat Postimuseon hoiviin

Telian historiallisten kokoelmien valtakunnallisesti merkittävimmät osat siirtyvät Postimuseon museoammatilliseen hoitoon. Kokoelman pitkäaikainen säilyminen, asiantunteva hoito sekä käyttö tutkimuksessa, näyttelyissä ja opetuksessa vahvistuvat. Kokoelman omistus säilyy Telialla.

Telian kokoelma on vanha erikoismuseokokoelma. Se kertoo viestinnän, tietoverkkojen ja yhteyksien rakentamisen historiasta koko Suomen alueella. Kokoelmaan kuuluu esineitä, valokuvia ja muuta aineistoa ajalta, jolloin Posti- ja lennätinlaitoksella oli keskeinen rooli muun muassa lennätin-, kaukopuhelin- ja radioverkkotoiminnassa.

Kristiania-puhelin Telian historiallisista kokoelmista. Kuva: Postimuseo / Telian kokoelma.

Kokoelman tekee merkittäväksi sen valtakunnallinen kattavuus ja harvinaisuus. Se sisältää aineistoja, joita ei löydy mistään muualta. Kokoelma avaa näkymän siihen, miten yhteydet, turva- ja viestintäverkot on rakennettu eri puolille Suomea vuosikymmenten aikana.

”Kokoelman sisältämän historiatiedon säilyminen on meille Telialla erittäin tärkeää. Postimuseon avulla pystymme turvaamaan jatkossakin kokoelmalle asianmukaiset ja turvalliset säilytysolosuhteet. Meitä ilahduttaa myös se, että jatkossa kokoelmaa pystyvät hyödyntämään muutkin tahot aiempaa helpommin. Tämä nivoutuu hienosti myös osaksi Telian vastuullisuustyötä”, sanoo Minna Söderström, Telian operatiivinen johtaja.

Postimuseolle kokoelman siirto on merkittävä lisä kansallisen viestintähistorian tallentamiseen. Postimuseo säilyttää, tutkii ja välittää tietoa Postin ja viestinvälityksen historiasta, nykyisyydestä ja tulevasta. Viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän tallentaminen kuuluu Postimuseon valtakunnalliseen vastuumuseotehtävään. Telian kokoelma täydentää kokonaisuutta poikkeuksellisen arvokkaasti.

Osia Telian kokoelmasta on esillä Postimuseon Postia ja bittejä -näyttelyssä museokeskus Vapriikissa Tampereella. Kuva: Mikko Aho.

“Turvaamme kokoelman tuleville sukupolville ja parannamme sen käytettävyyttä tutkijoille, opiskelijoille, museoille ja yleisölle.”, kertoo Maria Pietilä, Postimuseon tietopalvelupäällikkö.

Kokoelman taustatiedot ovat hyvät, mikä parantaa sen hyödynnettävyyttä tulevassa tutkimus- ja näyttelykäytössä. Kokoelman tärkeimmät ja merkittävimmät osat siirtyvät Postimuseon kokoelmahalliin Tampereelle asianmukaisiin tiloihin.

Yritysvastuu

Kokoelman siirto on myös vastuullisuusteko. Pitkän ajan kuluessa kertynyt kulttuurihistoriallisesti arvokas aineisto säilyy osaavissa käsissä ja on aiempaa paremmin museoammatillisen työn piirissä.

Kokoelma on tärkeä osa Telian historiaa. Se kertoo, miten nykyinen Telia on syntynyt, millainen rooli yhteyksien rakentamisella on ollut Suomessa, ja miten menneisyys kytkeytyy Telian nykyiseen tehtävään: ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan yhdistämiseen.

Suomen ja Ruotsin välisen merikaapelin laskua vuonna 1928. Kuva: Postimuseo / Telian kokoelma.

Telia juhli 170-vuotista historiaansa viime vuonna. Telian historia liittyy Soneraan, joka syntyi Posti- ja telelaitoksesta vuonna 1993 yhtiöitetystä Telecom Finlandista. Postitoiminta jatkui nykyisessä Posti Group Oyj:ssä.

Telian kokoelman taustaa

Postilaitos ja lennätin yhdistettiin vuonna 1928. Posti- ja lennätinhallituksen teknillisen museon perustamisesta tehtiin ensimmäinen aloite 1940-luvulla tuloksetta. Lennätin-, puhelin- ja radioteknillistä laitteistoa kerättiin kuitenkin talteen. Museohanke lähti etenemään 1960-luvun alussa, ja yhdistetty posti- ja lennätinmuseo avattiin vuonna 1962 Helsingin Tehtaankadulla.

Vuonna 1989 Posti- ja telemuseo kokoelmineen jaettiin kahtia Postimuseoksi ja Telemuseoksi (myöh. Telegalleria). Seuraavana vuonna teletoimintaan liittyvät kokoelmat siirrettiin PTL-Telen hallinnon alle. Kokoelma on ollut varastoituna Telegallerian sulkemisesta, 2000-luvun alusta asti.

Kokoelmaa nähtävissä Postimuseossa

Kokoelman osia on esillä Postimuseon Postia ja bittejä -näyttelyssä museokeskus Vapriikissa Tampereella. Näyttely kertoo viestivän suomalaisen ja Postin tarinan. Se tuo esiin yhteyksien merkitystä arjessa, yhteiskunnassa ja kriisinkestävyydessä. Viestintäverkoista ja niiden haavoittuvuudesta kertovat ryöstetty kolikkopuhelin, puun sisään jäänyt kaapeli ja kaapelivaurion aiheuttanut tikkapelin tikka. Ääniviestinnästä kertovia esineitä ovat yleisöpuhelin ja kuulovammaisen puhelin 1970-luvulta.

Postimuseon Postia ja bittejä -näyttelyyn voi tutustua museokeskus Vapriikissa Tampereella. Kuva: Wille Nyyssönen.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Postimuseon tiedote 16.6.2026

Leijonien MM-voittoa juhlistetaan omalla postimerkillä – Ensierä myyntiin verkkokauppaan 17.6.

Posti julkaisee postimerkin, joka juhlistaa Leijonien saavuttamaa voittoa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Sveitsissä. Postimerkin ensierä tulee myyntiin Postin verkkokauppaan keskiviikkona 17.6. Jälleenmyyntipisteisiin merkit tulevat myyntiin heinäkuussa.

Postimerkin valokuvassa nähdään Konsta Helenius, joka tuulettaa muiden pelaajien kanssa Suomi–Sveitsi-finaaliottelun 1–0-voittomaalia jatkoajalla. Postimerkkiin valitun uutiskuvan on ottanut Roni Rekomaa Lehtikuvasta. Postimerkin graafinen suunnittelu on Klaus Welpin käsialaa.

”Leijonien MM-menestys oli suomalaisille iloinen uutinen. Myös postimerkin valokuvasta välittyy pelaajien aito riemu juuri tehdyn voittomaalin jälkeen. Haluamme juhlistaa postimerkillä Leijonien saavutusta ja kunnioittaa samalla pitkäjänteistä työtä, joka on menestyksen takana”, Postin kotimaan kirjepalveluista vastaava johtaja Sami Määttä sanoo.

Jääkiekkoaiheisia postimerkkejä on tehty useita aiemminkin, esimerkiksi omakuvapostimerkki vuoden 2011 maailmanmestaruusjoukkueen Mikael Granlundista.

”Postimerkki on iso kunnianosoitus koko joukkueelle. Samalla on hienoa, että maailmanmestaruus voi näin ilahduttaa suomalaisia vielä pitkän aikaa”, A-maajoukkueen GM Jere Lehtinen iloitsee.

Posti lahjoittaa merkin julkaisun yhteydessä 10 000 euroa Jääkiekkoliiton alaiselle Finkey Foundationille, joka tukee vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten jääkiekkoharrastusta. Posti on tehnyt yhteistyötä Jääkiekkoliiton kumppanina vuodesta 2024 lähtien.

Postimerkistä tehdään keräilymarkkinoille myös rajoitettu 1000 kappaleen juhlapainos, jossa on kultafolioitu pienoisarkki nelisivuisessa kansiossa. Postimerkin juhlapainos ja ensipäivänkuori julkaistaan heinäkuun aikana.

Jääkiekon maailmanmestarit 2026 on kotimaan ikimerkki, joka julkaistaan kymmenen merkin arkissa.

Lähde ja teksti sekä kuva:

Posti Groupin tiedote 17.6.2026

Hämeenlinna-postikortteja: Aulangon näkötorni vuodelta 1913 ja kulkematon kortti

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Aulangon näkötorni, jonka huipulta pääsee tänäkin päivänä ihastelemaan yhtä Suomen kansallismaisemista.

Vasemmanpuoleinen postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 25. kesäkuuta 1913. Vastaanottajana on ollut ylioppilas, neiti Nadja Strakow Ruotsista, jossa kortti on osoitettu Nääsiin Flodan rautatieasemalle. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen.

Oikeanpuoleinen postikortti on käyttämätön eli se ei ole kulkenut. Kortin on kustantanut Aulanko-Karlberg O.Y.

Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä

Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä näkötornin lisäksi esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä ja tenniskentät. Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon Hugo -golfkentällä, joka on otettu käyttöön vuonna 1940 ollen yksi maamme vanhimmista golfkentistä.

Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulagolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.

Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.

Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.

Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Kylpylä hotellin läheisyyteen valmistui vuonna 2006. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Aulangon näkötorni kohta 120-vuotias

Aulangon näkötorni, jonka julkisivumateriaalina on graniitti, valmistui Aulangonvuoren laelle vuonna 1907. 33 metriä korkean näkötornin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin ja sen huipulta näkee Vanajaveden laakson eli yhden Suomen kansallismaisemista.

Näkötornin juurelta löytyy näköalatasanne ja kahvilarakennus, joka tunnetaan ainakin nykyään Aulangon Tornikahvilana (www.aulangontornikahvila.fi). Näköalatasanne valmistui vuonna 1934; Lennart Segerstrålen maalaama metsästysaiheinen fresko on tasanteen alapuolella. Varsinkin kesälomamatkalla kannattaa suunnata Hämeenlinnaan ja käydä Aulangon näkötornissa.

Lähteet:

Aulangon Tornikahvila (Tuulin Tornikahvila Oy): https://www.aulangontornikahvila.fi -sivusto (13.6.2026)

Aulanko Golf: https://aulankogolf.fi -sivusto > Hugo (6.12.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulangon näkötorni (13.6.2026) sekä Aulanko, Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025)

Suomen Filatelistiliiton hallitus 2026–2027 valittiin Nordia 2026 -näyttelyn yhteydessä

Espoossa toukokuussa järjestetyn pohjoismaisen Nordia 2026 -postimerkkinäyttelyn yhteydessä pidettiin Suomen Filatelistiliiton liittokokous. Filatelistiliitto on suomalaisten postimerkkikerhojen kattojärjestö, jonka verkkosivut ovat osoitteessa https://filatelisti.fi.

Liittokokous valitsi Suomen Filatelistiliiton hallituksen 2026–2027. Puheenjohtajana toimii Vesa Hirsmäki ja varapuheenjohtajan tehtävää hoitaa Harry Dunkel. Muut hallituksen jäsenet ovat sihteeri Esa Kärkäs, talousvastaava Rasmus Berg, viestintävastaava Kim Adolfsson, materiaalivastaava Johan Blomster ja jäsenyysvastaava Harry Nyström. Filatelisti-lehden ja Filatelistiliiton uutiskirjeen päätoimittaja on Pietu Mäkipää.

Filatelisti-lehden omakuvapostimerkki. Filatelisti on Suomen Filatelistiliiton äänenkannattaja, joka ilmestyi aikoinaan Philatelia Fennica -nimellä.

Lähde:

Oy FINLANDIA 88 Ab: Filatelisti 2/2026

Kokoelmaprojekti Italian postihistoriasta vuoteen 1947

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogiin kootaan omalle sivulleen blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Italian postihistoriasta vuoteen 1947 saakka. Kokoelman kerääminen alkoi kesällä 2026. Palaute muilta keräilijöiltä on tervetullutta – lähetä tällöin sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com.

Kirjattu kirje Novi Liguresta 29. syyskuuta 1915 Bolognan kautta 1. lokakuuta 1915 Célignyyn Sveitsiin, jonne kirje on saapunut 4. lokakuuta 1915. Kirjeen tietää olevan kirjattua postia Novi Liguren postitoimiston R-lipukkeesta numero 383. Kuorella on BOLOGNA Posta Estera -leima, joka viittaa ulkomaanpostiin. Lähetys on käynyt Italian postisensuurissa, sillä kuorella on VERIFICATO PER CENSURA -leima ja sensuuriliuska samalla tekstillä.

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Kokoelman päättyminen vuoteen 1947 liittyy siihen, että Italiassa tasavaltainen perustuslaki tuli voimaan 1. tammikuuta 1948. Sitä edelsi kuningaskunnan vaihtuminen tasavallaksi kesäkuussa 1946.

Postikortti pikajakelupostissa Monzasta 7. huhtikuuta 1916 Milanon kautta Chiassoon Sveitsiin, jonne postikortti on saapunut 9. huhtikuuta 1916. Postikortin tietää olevan pikajakelupostia pikajakelumerkistä (postimerkki, jossa lukee EXPRÈS). Kortille on lyöty MILANO POSTA ESTERA -leima, joka viittaa ulkomaanpostiin. Lähetys on käynyt Italian postisensuurissa, sillä kortilla on VERIFICATO PER CENSURA -leima.

Nykyään Italia on noin 59 miljoonan asukkaan valtio Etelä-Euroopassa. Sen rajanaapurit ovat lännestä itään Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Slovenia. Italian rajojen sisällä ovat puolestaan kääpiövaltiot San Marino ja Vatikaani. Maan pääkaupunki on Rooma, jonka asukasluku on noin 2,9 miljoonaa.

Kirjattu kirje pikajakelupostissa Milanosta 16. maaliskuuta 1917 Chiassoon Sveitsiin, jonne kirje on saapunut 23. maaliskuuta 1917. Kuorelle on lisätty muiden merkkien lisäksi kymmenen centesimin postimerkki, joka on leimattu Milanossa 17. maaliskuuta 1917 (leiman tekstit viittaavat ulkomaanpostiin ja kirjattuun postiin). Kirjeen tietää olevan kirjattua postia postileiman 17. maaliskuuta lisäksi Milanon postitoimiston 20 R-lipukkeesta numero 3437 ja kuorelle kirjoituskoneella kirjoitetusta tekstistä RACCOMANDATA. Kirjeen tietää olevan pikajakelupostia pikajakelumerkistä (postimerkki, jossa lukee ESPRESSO) ja kuorelle kirjoituskoneella kirjoitetusta tekstistä ESPRESSO. Lähetys on käynyt Italian postisensuurissa, sillä kuorella on VERIFICATO PER CENSURA -leimat ja sensuuriliuskat samalla tekstillä.

Italian postimerkillinen postihistoria alkaa vuodesta 1850, jolloin Sardinian kuningaskunta julkaisi omat postimerkit. Sen jälkeen merkkejä alkoivat julkaista huhtikuussa 1851 Toscana, tammikuussa 1852 Kirkkovaltio, kesäkuussa 1852 Modena ja Parma, Molempain Sisiliain kuningaskunnasta tammikuussa 1858 Napoli ja tammikuussa 1859 Sisilia sekä syyskuussa 1859 Romagna. Lisäksi Itävallan keisarikuntaan kuulunut Lombardia-Venetsian kuningaskunta julkaisi omia postimerkkejä.

Kirje Mogadishusta Italian Somalimaasta 10. lokakuuta 1917 Milanon kautta Berniin Sveitsiin, jonne kirje on saapunut 8. joulukuuta 1917. Osittain postimerkin päällä on MILANO POSTA ESTERA -leima, joka viittaa ulkomaanpostiin. Kuoren takana on lisäksi MILANO POSTA ESTERA -leima mustalla musteella ja punaisella musteella. Lähetys on käynyt Italian postisensuurissa, sillä kuorella on VERIFICATO PER CENSURA -leimat ja sensuuriliuska samalla tekstillä.

Italian kuningaskunta syntyi vuosina 1860–1861 tapahtuneen Italian yhdistymisen myötä. Sen seurauksena historiallisten valtioiden omien postimerkkien käyttö vähitellen päättyi ja aluksi siirryttiin käyttämään Sardinian kuningaskunnan merkkejä Italian kuningaskunnan merkkeinä. Italian kuningaskunnan omien postimerkkien painattaminen alkoi jo 1860-luvun alkupuolella. Maailman postiliittoon (UPU) Italia liittyi 1. heinäkuuta 1875.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

Google: https://www.google.fi > Haku Posta Estera (1.5.2026)

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Postage stamps and postal history of Italy (1.5.2026)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Italia, Lombardia-Venetsian kuningaskunta ja Molempain Sisiliain kuningaskunta (1.5.2026)

Kirjatun postin postimaksut kotimaassa 15.1.1926–30.6.1945

Suomessa maan sisällä kuljetetulle kirjatulle postille on ollut oma postimaksunsa. Kirjaamisesta on suoritettu postille erillinen lisämaksu; sen lisäksi on tullut maksaa lähetyslajin ja lähetyksen painon mukainen kuljetusmaksu. 15.1.1926–30.11.1931 kirjaaminen maksoi 1,50 markkaa, 1.12.1931–31.8.1942 kirjaaminen maksoi kaksi markkaa, syyskuun 1942 ajan kirjaaminen maksoi 3,50 markkaa ja 1.10.1942–30.6.1945 kirjaaminen maksoi 4,50 markkaa.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä halusi kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurattiin lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkittiin lähetykselle R-lipukkeella; R-kirjain tulee ranskan sanasta recommandé.

Kirjattu kirje Hämeenlinnasta 28. lokakuuta 1930 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 28. lokakuuta 1930. Kirjaaminen 15.1.1926–30.11.1931: 1,50 markkaa. Kirje 20 grammaan saakka 15.1.1926–30.11.1931: 1,50 markkaa.

Kirjattu kirje Tervakoskelta 28. huhtikuuta 1936 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 28. huhtikuuta 1936. Kirjaaminen 1.12.1931–31.8.1942: 2,00 markkaa. Kirje 20 grammaan saakka 1.12.1931–15.6.1940: 2,00 markkaa.

Kirjattu kirje Helsingistä 10. helmikuuta 1945 Lapualle, jonne kirje on saapunut 11. helmikuuta 1945. Kirjaaminen 1.10.1942–30.6.1945: 4,50 markkaa. Kirje 21-250 grammaa 1.9.1942–30.6.1945: 6,00 markkaa.

Lähteet:

Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Joulupostimerkeissä nähdään Muumeja – Syyskuun postimerkeissä Pohjolan lintuja, kansallismaisemia ja suomalaisia tapoja

Posti julkaisee syys- ja marraskuussa 2026 kuusi postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 13 erilaista postimerkkiä. Postimerkit julkaistaan kahdessa erässä 9.9. ja 4.11.

Syyskuun merkeissä kaksi pohjoista lintua, kuusi kansallismaisemaa ja kaksi suomalaista tapaa

Syyskuun postimerkeissä esitellään kaksi suurta Pohjolan lintua, kurki ja joutsen. Reetta Rannan ja Riikka Haron suunnittelemissa postimerkeissä on suomalaisen maalaustaiteen kultakauden henkeä. Suunnittelijat saavat inspiraatiota suomalaisesta luonnosta, mytologiasta ja kansantarinoista. He haluavat välittää kulttuuriperintöä uusille yleisöille helposti lähestyttävällä tavalla. Pohjolan lintuja on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Suosittu kansallismaisemia esittelevä rullapostimerkkien sarja etenee viimeiseen neljänteen osaansa. Sarjassa on nyt esitelty kaikki 27 suomalaista kansallismaisemaa. Stiina Hovin suunnittelemissa uusissa merkeissä nähdään Rautaveden kulttuurimaisemia, Pohjan ruukkeja, Heinäveden järvireitti, Merenkurkun saaristo, Oulankajoki ja Ahvenanmaan Sund. Kansallismaisemia IV ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Posti julkaisi viime syksynä kaksi suomalaisten kansallisia tapoja esittelevää postimerkkiä. Nyt samalla teemalla julkaistaan kaksi uutta merkkiä. Miika Saksin suunnittelemien kollaasimaisten postimerkkien aiheita ovat tällä kertaa hyvänä käytöksenä pidetty kahvikursailu ja suomalaisten kilpailuvoittoihin kuuluvat torilla tavataan -juhlat. Suomalaisia tapoja II on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Joulupostimerkeissä nähdään muumit

Muumit ovat seikkailleet postimerkeissä moneen otteeseen. Tänä vuonna muumit nähdään joulupostimerkeissä. Muumien talviset seikkailut tuovat mukanaan lämpöä, hiljaisuutta ja aivan erityistä joulutunnelmaa. Merkkien suunnittelusta vastaa Moomin Characters Oy Ltd.

Joulutervehdyksen ikimerkki Talvi Muumilaaksossa julkaistaan 20 merkin arkissa ja kotimaan ikimerkki Joulunodotus kymmenen merkin arkissa. Joulutervehdyksiin sopiva ulkomaan ikimerkki Ihmeiden laakso julkaistaan kymmenen merkin arkissa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin tiedote 27.5.2026

Kesäkuun 2026 alusta muutoksia keräilyalueissa – Viidenkympin villitys meni ohi

Tämän blogin tekstissä 1. tammikuuta 2025 kerroin itsestäni. Kerroin myös keräilyalueistani. Viime vuonna laajensin keräilyäni uusilla keräilyalueilla. Viidenkympin villitys (täytin loppuvuodesta 2025 50 vuotta) meni kuitenkin ohi ja totesin, että keräilyalueita on yksinkertaisesti liikaa. En keräile tätä blogia varten, vaan itseäni varten ja jos keräilyalueita on liikaa, en pysty kunnolla keskittymään niistä yhteenkään.

Kesäkuun 2026 alusta keräilyalueeni ovat filatelian ja postikorttien osalta Suomen postimaksut (1875–2001), Suomen ei-viestilliset ketjuleimat, Suomen selitemerkinnät, Italian postihistoria (vuoteen 1947), rautatiemerkit, Suomen ensimmäiset ehiöpostikortit, urheiluaiheiset maksimikortit sekä Hämeenlinna-postikortit.

Muut keräilyalueeni ovat HPK-jääkiekkokortit, Chicago Blackhawks -jääkiekkokortit, Kambodžan setelit ja matkalaukkuetiketit.