Postikortti Vejlestä Tanskasta 22. joulukuuta 1910 Maastrichtiin Alankomaihin (Hollantiin), jonne kortti on saapunut jouluaattona eli 24. joulukuuta 1910. Postimaksu on maksettu kahdella viiden äyrin postimerkillä. Postimaksu on kymmenen äyriä. Postikortti ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.7.1875–31.1.1921 maksoi kymmenen äyriä. Ennen vanhaan tekstiä jatkettiin tarvittaessa postikortin kuvapuolelle, kuten tässä on tehty. Kortin kuvapuolella on myös Tanskan vuoden 1910 joulumerkki.
Postimaksu tarkoittaa maksua, jonka yleensä postilähetyksen lähettäjä maksaa, jotta posti kuljettaa lähetyksen perille sen vastaanottajalle. Postimaksu voi olla pelkkä kuljetusmaksu taikka sitten kuljetusmaksu ja yksi tai useampi erillinen lisämaksu, kuten kirjaaminen tai vakuuttaminen. Kuljetusmaksun suuruuteen vaikuttaa tavallisesti postilähetyksen laji (esimerkiksi kirje tai postikortti) sekä lähetyksen paino ja kohdemaa.
Ehiöpostikortti Horsensista Tanskasta 26. maaliskuuta 1911 Berliiniin Saksaan. Lähettäjä on päivännyt postikortin 25. maaliskuuta 1911. Ehiön arvomerkintä (kolme äyriä) ei ole riittänyt postimaksun maksamiseen, joten postimaksu on maksettu lisäksi kolmella kahden äyrin ja yhdellä yhden äyrin postimerkillä. Postimaksu on kymmenen äyriä. Postikortti ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.7.1875–31.1.1921 maksoi kymmenen äyriä. Lähettäjä on hyödyntänyt tekstille varatun tilan tehokkaasti.
Postimaksujen keräämisessä voi keskittyä tietyn maan, kuten Tanskan, postimaksuihin. Usein rajaus on vielä tarkempi: tietty ajanjakso, tietty lähetyslaji (esimerkiksi kirje, postikortti, painotuote tai paketti), tietty lisämaksu (esimerkiksi kirjaaminen, pikajakelu, vakuuttaminen tai postiennakko), tietyt kohdemaat (esimerkiksi yksittäinen maanosa) tai muu rajaus.
Kirjattu kirje Kööpenhaminasta Tanskasta 9. helmikuuta 1918 Müncheniin Saksaan, jonne kirje on saapunut 13. helmikuuta 1918. Kyseessä on kymmenen äyrin ehiökuori, jolle on lisätty kymmenen ja 15 äyrin postimerkit. Kirjeen kirjaamisesta kertoo kuoren vasempaan yläkulmaan kirjoitettu Recommandè-sana sekä kuorella oleva Kööpenhaminan R-lipuke (Kjøbenhavn 9, numero 866). Postimaksu on 35 äyriä. Kirje ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.10.1907–31.1.1921 maksoi 20 grammaan saakka 20 äyriä. Kirjaaminen 1.10.1902–30.6.1920 maksoi 15 äyriä.
Tanska on yksi Pohjoismaista siinä missä Suomikin. Se on kuningaskunta, jolla on maarajaa Saksan kanssa – sillä on maarajaa myös Kanadan kanssa. Ruotsin ja Tanskan välissä on kapea Juutinrauman salmi. Norja on puolestaan Skagerrakin salmen takana. Färsaaret ja Grönlanti, joilla on autonominen asema, ovat osa Tanskaa.
Kirje lentopostissa Kööpenhaminasta Tanskasta 3. syyskuuta 1942 Suomeen Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 5. syyskuuta 1942. Postimaksu on maksettu kolmella 15 äyrin postimerkillä. Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostilipuke (LUFTPOST – PAR AVION). Kuoren etupuolella on suomalainen sensuurileima ja kuoren takana on tanskalainen sensuuriliuska ja -leima; näin ollen lähetys on käynyt postisensuurissa. Postimaksu on 45 äyriä. Kirje Pohjoismaihin 1.7.1940–31.5.1950 maksoi 20 grammaan saakka 20 äyriä. Kirjeen lentolisä Eurooppaan 11.10.1939–30.6.1947 maksoi jokaiselta 20 grammalta 25 äyriä.
Tanskan väkiluku on vähän Suomea suurempi, sillä maassa asuu noin kuusi miljoonaa ihmistä. Pääkaupunki on Kööpenhamina, jonka asukasluku on noin 600 000. Muista kaupungeista voi mainita Aarhusin (noin 336 000 asukasta), Aalborgin (noin 212 000 asukasta) ja Odenseen (noin 202 000 asukasta). Tanska on jaettu viiteen alueeseen (pääkaupunki, Sjælland, Etelä-Tanska, Keski-Jyllanti ja Pohjois-Jyllanti) ja kuntia on noin sata.
Kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Kööpenhaminasta Tanskasta 6. maaliskuuta 1945 Helsingborgiin Ruotsiin, jonne kirje on saapunut 14. maaliskuuta 1945. Postimaksu on maksettu 60 äyrin postimerkillä ja 25 äyrin postimerkillä. Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo pikajakelulipuke (EXPRÈS). Kirjeen lähettämisestä lentopostissa kertoo lentopostilipuke (LUFTPOST – PAR AVION). Lisäksi kuorelle on pikajakelulipukkeen alle tai päälle kirjoitettu kirjoituskoneella Luftpost-Ekspres. Kuoren takana on saksalainen sensuurileima ja ruskea sensuuriliuska; näin ollen lähetys on käynyt postisensuurissa. Postimaksu on 85 äyriä. Kirje Pohjoismaihin 1.7.1940–30.9.1946 maksoi 20 grammaan saakka 20 äyriä. Pikajakelu Pohjoismaihin 1.8.1927–31.5.1950 maksoi 40 äyriä. Kirjeen lentolisä Eurooppaan 11.10.1939–26.6.1945 maksoi jokaiselta 20 grammalta 25 äyriä.
Tanskan postimaksujen kerääminen on mielenkiintoista, sillä maan postilaitos perustettiin 14 vuotta aikaisemmin kuin Suomen postilaitos eli vuonna 1624. Aluksi postireittejä oli yhdeksän ja postia kuljetettiin jalan, ratsain sitä alettiin kuljettaa vuoden 1640 jälkeen. Postin palvelusta vastasivat Kööpenhaminan pormestari ja useat killat. 16. heinäkuuta 1653 Paul Klingenberg otti postin hoitaakseen; hänen aikanaan otettiin käyttöön postivaunut pakettien kuljettamiseksi ja aloitettiin postiyhteys Norjaan. 14. maaliskuuta 1685 kreivi Christian Gyldenløve siirtyi vastaamaan postilaitoksesta, vaikka hän oli vasta 11-vuotias. Gyldenløven suku hoiti postia vuoteen 1711 saakka, jolloin se siirtyi Tanskan valtiolle.
Kirje pikajakelupostissa Kööpenhaminasta Tanskasta 11. tammikuuta 1947 Prahaan Tšekkoslovakiaan. Postimaksu on maksettu viidellä 20 äyrin postimerkillä. Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo pikajakelulipuke (EXPRES). Kuorella oleva 2524-leima kertoo kirjeen kulkeneen Prahan putkipostissa, joka oli käytössä vuosina 1887–2002. Postimaksu on sata äyriä eli yksi kruunu. Kirje ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.7.1940–31.5.1950 maksoi 20 grammaan saakka 40 äyriä. Pikajakelu ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.11.1933–31.5.1950 (Bundgaardin vanhemman postitaksakirjan mukaan 1.7.1935 alkaen) maksoi 60 äyriä.
Postimerkkien käyttöön Tanskassa siirryttiin viisi vuotta Suomea aikaisemmin eli vuonna 1851. Ensimmäinen merkki ilmestyi 1. huhtikuuta (neljä rigsbankskillingiä) ja toisen merkin vuoro oli 1. toukokuuta (kaksi rigsbankskillingiä). Kaksi rigsbankskillingiä oli Kööpenhaminan paikallistaksa ja neljä rigsbankskillingiä oli kotimaan taksa. Kuten muissakin maissa, postimerkillisen postin määrä kasvoi vähitellen ja käyttöön tuli eri lähetyslajeja ja erilaisia lisämaksuja. Tanskan postimaksuissa riittää siis kerättävää.
Lähteet:
Niels H. Bundgaard: Danske Forsendelser 1875–2003, AFA-forlaget, 2011
Niels H. Bundgaard: Danske Forsendelser 1875–2015, AFA-forlaget, 2015
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Knud Tolbøl: Takstfortegnelse 1851–2008, AFA-forlaget, 2007
Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Postage stamps and postal history of Denmark (24.2.2026)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Putkiposti (22.4.2022) ja Tanska (24.2.2026)
Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):
Jan Bendix: Dansk Posthistorisk Håndbog, osa 1 (Posthistorie og takster), Danmarks Filatelist Forbund
Danmarks Filatelist Forbund (DFF), Tanskan filatelistiliitto: https://danfil.dk
Dansk Posthistorisk Selskab (DPHS), Tanskan postihistoriallinen yhdistys: https://dphs.dk
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Posthistorisk Tidsskrift (PHT), Tanskan postihistoriallisen yhdistyksen lehti
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti