Hämeenlinna-postikortteja: Puistoravintola vuosilta 1903 ja 1916

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna puistoravintola, joka oli osa Hämeenlinnan Kaupunginpuistoa noin sadan vuoden ajan.

Ylemmän postikortin on kustantanut Kirkollinen kirjakauppa (Kyrklig bokhandel). Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 12. tammikuuta 1903 ja se on osoitettu Ryttylään.

Alemman postikortin on kustantanut Enok Rytkönen. Kortti on leimattu Hämeenlinnassa 6. toukokuuta 1916.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Puistoravintolan suunnitteli lääninarkkitehti C. A. Edelfelt

Osa kansallista kaupunkipuistoa oleva Hämeenlinnan Kaupunginpuisto sijaitsee Vanajaveden rannassa. Hämeenlinnan torilta on sinne matkaa noin kaksi kilometriä. Kaupunginpuisto tunnetaan myös nimellä Parkki. Pinta-alaa puistolla on noin 18 hehtaaria ja se on tänäkin päivänä suosittu ulkoilualue.

Kuvernööri Otto Carl Rehbinder keksi tehdä Pyövelinmäen kivikkoisesta kukkulasta puiston, joka toteutui 1840-luvun lopulla ja 1850-luvulla. Kaupunginpuistoon istutettiin puita ja pensaita sekä rakennettiin paviljonkeja ja graniittimuureja, joiden avulla muodostettiin käytävien ja polkujen verkosto. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä vuosina 1841–1863.

Sveitsiläistyylinen puistoravintola aukesi yleisölle Floran päivänä toukokuussa 1861. Sen suunnitteli lääninarkkitehti C. A. Edelfelt Hämeenlinnan Kaupunginpuiston itärinteeseen. Puistoravintolassa oli keittiön ja ravintolasalin lisäksi kaksi kabinettia, tarjoilutiskillä varustettu kassahuone ja kapea veranta.

1910-luvulla ravintolatoiminnasta vastasi kaupungin anniskeluyhtiö. Valtakunnallisen Laulujuhlan 1911 johdosta arkkitehti Ilmari Launis piirsi laululavan, joka ilmeisesti rakennettiin kuitenkin vasta 1920-luvulla ravintolan läheisyyteen. Puistoravintola ehti olla osa Parkkia noin sadan vuoden ajan, koska se purettiin 1960-luvulla. Onneksi on postikortteja, joista näkee, minkälainen rakennus oli kyseessä. Sen sijaan laululava on edelleen olemassa ja se on tullut tunnetuksi muun muassa Ämyrockista.

Lähteet:

Hämeenlinnan kaupunki: https://www.hameenlinna.fi -sivusto > Asuminen ja ympäristö > Puistot ja metsät > Puistojen esittely > Kaupunginpuisto eli ’Parkki’ (3.4.2026)

Kirjastot.fi; Digi – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa: https://digi.kirjastot.fi -sivusto > Puiston ravintola -haku > Aineisto Hämeenlinna - Puiston ravintola (3.4.2026)