Ranskalainen maksimikortti esteratsastuksesta vuodelta 1953. Esteratsastuksessa pyritään ylittämään esteet mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähillä virheillä. Olympialaji siitä tuli jo vuonna 1900. Tyypillisesti esterata koostuu 8-20 esteestä, joiden korkeus (kilpailuluokasta riippuen) vaihtelee välillä 90-170 senttimetriä. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Esteratsastus, 7.7.2024)
Sveitsiläinen maksimikortti jalkapallosta vuodelta 1954. Jalkapallo on tiettävästi maailman suosituin urheilulaji ja maailman suosituin harrastus. Vuonna 1954 Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA juhli 50-vuotista taivaltaan ja Sveitsissä järjestettiin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. Länsi-Saksan voittoon päättynyt turnaus televisioitiin ensimmäistä kertaa lajin MM-kilpailujen historiassa. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1954, 14.10.2020)
Missä yhdistyvät kiinnostus urheiluun sekä filatelian ja postikorttikeräilyn harrastaminen? Vastaus on ainakin Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin takana olevalle Aapo Kortteelle helppo: urheiluaiheisissa maksimikorteissa. Urheiluaihe on parhaimmillaan esillä maksimikortin kaikissa kolmessa elementissä, jotka ovat postimerkki, postileima ja postikortti. Kyseessä on penkkiurheilijan unelmaharrastus.
Saksalainen maksimikortti jousiammunnasta vuodelta 1982. Olympialajeihin kuuluvassa jousiammunnassa ammutaan jousella nuolia maalitauluun. Jousiampuja voi käyttää jousen ja nuolen lisäksi erilaisia lisävarusteita, joista tyypillisin on erityisesti taljajousen kanssa käytettävä laukaisulaite. Taljajousi on yksi jousityypeistä, joita ovat myös jalkajousi eli varsijousi, pitkäjousi ja vastakaarijousi. (Lähteet: Suomen Jousiampujain Liitto ry: https://www.sjal.fi -sivusto, 25.11.2019; Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jousiammunta, 25.11.2019)
Suomalainen maksimikortti Seppo Rädystä vuodelta 1994. Räty saavutti keihäänheitossa olympiahopean ja kaksi olympiapronssia, MM-kullan ja -hopean sekä EM-hopean. Nykykeihäällä Rädyn paras tulos oli 90,60 metriä. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Seppo Räty, 15.7.2019)
Mikä on tarkalleen ottaen maksimikortti? Se on postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmä, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen. Useat postihallinnot julkaisevat omia ns. virallisia maksimikortteja. Suurin osa erilaisista maksimikorteista on kuitenkin keräilijöiden itsensä valmistamia; keräilijä hankkii uuden postimerkkijulkaisun aiheeseen sopivan postikortin, kiinnittää sen kuvapuolelle yhden postimerkkijulkaisun merkeistä ja pyytää ensipäivätapahtumassa postin leimaajaa leimaamaan postimerkin ensipäiväleimalla (siten, että osa leimasta osuu postikortille).
Yhdysvaltalainen maksimikortti kelkkailusta vuodelta 1992. Rattikelkkailu, ohjaskelkkailu ja skeleton ovat ratakelkkailulajit, joissa kilpaillaan sekä luonnonradoilla että keinoradoilla. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Kelkkailu, 14.10.2020)
Bulgarialainen maksimikortti lumilautailusta vuodelta 2006. Lumilautailun tyylejä ovat rinnelasku, ratalasku ja freestyle. Rinnelasku on tavallista laskemista rinteessä, joten se sopii hyvin aloittelijoille. Ratalasku on nopeaa laskemista ja nopeita käännöksiä. Kilpailuissa siinä kierretään portteja joko ajanotolla tai sitten toista lumilautailijaa vastaan. Freestyle on puolestaan erilaisten temppujen tekemistä lumilaudalla. Freestylen kilpailumuotoja ovat half pipe, big air ja slopestyle. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Lumilautailu, 25.5.2019)
Maailman ensimmäiset maksimikortit ovat tiettävästi 1800-luvun loppupuolelta. Suomen ensimmäiset ja harvinaisimmat maksimikortit ovat 1900-luvun alkupuoliskolta. Postimerkkinäyttelyissä maksimikorttikokoelmille on oma luokkansa: maksimifilatelian luokka. Suomessa maksimifilatelian luokassa on ollut yhdessä näyttelyssä tavallisesti vain 1-2 kokoelmaa. Maksimikortteja voi valmistaa omaksi iloksi vaikka minkälaisia, mutta näyttelykokoelmissa esitettäville maksimikorteille on asetettu tiukat kriteerit; esimerkiksi uudemmissa maksimikorteissa kortin kuvapuolella saa olla vain yksi postimerkki, maksimikortin koolle on asetettu tiukat rajat ja postikortin kuva-aihe ei saa olla jäljennös postimerkistä.
Norjalainen maksimikortti ampumahiihdosta vuodelta 1986. Ampumahiihdossa hiihto tapahtuu vapaalla hiihtotavalla ja aseena käytetään pienoiskivääriä. Makuu- ja pystyammunnassa, jotka kumpikin kuuluvat ampumahiihtoon, matka tauluun on sama 50 metriä, mutta makuuammunnassa osuma-alue on halkaisijaltaan pienempi. Kilpailumuodosta riippuen ohilaukaus johtaa sakkominuuttiin tai -kierrokseen. Kilpailumuotoja onkin useita, kuten normaali- ja pikamatka, takaa-ajokilpailu, yhteislähtökilpailu sekä viesti. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Ampumahiihto, 19.11.2018)
Norjalainen maksimikortti Vegard Ulvangista vuodelta 1993. Ulvang saavutti hiihdossa mm. neljä mitalia (kolme kultaa ja yhden hopean) Albertvillen olympialaisista sekä kolme mitalia (kullan, hopean ja pronssin) Falunin MM-kisoista. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Vegard Ulvang, 15.7.2019)
Tyypillisin tapa kerätä maksimikortteja on keskittyä joko tietyn maan maksimikortteihin tai tiettyyn aiheeseen. Aapo Korte on keskittynyt urheiluaiheeseen, koska hän on aikoinaan itse harrastanut urheilua, pääpainon ollessa tällä hetkellä lähinnä penkkiurheilussa. Lisäksi urheiluaiheisia maksimikortteja on hyvin saatavilla. Moni pitää maksimikortteja tekeleinä; jos niistä ei pidä, ei niitä ole pakko kerätä.
Ruotsalainen maksimikortti Stefan Holmista vuodelta 2006. Holm voitti korkeushypyssä yhden olympiakullan, neljä maailmanmestaruutta ja kaksi euroopanmestaruutta. Hän ylitti ulkoradoilla 237 senttimetriä ja sisäradoilla peräti 240 senttimetriä. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Stefan Holm, 7.7.2024)
Saksalainen maksimikortti jääkiekosta vuodelta 1983. Erityisesti Suomessa jääkiekko on suosittu urheilulaji, varsinkin voitettujen maailmanmestaruuksien johdosta. Jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealia, jossa lajille kehitettiin uudet säännöt 1870-luvulla. Kanadassa rekisteröityjä pelaajia on noin 720 000 ja Yhdysvaltojen vastaava luku on noin 520 000. Suomessa rekisteröityjä pelaajia on noin 74 000. Jääkiekkoa pelataan yllättävän monessa maassa, sillä rekisteröityjä pelaajia on esimerkiksi Andorrassa 52, Liechtensteinissa 86 ja Qatarissa 66. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Jääkiekko, 14.10.2020 ja 10.2.2024)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti