Tunnetko suomalaiset postileimat – mikä on ketjuleima?

Ketjuleimalla tarkoitetaan postileimaa, joka tavallisesti ulottuu postilähetyksen vasemmasta reunasta sen oikeaan reunaan. Ketjuleima koostuu pyöreistä leimaosista, jotka yhdistyvät ketjumaisilla leimaosilla. Ketjumainen osa voi olla esimerkiksi suoria viivoja, katkoviivoja tai aaltoviivoja; tyypillisesti viivoja on 4-8 allekkain.

Hämeenlinna-ketjuleima 11.2.1942, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa. Ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa.

Pyöreässä leimaosassa lukee postitoimipaikan nimi (venäläisleimojen aikakautena jopa kolmella eri kielellä) ja päivämäärä sekä usein myös kellonaika. Pyöreä leimaosa vastaa kulloinkin käytössä ollutta postileimojen päätyyppiä, kuten venäläisleimat, siltaleimat ja pyöröleimat (kutsutaan myös postitorvileimoiksi). Ketjuleima on koneleima.

Edellä kuvatun kaltaisia ketjuleimoja on ollut Suomessa käytössä ainakin 1900-luvun alkupuolelta 1900-luvun loppupuolelle. Esimerkiksi Turussa ketjuleimalla on leimattu postilähetyksiä jo vuonna 1909. Toki ketjuleimoilla leimataan lähetyksiä edelleen; moderneissa ketjuleimoissa on yksi pyöreä leimaosa ja yksi ketjumainen leimaosa.

Varhainen Helsinki-ketjuleima 26.1.1911, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa. Ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Ketjuleimalla on leimattu Suomen Ayrshirekarjan Siitosyhdistyksen kirje.

Myös viestilliset leimat ovat ketjuleimoja. Niissä ketjumaisessa osassa on viivojen lisäksi tai niiden sijasta teksti ja joskus lisäksi kuva. Muun muassa tekstit ”KIRJOITTAKAA SELVÄ OSOITE KATU JA TALONNUMERO”, ”MERKITSE JÄLLEENRAKENNUSLAINAA!” sekä ”ROMUT KOTIRINTAMAN SUURSIIVOUKSEEN” ovat olleet käytössä. Viestilliset leimat tulivat käyttöön myöhemmin kuin ns. tavalliset ketjuleimat – esimerkiksi Turusta tunnetaan viestillinen leima vuodelta 1928.

Telaleimat muistuttavat ketjuleimoja, mutta keskeisin ero on, että rullaleimasimella tehtävä telaleima on käsikäyttöinen. Lisäksi telaleimoissa pyöreä leimaosa on tavallisesti poikkisuuntaan viivojen suuntaan nähden, kun taas ketjuleimoissa pyöreä leimaosa on samaan suuntaan kuin viivat.

Hämeenlinna 10 -ketjuleima 20.11.1974, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa postitorvileimaa. Ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Ketjuleimalla on leimattu Hämeenlinnan Sotilaspiirin Esikunnan virkakirje.

Viestillisten leimojen maailmaan voi tutustua Suomen postileimojen käsikirjassa VIII, joka on 1980-luvulta. Suomen telaleimoista on kattavasti tietoa Paavo Heimon 1980-luvulla julkaistussa kirjassa. Muuta suomenkielistä kirjaa ketju- tai telaleimoista ei tiettävästi ole, vaan tietoa pitää etsiä eri paikkakuntien postileimoja käsittelevistä teoksista.

Moderni Lahti-ketjuleima 5.1.1998. Lahden lajittelukeskuksen leiman ketjumaisessa leimaosassa on kuusi aaltoviivaa.

Lähteet:

Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Turun Postimerkkikerho ry: Turun postin historiaa ja postileimoja, Turku 2004