Yhdysvalloista 3. joulukuuta 1917 Ruotsiin lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain pieni osa, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 4257 eli suomennettuna avattu sensorin numero 4257 toimesta.
Postisensuuri on mielenkiintoinen postihistorian osa-alue, jossa kerätään ja tutkitaan eri syistä tarkistuksen kohteeksi joutuneita postilähetyksiä. Tyypillisimmillään postisensuuria on käytetty sodissa (posti rintamalta ja posti rintamalle), mutta myös muuta postisensuuria on esiintynyt. Suomessa postia on tarkistettu ainakin vuosien 1914–1918 sotasensuurissa ja toisen maailmansodan sotasensuurissa.
Postisensuurissa tarkistetaan postilähetyksen sisältö, mutta myös ulkopuoli; esimerkiksi kirjepostissa tarkistetaan kirjekuoren molemmat puolet ja kuori avataan, minkä jälkeen tarkistetaan kuoren sisältö. Jos lähetyksessä on jotain sensuroitavaa, voidaan sensuroitava kohta sutata niin, ettei se ole enää luettavissa, tai jopa poistaa osa lähetyksen sisällöstä. Tapoja on ollut monia. Sensuroinnin tarkoituksena on estää kielletyn tiedon päätyminen postilähetyksen vastaanottajalle.
Suomesta 20. elokuuta 1943 Tanskaan lentopostissa lähetetty pikakirje, joka on käynyt postisensuurissa sekä Suomessa että Tanskassa. Suomen postisensuurista kertovat sensuuriliuska, jossa on Suomen leijona sekä sanat TARKASTETTU ja GRANSKAT, ja Suomen sensorin numero 29 leijonaleimat. Tanskan postisensuurista kertovat puolestaan Kontroleret-sensuuriliuska ja osittain sen päälle lyöty leima. Kuori on käynyt myös kemiallisessa sensuurissa, mistä kertoo kuoren etupuolen poikki kulkeva haalea jälki.
Postisensuurin kohteeksi joutuneen lähetyksen tunnistaa erilaisista merkinnöistä. Tavanomaisimpia merkintöjä ovat sensuuriliuskat ja -leimat sekä kemiallisen sensuurin jättämät jäljet. Sensuuriliuskaa on käytetty kirjekuorissa, joissa liuska paitsi kertoo lähetyksen tarkistamisesta niin myös toimii kuoren avatun sivun sulkijana. Sensuurimerkinnät eivät tarkoita sitä, että postilähetyksessä olisi ollut jotain sensuroitavaa, vaan ne kertovat siitä, että lähetys on jostain syystä haluttu tarkistaa.
Tapoja kerätä postisensuuria on useita; voi keskittyä sotasensuuriin tai muuhun postisensuuriin, voi kerätä tietyn maan postisensuuria, voi ottaa keräilyn kohteeksi koko maailman sensuuriliuskat, ja niin edelleen. Sensuurilähetyksiä on hyvin saatavilla, joten mielenkiintoista kerättävää riittää.
Yhdysvalloista 1. maaliskuuta 1919 Belgiaan lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain sensorin numero, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 1441 eli suomennettuna avattu sensorin numero 1441 toimesta.
Lisää luettavaa aiheesta:
Censored and Military Postal History: https://postalcensorship.com
Civil Censorship Study Group: www.c-c-s-g.org
Jorma Keturi ja Teuvo Termonen: Postisensuuri Suomessa 1914–1918 (osat 1 ja 2)
Teuvo Rönkkönen: Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri
The Finnish Philatelist: Postal Censorship in Finland 1914–1918 (CD-levy)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti