Kirjeensulkijat eivät ole postimerkkejä, mutta niitä voi erehdyksessä luulla postimerkeiksi, koska monesti niissä on vastaavanlainen hammastus. Kuitenkaan kirjeensulkijoissa ei ole yleensä maan nimeä eikä maksuarvoa, mikä erottaa ne postinkuljetukseen tarkoitetuista virallisista merkeistä.
Kirjeensulkija on nimensä mukaisesti tarkoitettu kirjeen sulkemiseen eli sillä on tarkoitus sulkea kirjekuoren läppä. Kuitenkin yllättävän usein sen paikka on muualla kirjekuoren päällä, kuten postimerkin vieressä (tästä syystä voi löytyä leimattuja kirjeensulkijoita). Myös postikorteilla näkee kirjeensulkijoita, joilla on haluttu tuoda lisäväriä kortin osoitepuolelle.
Kenties kaikkein tunnetuimpia kirjeensulkijoita – ainakin meillä Suomessa – ovat olleet joulumerkit, joiden tuotolla kerättiin rahaa tuberkuloosin vastaiseen työhön. Vuosien 1908–1993 joulumerkeistä löytää tietoa erityisesti Åke Berglundin kirjoittamasta kirjasta. Tänä päivänä mm. Ahvenanmaan posti julkaisee vuosittain joulumerkkejä, joilla tuetaan esimerkiksi ahvenanmaalaisten yhdistysten työtä.
Kuten postimerkeissä, on myös kirjeensulkijoissa nykyään tavallisesti tarrakiinnitys, jolloin ne saattavat muistuttaa tavallisia tarroja eli tarroja, joita ei ole tarkoitettu kirjeensulkijoiksi. Toki tavallisiakin tarroja voi käyttää ja on myös käytetty kirjeensulkijoina, jolloin voi olla vaikea arvioida, onko kyseessä ns. aito kirjeensulkija.
Joka tapauksessa kirjeensulkijoiden keräily on erittäin mielenkiintoista eikä se rasita lompakkoakaan liikaa. Kirjeensulkijoita voi etsiä esimerkiksi kirpputoreilta ja postimerkkihuutokaupoista. Myös vanhoista postilähetyksistä on mahdollista tehdä hienoja löytöjä. Ei muuta kuin kirjeensulkijoita keräämään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti