Kaksi palaulaista pienoisarkkia esittelevät vedenalaista elämää ja luontoa muutenkin. Valokuvat on ottanut Kevin Davidson ja pienoisarkkien suunnittelusta on vastannut Sim Adelbai.
Ensimmäisen pienoisarkin postimerkeissä on kuvattuna kookoskiipeilijä, kaulusvuokkokala, Oxypora-koralli, Tubastraea aurea -koralli, kyhmyhuulikala ja hai.
Kookoskiipeilijä voi tarkoittaa laitetta, joka helpottaa kookospalmuun kiipeämistä, taikka ihmistä tai apinaa, joka kiipeää kookospalmuun poimimaan kookospähkinöitä. Kookospähkinä on kookospalmun hedelmä, jonka siemenen sisällä on kirkasta nestettä, jota kutsutaan kookosvedeksi tai -maidoksi. Siemen sisältää myös syötävän siemenvalkuaisen.
Kaulusvuokkokala (Amphiprion perideraion) on yksi vuokkokalojen lajeista. Nimi vuokkokala tulee siitä, että kala elää symbioosissa merivuokon kanssa. Kaulusvuokkokaloja on Pohjois-Australiasta Malaijien saaristoon ja Melanesiaan asti.
Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi, että korallitkin ovat eläimiä. Ne kuuluvat polttiaiseläimiin ja niitä on pehmytkoralleja, jotka muistuttavat sientä tai kasvia, ja kivikoralleja. Koralliriutat muodostuvat kivikorallien rakentamasta kalkkirungosta. Koralleilla on monia sukuja, joista suurten polyyppikivikorallien suku on nimeltään Oxypora. Sille tyypillistä on lehtimäisyys. Yksi suvuista on Tubastraea, josta voi suomeksi käyttää nimitystä aurinkokoralli, ja yksi sen lajeista on Tubastraea aurea. Koralliriutoilla ja niiden läheisyydessä elää useita eri kalalajeja.
Kyhmyhuulikala (Cheilinus undulatus) voi kasvaa jopa 2,3 metriä pitkäksi ja 190 kilogrammaa painavaksi, ja se pystyy vaihtamaan sukupuolensa naaraasta koiraaksi. Kyseessä on erittäin uhanalainen laji, joka elää keskisen ja läntisen Indopasifisen merialueen koralliriutoilla.
Eri hailajeja on yli 500. Hai on petokala ja valitettavasti aina välillä uutisista joutuu lukemaan, kuinka hai on hyökännyt ihmisen kimppuun. Suurin hailajeista on valashai, jolla on pituutta jopa 20 metriä, kun taas pienimmät hait ovat kooltaan vain 30-senttimetrisiä.
Toisen pienoisarkin postimerkeissä on kuvattuna Oxypora-koralli, yksi koralliriutan asukkaista, sysiviirikala, kivisaari, merikurkku punaista sientä muistuttavalla korallilla ja kotkarausku. Pienoisarkin oikeassa reunassa on kuva paholaisrauskusta. Koralleista on jo kerrottu ylempänä tekstissä.
Indopasifiselta merialueelta kotoisin oleva sysiviirikala (Heniochus diphreutes) voi kasvaa 25 senttimetriä pitkäksi. Luonnossa se syö eläinplanktonia ja elää parvissa 40-50 metrin, välillä jopa 200 metrin, syvyydessä.
Kivisaaret ovat tyypillisiä Palaulle, koska ainakin siihen kuuluvat Chelbachebsaaret ovat vulkaanista alkuperää olevia kalkkikivisaaria. Chelbachebsaarista on kerrottu tarkemmin tämän blogin tekstissä 3. elokuuta 2024.
Merikurkku, joka tunnetaan myös merimakkarana (Holothuroidea), on selkärangaton eläin. Merikurkut syövät enimmäkseen kasviplanktonia läheltä merenpohjaa. Eri lajeja on noin 1400 ja niistä suurin osa elää trooppisilla koralliriutoilla.
Rauskut (Batomorphi) kuuluvat rustokaloihin. Rauskuille tyypillistä on ruumiin alapinnalla olevat suu ja kidusaukot. Tyypillistä on myös se, että ne makaavat pohjaliejussa saalista vaaniessaan. Kotkarauskut (Myliobatidae) elävät trooppisissa valtamerissä ja niiden rintaevät voivat olla peräti 2,5 metriä leveät. Rauskulajeista suurin on paholaisrausku (Mobula birostris), sillä se voi kasvaa yli yhdeksän metriä pitkäksi ja painoa voi olla 3000 kilogrammaa. Nimestään ja koostaan huolimatta paholaisrausku on rauhallinen laji.
Lähteet:
Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr: https://www.korkeasaari.fi -sivusto > Eläimet > Korallit (15.9.2024)
UNESCO World Heritage Centre: https://whc.unesco.org -sivusto > The List > World Heritage List > Rock Islands Southern Lagoon (30.7.2024)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Oxypora, Pink skunk clownfish ja Tubastraea (15.9.2024) sekä artikkeli Rock Islands (30.7.2024)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hait, Kookospähkinä, Kotkarauskut, Kyhmyhuulikala, Merimakkarat, Paholaisrausku, Rauskut, Sysiviirikala ja Vuokkokalat (15.9.2024) sekä artikkeli Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Aasiassa ja Oseaniassa (4.7.2024)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti