torstai 31. lokakuuta 2024

Fingerpori-vitsit naurattavat nyt postimerkeissä – Lukijoiden valtava innostus yllättää Pertti Jarlan edelleen


Suomen suosituin sarjakuva Fingerpori saa omat postimerkit. Merkit julkaistaan 6. marraskuuta. Merkkien suunnittelu oli sarjakuvataiteilija Pertti Jarlalle mielenkiintoinen haaste.


”Fingerporit ovat useimmiten kolmen kuvan strippejä, mutta nyt yhteen pieneen postimerkkiin piti mahduttaa sekä kuva että verbaalinen vitsi. Hiukan meni aikaa ennen kuin pääsin oikealla taajuudelle. Tein varmaan noin 15 luonnosta, joista alettiin työstää viittä lopullista postimerkkiä”, Jarla kertoo.

Postimerkeissä nähdään Fingerporista tuttu Heimo Vesa useammassa roolissa ja Rivo-Riitta lohkaisee yhdessä merkissä oman kommenttinsa suoraviivaiseen tyyliinsä.

Merkeistä ensimmäisenä oli valmiina ”Tämä on merkki”, jossa Heimo Vesa on saanut saarnaajahahmon.


”Siinä pääsin jyvälle, mitkä sanaleikit voisivat toimia postimerkissä. Merkeissähän ei yleensä ole tekstiä, joten siten nämä eroavat muista. Uskonnolliset aiheet ovat yleensä hyvin pidettyjä, niistä ei nykyisin tule valituksia uskoviltakaan”, Jarla sanoo.

Toisin saattoi olla vuonna 2006, kun Fingerporin ensimmäiset sanaleikit lausuttiin. Aluksi sarjakuva oli nimeltään Karl-Barks-Stadt, jolla Jarla voitti kolmannen sijan Kemin pohjoismaisessa sarjakuvakilpailussa strippikategoriassa.


Helmikuusta 2007 alkaen Fingerpori alkoi ilmestyä Helsingin Sanomissa, jossa se edelleen nähdään päivittäin sunnuntaita lukuun ottamatta. Nykyisin Fingerpori on levinnyt moniin muihinkin lehtiin ja siitä julkaistaan vuosittain kolme erilaista kokoelma-albumia.

Koska Fingerpori on ilmestynyt lähes tauotta sanomalehdissä jo 17 vuoden ajan, voisi kuvitella, että aiheista voi tulla pulaa.

”Aiheiden löytäminen on tuskaa kiireisinä aikoina, mutta onneksi lukijat ovat isona apuna. He lähettävät jatkuvasti ehdotuksia strippeihin. Niiden joukossa korostuvat ehdottomasti kaksimieliset vitsit, joita Rivo-Riitta tai Asko laukovat, mutta ihan pelkästään niitä en voi piirtää.”


Fingerporin ymmärtäjät – joka on myös fanien Facebook-ryhmän nimi – ovat kiinnostuneita hahmojen taustoista ja siitä, onko heillä esikuvansa todellisuudessa.

”Yleensä hahmolla ei ole taustalla oikeata ihmistä, mutta Rivo-Riitalla on. Opiskelin vuonna 2006 Lahdessa ja kävin Hiidenkivi-pubissa. Siellä oli baariemäntä, joka oli melko ronski, ja hän inspiroi minua hahmon luomiseen. Baariemännän ulkonäkö oli erilainen, mutta muuten hän muistuttaa sarjakuvahahmoani.”

Paljon toivottu postimerkki


Postimerkkien taiteilijavalinnoista vastaava Design Manager Tommi Kantola kertoo, että Fingerpori-merkkejä on toivottu paljon.

”Nyt oli sopiva aika näille, kun sarjakuva-aiheita ei ole hetkeen julkaistu. Fingerpori-sarjakuvien suosio on kasvanut koko ajan ja ilmiönä ne luovat ajankuvaa. Myös postimerkit tallentavat ajankuvaa omalta osaltaan”, Kantola sanoo.


Posti sopii Jarlan mukaan hienosti Fingerporin retrohenkiseen maailmaan ja se onkin ollut mukana aiheena monissa stripeissä mm. poliisin ja sairaalan rinnalla.

”Huumoriteknisistä syistä Fingerporin viralliset palvelut toimivat yleensä aika kankeasti – näin myös Postin kohdalla.”

250 000 fanin yhteisö


Fingerporin ymmärtäjät -Facebook-ryhmässä on liki 250 000 jäsentä, mikä on suomenkieliselle kohderyhmälle todella paljon. Pertti Jarlaa valtava suosio yllättää edelleen.

”Alkuvuosina mietitytti, hyväksytäänkö tämänlaiset sarjakuvat. Nykyisin jaksaa yllättää, että lukijoita riittää eikä Fingerporiin näytetä kyllästyvän.”

Pertti Jarla. Kuvaaja: Toni Härkönen.

Somessa suositut sarjakuvat kiertävät jatkuvasti. Jarlan mukaan etukäteen ei voi ennustaa, mistä stripistä tulee erityinen hitti.

”Sitä ei voi tietää. Tein esimerkiksi kuvan vastuullisesta yritysjohtajasta, mikä aihe ei kuulosta kovin kiinnostavalta. Siitä kuitenkin tykättiin tosi paljon.”

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 6.11.


Posti järjestää marraskuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman keskiviikkona 6.11. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki). Pertti Jarla on paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 24.10.2024

tiistai 29. lokakuuta 2024

Saksan inflaatiopostia (Hampuri 6.11.1923)


Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Saksan inflaatiopostista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Saksan inflaatioposti -tunnisteella.

Saksassa oli 1920-luvun alussa inflaatio (= yleinen hintatason nousu). Hintojen kohoaminen vaikutti myös postimaksuihin. Sen takia oli painettava uusia postimerkkejä ja käytettävä lisäpainamia aiemmin ilmestyneissä merkeissä. Hyperinflaatiosta oli kyse vuonna 1923; hinnat nousivat heinäkuusta marraskuun 20. päivään peräti 854 miljardia prosenttia.


Kuvassa on kirje Hampurista (Hamburg) 6. marraskuuta 1923 Suomeen Turkuun, jonne kirje on saapunut 10. marraskuuta 1923. Suurin osa postimerkeistä on mitätöity Hampurissa musteella ja osa postimerkeistä on mitätöity Hampurin ketjuleimalla. Kuoren takana on Turun kaksikielinen siltaleima.


Kirjeen ulkomaille postimaksu 20 grammaan saakka oli 5.11.1923–11.11.1923 neljä miljardia (4 000 000 000) markkaa. Vain seitsemän päivää voimassa ollut postimaksu on maksettu 40:llä sadan miljoonan markan postimerkillä. 4.11.1923 maksu oli 200 miljoonaa markkaa ja 12.11.1923 maksu oli jo 40 miljardia markkaa.

Lähteet:
Jørgen Kluge: Die Deutschen Portosätze 1875 - 1994 – Haandbog og Katalog af Jørgen Kluge, Udgivet af Taastrup og Omegns Frimærkeklub, 2. Udgave
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hyperinflaatio ja Inflaatio (22.9.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):
Bund Deutscher Philatelisten (BDPh): www.bdph.de
Germany & Colonies Philatelic Society: www.germanphilately.org
Germany Philatelic Society of the USA (GPS): www.germanyphilatelicsocietyusa.org
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

sunnuntai 27. lokakuuta 2024

Postimerkkimessut Helsingin Kirjamessujen yhteydessä – Filatelia jäi muun messuhumun jalkoihin


Helsingin Kirjamessut järjestettiin tänä vuonna 24.-27. lokakuuta. Osana Kirjamessuja oli Postimerkkimessut.

Vaikka messuhumu kohdistui Kirjamessuilla muualle kuin Postimerkkimessuille, kiinnostivat postimerkkikokoelmat silti yleisöä.

Nuorisofilatelia pitkästä aikaa esillä


Paikalla oli yhteisellä osastolla ainakin Suomen Filatelistiliitto, Aihefilatelistit ja Nuorisofilatelistit. Suomen Numismaattisella Yhdistyksellä oli oma osastonsa. Postimerkkikauppiaista messuille osallistuivat Hellman Huutokaupat, Merkki-Albert ja Vesa's Worldwide Stamps. Itselleni oli pettymys, että etukäteen mainostettu ruotsalainen kauppias ei ollut paikalla tai sitten minulta jäi osasto huomaamatta.

Tein silti löytöjä. Mukaani tarttui Suomen pikajakelupostia, Tanskan postimaksuja, Unkarin pikajakelupostia, Saksan inflaatiopostia, Chilen postihistoriaa, yhdysvaltalainen ehiökuori sekä Puolan postilähetyksiä.

Erityisesti kirjojen ystäviä hemmoteltiin, koska sekä uusien että käytettyjen kirjojen valikoima oli valtava.

Oli todella hienoa, että nuorisofilatelia oli pitkästä aikaa esillä. Olisin vain kaivannut enemmän lasten ja nuorten aktivointia, koska Kirjamessuilla heitä riitti. Kenties vuoden päästä mukana on sitten postimerkkipeli, postimerkkien liotusta, tms.

Aihefilatelistien 70-vuotiskerhonäyttely


Messuilla oli myös postimerkkinäyttely, sillä Aihefilatelistit-yhdistys juhli 70-vuotista taivaltaan noin sadan kehyksen kerhonäyttelyllä. Näyttely kantoi nimeä STAMP FORUM 2024.

Kokoelmissa näki myös muita keräilykohteita kuin filateliaa. Kehykseen saa mahtumaan vaikkapa heijastimen ja solmion.

Aihefilatelian luokassa oli 16 kokoelmaa, joiden aiheina olivat muun muassa aurinkokunta, Suomen kirjallisuus ja sirkus. Avoimen filatelian luokassa oli puolestaan 15 kokoelmaa, joissa esiteltiin esimerkiksi ilmailun tähtihetkiä, Mouhijärveä ja Suomen keskiaikaisia linnoja.

Kuvapostikorttiluokkaan osallistui seitsemän kokoelmaa. Nähtävillä oli muun muassa Novelty-kortteja, mainoskortteja noin sadan vuoden takaa ja vanhoja Vaasa-kuvapostikortteja. Maksimifilatelian luokassa oli vain kaksi kokoelmaa. Lisäksi oli jokamiehenluokka, jossa messukävijät pääsivät tutustumaan esimerkiksi Pauligin kahvipakkausten autokortteihin, kuopiolaisiin juomaetiketteihin ja kirjanmerkkeihin.

Messuhumua riitti, mutta ei välttämättä Postimerkkimessuilla


Valitettavasti Postimerkkimessut jäivät muun messuhumun jalkoihin. Moni taisi vain ohittaa sen osan messuhallista eikä jäänyt sen enempää syventymään kokoelmiin tai tutustumaan filateliaan muuten. Antikvaariset Kirjamessut, Levymessut ja Keräilyalue kiinnostivat kävijöitä selvästi enemmän. Suurin kiinnostus kohdistui luonnollisesti varsinaisiin Kirjamessuihin.

Varsinkin lauantai-iltapäivänä Kirjamessuilla riitti väkeä. Messuilla pääsi bongaamaan julkisuuden henkilöitä, joista suurin osa oli kirjailijoita.

Kirjamessujen yhteydessä Postimerkkimessut kuitenkin tavoittaa ihmisiä aivan eri tavalla kuin muuten, koska ainakin lauantai-iltapäivänä väenpaljous oli melkoinen. Filatelistina vain toivoo, että postimerkkikauppiaita saataisiin paikalle enemmän – kenties tilanne on toinen vuoden päästä.

Postimerkkimessuilla on kuitenkin paikkansa osana Kirjamessuja. Näemmekö vuoden päästä sekä Kirjamessuilla että Postimerkkimessuilla?

Lähteet:
Aihefilatelistit ry: Aihefilatelisti 3/2024 (sisältäen STAMP FORUM 2024 -näyttelyluettelon)
Helsingin Messukeskus: Helsingin Kirjamessujen Messulehti 2024
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto > POSTIMERKKIMESSUT 2024 (29.9.2024)

tiistai 22. lokakuuta 2024

Intian lennätinmerkkien vuoden 1869 julkaisu


Lennätinmerkki on yksi leimamerkkien alalajeista – toki tästä ollaan kahta mieltä eli osa ei pidä lennätinmerkkejä leimamerkkeinä. Osittain tähän voi vaikuttaa se, onko kyse viranomaisten julkaisemista lennätinmerkeistä vai yksityisten yhtiöiden lennätinmerkeistä.

Nimensä mukaisesti lennätinmerkillä maksettiin sähkeen lähettämisestä perittävä maksu. Sähkeestä käytetään myös termiä sähkösanoma. Asiakas täytti ensin sähkelomakkeen ja suoritti maksun; sen jälkeen lennätintoimiston virkailija kiinnitti lomakkeeseen lennätinmerkin ja leimasi sen. Monissa maissa ei ollut erillisiä lennätinmerkkejä, vaan maksu suoritettiin postimerkeillä. Lennätinmerkkejä on julkaistu noin 60 maassa.

Kahdeksan annan lennätinmerkkiä painettiin 5,4 miljoonaa kappaletta. Päätyypin numero on 7. Merkistä tunnetaan neljä alatyyppiä, joista yksi on hammastamaton lokakuulta 1878.

Leimamerkki on postimerkkiä muistuttava merkki, jota käytettiin tavallisesti verojen tai muiden vastaavien maksujen perinnässä. Lennätinmerkkien lisäksi muun muassa veromerkit, autoveromerkit, osakeantimerkit, karttamerkit ja varsinaiset leimamerkit ovat leimamerkkejä. Paperinen leimamerkki kiinnitettiin asiakirjaan liimaamalla ja merkki mitätöitiin leimaamalla tai käyttämällä kynämitätöintiä. Intiassa yhtenä mitätöintitapana oli leimamerkin rei’ittäminen.

Vuonna 1837 keksitty lennätin tuli yleiseen käyttöön 1850-luvulla. Todennäköisesti maailman ensimmäiset lennätinmerkit ilmestyivät Englannissa ja Irlannissa vuonna 1853 sikäläisen lennätinyhtiön toimesta. Ensimmäiset valtion toimesta julkaistut lennätinmerkit näkivät päivänvalon Intiassa tammikuussa 1860.

Yhden rupian lennätinmerkkiä painettiin yhteensä 15 875 000 kappaletta. Päätyyppien numerot ovat 8 ja 9. Päätyypistä 8 tunnetaan kolme alatyyppiä, joista yksi on hammastamaton toukokuulta 1869. Päätyypistä 9 tunnetaan kaksi alatyyppiä.

Intiassa leimamerkkien käyttö on ollut muutenkin erittäin monipuolista, sekä ennen vuoden 1947 itsenäisyyttä että sen jälkeen. Leimamerkkejä on painettu moneen eri tarkoitukseen. Maan historiaan ovat kuuluneet paikallisten ruhtinaiden hallitsemat itsehallinnolliset alueet, joista jopa 300 painatti omia leimamerkkejä.

Intian vuoden 1869 julkaisussa lennätinmerkkien päätyypit 4-20


Intian lennätinmerkkien vuoden 1869 julkaisu koostuu 12 erilaisesta merkistä, joissa on kuningatar Viktorian profiili. Yhtenä lähteenä käytetyn https://telstamps.org.uk -sivuston mukaan päätyyppejä on kuitenkin 17. Melkein kaikista kyseisen julkaisun lennätinmerkeistä tunnetaan myös alatyyppejä.

Neljän annan lennätinmerkkiä painettiin 1,5 miljoonaa kappaletta. Päätyypin numero on 6. Merkistä tunnetaan kolme alatyyppiä.

17 päätyyppiä (suluissa painosmäärä) ovat yhden annan keltavihreä (190 000), kahden annan punaruskea (600 000), neljän annan vaaleansininen (1,5 miljoonaa), kahdeksan annan vaaleanruskea (5,4 miljoonaa), yhden rupian harmaa (875 000), yhden rupian harmaa (15 miljoonaa), kahden rupian ja kahdeksan annan oranssinkeltainen (800 000), kahden rupian ja kahdeksan annan oranssi (970 000), viiden rupian oranssinruskea (875 000), kymmenen rupian sinivihreä (475 000), kymmenen rupian sinivihreä (570 000), 14 rupian ja neljän annan kirkkaan violetti (67 920), 25 rupian punavioletti (150 000), 25 rupian punavioletti (250 000), 28 rupian ja kahdeksan annan kirkkaan keltavihreä (79 560), 50 rupian ruusunpunainen (50 000) sekä 50 rupian ruusun-/karmiininpunainen (120 000).

Intian valuutta muutettiin kymmenjärjestelmään vuonna 1957. Siihen saakka rahayksikkönä oli anna, joka oli arvoltaan 1/16 rupiaa. Sen sijaan rupia on edelleen käytössä Intian rahayksikkönä.

25 rupian lennätinmerkkiä painettiin yhteensä 400 000 kappaletta. Päätyyppien numerot ovat 16 ja 17.

Kuvissa olevat Intian lennätinmerkkien vuoden 1869 julkaisun merkit ovat alkuperäiseltä kooltaan noin puolet korkeampia. Tämä johtuu siitä, että lennätinmerkin yläosa kiinnitettiin sähkelomakkeeseen ja merkin alaosa jätettiin lennätintoimistoon.

Lähteet:
Steve Panting: https://telstamps.org.uk -sivusto > Site Map > India (Telegraph stamps of the World) (19.10.2024)
Jukka Sarkki: Lennätinmerkit, Abophil 1/2011
Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Revenue stamps of India ja Telegraph stamp (19.10.2024)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Anna (raha), Intia, Intian rupia ja Sähke (19.10.2024) sekä Leimamerkki (25.9.2018)

lauantai 19. lokakuuta 2024

Ahvenanmaan kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 21.10.2024


Ahvenanmaalta lähetettävien kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 21. lokakuuta 2024. Edellisen kerran postimaksut muuttuivat 26. helmikuuta 2024.

Ahvenanmaan sisäisille lähetyksille on oma postitaksansa ja Ahvenanmaalta muualle Suomeen lähetettäville lähetyksille on oma postitaksansa. Ulkomaille lähetettäville kirjeille ja postikorteille on kaksi taksaa: Eurooppaan meneville lähetyksille ja Euroopan ulkopuolelle meneville lähetyksille. Ahvenanmaan sisäisen postin sekä ulkomaiden osalta postimaksuun vaikuttaa myös se, onko kyseessä Priority- vai Economy-kirje tai -postikortti.


Yllä olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien postimaksut 21.10.2024 alkaen. Alla olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien postimaksut 26.2.2024–20.10.2024.


Postimerkit, joissa ei ole maksuarvoa, ovat maksuarvoltaan 21.10.2024 alkaen: Lokalpost (Priority-postikortti tai korkeintaan 50 grammaa painava Priority-kirje Ahvenanmaalla) 2,90 euroa, Inrikes (Priority-postikortti tai korkeintaan 50 grammaa painava Priority-kirje Manner-Suomeen) 3,10 euroa, Europa (Priority-postikortti tai korkeintaan 20 grammaa painava Priority-kirje Eurooppaan) 3,50 euroa, Världen (Priority-postikortti tai korkeintaan 20 grammaa painava Priority-kirje muihin maihin) 3,70 euroa, 1 klass 2,90 euroa, 2 klass 2,50 euroa sekä Julpost 1,60 euroa.

Lähde:
Åland Post Ab: https://alandstamps.com/fi -sivusto > Tietoa meistä > Postimaksut > Katso Ahvenanmaan postimaksut 21.10.2024 alkaen (13.10.2024)

perjantai 18. lokakuuta 2024

Pitävätkö painetut postimerkkilehdet pintansa?


Postimerkkilehtiä on ollut olemassa lähes yhtä kauan kuin mitä postimerkkeilyä on harrastettu. Niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kehitys kehittyy, kuten on tapana sanoa. Se pätee myös postimerkkilehtiin, joista on alkanut ilmestyä painetun version lisäksi digitaalinen versio; osa lehdistä julkaistaan vain sähköisesti.

Suomessa postimerkkilehdistä suurin osa on ns. yleislehtiä, johtuen rajallisesta lukijakunnasta. Ulkomailla sen sijaan lehtiä on melkein joka lähtöön eli ns. erikoislehtiäkin ilmestyy paljon. Tänä päivänä painettujen lehtien julkaiseminen on helpompaa kuin ennen vanhaan, koska painotekniikka on kehittynyt ja painokustannukset ovat alentuneet.

Suomessa ilmestyy enää alle kymmenen postimerkkilehteä


Filatelisti-lehti on ilmestynyt jo yli 70 vuotta, aluksi Philatelia Fennica -nimisenä. Numerossa 2/2022 on 72 sivua, joista huutokauppa vie yli puolet; pääkirjoituksen perusteella Filatelistin päätoimittaja tulee vaihtumaan kesällä, kuten sitten kävikin. Keräilyuutiset-lehdessä 1/2022 on 84 sivua sisältäen muutakin kuin filateliaa, kuten tietoa jääkärikunniamerkin historiasta, Mustanaamio-sarjakuvalehdestä ja rahojen keräilystä.

Filatelisti, Suomen Postimerkkilehti ja Keräilyuutiset taitavat olla suomalaisittain tunnetuimmat filateeliset lehdet. Filatelisti on Suomen Filatelistiliiton äänenkannattaja, joka ilmestyi aikoinaan Philatelia Fennica -nimellä. Suomen Postimerkkilehteä julkaisee Suomen Filatelistiseura. Keräilyuutiset-lehden kustantaja on Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myös muut postimerkkikerhot kuin Filatelistiseura julkaisevat postimerkkilehtiä. Kerholehtien määrä on viime vuosina vähentynyt, mikä ei kuitenkaan johdu digitalisaatiosta, vaan aktiivisten harrastajien määrän eli myös lehtien tekijöiden määrän vähenemisestä. Tosin Turun Postimerkkikerhon Abophil-lehden kohdalla taitaa olla toisin – lehti ilmestyy nykyään verkkojulkaisuna.

Painettuja kerholehtiä on vielä joitakin. Upseerifilatelistien lehti on Upseerifilatelisti. Tavastforumin takana on Hämeenlinnan Postimerkkikerho ja muita lähialueen kerhoja Hyvinkäältä Akaaseen ja Valkeakoskelle. Ainoa erikoislehti taitaa olla Aihefilatelistien Aihefilatelisti, joka nimensä mukaisesti keskittyy aihefilateliaan.

Enää maassamme ei ilmesty esimerkiksi postimerkkivihkoihin, postihistoriaan, postileimoihin tai leimamerkkeihin keskittyneitä lehtiä. Myöskään nuorisofilatelisteille ei ole enää omia lehtiä, kuten aikoinaan olivat muun muassa Nuorisofilatelisti, Postari ja Tavast.

Tavast oli Hämeenlinnan Postimerkkikerhon nuorten (nuoriso-osaston) tiedotuslehti, joka ilmestyi yli 20 vuotta. Ennen Tavast-lehteä Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto julkaisi Postari-lehteä vuosina 1982–1985.

Suomalaisiin postimerkkilehtiin voit tutustua seuraavasti:

Ulkomailla julkaistaan kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja, postimerkkilehtiä


Ulkomailla postimerkkeilijöitä on enemmän kuin Suomessa ja sama pätee myös postimerkkilehtiin. Varsinkin englanninkielisiä julkaisuja on paljon. Osasta niistäkin on sekä painettu että digitaalinen versio. Myös ulkomailla osa lehdistä julkaistaan vain sähköisesti.

Yleislehdistä voi mainita esimerkiksi lehdet Stamp Magazine (www.stampmagazine.co.uk), Gibbons Stamp Monthly (https://gibbonsstampmonthly.com), The Royal Philatelic Society London -yhdistyksen (www.rpsl.org.uk) The London Philatelist, Linn’s Stamp News (www.linns.com), American Philatelic Society -järjestön (https://stamps.org) The American Philatelist ja Canadian Stamp News (https://canadianstampnews.com).

Saksankielisistä postimerkkilehdistä tunnetuimpia lienevät Briefmarken Spiegel (www.philapress.de), Deutsche Briefmarken-Revue (www.deutsche-briefmarken-revue.de) ja Deutsche Briefmarken-Zeitung (www.philapress.de). Saksankielinen lehti on myös Schweizer Briefmarken Zeitung (www.briefmarkenzeitung.ch), jossa osa kirjoituksista voi olla saksan sijasta ranskaksi tai italiaksi.

Pohjoismaiden filatelisteja kiinnostanee ainakin Nordisk Filateli (https://filateli.se). Mielenkiintoinen uutuus sähköisten postimerkkilehtien joukossa on StampEd (https://stamped.pub), joka onnistuu toivottavasti houkuttelemaan uusia harrastajia filatelian pariin.

Aihefilateliaan keskittyviä postimerkkilehtiä ovat muun muassa ruotsalainen Motivsamlaren, brittiläinen Themescene ja amerikkalainen Topical Time. Postimerkkivihkojen ja myös pienoisarkkien maailmaan voi tutustua ruotsalaisen Häftessamlaren-lehden kautta. The American Revenuer on lehti leimamerkkien keräilijöille.

Postihistoriaa käsittelee esimerkiksi PHSC Journal -lehti. Lentopostin harrastajat voivat lukea amerikkalaista Airpost Journal -lehteä ja ehiökeräilijät brittiläistä The Postal Stationery Society Journal -lehteä. Myöskään ensipäivänkuoria ei ole filateelisessa lehdistössä unohdettu, sillä American First Day Cover Society -yhdistyksellä on julkaisu nimeltään First Days.

Pitävätkö painetut postimerkkilehdet siis pintansa?


Niin kauan kuin on postimerkkeilijöitä, on myös painettuja postimerkkilehtiä. Aivan kuten muussakin lehdistössä, painetulle lehdelle on aina lukijansa, eikä digitalisaatiota tule tässäkään suhteessa nähdä ongelmana vaan mahdollisuutena.

Suomessa julkaistiin omaa lehteä postimerkkivihkojen keräilijöille ainakin vielä vuonna 2009, kun Suomen Postimerkkivihkojen Keräilijät -yhdistyksen 128. jäsentiedote ilmestyi Ohjausviiva-lehden muodossa. Myös aikakauslehdissä on välillä esillä postimerkkeilyä, kuten Postimerkkitietoutta aikakauslehdistössä -kirjallisuusluettelo vuodelta 1985 kertoo.

Koska kaikki eivät halua olla jäseninä postimerkkikerhoissa tai muuten tilata maksullisia postimerkkilehtiä, on äärimmäisen tärkeää, että on olemassa verkkolehtiä ja muita sähköisiä julkaisuja, jotka ovat veloituksetta kenen tahansa saatavilla. Tärkeintä on filatelian edistäminen ja siihen ei aina maksullisuus sovi.

Lähteet:
Kirjoituksessa mainitut postimerkkilehdet, niiden ja niiden kustantajien/julkaisijoiden verkkosivut sekä kirjoituksessa mainitut muut verkkosivut

tiistai 15. lokakuuta 2024

Miten tulkitsen rautateiden rahtikirjanliitettä? Esimerkkinä rahti Lahdesta 21.12.1949 Vaasaan


Siinä missä postilähetyksissä riittää tutkittavaa, niin sitä riittää myös rautateiden rahtikirjanliitteissä. Kun tavallisen postin maksamiseen käytettiin ja käytetään edelleen postimerkkejä, maksettiin rautateillä kuljetettu rahti rautatiemerkeillä. Rautatiemerkit kiinnitettiin erilliselle rahtikirjanliitteelle.


Tässä kirjoituksessa on esimerkkinä ja kuvituksena Lahdesta 21. joulukuuta 1949 Vaasaan lähetetyn rahdin rahtikirjanliite. Lähetyspäivämäärä käy ilmi Lahden lähtevän tavaran toimiston leimasta, jossa lukee lisäksi VR. Rautatiemerkit on mitätöity kyseisellä leimalla.

Rahti on saapunut Vaasaan 28. joulukuuta 1949, mikä käy puolestaan ilmi Vaasan tulevan tavaran toimiston leimasta, joka on myös ruotsiksi ja jossa lukee lisäksi VR. Rahtikirjanliitteen alaosassa on paikat lähetysaseman päiväleimalle ja määräaseman tulopäiväleimalle.


Rahtikirjanliitteen yläreunasta selviää, että kyseessä on rautatiehallituksen (järnvägsstyrelsen) painattama lomake. Rahtikirjan numero on 10780. Lomake on ollut ilmeisesti jäljentävä ja rautatiemerkit on kiinnitetty sen B-osaan. Lomakkeella on paljon eri kohtia, mutta aivan kaikkia ei ole täytetty. Vaunun sarja ja n:o -kohtaan on kirjoitettu numerot 40643 ja 53991; mahdollisesti rahti on kuljetettu kahdella eri junalla, joten kyseisessä kohdassa on kahden eri vaunun numero.

Rautatiehallitus toimi vuosina 1877–1990 ja se johti VR:n eli Valtionrautateiden toimintaa. Se oli keskusvirasto, joka muun muassa hoiti rautatieliikennettä sekä huolehti lipputulojen kantamisesta ja tilittämisestä.

Rahtikirjanliitteen yläosassa on myös tieto määräasemasta ja lähetysasemasta. Lähettäjänä on ollut Lahden Kalustaja Oy, joka on maksanut rahdin Lahdessa. Vastaanottajana on ollut Kansan Huonekaluliike. Lahden Kalustaja valmisti huonekaluja vuodesta 1936 vuoteen 1971.


Tavarana on ollut kaksi kaappia ilman päällystä ja ne ovat painaneet yhteensä 26 kilogrammaa. Lomakkeelle valmiiksi painetuista tiedoista pystyy päättelemään, että Lahden Kalustaja valmisti myös pöytiä, tuoleja ja sohvasänkyjä. Rahtimaksu on ollut 85 markkaa. Vuonna 1948 voimaan tulleen pakettitaksan mukaan 15-20 kilogrammaa painaneen paketin lähettäminen rautateillä kuljetusmatkan ollessa 300-499 kilometriä maksoi 80 markkaa. Yli 20 kilogrammaa painaneen rahdin kuljettaminen on maksanut viisi markkaa enemmän.


Rahtimaksu on maksettu yhdellä viiden markan punaisella rautatiemerkillä, yhdellä 30 markan vihreällä rautatiemerkillä ja yhdellä 50 markan sinisellä rautatiemerkillä. VR:n viiden ja 50 markan merkit kuuluvat vuosien 1924–1949 julkaisuun, jossa osa merkeistä on kaksikielisiä ja osa vain suomenkielisiä. VR:n 30 markan merkki ilmestyi vuonna 1949 ja sen erottaa vuonna 1950 julkaistusta merkistä siten, että siinä on pelkkä sarjanumero (vuonna 1950 käyttöön tuli myös sarjakirjain). Rautatiemerkit valmistettiin rullissa ja niiden pystysivuilla on hammaste.


Rahdin jälkivaatimus on ollut 1375 markkaa eli ilmeisesti vaasalainen Kansan Huonekaluliike on maksanut kalusteista sen verran. Rahti on vakuutettu. Vasemmassa alareunassa on lomakkeen tunniste SFSA 4. LUK.

Lähteet:
Kaj Hellman ja Björn-Eric Saarinen: Suomen rautatiepakettimerkit – The Railway Parcel Stamps of Finland, Oy Kaj Hellman Ltd, Lahti 1993
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Luettelo Suomen huonekaluvalmistajista (12.10.2024) ja Rautatiehallitus (5.10.2024)

sunnuntai 13. lokakuuta 2024

Unkarin pikajakelu- ja kirjattua postia (Budapest 1.6.1939)


Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Unkarin pikajakelu- ja kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Unkarin pikajakelu- ja kirjattu posti -tunnisteella.

Pikajakeluposti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut lähettää vastaanottajalle postilähetyksen tavallista kulkuaikaa nopeammin eli pikana. Käytännössä pikalähetykset kuljetetaan muun postin mukana, mutta ne jaetaan määränpäässä nopeammin kuin muu posti. Pikajakelu merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi pikajakelulipukkeella. Pikajakelusta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = recommandé ranskaksi ja registration englanniksi). Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.


Kuvassa on kirjattu painotuote Budapestista (Budapest 4) Unkarista 1. kesäkuuta 1939 Prahaan Tšekkoslovakiaan. Lähetyksellä ei ole tuloleimaa. Painotuotteen kirjaamisesta kertoo unkarilainen Budapest 4:n R-lipuke numero 467; lipukkeessa lukee lisäksi Ajánlott, joka ilmeisesti tarkoittaa kirjaamista unkarin kielellä. Budapestissa oli ainakin aikoinaan useita postitoimistoja, joten niistä jokainen sai oman numeronsa – kuvassa oleva lähetys on lähetetty postitoimistosta numero 4. Kuorelle on lyöty leima Nyomtatvány, joka tarkoittaa todennäköisesti painotuotetta.

Budapest 4:n R-lipuke numero 467.

Budapest on Unkarin pääkaupunki, jonka väkiluku on noin 1,7 miljoonaa. Tonava-joki jakaa kaupungin Budaan lännessä ja Pestiin idässä. Kaupunki perustettiin 22. joulukuuta 1872, kun Buda, Pest ja Óbuda yhdistettiin. Budapestin nähtävyyksiä ovat muun muassa Budan linna, Matiaksenkirkko, Margitinsaari, parlamenttitalo sekä Sankarien aukio.


Postimaksu oli 56 fillériä. Painotuote ulkomaille 50 grammaan saakka maksoi kuusi fillériä ajalla 1.1.1927–14.9.1941. Kirjaaminen ulkomaille maksoi 50 fillériä ajalla 1.1.1927–30.6.1943.

Lähteet:
Hungarian Philatelic Society of Great Britain: https://hpsgb.com -sivusto > Postal Rates > Printed Matter > All Rates 1927 to 1943 (10.10.2024)
Hungarian Philatelic Society of Great Britain: https://hpsgb.com -sivusto > Postal Rates > Special Services > Foreign 1926 to 1996 (10.10.2024)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Budapest (24.8.2024 ja 10.10.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):
Bélyegmúzeum – Stamp Museum (Unkarin postimerkkimuseo): www.belyegmuzeum.hu
Society for Hungarian Philately: https://hungarianphilately.org
Arbeitsgemeinschaft Ungarn im BDPh: https://arge-ungarn.com

lauantai 12. lokakuuta 2024

Iloiset neuleet ja jouluperinteet kohtaavat joulupostimerkeissä


Åland Post julkaisee 23. lokakuuta vuoden kaksi joulupostimerkkiä, joiden teemana on neuleet. Aiheet ovat täynnä pehmeitä, mukavia ja käsin neulottuja joululahjoja, jotka ruotsalainen kuvittaja ja postimerkkidebytantti Anna Pers Bräcke on kuvittanut. ”Joulukorttien lähettäminen on monille rakas perinne. Talvisten, käsin neulottujen sukkien, lapasten ja paitojen inspiroimina vuoden joulupostimerkit välittävät lämmintä joulutunnelmaa, kun olet pakkaselta suojassa käpertynyt pehmeään joulupaitaan pimeässä joulukuussa”, sanoo Johanna Finne, Åland Post Postimerkkien suunnitteluvastaava.


Neulominen on käsityöperinne, jonka juuret ulottuvat 1300-luvulle. Neulominen oli maatalousyhteiskunnassa alun perin välttämättömyys, mutta nykyään se on suosittu harrastus.


Ennen vanhaan neulominen opittiin toisilta. Ahvenanmaalla Marttojen kotiteollisuusjaosto työskentelee perinteisten taitojen säilyttämiseksi keräämällä vanhoja malleja ja mallitilkkuja. Nykyään ahvenanmaalaiset käsityöläiset tarjoavat myös laajan valikoiman neulottuja tuotteita, usein omia malleja. Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2022 järjestettiin jopa ”Ahvenanmaan villapaita” -suunnittelukilpailu. Kaikki tämä on antanut inspiraatiota kuvittaja Anna Pers Bräckelle, joka debytoi postimerkkitaiteilijana vuoden joulupostimerkeillä.

Näin hän kertoo tehtävästään: – Teema “neulottu” ja postimerkin pieni koko olivat molemmat haastavia, mutta hauskalla tavalla! Ajattelin ensiksi neulottuja sukkia, lapasia ja villapaitoja ja mietin, miten voisin soveltaa tätä minun pieniin maailmoihini, joita luon mielelläni. Pidän sommitteluilla ja mittasuhteilla leikkimisestä, ja minun kuvitukseni ovat usein leikkisiä ja värikkäitä. Saadakseni yhteyden Ahvenanmaahan, otin mukaan tyypillisiä värejä, kuvioita ja symboleja, kuten laivoja.


Joulupostimerkit painetaan 4-värioffsetilla Cartor Security Printers -painossa. Julpost-maksuarvoisen (1,60 euroa) merkin painosmäärä on 100 000 kappaletta ja Världen-maksuarvoisen (3,40 euroa) merkin painosmäärä on 40 000 kappaletta. Merkkien suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Arkissa on 2 x 20 postimerkkiä. Paperi on 110 g/m2.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 3. syyskuuta 2024

perjantai 11. lokakuuta 2024

Korttikampanja tuo 10. kerran iloa sotiemme naisten ja veteraanien itsenäisyyspäivään


Posti, veteraaniliitot ja Lotta Svärd Säätiö järjestävät kymmenettä kertaa kampanjan, jossa veteraaneille ja sotiemme naisille toimitetaan postikortteja itsenäisyyspäiväksi.

”Korttikampanja päättyy tähän vuoteen, joten jokaisella on vielä kerran mahdollisuus ilahduttaa elossa olevia veteraaneja, lottia ja sotiemme naisia korttitervehdyksin. Haluamme näin välittää arvostuksen ja kiitoksen heille työstä, mitä he ovat tehneet itsenäisen Suomen hyväksi”, sanoo kotimaan kuluttajakirjepalveluista vastaava johtaja Sami Määttä Postista.

Korttikampanja alkaa maanantaina 14.10. ja kortteja voi lähettää 10.11. asti. Posti toimittaa kortit veteraaneille, lotille ja sotiemme naisille itsenäisyyspäiväksi.

Veteraaneja on keskuudessamme vielä noin 1500. Sotiemme naisia on noin 4500, lottia noin 430 ja pikkulottia noin 2700.


Kampanjan tarkoituksena on tuoda helpotusta sotiemme miesten ja naisten yksinäisyyteen, iloa itsenäisyyspäivään ja lämmintä mieltä joulun odotukseen.

”Veteraaneista nuorimmatkin alkavat olla jo lähes 100-vuotiaita. Ensi vuoden huhtikuussa, 27.4.2025, tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Suomen sodat päättyivät”, kertoo Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksestä.

”Tämä korttikampanja on tuonut vuosien ajan valtavasti iloa lottien ja pikkulottien itsenäisyyspäivään. Tässä digitaalisessa ajassa paperipostilla on aivan erityinen merkitys – etenkin ikäihmisille. Kannustankin nyt kaikkia osallistumaan ja lähettämään runsain määrin kortteja”, sanoo Susan Mykrä Lotta Svärd Säätiöstä.

Kortteja voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin koululuokat, yhteisöt ja yrityksetkin.

Kampanjaan osallistutaan kirjoittamalla tervehdys korttiin. Kiinnitä postimerkki ja lähetä kampanjaosoitteeseen. Voit lähettää myös useampia kortteja kerralla. Laita silloin kortit kirjekuoreen ja kiinnitä kuoreen painon vaatima määrä postimerkkejä. Kuoren sisällä oleviin kortteihin ei tarvita postimerkkiä.

Lähetä kortit viimeistään 10.11. osoitteella:
Posti Oy
Kortti veteraanille
PL 7230
00002 HELSINKI

Postinjakajat vievät kortit veteraaneille, sotiemme naisille, lotille ja pikkulotille itsenäisyyspäiväksi Suomen Sotaveteraaniliiton, Sotainvalidien Veljesliiton, Tammenlehvän perinneliiton ja Lotta Svärd Säätiön osoitetietojen mukaan.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Posti Groupin mediatiedote 11.10.2024

keskiviikko 9. lokakuuta 2024

Uusi postimerkkijulkaisu eläinradan sarjassa tutkii Käärmeen vuotta


Lokakuun 23. päivä julkaistaan pienoisarkki Åland Postin postimerkkisarjasta kiinalaisista horoskooppieläimistä ja niiden matkasta Ahvenanmaan maakunnan halki. ”Vuorossa on Käärmeen vuosi sarjan yhdennessätoista ja samalla toiseksi viimeisessä julkaisussa. Taiteilija Martin Mörck tutkii tällä kertaa vettä rakastavaa rantakäärmettä. Pienoisarkissa yhdistyy realismi ja fantasia, mikä sopii sekä eläimistä että luonnosta kiinnostuneille ja myös eläinradan sarjan kerääjille”, kertoo Johanna Finne, Åland Post Postimerkkien suunnitteluvastaava.


Rantakäärme (Natrix natrix) on Ahvenanmaan suurin käärme, joka voi kasvaa jopa 120 senttimetriä pitkäksi. Väritykseltään se on harmaa tai musta ja sen tunnistaa useimmiten keltaisista tai valkoisista niskatäplistä. Päinvastoin kuin kyyllä, sillä on pyöreät pupillit ja se lisääntyy munimalla. Se ei ole myrkyllinen ja pelästyessään se mieluummin teeskentelee kuollutta kuin hyökkää. Rantakäärme on taitava uimari ja elää lähellä vesistöjä, jossa se pyydystää sammakoita, kaloja ja rupikonnia.


Eläinradan sarja on ollut mieluisa taiteilija Martin Mörckille, joka on tehnyt yli 1000 postimerkkiä 28:lle eri maalle. Vuoden julkaisu on hänen yhdeksäs pienoisarkkinsa tässä sarjassa.

– Projektin kulmakivinä ovat aina ahvenanmaalainen luonto, kulttuuri ja vuoden eläin. Työprosessin alussa haeskelin maisemaa mielikuvissani. Kun olin löytänyt sopivan näkökulman rantakäärmeelle, rakensin sille huoneen punaisesta Ahvenanmaan rapakivigraniitista, jossa oli vähän kasvillisuutta. Ajatellessani rantakäärmettä, päätin sijoittaa sen vedenrajaan. Rantakäärmeen sulavaliikkeinen vartalo kuultaa läpi vedessä samalla, kun se vaihtaa ajatuksia pienemmän käärmeen kanssa, joka lepää toisella kivellä. Ehkäpä ne kommentoivat kruunupäistä sammakkoa kolmannella kivellä; sehän on sammakkoprinssi Grimmin veljesten sadusta, Martin kertoo.


Pienoisarkkia painetaan 25 000 kappaletta 4-värioffsetilla Cartor Security Printers -painossa. Pienoisarkin suunnittelusta on vastannut Johanna Finne ja kalligrafia on Shen JiaHongin käsialaa. Merkin maksuarvo on 4,50 euroa. Ensipäivänkuori maksaa 5,50 euroa ja maksimikortilla on hintaan 4,50 euroa. Hammaste on 13 per 2 cm paperin ollessa 110 g/m2.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 4. syyskuuta 2024

sunnuntai 6. lokakuuta 2024

Miten tulkitsen rautateiden pakettikorttia? Esimerkkinä paketti Helsingistä 2.10.1950 Lahteen


Siinä missä postilähetyksissä riittää tutkittavaa, niin sitä riittää myös rautateiden pakettikorteissa. Kun tavallisen postin maksamiseen käytettiin ja käytetään edelleen postimerkkejä, maksettiin rautateillä kuljetetut paketit rautatiemerkeillä. Rautatiemerkit kiinnitettiin erilliselle pakettikortille.


Tässä kirjoituksessa on esimerkkinä ja kuvituksena Helsingistä 2. lokakuuta 1950 Lahteen lähetetyn paketin pakettikortti. Lähetyspäivämäärä käy ilmi Helsingin matka- ja kiitotavaratoimiston leimasta, joka on myös ruotsiksi ja jossa lukee lisäksi VR. Rautatiemerkit on mitätöity kyseisellä leimalla.

Paketti on saapunut Lahteen 3. lokakuuta 1950, mikä käy puolestaan ilmi Lahden pikatavaratoimiston leimoista, joissa lukee lisäksi VR. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että pakettikortilla on kaksi erilaista pikatavaratoimiston leimaa. Pakettikortin oikeassa alareunassa on paikat lähetysaseman päiväleimalle ja määräaseman päiväleimalle; tosin pakettikortilla leimat ovat väärissä paikoissa.


Pakettikortin yläreunasta selviää, että kyseessä on rautatiehallituksen (järnvägsstyrelsen) painattama lomake. Numerointi (N:o 9) tarkoittanee päivän yhdeksättä pakettia. Lomake on ollut ilmeisesti jäljentävä ja rautatiemerkit on kiinnitetty sen B-osaan. Lomakkeella on paljon eri kohtia, mutta kaikkia ei ole täytetty.

Rautatiehallitus toimi vuosina 1877–1990 ja se johti VR:n eli Valtionrautateiden toimintaa. Se oli keskusvirasto, joka muun muassa hoiti rautatieliikennettä sekä huolehti lipputulojen kantamisesta ja tilittämisestä.


Pakettikortin yläosassa on myös tieto määräasemasta ja lähetysasemasta. Vastaanottajana on ollut Rautatiekirjakauppa. Tavarana on ollut sanomalehtiä ilman päällystä, ja paketti on painanut 9,2 kilogrammaa. Kuljetusmaksu on ollut 60 markkaa 1948 voimaan tulleen pakettitaksan mukaisesti. 5-10 kilogrammaa painaneen paketin lähettäminen rautateillä maksoi sen verran riippumatta siitä, oliko matka alle 200 kilometriä, yli 700 kilometriä vai jotain siltä väliltä.


Rautatiekirjakaupan nimi muuttui vuonna 1974 Rautakirjaksi. Rautakirja, joka lakkautettiin vuonna 2011, tunnettiin muun muassa R-kioskeista. Rautatiekirjakauppa perustettiin vuonna 1910; sen suurimmat omistajat eli Hufvudstadsbladetin, Otavan, Uuden Suomettaren ja Werner Söderströmin kustantamot halusivat myydä Suomen rautatieasemilla sanomalehtiä ja kirjallisuutta.


Kuljetusmaksu on maksettu kahdella viiden markan punaisella rautatiemerkillä ja yhdellä 50 markan sinisellä rautatiemerkillä. VR:n merkit ilmestyivät vuonna 1949 ja ne erottaa vuonna 1950 julkaistuista merkeistä siten, että niissä on pelkkä sarjanumero (vuonna 1950 käyttöön tuli myös sarjakirjain). Rautatiemerkit valmistettiin rullissa ja niiden pystysivuilla on hammaste.

Vasemmassa alareunassa on kuittaus lähetyksen saamisesta ja lisäksi tieto, että pakettikortti on painettu Jaakkoo Oy:ssä Turussa. Lomakkeen tunniste on SFS A 5. 3548–48. Oikeaan alareunaan on leimattu Elvi Hirvonen – sitä, miten hän liittyy pakettiin, en osaa sanoa.

Lähteet:
Kaj Hellman ja Björn-Eric Saarinen: Suomen rautatiepakettimerkit – The Railway Parcel Stamps of Finland, Oy Kaj Hellman Ltd, Lahti 1993
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Rautakirja ja Rautatiehallitus (5.10.2024)

lauantai 5. lokakuuta 2024

Utsjoki-postikortteja: Utsjoen matkailuhotelli ja Kevon kanjoni


Mistä innostus kerätä Utsjoki-kortteja? Osittain siitä, että minulla on paljon sukua Lapissa ja osittain siitä, että kyseessä on Suomen pohjoisin kunta, jonka postikortteja tuskin moni muu kerää. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Vasemmanpuoleisessa värillisessä postikortissa on kuvattuna Utsjoen matkailuhotelli. Kortin on kustantanut Suomen Matkailuliitto (Finlands Turistförbund). Kortin kuvan on ottanut Värisuomi Oy ja painopaikkana on ollut Kirjapaino Öhrling Nokialta vuonna 1983. Kortin takana lukee myös muun muassa, että matkailuhotellin postinumero on 99980 ja sen puhelinnumero on ollut 997-71 121. Postikortti on lähetetty Utsjoelta 19. syyskuuta 1988 Kiuruvedelle; se on kuitenkin päivätty lähettäjän toimesta 18. syyskuuta.


Postikortin lähettäjän terveiset ovat seuraavat: ”Täällä mennään ruskamatkalla. Kaunista on ja aurinko paistaa. Käydään Norjassa kääntymässä.”

Utsjoen matkailuhotelli tunnetaan nykyään Hotel Utsjokena. Hotellin rakennutti valtio. Päärakennus valmistui vuonna 1959 ja ensimmäinen laajennus vuonna 1967. Hotel Utsjoki avattiin kesällä 2019 peruskorjauksen jälkeen.


Oikeanpuoleisessa värillisessä postikortissa on kuvattuna Kevon kanjoni. Kortin kuvan on ottanut Matti Valta (Luonnonkuva-arkisto). Kortin takana lukee lisäksi: Suomen luonnon mestariteoksia – Kevojoen kanjoni Utsjoella. Postikortti on lähetetty Vantaalta Helsinkiin.

Kevon kanjoni, jonka on uurtanut Kevojoki, on Suomen suurin rotkolaakso ja sillä on ikää miljoonia vuosia. Kanjonilla on pituutta yli 40 kilometriä ja sen syvyys on välillä jopa 80 metriä.

Tutustu aiemmin tässä blogissa esiteltyihin Utsjoki-postikortteihin Utsjoki-tunnisteella.

Muutama fakta Utsjoesta


Suomen ja myös Euroopan unionin pohjoisimmassa kunnassa asuu noin 1150 ihmistä. Heistä suomenkielisiä on noin 54 prosenttia ja saamenkielisiä noin 42 prosenttia. Utsjoen nimi pohjoissaameksi on Ohcejohka.

Utsjoella asui vuonna 1980 1479 ihmistä ja vuonna 1995 1569 ihmistä. Sen jälkeen asukasluku lähti laskuun siten, että vuonna 2000 asukkaita oli 1394, vuonna 2015 1250 ja vuonna 2020 1211; nyt asukasluku on siis alle 1200.

Lähteet:
Hotel Utsjoki: https://www.hotelutsjoki.fi -sivusto > Hotellin tarina (18.5.2024)
Utsjoen kunta: https://www.utsjoki.fi -sivusto > Kunta ja päätöksenteko > Tietoa Utsjoesta (19.5.2024)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Kevon kanjoni (25.9.2024) ja Utsjoki (6.5.2024 ja 25.9.2024)

torstai 3. lokakuuta 2024

Åland Post julkaisee viimeisen vuosikirjan ”Ahvenanmaan postimerkit kertovat 2024”


Lokakuun 23. päivä Åland Postin vuosikirjasarja päättyy julkaisuun ”Ahvenanmaan postimerkit kertovat 2024”. Tämä vuosikirja esittelee muutamia tämän vuoden merkittävämpiä postimerkkitapahtumia ja juhlistaa samalla Ahvenanmaan 40-vuotista postimerkkihistoriaa. Kirja sisältää fyysiset kappaleet kaikista vuoden postimerkkijulkaisuista, joita täydentävät valokuvat ja tarinat neljällä kielellä. Viimeisen julkaisun kunniaksi vuoden postimerkkikirja sisältää kaksi ainutlaatuista bonustuotetta.

Postimerkkikirjaa ”Ahvenanmaan postimerkit kertovat” on julkaistu vuodesta 1994 asti. Se on saanut suurta arvostusta niin paikallisten kuin kansainvälisten Ahvenanmaan ystävien sekä innokkaiden postimerkkiharrastajien keskuudessa. Nyt julkaistaan kahdeksastoista ja samalla viimeinen painos.

– Ainutlaatuisella yhdistelmällä aitoja postimerkkejä, syventäviä kertomuksia ja kauniita kuvia vuosikirja on onnistunut vangitsemaan laajan yleisön huomion. Vuoden postimerkkikirja jatkaa tätä perinnettä, jossa postimerkit toimivat ikään kuin porttina Ahvenanmaalle ja sen historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Toivomme, että kirja inspiroi huomaamaan käsityön ja taiteen postimerkkien takana, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.


Taiteilija Anette Gustafsson koristaa kirjan kantta. Kirjassa lukijat pääsevät tutustumaan hänen saaristoparatiisiinsa Rödhamniin, joka sijaitsee Maarianhaminan ulkopuolella ja on myös inspiroinut hänen postimerkkiään Saaristo. Kirja tarjoaa myös keskusteluja korutaiteilijoiden Maria Karlströmin ja Annika Åkerfeltin kanssa, joiden korut ovat esillä julkaisussa Korutaidetta. Lisäksi kirja tarjoaa visuaalisen kierroksen Ahvenanmaan rannikkomaisemiin, joissa venevajat ovat tyypillinen näky. Kirjassa tarkastellaan myös Ahvenanmaan postimerkkien neljää vuosikymmentä.

Postimerkkikirja 2024 sisältää kaksi bonustuotetta, joita ei voi ostaa erikseen: taiteilija Anette Gustafssonin signeeraaman painokuvakortin Saaristo-postimerkin kuvituksesta sekä suurehkon postikortin Tzenko Stoyanovin kuvituksesta juhlajulkaisuun Ahvenanmaan postimerkit 40 vuotta.

Kaikki vuoden postimerkkijulkaisut on huolellisesti asetettu muovitaskuihin ja kiinnitetty käsin kirjaan. Jokainen julkaisu esitellään myös yksityiskohtaisella tietorekisterillä, mikä tekee kirjasta arvokkaan keräilykohteen kaikille innokkaille postimerkkeilijöille.

Postimerkkikirjan suunnittelusta ovat vastanneet Johanna Finne ja Rebecka Lundén, sen on kirjoittanut Gunilla Häggblom ja valokuvien takana ovat David Lundberg ja Rebecka Lundén, ellei ole toisin mainittu. Kielinä ovat ruotsi, suomi, englanti ja saksa. Kirja sisältää kymmenen postimerkkiä, yhden postimaksulipukesarjan, kaksi pienoisarkkia ja yhden postimerkkivihon. Sivuja on 92 ja kirjaa painetaan 900 kappaletta. Vuosikirjan hinta on 110 euroa.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote 25. syyskuuta 2024

tiistai 1. lokakuuta 2024

Postimerkkimessut Helsingin Kirjamessujen yhteydessä 24.-27.10.


Helsingin Kirjamessut järjestetään tänä vuonna 24.-27. lokakuuta. Osana Kirjamessuja on Postimerkkimessut. Paikalla on ainakin Suomen Filatelistiliitto ja neljä postimerkkikauppiasta.

Messuilla on myös postimerkkinäyttely, sillä Aihefilatelistit-yhdistys juhlii 70-vuotista taivaltaan noin sadan kehyksen kerhonäyttelyllä. Näyttely kantaa nimeä STAMP FORUM 2024 ja esillä on muun muassa aihefilateliaa, maksimikortteja ja postikortteja.


Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto > POSTIMERKKIMESSUT 2024 (29.9.2024)