Miten tulkitsen rautateiden rahtikirjanliitettä? Esimerkkinä rahti Lahdesta 21.12.1949 Vaasaan

Siinä missä postilähetyksissä riittää tutkittavaa, niin sitä riittää myös rautateiden rahtikirjanliitteissä. Kun tavallisen postin maksamiseen käytettiin ja käytetään edelleen postimerkkejä, maksettiin rautateillä kuljetettu rahti rautatiemerkeillä. Rautatiemerkit kiinnitettiin erilliselle rahtikirjanliitteelle.

Tässä kirjoituksessa on esimerkkinä ja kuvituksena Lahdesta 21. joulukuuta 1949 Vaasaan lähetetyn rahdin rahtikirjanliite. Lähetyspäivämäärä käy ilmi Lahden lähtevän tavaran toimiston leimasta, jossa lukee lisäksi VR. Rautatiemerkit on mitätöity kyseisellä leimalla.

Rahti on saapunut Vaasaan 28. joulukuuta 1949, mikä käy puolestaan ilmi Vaasan tulevan tavaran toimiston leimasta, joka on myös ruotsiksi ja jossa lukee lisäksi VR. Rahtikirjanliitteen alaosassa on paikat lähetysaseman päiväleimalle ja määräaseman tulopäiväleimalle.

Rahtikirjanliitteen yläreunasta selviää, että kyseessä on rautatiehallituksen (järnvägsstyrelsen) painattama lomake. Rahtikirjan numero on 10780. Lomake on ollut ilmeisesti jäljentävä ja rautatiemerkit on kiinnitetty sen B-osaan. Lomakkeella on paljon eri kohtia, mutta aivan kaikkia ei ole täytetty. Vaunun sarja ja n:o -kohtaan on kirjoitettu numerot 40643 ja 53991; mahdollisesti rahti on kuljetettu kahdella eri junalla, joten kyseisessä kohdassa on kahden eri vaunun numero.

Rautatiehallitus toimi vuosina 1877–1990 ja se johti VR:n eli Valtionrautateiden toimintaa. Se oli keskusvirasto, joka muun muassa hoiti rautatieliikennettä sekä huolehti lipputulojen kantamisesta ja tilittämisestä.

Rahtikirjanliitteen yläosassa on myös tieto määräasemasta ja lähetysasemasta. Lähettäjänä on ollut Lahden Kalustaja Oy, joka on maksanut rahdin Lahdessa. Vastaanottajana on ollut Kansan Huonekaluliike. Lahden Kalustaja valmisti huonekaluja vuodesta 1936 vuoteen 1971.

Tavarana on ollut kaksi kaappia ilman päällystä ja ne ovat painaneet yhteensä 26 kilogrammaa. Lomakkeelle valmiiksi painetuista tiedoista pystyy päättelemään, että Lahden Kalustaja valmisti myös pöytiä, tuoleja ja sohvasänkyjä. Rahtimaksu on ollut 85 markkaa. Vuonna 1948 voimaan tulleen pakettitaksan mukaan 15-20 kilogrammaa painaneen paketin lähettäminen rautateillä kuljetusmatkan ollessa 300-499 kilometriä maksoi 80 markkaa. Yli 20 kilogrammaa painaneen rahdin kuljettaminen on maksanut viisi markkaa enemmän.

Rahtimaksu on maksettu yhdellä viiden markan punaisella rautatiemerkillä, yhdellä 30 markan vihreällä rautatiemerkillä ja yhdellä 50 markan sinisellä rautatiemerkillä. VR:n viiden ja 50 markan merkit kuuluvat vuosien 1924–1949 julkaisuun, jossa osa merkeistä on kaksikielisiä ja osa vain suomenkielisiä. VR:n 30 markan merkki ilmestyi vuonna 1949 ja sen erottaa vuonna 1950 julkaistusta merkistä siten, että siinä on pelkkä sarjanumero (vuonna 1950 käyttöön tuli myös sarjakirjain). Rautatiemerkit valmistettiin rullissa ja niiden pystysivuilla on hammaste.

Rahdin jälkivaatimus on ollut 1375 markkaa eli ilmeisesti vaasalainen Kansan Huonekaluliike on maksanut kalusteista sen verran. Rahti on vakuutettu. Vasemmassa alareunassa on lomakkeen tunniste SFSA 4. LUK.

Lähteet:

Kaj Hellman ja Björn-Eric Saarinen: Suomen rautatiepakettimerkit – The Railway Parcel Stamps of Finland, Oy Kaj Hellman Ltd, Lahti 1993

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Luettelo Suomen huonekaluvalmistajista (12.10.2024) ja Rautatiehallitus (5.10.2024)

Unkarin pikajakelu- ja kirjattua postia (Budapest 1.6.1939)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Unkarin pikajakelu- ja kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Unkarin pikajakelu- ja kirjattu posti -tunnisteella.

Pikajakeluposti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut lähettää vastaanottajalle postilähetyksen tavallista kulkuaikaa nopeammin eli pikana. Käytännössä pikalähetykset kuljetetaan muun postin mukana, mutta ne jaetaan määränpäässä nopeammin kuin muu posti. Pikajakelu merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi pikajakelulipukkeella. Pikajakelusta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = recommandé ranskaksi ja registration englanniksi). Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kuvassa on kirjattu painotuote Budapestista (Budapest 4) Unkarista 1. kesäkuuta 1939 Prahaan Tšekkoslovakiaan. Lähetyksellä ei ole tuloleimaa. Painotuotteen kirjaamisesta kertoo unkarilainen Budapest 4:n R-lipuke numero 467; lipukkeessa lukee lisäksi Ajánlott, joka ilmeisesti tarkoittaa kirjaamista unkarin kielellä. Budapestissa oli ainakin aikoinaan useita postitoimistoja, joten niistä jokainen sai oman numeronsa – kuvassa oleva lähetys on lähetetty postitoimistosta numero 4. Kuorelle on lyöty leima Nyomtatvány, joka tarkoittaa todennäköisesti painotuotetta.

Budapest 4:n R-lipuke numero 467.

Budapest on Unkarin pääkaupunki, jonka väkiluku on noin 1,7 miljoonaa. Tonava-joki jakaa kaupungin Budaan lännessä ja Pestiin idässä. Kaupunki perustettiin 22. joulukuuta 1872, kun Buda, Pest ja Óbuda yhdistettiin. Budapestin nähtävyyksiä ovat muun muassa Budan linna, Matiaksenkirkko, Margitinsaari, parlamenttitalo sekä Sankarien aukio.

Postimaksu oli 56 fillériä. Painotuote ulkomaille 50 grammaan saakka maksoi kuusi fillériä ajalla 1.1.1927–14.9.1941. Kirjaaminen ulkomaille maksoi 50 fillériä ajalla 1.1.1927–30.6.1943.

Lähteet:

Hungarian Philatelic Society of Great Britain: https://hpsgb.com -sivusto > Postal Rates > Printed Matter > All Rates 1927 to 1943 (10.10.2024)

Hungarian Philatelic Society of Great Britain: https://hpsgb.com -sivusto > Postal Rates > Special Services > Foreign 1926 to 1996 (10.10.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Budapest (24.8.2024 ja 10.10.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Bélyegmúzeum – Stamp Museum (Unkarin postimerkkimuseo): www.belyegmuzeum.hu

Society for Hungarian Philately: https://hungarianphilately.org

Arbeitsgemeinschaft Ungarn im BDPh: https://arge-ungarn.com

Iloiset neuleet ja jouluperinteet kohtaavat joulupostimerkeissä

Åland Post julkaisee 23. lokakuuta vuoden kaksi joulupostimerkkiä, joiden teemana on neuleet. Aiheet ovat täynnä pehmeitä, mukavia ja käsin neulottuja joululahjoja, jotka ruotsalainen kuvittaja ja postimerkkidebytantti Anna Pers Bräcke on kuvittanut. ”Joulukorttien lähettäminen on monille rakas perinne. Talvisten, käsin neulottujen sukkien, lapasten ja paitojen inspiroimina vuoden joulupostimerkit välittävät lämmintä joulutunnelmaa, kun olet pakkaselta suojassa käpertynyt pehmeään joulupaitaan pimeässä joulukuussa”, sanoo Johanna Finne, Åland Post Postimerkkien suunnitteluvastaava.

Neulominen on käsityöperinne, jonka juuret ulottuvat 1300-luvulle. Neulominen oli maatalousyhteiskunnassa alun perin välttämättömyys, mutta nykyään se on suosittu harrastus.

Ennen vanhaan neulominen opittiin toisilta. Ahvenanmaalla Marttojen kotiteollisuusjaosto työskentelee perinteisten taitojen säilyttämiseksi keräämällä vanhoja malleja ja mallitilkkuja. Nykyään ahvenanmaalaiset käsityöläiset tarjoavat myös laajan valikoiman neulottuja tuotteita, usein omia malleja. Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2022 järjestettiin jopa ”Ahvenanmaan villapaita” -suunnittelukilpailu. Kaikki tämä on antanut inspiraatiota kuvittaja Anna Pers Bräckelle, joka debytoi postimerkkitaiteilijana vuoden joulupostimerkeillä.

Näin hän kertoo tehtävästään: – Teema “neulottu” ja postimerkin pieni koko olivat molemmat haastavia, mutta hauskalla tavalla! Ajattelin ensiksi neulottuja sukkia, lapasia ja villapaitoja ja mietin, miten voisin soveltaa tätä minun pieniin maailmoihini, joita luon mielelläni. Pidän sommitteluilla ja mittasuhteilla leikkimisestä, ja minun kuvitukseni ovat usein leikkisiä ja värikkäitä. Saadakseni yhteyden Ahvenanmaahan, otin mukaan tyypillisiä värejä, kuvioita ja symboleja, kuten laivoja.

Joulupostimerkit painetaan 4-värioffsetilla Cartor Security Printers -painossa. Julpost-maksuarvoisen (1,60 euroa) merkin painosmäärä on 100 000 kappaletta ja Världen-maksuarvoisen (3,40 euroa) merkin painosmäärä on 40 000 kappaletta. Merkkien suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Arkissa on 2 x 20 postimerkkiä. Paperi on 110 g/m2.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 3. syyskuuta 2024

Korttikampanja tuo 10. kerran iloa sotiemme naisten ja veteraanien itsenäisyyspäivään

Posti, veteraaniliitot ja Lotta Svärd Säätiö järjestävät kymmenettä kertaa kampanjan, jossa veteraaneille ja sotiemme naisille toimitetaan postikortteja itsenäisyyspäiväksi.

”Korttikampanja päättyy tähän vuoteen, joten jokaisella on vielä kerran mahdollisuus ilahduttaa elossa olevia veteraaneja, lottia ja sotiemme naisia korttitervehdyksin. Haluamme näin välittää arvostuksen ja kiitoksen heille työstä, mitä he ovat tehneet itsenäisen Suomen hyväksi”, sanoo kotimaan kuluttajakirjepalveluista vastaava johtaja Sami Määttä Postista.

Korttikampanja alkaa maanantaina 14.10. ja kortteja voi lähettää 10.11. asti. Posti toimittaa kortit veteraaneille, lotille ja sotiemme naisille itsenäisyyspäiväksi.

Veteraaneja on keskuudessamme vielä noin 1500. Sotiemme naisia on noin 4500, lottia noin 430 ja pikkulottia noin 2700.

Kampanjan tarkoituksena on tuoda helpotusta sotiemme miesten ja naisten yksinäisyyteen, iloa itsenäisyyspäivään ja lämmintä mieltä joulun odotukseen.

”Veteraaneista nuorimmatkin alkavat olla jo lähes 100-vuotiaita. Ensi vuoden huhtikuussa, 27.4.2025, tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Suomen sodat päättyivät”, kertoo Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksestä.

”Tämä korttikampanja on tuonut vuosien ajan valtavasti iloa lottien ja pikkulottien itsenäisyyspäivään. Tässä digitaalisessa ajassa paperipostilla on aivan erityinen merkitys – etenkin ikäihmisille. Kannustankin nyt kaikkia osallistumaan ja lähettämään runsain määrin kortteja”, sanoo Susan Mykrä Lotta Svärd Säätiöstä.

Kortteja voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin koululuokat, yhteisöt ja yrityksetkin.

Kampanjaan osallistutaan kirjoittamalla tervehdys korttiin. Kiinnitä postimerkki ja lähetä kampanjaosoitteeseen. Voit lähettää myös useampia kortteja kerralla. Laita silloin kortit kirjekuoreen ja kiinnitä kuoreen painon vaatima määrä postimerkkejä. Kuoren sisällä oleviin kortteihin ei tarvita postimerkkiä.

Lähetä kortit viimeistään 10.11. osoitteella:

Posti Oy

Kortti veteraanille

PL 7230

00002 HELSINKI

Postinjakajat vievät kortit veteraaneille, sotiemme naisille, lotille ja pikkulotille itsenäisyyspäiväksi Suomen Sotaveteraaniliiton, Sotainvalidien Veljesliiton, Tammenlehvän perinneliiton ja Lotta Svärd Säätiön osoitetietojen mukaan.

Lähde ja teksti sekä kuva:

Posti Groupin mediatiedote 11.10.2024

Uusi postimerkkijulkaisu eläinradan sarjassa tutkii Käärmeen vuotta

Lokakuun 23. päivä julkaistaan pienoisarkki Åland Postin postimerkkisarjasta kiinalaisista horoskooppieläimistä ja niiden matkasta Ahvenanmaan maakunnan halki. ”Vuorossa on Käärmeen vuosi sarjan yhdennessätoista ja samalla toiseksi viimeisessä julkaisussa. Taiteilija Martin Mörck tutkii tällä kertaa vettä rakastavaa rantakäärmettä. Pienoisarkissa yhdistyy realismi ja fantasia, mikä sopii sekä eläimistä että luonnosta kiinnostuneille ja myös eläinradan sarjan kerääjille”, kertoo Johanna Finne, Åland Post Postimerkkien suunnitteluvastaava.

Rantakäärme (Natrix natrix) on Ahvenanmaan suurin käärme, joka voi kasvaa jopa 120 senttimetriä pitkäksi. Väritykseltään se on harmaa tai musta ja sen tunnistaa useimmiten keltaisista tai valkoisista niskatäplistä. Päinvastoin kuin kyyllä, sillä on pyöreät pupillit ja se lisääntyy munimalla. Se ei ole myrkyllinen ja pelästyessään se mieluummin teeskentelee kuollutta kuin hyökkää. Rantakäärme on taitava uimari ja elää lähellä vesistöjä, jossa se pyydystää sammakoita, kaloja ja rupikonnia.

Eläinradan sarja on ollut mieluisa taiteilija Martin Mörckille, joka on tehnyt yli 1000 postimerkkiä 28:lle eri maalle. Vuoden julkaisu on hänen yhdeksäs pienoisarkkinsa tässä sarjassa.

– Projektin kulmakivinä ovat aina ahvenanmaalainen luonto, kulttuuri ja vuoden eläin. Työprosessin alussa haeskelin maisemaa mielikuvissani. Kun olin löytänyt sopivan näkökulman rantakäärmeelle, rakensin sille huoneen punaisesta Ahvenanmaan rapakivigraniitista, jossa oli vähän kasvillisuutta. Ajatellessani rantakäärmettä, päätin sijoittaa sen vedenrajaan. Rantakäärmeen sulavaliikkeinen vartalo kuultaa läpi vedessä samalla, kun se vaihtaa ajatuksia pienemmän käärmeen kanssa, joka lepää toisella kivellä. Ehkäpä ne kommentoivat kruunupäistä sammakkoa kolmannella kivellä; sehän on sammakkoprinssi Grimmin veljesten sadusta, Martin kertoo.

Pienoisarkkia painetaan 25 000 kappaletta 4-värioffsetilla Cartor Security Printers -painossa. Pienoisarkin suunnittelusta on vastannut Johanna Finne ja kalligrafia on Shen JiaHongin käsialaa. Merkin maksuarvo on 4,50 euroa. Ensipäivänkuori maksaa 5,50 euroa ja maksimikortilla on hintaan 4,50 euroa. Hammaste on 13 per 2 cm paperin ollessa 110 g/m2.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 4. syyskuuta 2024

Miten tulkitsen rautateiden pakettikorttia? Esimerkkinä paketti Helsingistä 2.10.1950 Lahteen

Siinä missä postilähetyksissä riittää tutkittavaa, niin sitä riittää myös rautateiden pakettikorteissa. Kun tavallisen postin maksamiseen käytettiin ja käytetään edelleen postimerkkejä, maksettiin rautateillä kuljetetut paketit rautatiemerkeillä. Rautatiemerkit kiinnitettiin erilliselle pakettikortille.

Tässä kirjoituksessa on esimerkkinä ja kuvituksena Helsingistä 2. lokakuuta 1950 Lahteen lähetetyn paketin pakettikortti. Lähetyspäivämäärä käy ilmi Helsingin matka- ja kiitotavaratoimiston leimasta, joka on myös ruotsiksi ja jossa lukee lisäksi VR. Rautatiemerkit on mitätöity kyseisellä leimalla.

Paketti on saapunut Lahteen 3. lokakuuta 1950, mikä käy puolestaan ilmi Lahden pikatavaratoimiston leimoista, joissa lukee lisäksi VR. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että pakettikortilla on kaksi erilaista pikatavaratoimiston leimaa. Pakettikortin oikeassa alareunassa on paikat lähetysaseman päiväleimalle ja määräaseman päiväleimalle; tosin pakettikortilla leimat ovat väärissä paikoissa.

Pakettikortin yläreunasta selviää, että kyseessä on rautatiehallituksen (järnvägsstyrelsen) painattama lomake. Numerointi (N:o 9) tarkoittanee päivän yhdeksättä pakettia. Lomake on ollut ilmeisesti jäljentävä ja rautatiemerkit on kiinnitetty sen B-osaan. Lomakkeella on paljon eri kohtia, mutta kaikkia ei ole täytetty.

Rautatiehallitus toimi vuosina 1877–1990 ja se johti VR:n eli Valtionrautateiden toimintaa. Se oli keskusvirasto, joka muun muassa hoiti rautatieliikennettä sekä huolehti lipputulojen kantamisesta ja tilittämisestä.

Pakettikortin yläosassa on myös tieto määräasemasta ja lähetysasemasta. Vastaanottajana on ollut Rautatiekirjakauppa. Tavarana on ollut sanomalehtiä ilman päällystä, ja paketti on painanut 9,2 kilogrammaa. Kuljetusmaksu on ollut 60 markkaa 1948 voimaan tulleen pakettitaksan mukaisesti. 5-10 kilogrammaa painaneen paketin lähettäminen rautateillä maksoi sen verran riippumatta siitä, oliko matka alle 200 kilometriä, yli 700 kilometriä vai jotain siltä väliltä.

Rautatiekirjakaupan nimi muuttui vuonna 1974 Rautakirjaksi. Rautakirja, joka lakkautettiin vuonna 2011, tunnettiin muun muassa R-kioskeista. Rautatiekirjakauppa perustettiin vuonna 1910; sen suurimmat omistajat eli Hufvudstadsbladetin, Otavan, Uuden Suomettaren ja Werner Söderströmin kustantamot halusivat myydä Suomen rautatieasemilla sanomalehtiä ja kirjallisuutta.

Kuljetusmaksu on maksettu kahdella viiden markan punaisella rautatiemerkillä ja yhdellä 50 markan sinisellä rautatiemerkillä. VR:n merkit ilmestyivät vuonna 1949 ja ne erottaa vuonna 1950 julkaistuista merkeistä siten, että niissä on pelkkä sarjanumero (vuonna 1950 käyttöön tuli myös sarjakirjain). Rautatiemerkit valmistettiin rullissa ja niiden pystysivuilla on hammaste.

Vasemmassa alareunassa on kuittaus lähetyksen saamisesta ja lisäksi tieto, että pakettikortti on painettu Jaakkoo Oy:ssä Turussa. Lomakkeen tunniste on SFS A 5. 3548–48. Oikeaan alareunaan on leimattu Elvi Hirvonen – sitä, miten hän liittyy pakettiin, en osaa sanoa.

Lähteet:

Kaj Hellman ja Björn-Eric Saarinen: Suomen rautatiepakettimerkit – The Railway Parcel Stamps of Finland, Oy Kaj Hellman Ltd, Lahti 1993

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Rautakirja ja Rautatiehallitus (5.10.2024)

Utsjoki-postikortteja: Utsjoen matkailuhotelli ja Kevon kanjoni

Mistä innostus kerätä Utsjoki-kortteja? Osittain siitä, että minulla on paljon sukua Lapissa ja osittain siitä, että kyseessä on Suomen pohjoisin kunta, jonka postikortteja tuskin moni muu kerää. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Vasemmanpuoleisessa värillisessä postikortissa on kuvattuna Utsjoen matkailuhotelli. Kortin on kustantanut Suomen Matkailuliitto (Finlands Turistförbund). Kortin kuvan on ottanut Värisuomi Oy ja painopaikkana on ollut Kirjapaino Öhrling Nokialta vuonna 1983. Kortin takana lukee myös muun muassa, että matkailuhotellin postinumero on 99980 ja sen puhelinnumero on ollut 997-71 121. Postikortti on lähetetty Utsjoelta 19. syyskuuta 1988 Kiuruvedelle; se on kuitenkin päivätty lähettäjän toimesta 18. syyskuuta.

Postikortin lähettäjän terveiset ovat seuraavat: ”Täällä mennään ruskamatkalla. Kaunista on ja aurinko paistaa. Käydään Norjassa kääntymässä.”

Utsjoen matkailuhotelli tunnetaan nykyään Hotel Utsjokena. Hotellin rakennutti valtio. Päärakennus valmistui vuonna 1959 ja ensimmäinen laajennus vuonna 1967. Hotel Utsjoki avattiin kesällä 2019 peruskorjauksen jälkeen.

Oikeanpuoleisessa värillisessä postikortissa on kuvattuna Kevon kanjoni. Kortin kuvan on ottanut Matti Valta (Luonnonkuva-arkisto). Kortin takana lukee lisäksi: Suomen luonnon mestariteoksia – Kevojoen kanjoni Utsjoella. Postikortti on lähetetty Vantaalta Helsinkiin.

Kevon kanjoni, jonka on uurtanut Kevojoki, on Suomen suurin rotkolaakso ja sillä on ikää miljoonia vuosia. Kanjonilla on pituutta yli 40 kilometriä ja sen syvyys on välillä jopa 80 metriä.

Tutustu aiemmin tässä blogissa esiteltyihin Utsjoki-postikortteihin Utsjoki-tunnisteella.

Muutama fakta Utsjoesta

Suomen ja myös Euroopan unionin pohjoisimmassa kunnassa asuu noin 1150 ihmistä. Heistä suomenkielisiä on noin 54 prosenttia ja saamenkielisiä noin 42 prosenttia. Utsjoen nimi pohjoissaameksi on Ohcejohka.

Utsjoella asui vuonna 1980 1479 ihmistä ja vuonna 1995 1569 ihmistä. Sen jälkeen asukasluku lähti laskuun siten, että vuonna 2000 asukkaita oli 1394, vuonna 2015 1250 ja vuonna 2020 1211; nyt asukasluku on siis alle 1200.

Lähteet:

Hotel Utsjoki: https://www.hotelutsjoki.fi -sivusto > Hotellin tarina (18.5.2024)

Utsjoen kunta: https://www.utsjoki.fi -sivusto > Kunta ja päätöksenteko > Tietoa Utsjoesta (19.5.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Kevon kanjoni (25.9.2024) ja Utsjoki (6.5.2024 ja 25.9.2024)

Åland Post julkaisee viimeisen vuosikirjan ”Ahvenanmaan postimerkit kertovat 2024”

Lokakuun 23. päivä Åland Postin vuosikirjasarja päättyy julkaisuun ”Ahvenanmaan postimerkit kertovat 2024”. Tämä vuosikirja esittelee muutamia tämän vuoden merkittävämpiä postimerkkitapahtumia ja juhlistaa samalla Ahvenanmaan 40-vuotista postimerkkihistoriaa. Kirja sisältää fyysiset kappaleet kaikista vuoden postimerkkijulkaisuista, joita täydentävät valokuvat ja tarinat neljällä kielellä. Viimeisen julkaisun kunniaksi vuoden postimerkkikirja sisältää kaksi ainutlaatuista bonustuotetta.

Postimerkkikirjaa ”Ahvenanmaan postimerkit kertovat” on julkaistu vuodesta 1994 asti. Se on saanut suurta arvostusta niin paikallisten kuin kansainvälisten Ahvenanmaan ystävien sekä innokkaiden postimerkkiharrastajien keskuudessa. Nyt julkaistaan kahdeksastoista ja samalla viimeinen painos.

– Ainutlaatuisella yhdistelmällä aitoja postimerkkejä, syventäviä kertomuksia ja kauniita kuvia vuosikirja on onnistunut vangitsemaan laajan yleisön huomion. Vuoden postimerkkikirja jatkaa tätä perinnettä, jossa postimerkit toimivat ikään kuin porttina Ahvenanmaalle ja sen historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Toivomme, että kirja inspiroi huomaamaan käsityön ja taiteen postimerkkien takana, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston suunnitteluvastaava.

Taiteilija Anette Gustafsson koristaa kirjan kantta. Kirjassa lukijat pääsevät tutustumaan hänen saaristoparatiisiinsa Rödhamniin, joka sijaitsee Maarianhaminan ulkopuolella ja on myös inspiroinut hänen postimerkkiään Saaristo. Kirja tarjoaa myös keskusteluja korutaiteilijoiden Maria Karlströmin ja Annika Åkerfeltin kanssa, joiden korut ovat esillä julkaisussa Korutaidetta. Lisäksi kirja tarjoaa visuaalisen kierroksen Ahvenanmaan rannikkomaisemiin, joissa venevajat ovat tyypillinen näky. Kirjassa tarkastellaan myös Ahvenanmaan postimerkkien neljää vuosikymmentä.

Postimerkkikirja 2024 sisältää kaksi bonustuotetta, joita ei voi ostaa erikseen: taiteilija Anette Gustafssonin signeeraaman painokuvakortin Saaristo-postimerkin kuvituksesta sekä suurehkon postikortin Tzenko Stoyanovin kuvituksesta juhlajulkaisuun Ahvenanmaan postimerkit 40 vuotta.

Kaikki vuoden postimerkkijulkaisut on huolellisesti asetettu muovitaskuihin ja kiinnitetty käsin kirjaan. Jokainen julkaisu esitellään myös yksityiskohtaisella tietorekisterillä, mikä tekee kirjasta arvokkaan keräilykohteen kaikille innokkaille postimerkkeilijöille.

Postimerkkikirjan suunnittelusta ovat vastanneet Johanna Finne ja Rebecka Lundén, sen on kirjoittanut Gunilla Häggblom ja valokuvien takana ovat David Lundberg ja Rebecka Lundén, ellei ole toisin mainittu. Kielinä ovat ruotsi, suomi, englanti ja saksa. Kirja sisältää kymmenen postimerkkiä, yhden postimaksulipukesarjan, kaksi pienoisarkkia ja yhden postimerkkivihon. Sivuja on 92 ja kirjaa painetaan 900 kappaletta. Vuosikirjan hinta on 110 euroa.

Lähde ja teksti sekä kuva:

Åland Postin lehdistötiedote 25. syyskuuta 2024

Postimerkkimessut Helsingin Kirjamessujen yhteydessä 24.-27.10.

Helsingin Kirjamessut järjestetään tänä vuonna 24.-27. lokakuuta. Osana Kirjamessuja on Postimerkkimessut. Paikalla on ainakin Suomen Filatelistiliitto ja neljä postimerkkikauppiasta.

Messuilla on myös postimerkkinäyttely, sillä Aihefilatelistit-yhdistys juhlii 70-vuotista taivaltaan noin sadan kehyksen kerhonäyttelyllä. Näyttely kantaa nimeä STAMP FORUM 2024 ja esillä on muun muassa aihefilateliaa, maksimikortteja ja postikortteja.

Lähde:

Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto > POSTIMERKKIMESSUT 2024 (29.9.2024)