sunnuntai 6. lokakuuta 2024

Miten tulkitsen rautateiden pakettikorttia? Esimerkkinä paketti Helsingistä 2.10.1950 Lahteen


Siinä missä postilähetyksissä riittää tutkittavaa, niin sitä riittää myös rautateiden pakettikorteissa. Kun tavallisen postin maksamiseen käytettiin ja käytetään edelleen postimerkkejä, maksettiin rautateillä kuljetetut paketit rautatiemerkeillä. Rautatiemerkit kiinnitettiin erilliselle pakettikortille.


Tässä kirjoituksessa on esimerkkinä ja kuvituksena Helsingistä 2. lokakuuta 1950 Lahteen lähetetyn paketin pakettikortti. Lähetyspäivämäärä käy ilmi Helsingin matka- ja kiitotavaratoimiston leimasta, joka on myös ruotsiksi ja jossa lukee lisäksi VR. Rautatiemerkit on mitätöity kyseisellä leimalla.

Paketti on saapunut Lahteen 3. lokakuuta 1950, mikä käy puolestaan ilmi Lahden pikatavaratoimiston leimoista, joissa lukee lisäksi VR. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että pakettikortilla on kaksi erilaista pikatavaratoimiston leimaa. Pakettikortin oikeassa alareunassa on paikat lähetysaseman päiväleimalle ja määräaseman päiväleimalle; tosin pakettikortilla leimat ovat väärissä paikoissa.


Pakettikortin yläreunasta selviää, että kyseessä on rautatiehallituksen (järnvägsstyrelsen) painattama lomake. Numerointi (N:o 9) tarkoittanee päivän yhdeksättä pakettia. Lomake on ollut ilmeisesti jäljentävä ja rautatiemerkit on kiinnitetty sen B-osaan. Lomakkeella on paljon eri kohtia, mutta kaikkia ei ole täytetty.

Rautatiehallitus toimi vuosina 1877–1990 ja se johti VR:n eli Valtionrautateiden toimintaa. Se oli keskusvirasto, joka muun muassa hoiti rautatieliikennettä sekä huolehti lipputulojen kantamisesta ja tilittämisestä.


Pakettikortin yläosassa on myös tieto määräasemasta ja lähetysasemasta. Vastaanottajana on ollut Rautatiekirjakauppa. Tavarana on ollut sanomalehtiä ilman päällystä, ja paketti on painanut 9,2 kilogrammaa. Kuljetusmaksu on ollut 60 markkaa 1948 voimaan tulleen pakettitaksan mukaisesti. 5-10 kilogrammaa painaneen paketin lähettäminen rautateillä maksoi sen verran riippumatta siitä, oliko matka alle 200 kilometriä, yli 700 kilometriä vai jotain siltä väliltä.


Rautatiekirjakaupan nimi muuttui vuonna 1974 Rautakirjaksi. Rautakirja, joka lakkautettiin vuonna 2011, tunnettiin muun muassa R-kioskeista. Rautatiekirjakauppa perustettiin vuonna 1910; sen suurimmat omistajat eli Hufvudstadsbladetin, Otavan, Uuden Suomettaren ja Werner Söderströmin kustantamot halusivat myydä Suomen rautatieasemilla sanomalehtiä ja kirjallisuutta.


Kuljetusmaksu on maksettu kahdella viiden markan punaisella rautatiemerkillä ja yhdellä 50 markan sinisellä rautatiemerkillä. VR:n merkit ilmestyivät vuonna 1949 ja ne erottaa vuonna 1950 julkaistuista merkeistä siten, että niissä on pelkkä sarjanumero (vuonna 1950 käyttöön tuli myös sarjakirjain). Rautatiemerkit valmistettiin rullissa ja niiden pystysivuilla on hammaste.

Vasemmassa alareunassa on kuittaus lähetyksen saamisesta ja lisäksi tieto, että pakettikortti on painettu Jaakkoo Oy:ssä Turussa. Lomakkeen tunniste on SFS A 5. 3548–48. Oikeaan alareunaan on leimattu Elvi Hirvonen – sitä, miten hän liittyy pakettiin, en osaa sanoa.

Lähteet:
Kaj Hellman ja Björn-Eric Saarinen: Suomen rautatiepakettimerkit – The Railway Parcel Stamps of Finland, Oy Kaj Hellman Ltd, Lahti 1993
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Rautakirja ja Rautatiehallitus (5.10.2024)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti