perjantai 18. lokakuuta 2024

Pitävätkö painetut postimerkkilehdet pintansa?


Postimerkkilehtiä on ollut olemassa lähes yhtä kauan kuin mitä postimerkkeilyä on harrastettu. Niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kehitys kehittyy, kuten on tapana sanoa. Se pätee myös postimerkkilehtiin, joista on alkanut ilmestyä painetun version lisäksi digitaalinen versio; osa lehdistä julkaistaan vain sähköisesti.

Suomessa postimerkkilehdistä suurin osa on ns. yleislehtiä, johtuen rajallisesta lukijakunnasta. Ulkomailla sen sijaan lehtiä on melkein joka lähtöön eli ns. erikoislehtiäkin ilmestyy paljon. Tänä päivänä painettujen lehtien julkaiseminen on helpompaa kuin ennen vanhaan, koska painotekniikka on kehittynyt ja painokustannukset ovat alentuneet.

Suomessa ilmestyy enää alle kymmenen postimerkkilehteä


Filatelisti-lehti on ilmestynyt jo yli 70 vuotta, aluksi Philatelia Fennica -nimisenä. Numerossa 2/2022 on 72 sivua, joista huutokauppa vie yli puolet; pääkirjoituksen perusteella Filatelistin päätoimittaja tulee vaihtumaan kesällä, kuten sitten kävikin. Keräilyuutiset-lehdessä 1/2022 on 84 sivua sisältäen muutakin kuin filateliaa, kuten tietoa jääkärikunniamerkin historiasta, Mustanaamio-sarjakuvalehdestä ja rahojen keräilystä.

Filatelisti, Suomen Postimerkkilehti ja Keräilyuutiset taitavat olla suomalaisittain tunnetuimmat filateeliset lehdet. Filatelisti on Suomen Filatelistiliiton äänenkannattaja, joka ilmestyi aikoinaan Philatelia Fennica -nimellä. Suomen Postimerkkilehteä julkaisee Suomen Filatelistiseura. Keräilyuutiset-lehden kustantaja on Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myös muut postimerkkikerhot kuin Filatelistiseura julkaisevat postimerkkilehtiä. Kerholehtien määrä on viime vuosina vähentynyt, mikä ei kuitenkaan johdu digitalisaatiosta, vaan aktiivisten harrastajien määrän eli myös lehtien tekijöiden määrän vähenemisestä. Tosin Turun Postimerkkikerhon Abophil-lehden kohdalla taitaa olla toisin – lehti ilmestyy nykyään verkkojulkaisuna.

Painettuja kerholehtiä on vielä joitakin. Upseerifilatelistien lehti on Upseerifilatelisti. Tavastforumin takana on Hämeenlinnan Postimerkkikerho ja muita lähialueen kerhoja Hyvinkäältä Akaaseen ja Valkeakoskelle. Ainoa erikoislehti taitaa olla Aihefilatelistien Aihefilatelisti, joka nimensä mukaisesti keskittyy aihefilateliaan.

Enää maassamme ei ilmesty esimerkiksi postimerkkivihkoihin, postihistoriaan, postileimoihin tai leimamerkkeihin keskittyneitä lehtiä. Myöskään nuorisofilatelisteille ei ole enää omia lehtiä, kuten aikoinaan olivat muun muassa Nuorisofilatelisti, Postari ja Tavast.

Tavast oli Hämeenlinnan Postimerkkikerhon nuorten (nuoriso-osaston) tiedotuslehti, joka ilmestyi yli 20 vuotta. Ennen Tavast-lehteä Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto julkaisi Postari-lehteä vuosina 1982–1985.

Suomalaisiin postimerkkilehtiin voit tutustua seuraavasti:

Ulkomailla julkaistaan kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja, postimerkkilehtiä


Ulkomailla postimerkkeilijöitä on enemmän kuin Suomessa ja sama pätee myös postimerkkilehtiin. Varsinkin englanninkielisiä julkaisuja on paljon. Osasta niistäkin on sekä painettu että digitaalinen versio. Myös ulkomailla osa lehdistä julkaistaan vain sähköisesti.

Yleislehdistä voi mainita esimerkiksi lehdet Stamp Magazine (www.stampmagazine.co.uk), Gibbons Stamp Monthly (https://gibbonsstampmonthly.com), The Royal Philatelic Society London -yhdistyksen (www.rpsl.org.uk) The London Philatelist, Linn’s Stamp News (www.linns.com), American Philatelic Society -järjestön (https://stamps.org) The American Philatelist ja Canadian Stamp News (https://canadianstampnews.com).

Saksankielisistä postimerkkilehdistä tunnetuimpia lienevät Briefmarken Spiegel (www.philapress.de), Deutsche Briefmarken-Revue (www.deutsche-briefmarken-revue.de) ja Deutsche Briefmarken-Zeitung (www.philapress.de). Saksankielinen lehti on myös Schweizer Briefmarken Zeitung (www.briefmarkenzeitung.ch), jossa osa kirjoituksista voi olla saksan sijasta ranskaksi tai italiaksi.

Pohjoismaiden filatelisteja kiinnostanee ainakin Nordisk Filateli (https://filateli.se). Mielenkiintoinen uutuus sähköisten postimerkkilehtien joukossa on StampEd (https://stamped.pub), joka onnistuu toivottavasti houkuttelemaan uusia harrastajia filatelian pariin.

Aihefilateliaan keskittyviä postimerkkilehtiä ovat muun muassa ruotsalainen Motivsamlaren, brittiläinen Themescene ja amerikkalainen Topical Time. Postimerkkivihkojen ja myös pienoisarkkien maailmaan voi tutustua ruotsalaisen Häftessamlaren-lehden kautta. The American Revenuer on lehti leimamerkkien keräilijöille.

Postihistoriaa käsittelee esimerkiksi PHSC Journal -lehti. Lentopostin harrastajat voivat lukea amerikkalaista Airpost Journal -lehteä ja ehiökeräilijät brittiläistä The Postal Stationery Society Journal -lehteä. Myöskään ensipäivänkuoria ei ole filateelisessa lehdistössä unohdettu, sillä American First Day Cover Society -yhdistyksellä on julkaisu nimeltään First Days.

Pitävätkö painetut postimerkkilehdet siis pintansa?


Niin kauan kuin on postimerkkeilijöitä, on myös painettuja postimerkkilehtiä. Aivan kuten muussakin lehdistössä, painetulle lehdelle on aina lukijansa, eikä digitalisaatiota tule tässäkään suhteessa nähdä ongelmana vaan mahdollisuutena.

Suomessa julkaistiin omaa lehteä postimerkkivihkojen keräilijöille ainakin vielä vuonna 2009, kun Suomen Postimerkkivihkojen Keräilijät -yhdistyksen 128. jäsentiedote ilmestyi Ohjausviiva-lehden muodossa. Myös aikakauslehdissä on välillä esillä postimerkkeilyä, kuten Postimerkkitietoutta aikakauslehdistössä -kirjallisuusluettelo vuodelta 1985 kertoo.

Koska kaikki eivät halua olla jäseninä postimerkkikerhoissa tai muuten tilata maksullisia postimerkkilehtiä, on äärimmäisen tärkeää, että on olemassa verkkolehtiä ja muita sähköisiä julkaisuja, jotka ovat veloituksetta kenen tahansa saatavilla. Tärkeintä on filatelian edistäminen ja siihen ei aina maksullisuus sovi.

Lähteet:
Kirjoituksessa mainitut postimerkkilehdet, niiden ja niiden kustantajien/julkaisijoiden verkkosivut sekä kirjoituksessa mainitut muut verkkosivut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti