Tiesitkö, että Suomessa on tutkittu postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisia näkökohtia?

Yleensä postimerkkejä kerätään harrastusmielessä, mutta niitä voidaan kerätä myös sijoitusmielessä. Postimerkkeihin sijoittaminen vaatii syvällistä tietämystä filateliasta, aivan kuten taiteeseen sijoittaminen vaatii erittäin hyvää taidetuntemusta.

Juhani Järven tutkimus keskittyi vuosina 1930–1970 julkaistuihin suomalaisiin käyttämättömiin postimerkkeihin. Niihin kuuluu mm. kuvassa oleva Suomen Punaisen Ristin postimerkkisarja vuodelta 1941.

Suomessa ei ole juurikaan tutkittu filateliaa sijoitusmielessä, mutta toki poikkeuksiakin löytyy. Yksi tällainen poikkeus on Juhani Järven tutkimus vuodelta 1980. Sen nimi on Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista. Järvi on saanut tutkimustaan varten apurahan Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä.

Tutkimuksen kohteena ovat olleet Suomen vuosien 1930–1970 käyttämättömät postimerkit. Tutkimuksen tekemiseen on käytetty vuoden 1980 huutokauppahintoja sekä postimerkkiluettelon hintoja ja hankintahintoja, jotka on korjattu inflaatiokertoimella. Lopputuloksena oli, että monesta postituoreesta postimerkistä olisi saanut pientä korkoa. Olisi mielenkiintoista, jos joku tekisi vastaavan tutkimuksen nyt 2020-luvulla.

Järven tutkimus on paitsi suomenkielinen niin myös ruotsin- ja englanninkielinen. Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin takana oleva Aapo Korte sattui löytämään tutkimuksen omasta arkistostaan.

Lähde:

Juhani Järvi: Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista, Kuusankoski 1980