Ylempi postikortti:
Kirkkotupia Utsjoella Tenojoen varrella. Valokuvan on ottanut Ruti Resko. Postikortti on lähetetty Utsjoelta 18. kesäkuuta 1954 Savonlinnaan.
Alempi postikortti:
Asutusta Utsjoella Tenojoen varrella. Kortin on ilmeisesti kustantanut Ferrania ja valokuvan on ottanut Harju. Kulkemattoman kortin takana lukee myös numero 1598.
Utsjoen kunnassa asuu noin 1120 ihmistä. Heistä suomenkielisiä on noin 54 prosenttia ja saamenkielisiä noin 42 prosenttia. Utsjoen nimi pohjoissaameksi on Ohcejohka. Suomessa naapurikunta on Inari. Norjassa naapurikunnat ovat Karasjoki, Tana ja Uuniemi.
Väkiluku pudonnut 30 vuoden aikana
Utsjoella asui vuonna 1980 1479 ihmistä ja vuonna 1995 1568 ihmistä. Sen jälkeen asukasluku lähti laskuun siten, että vuonna 2000 asukkaita oli 1394, vuonna 2015 1250 ja vuonna 2020 1211; nyt asukasluku on siis vähän yli 1100.
Ylempi postikortti:
Kaksi Utsjokeen liittyvää tapahtumaa: Lohirieha-kalastuskilpailu ja Suomi Juoksee -viestijuoksu. Kortin on kustantanut H. Laamanen. Kortin takana lukee myös muun muassa ”IM & EX Advertising” ja ”Tuonti Import SF. 671”. Postikortti on lähetetty Rovaniemeltä 5. heinäkuuta 1994 Seinäjoelle; se on kuitenkin päivätty lähettäjän toimesta Utsjoella 3. heinäkuuta. Kortissa kunnan nimi on sekä suomeksi että pohjoissaameksi.
Alempi postikortti:
Neljä Utsjoki-kuvaa, joista kolmessa on todennäköisesti Tenojoki ja yhdessä Utsjoen matkailuhotelli. Kortin on kustantanut H. Laamanen. Kulkemattoman kortin takana lukee myös muun muassa ”IM & EX Advertising” ja ”Tuonti Import SF 499”. Kortissa on Utsjoen vaakuna sekä kunnan nimi pohjoissaameksi ja suomeksi.
Kunnan alueelta tunnetaan kivikautisia asuinpaikkoja. Asutusta on ollut tuhansien vuosien ajan Tenojoen ja sen sivujokien rannoilla. Utsjoen ainoat asukkaat olivat pitkän aikaa saamelaisia. Kyläkeskuksissa Utsjoen kirkonkylässä, Karigasniemessä/Outakoskella ja Nuorgamissa palvellaankin sekä saameksi että suomeksi.
Utsjoki on perustettu vuonna 1876 ja sen pinta-ala on 5370 neliökilometriä (vertailun vuoksi Helsingin pinta-ala ilman merialueita on noin 215 neliökilometriä). Kunnasta on matkaa Ivaloon yli 160 kilometriä, Rovaniemelle yli 450 kilometriä, Helsinkiin yli 1260 kilometriä ja Turkuun yli 1280 kilometriä.
Vasemmanpuoleinen postikortti:
Utsjoen matkailuhotelli. Kortin on kustantanut Suomen Matkailuliitto (Finlands Turistförbund). Kortin kuvan on ottanut Värisuomi Oy ja painopaikkana on ollut Kirjapaino Öhrling Nokialta vuonna 1983. Kortin takana lukee myös muun muassa, että matkailuhotellin postinumero on 99980 ja sen puhelinnumero on ollut 997-71 121. Postikortti on lähetetty Utsjoelta 19. syyskuuta 1988 Kiuruvedelle; se on kuitenkin päivätty lähettäjän toimesta 18. syyskuuta. Postikortin lähettäjän terveiset ovat seuraavat: ”Täällä mennään ruskamatkalla. Kaunista on ja aurinko paistaa. Käydään Norjassa kääntymässä.”
Oikeanpuoleinen postikortti:
Kevon kanjoni. Kortin kuvan on ottanut Matti Valta (Luonnonkuva-arkisto). Kortin takana lukee lisäksi: Suomen luonnon mestariteoksia – Kevojoen kanjoni Utsjoella. Postikortti on lähetetty Vantaalta Helsinkiin.
Puhuttaessa Utsjoesta ei voi olla mainitsematta Tenojokea, joka on Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Mittaa Tenojoella on 250 kilometriä.
Kunnan suurimmat järvet ovat Pulmankijärvi, Vetsijärvi ja Vuogojavri – muita vähintään hehtaarin kokoisia järviä on noin 1800. Yötön yö kestää Utsjoella noin kaksi kuukautta ja kesä on muutenkin lyhyt. Pitkä talvi on pimeä ja kylmä.
Vasemmanpuoleinen postikortti:
Lappalainen menossa kalastamaan Tenojoelle. Kortti on painettu Pohjois-Suomessa ja sen on kustantanut Tuomi-kortti Rovaniemeltä. Postikortti on lähetetty Utsjoelta 25. heinäkuuta 1970 Helsinkiin.
Oikeanpuoleinen postikortti:
Lappalaisperhe (lappfamilj). Kulkemattoman kortin oikeassa alakulmassa on numero 72. Postikortin on kustantanut Suomen Matkailijayhdistys (Turistföreningen i Finland).
Poronhoidosta ja kalastuksesta palveluihin
Utsjokelaisten pääasiallisina elinkeinoina toiseen maailmansotaan asti olivat poronhoito ja kalastus. Sen jälkeen maa- ja karjatalouden merkitys kasvoi. Nykyään noin 75 prosenttia työpaikoista on julkisissa ja yksityisissä palveluissa.
Ylempi postikortti:
Tenojoki. Kortin on kustantanut Tuko ja se on painettu Suomessa. Kulkemattoman kortin takana lukee myös numero 86/09.
Alempi postikortti:
Tenojoen lisäksi lappalainen pitämässä kissaa sylissään ja sankarihautojen muistomerkki Hyvästijättö. Kortin on kustantanut PR kortti ja valokuvat on ottanut Nilo Andretta. Kortti on painettu Italiassa. Kulkemattoman postikortin takana lukee myös numero 183308-4.
Utsjoki on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta – sitä harvemmin asuttuja ovat vain Savukoski ja Enontekiö. Tunnettuja utsjokelaisia ovat muun muassa runoilija Inger-Mari Aikio-Arianaick, muusikko Hildá Länsman, kirjailija Kirsti Paltto, muusikko Ulla Pirttijärvi-Länsman, rap-artisti Áilu Valle sekä ohjaaja, käsikirjoittaja ja televisiopersoona Suvi West.
Koska Utsjoen kunta on maamme pohjoisinta Lappia, näyttäytyy Utsjoki-postikorteissa Lapin taika. Pääset tutustumaan kuntaan ja Utsjoki-kortteihin tarkemmin tässä blogissa Utsjoki-tunnisteella. Utsjoen kunnan verkkosivut ovat osoitteessa www.utsjoki.fi.
Ylempi postikortti:
Kuva Karigasniemeltä. Kortin on kustantanut ja/tai painanut Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy. Valokuvan on ottanut Pekka Helo Kajaanista. Postikortti on lähetetty Seinäjoelta 28. joulukuuta 1994 Helsinkiin. Kortin takana olevassa painetussa tekstissä kerrotaan tunturipurojen veden olevan puhdasta siinä vaiheessa, kun vesi valuu ylängöltä alhaalla virtaavaan jokeen.
Alempi postikortti:
Turun yliopiston subarktinen tutkimuslaitos Kevolla. Kortin on kustantanut MV ja se on painettu Suomessa. Postikortti on lähetetty Ivalosta 18. heinäkuuta 1972 Helsinkiin; se on kuitenkin päivätty lähettäjän toimesta Kevolla 17. heinäkuuta. Postikortin lähettäjä kertoo olleensa viisi päivää 150 kilometrin vaellusretkellä. Hän on kalastanut saaden harria ja haukea. Tutkimuslaitoksella on hänen mukaansa ollut yli 40 henkilöä. Lisäksi kortin lähettäjä kertoo heidän tekevän elokuun puolivälissä viikon matkan Huippuvuorille.
Lähteet:
Postimerkkeilijä Bloggaa -blogin aiemmat tekstit Utsjoki-postikorteista ja niissä mainitut lähteet
Utsjoen kunta: https://www.utsjoki.fi -sivusto > Kunta ja päätöksenteko > Tietoa Utsjoesta (6.5.2024, 19.5.2024, 21.6.2024 ja 27.6.2024)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Helsinki (21.6.2024) sekä Teno (joki) ja Utsjoki (6.5.2024, 25.9.2024, 14.3.2025 ja 25.1.2026)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti