Vakuutettu (126 markkaa) kirje Kalajoelta 30. heinäkuuta 1895 Ouluun, jonne kirje on saapunut 31. heinäkuuta 1895. Vakuuttamisen lisämaksun lisäksi piti maksaa lisämaksu kirjaamisesta. Vakuutetun lähetyksen lakkauksesta oli erillinen lisämaksu. Vakuuttaminen kotimaassa 200 markkaan saakka 1.7.1881–30.9.1917 maksoi 0,20 markkaa. Vakuutetun lähetyksen lakkaus kotimaassa 1.7.1881–30.9.1917 maksoi 0,05 markkaa. Kirjaaminen kotimaassa 1.7.1881–30.4.1898 maksoi 0,25 markkaa. 16-50 grammaa painanut kirje kotimaassa 1.1.1887–3.10.1914 maksoi 0,40 markkaa. Mahdollisesti 0,05 markan alipostite.
Postimaksu tarkoittaa maksua, jonka yleensä postilähetyksen lähettäjä maksaa, jotta posti kuljettaa lähetyksen perille sen vastaanottajalle. Postimaksu voi olla pelkkä kuljetusmaksu taikka sitten kuljetusmaksu ja yksi tai useampi erillinen lisämaksu, kuten kirjaaminen tai vakuuttaminen. Kuljetusmaksun suuruuteen vaikuttaa tavallisesti postilähetyksen laji (esimerkiksi kirje tai postikortti) sekä lähetyksen paino ja kohdemaa.
Postiosoitus (34,45 ruplaa) Terijoelta 20. lokakuuta 1915 Poriin, jonne postiosoitus on saapunut 21. lokakuuta 1915. Postiosoitus kotimaassa 100 markkaan saakka 1.2.1905–30.9.1917 maksoi 9 kopeekkaa eli 0,09 ruplaa.
Suomen postimaksujen osalta ajanjakso vuodesta 1875 vuoteen 2001 on erittäin mielenkiintoinen. 1875 on vuosi, jolloin Yleinen postiliitto astui voimaan; tarkalleen ottaen 1. heinäkuuta. Nimi muuttui Maailman postiliitoksi vuonna 1878. Maailman postiliitto eli UPU (ranskaksi Union postale universelle) on merkittävä organisaatio myös Suomen kannalta, koska se säätelee liitossa mukana olevien valtioiden välistä postitoimintaa.
Kenttäpostikirje Helsingistä 24. lokakuuta 1944 kenttäpostikonttorin numero 7 kautta peitenumeroon 1140, joka oli tuolloin maasotakoulun peitenumero. Kenttäpostikirje joukkoihin 40 grammaan saakka kulki maksutta kenttäpostilipukkeella ajalla 16.10.1943–4.12.1944. Kenttäpostikirje joukkoihin 40 grammaan saakka 15.7.1944–4.12.1944 kulki maksutta pienellä vihreällä kenttäpostilipukkeella.
Muita merkittäviä virstanpylväitä ovat muun muassa maamme itsenäistyminen 6. joulukuuta 1917 sekä rahauudistus 1. tammikuuta 1963, josta alkaen aiempi sata markkaa vastasi yhtä markkaa ja aiempi yksi markka vastasi yhtä penniä. Tällä oli suora vaikutus myös postimaksuihin. Vuonna 1984 tuli kirjeissä käyttöön 1. ja 2. luokka, joista jälkimmäisessä kirjekohtainen postimaksu oli edullisempi, jos lähetti kerralla vähintään 20 kirjettä.
Lentopaketti (11,7 kilogrammaa) Vaajakoskelta 7. joulukuuta 1984 Sveitsiin Romanel-sur-Lausanneen, jonne lentopaketti on saapunut 11. joulukuuta 1984. Sveitsin tullin leima on päivätty 10. joulukuuta 1984. 11,5-12,0 kilogrammaa painanut lentopaketti vyöhykkeelle 2 (muun muassa Sveitsiin) 1.1.1984–31.12.1984 maksoi 126,00 markkaa.
Vuonna 2001 Suomessa julkaistiin viimeistä kertaa markka-arvoisia postimerkkejä, joten kokoelma on loogista päättää siihen vuoteen. Euro tuli käyttöön 1. tammikuuta 2002 – tosin rahauudistuksen jälkeisiä markka-arvoisia postimerkkejä sai käyttää vielä vuoden 2011 loppuun saakka. Vuosien 1875–2001 postimaksujen keräämistä edesauttaa myös se, että kyseisen ajanjakson postitaksoista on paljon tietoa.
Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:
Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat, osat 1 ja 2, Espoo 2002
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Jaakko Honkavaara: Alkaisinko kerätä postitaksakokoelmaa, Postari 1/1982
Pentti Kopsa: Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina, 2002, https://sotaveteraanit.fi -sivusto (18.4.2026)
Aapo Korte: Postitaksakokoelma: Kerääminen, kasaaminen, tekeminen; Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry, Hämeenlinna 1994
Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985
Hannu Rasehorn: Suomen postitaksat 1900–1985 korjauksia ja lisäyksiä
Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Maailman postiliitto, Rahauudistus ja Suomen postilaitoksen historia (12.10.2025)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti