sunnuntai 14. kesäkuuta 2026

Hämeenlinna-postikortteja: Aulangon näkötorni vuodelta 1913 ja kulkematon kortti


Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.


Kummassakin postikortissa on kuvattuna Aulangon näkötorni, jonka huipulta pääsee tänäkin päivänä ihastelemaan yhtä Suomen kansallismaisemista.

Vasemmanpuoleinen postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 25. kesäkuuta 1913. Vastaanottajana on ollut ylioppilas, neiti Nadja Strakow Ruotsista, jossa kortti on osoitettu Nääsiin Flodan rautatieasemalle. Postikortin on kustantanut Enok Rytkönen.


Oikeanpuoleinen postikortti on käyttämätön eli se ei ole kulkenut. Kortin on kustantanut Aulanko-Karlberg O.Y.

Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä


Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä näkötornin lisäksi esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä ja tenniskentät. Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon Hugo -golfkentällä, joka on otettu käyttöön vuonna 1940 ollen yksi maamme vanhimmista golfkentistä.

Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulagolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.

Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.

Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.

Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Kylpylä hotellin läheisyyteen valmistui vuonna 2006. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Aulangon näkötorni kohta 120-vuotias


Aulangon näkötorni, jonka julkisivumateriaalina on graniitti, valmistui Aulangonvuoren laelle vuonna 1907. 33 metriä korkean näkötornin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin ja sen huipulta näkee Vanajaveden laakson eli yhden Suomen kansallismaisemista.

Näkötornin juurelta löytyy näköalatasanne ja kahvilarakennus, joka tunnetaan ainakin nykyään Aulangon Tornikahvilana (www.aulangontornikahvila.fi). Näköalatasanne valmistui vuonna 1934; Lennart Segerstrålen maalaama metsästysaiheinen fresko on tasanteen alapuolella. Varsinkin kesälomamatkalla kannattaa suunnata Hämeenlinnaan ja käydä Aulangon näkötornissa.

Lähteet:
Aulangon Tornikahvila (Tuulin Tornikahvila Oy): https://www.aulangontornikahvila.fi -sivusto (13.6.2026)
Aulanko Golf: https://aulankogolf.fi -sivusto > Hugo (6.12.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aulangon näkötorni (13.6.2026) sekä Aulanko, Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti