Postikirje on ehiö, jonka nimi tulee siitä, että se on taitettu kokoon kirjekuoren tai kirjeen tapaan, ja siitä, että se on kiinniliimattava kirjekuoren tapaan. Osassa postikirjeistä on irrotettava paperiarkki.
Suomen ensimmäinen postikirje oli maksuarvoltaan 1,10 markkaa, mutta sen myyntihinta oli 1,20 markkaa. Maksuarvo riitti ehiön postittamiseen kotimaassa tai muualle Pohjoismaihin, kunhan se painoi korkeintaan 20 grammaa.
Ehiö puolestaan tarkoittaa postikorttia tai kirjekuorta taikka vastaavaa, johon on painettu valmiiksi arvomerkintä. Arvomerkintä on tavallisesti ehiön oikeassa yläkulmassa oleva, postimerkkiä muistuttava painatus. Arvomerkintä on joko tietyn suuruinen (esimerkiksi 1,10 markkaa) tai se kertoo siitä, että postimaksu on maksettu jonnekin saakka (esimerkiksi postimaksu maksettu kotimaassa).
Suomessa ensimmäinen postikirje julkaistiin vuonna 1981 maksuarvon ollessa 1,10 markkaa ja siinä on aiheena postilaukku. 1980-luvulla ilmestyi vielä kolme muuta postikirjettä: 1983 sulka (1,30 markkaa), 1984 sulka (1,30 markkaa) ja 1986 postitorvi (Postimaksu maksettu – Avgift betald).
Suomen neljännen postikirjeen maksuarvo riitti korkeintaan 20 grammaa painavan 1. luokan kirjeen lähettämiseen kotimaassa tai muualle Pohjoismaihin. Ehiön myyntihinta oli 0,20 markkaa enemmän kuin maksuarvo.
Vuonna 1991 julkaistiin neljä jouluaiheista postikirjettä. Kahdessa niistä arvomerkinnässä on kuvattuna poro, yhdessä kynttilä ja yhdessä revontulet. Vuosina 1992 ja 1993 muumit olivat postikirjeiden aiheena. 1994 aiheena oli puolestaan Koiramäen lapset ja seuraavana vuonna kissat. Mämmilä pääsi aiheeksi neljään postikirjeeseen, jotka ilmestyivät 1996. Vuosina 1997–1999 julkaistiin vielä kuusi postikirjettä, joten niitä on olemassa yhteensä 22 erilaista.
Lähteet:
Postimerkkiliike Lauri Peltonen Ky: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 62 2000
Suomen Filateliapalvelu Oy: https://stamps.fi -sivusto, haku postikirje (2.7.2023)
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti