Kummassakin postikortissa on kuvattuna Aulangon hotelli, jonka historiasta on kerrottu alempana. Hotellia on laajennettu moneen otteeseen: ensimmäisen kerran vuonna 1963, sen jälkeen vuosina 1970, 1973 ja 1990. Viimeisin laajennus on vuodelta 2006, jolloin hotellin läheisyyteen valmistuivat kylpylä ja urheilun monitoimihalli. Aulangon hotellista tuli osa Rantasipi-ketjua vuonna 1978. Tänä päivänä hotelli on osa Scandic-ketjua.
Ylempi postikortti on leimattu Aulangolla 15. kesäkuuta 1944, mutta kortin lähettäjä on kirjoittanut päivämääräksi 14.6.43. Toisessa vuosiluvuista on virhe tai sitten postikortti on lähtenyt Aulangolta matkaan vasta vuotta myöhemmin. Vastaanottajana on ollut diplomi-insinööri Mikko Lassila Oulusta. Kortin kustantaja on Suomen Matkailijayhdistys – Turistföreningen i Finland. Valokuvan on ottanut A. Pietinen foto. A. Pietinen tarkoittaa todennäköisesti Aarne Pietistä (1884–1946), joka tunnettiin varsinkin mainos-, matkailu- ja teollisuuskuvaajana; oman valokuvaamon hän perusti vuonna 1931 Helsinkiin. Postikortti on numeroltaan 851.
Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 23. tammikuuta 1945. Vastaanottajana on ollut rouva Fanny Fröjdlund Helsingistä. Kortin kustantaja on ylemmän postikortin tapaan Suomen Matkailijayhdistys. Postikortti on numeroltaan 73.
Aulangosta löytää lisää tietoa muun muassa osoitteista www.aulanko.fi ja www.aulangontornikahvila.fi. Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.
Aulangolla yhdistyvät historia ja nykypäivä
Jos Hämeenlinna tunnetaan Hämeen linnasta, niin se tunnetaan vähintään yhtä hyvin myös Aulangosta. Aulanko on Hämeenlinnan 14. kaupunginosa, josta löytyy tänä päivänä esimerkiksi kylpylähotelli, Katajiston kartano, kiipeilypuisto, golfkenttä, tenniskentät ja näkötorni.
Toki monella niistä on pitkä historia, kuten Aulangon näkötornilla, joka valmistui vuonna 1907. Näkötornin huipulta pääsee ottamaan valokuvia yhdestä Suomen kansallismaisemasta; tornissa vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää. Golfkenttä (Aulangon Hugo) on puolestaan otettu käyttöön vuonna 1940 ja se on yksi maamme vanhimmista golfkentistä.
Katajiston kartanon historia ulottuu satojen vuosien taakse, sillä tilan omistajista on tietoa vuodesta 1539 alkaen. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Kun kartanon historiassa edetään vuoteen 1886, päästään henkilöön, jonka merkitys Aulagolle on ollut hyvin keskeinen. Nimittäin vuonna 1886 Katajiston osti Hugo Standertskjöld 80 000 markalla – hän yhdisti kartanon viereiseen vuonna 1883 ostamaansa Karlbergin kartanoon ja alkoi kutsua kokonaisuutta Aulanko-nimellä.
Standertskjöldiä (1844–1931) kutsutaankin Aulangon rakennuttajaksi. Hänen johdollaan muun muassa uudistettiin kartanonpuisto ja rakennettiin puistometsä. Vuonna 1926 oli Standertskjöldin viimeinen kesä Aulangolla; samana vuonna hän myi Karlbergin kartanon sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille.
Aulangon puistometsästä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1930. 1960-luvulla alueen omistus siirtyi kaupungilta valtiolle. Vierailijoita luonnonsuojelualueella on vuosittain noin 400 000.
Hotelli on keskeinen osa Aulangon historiaa
Yksi osa Aulangon historiaa on sen hotelli, jonka nykyinen funktionalististyylinen päärakennus valmistui vuonna 1938. Aulangolla ja sen hotellilla on paikkansa myös elokuvahistoriassa, sillä elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock majoittui hotellissa vuonna 1968 etsiessään kuvauspaikkoja The Short Night -elokuvahanketta varten. Aulangolla on kuvattu elokuvat Kesäillan valssi, Kipparikvartetti, Pähkähullu Suomi, Iso vaalee sekä Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.
Alkusysäys hotellin rakentamiseksi Aulangolle tapahtui vuonna 1936, jolloin Suomen Matkailijayhdistys, Oy Alkoholiliike Ab ja Suomen Höyrylaiva Oy perustivat Aulanko Oy:n yhdistyksen ostettua Hämeenlinnan kaupungilta noin 60 hehtaaria maata. Hotellirakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. He vastasivat myös hotellin sisustuksen suunnittelusta.
Elokuvahistoriaan liittyy myös vuoden 1939 tragedia, jossa näyttelijä Sirkka Sari oli kiivennyt hotellin katolle ja pudonnut savupiippuun menettäen henkensä. Tuolloin Aulangon hotellilla vietettiin Rikas tyttö -elokuvan kuvausten päätösjuhlaa. Hotelli oli sotasairaalana talvisodan aikaan ja Lapissa toimineiden saksalaisten upseerien lomanviettopaikkana jatkosodan aikaan. Vuonna 1952 hotellissa majoittui urheilijoita, kun maassamme järjestettiin kesäolympialaiset. Aulangon hotellilla itsellään on siis värikäs historia.
Lähteet:
Aulanko Golf: https://aulankogolf.fi -sivusto > Hugo (6.12.2025)
Scandic Hotels: https://www.scandichotels.com/fi -sivusto > Hotellit ja kohteet > Suomi > Hämeenlinna > Scandic Aulanko (30.8.2025)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Aarne Pietinen (4.10.2026), Aulanko, Hugo Standertskjöld ja Katajiston kartano (1.5.2025) sekä Hotelli Aulanko (30.8.2025 ja 4.10.2026)



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti