Oletko kuullut Keski-Liettuasta? Se julkaisi omia postimerkkejä vuosina 1920–1922

Suurin osa meistä tietää Liettuan tasavallan, mutta moni ei välttämättä tiedä, että on ollut olemassa myös Keski-Liettuan tasavalta.

Kapina johti tasavallan julistamiseen

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Baltian alue oli melkoisessa myllerryksessä. Lokakuussa 1920 Liettua ja Puola olivat päässeet sopuun siitä, että Liettua sai pitää Vilnan alueen ja Curzonin linjan takaiset alueet kuuluivat Puolalle (Curzonin linjalla tarkoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerin George Curzonin mukaan nimettyä, vuonna 1919 ehdotettua Puolan itärajaa).

Keski-Liettuan ensimmäinen postimerkkijulkaisu (AFA-numerot 1U-3U).

Rajojen säilyminen oli lyhytaikaista, koska puolalainen kenraali Lucjan Żeligowski käynnisti kapinan Vilnan alueella vain pari päivää myöhemmin. Siihen häntä oli yllyttänyt Józef Piłsudski, joka oli itsenäisen Puolan valtionpäämies vuosina 1918–1922.

Liettuan hallitus pakeni Vilnasta Kaunasiin. 12. lokakuuta 1920 Żeligowski julisti alueen Keski-Liettuan tasavallaksi (Republika Litwy Środkowej) ja hänestä tuli tasavallan johtaja. Kansainliitto yritti ratkaista tilannetta, mutta tuloksetta. Marraskuussa 1920 Żeligowskin joukot etenivät kohti Kaunasia – joukkojen eteneminen kuitenkin pysähtyi Širvintosin ja Giedraičian taisteluiden seurauksena.

AFA-numerot 20-22.

Keski-Liettuan tasavallan taru päättyi vuonna 1922. Sejm eli parlamentti päätti helmikuussa 1922 liittymisestä Puolaan; Puolan valtiopäivät hyväksyi liittymisen maaliskuussa 1922. Kesti kuitenkin 16 vuotta ennen kuin Liettua tunnusti alueen Puolan osaksi, se tapahtui Puolan uhkavaatimuksesta vuonna 1938.

Lähes 50 postimerkkiä ja kuusi lunastusmerkkiä

Pitihän tasavallalla olla omat postimerkit, joten ensimmäiset merkit ilmestyivät jo 20. lokakuuta 1920. Niissä on samassa vaakunakilvessä Puolan ja Liettuan vaakunat. Kolmen merkin sarjaa on sekä hammastettuna että hammastamattomana.

AFA-numerot 29U-30U.

Seuraavaksi vuorossa oli julkaisu, jossa päällepainettiin liettualaisia postimerkkejä. Merkkejä on yhteensä kymmenen. Vuoden 1921 julkaisut aloitettiin kuvamerkeillä (kuusi erilaista sekä hammastettuina että hammastamattomina), joissa on muun muassa kenraali Lucjan Żeligowski ja rakennuksia Vilnasta.

Ensimmäisen julkaisun merkit saivat vuonna 1921 uudet värit ja taas niitä on hammastettuina ja hammastamattomina. Sitten ilmestyi merkkejä NA ŚLASK 2 M. -lisäpainamalla. Na Ślask tarkoittaa Sleesialle – tuotto ohjattiin Ylä-Sleesian puolalaiselle kansanäänestysrahastolle. Lisäpainamamerkkejä on kuusi erilaista sekä hammastettuina että hammastamattomina.

AFA-numerot 31-33.

Myös kaksi seuraavaa julkaisua olivat lisämaksullisia. Merkkejä on yhteensä viisi, hammastettuina ja hammastamattomina. Hampailla ja ilman hampaita tunnetaan myös vuoden 1921 viimeinen julkaisu, jonka kahdeksan postimerkkiä esittelevät Vilnan rakennuksia sekä Puola-Liettuan historiallisia henkilöitä ja tapahtumia.

Vuonna 1922 juhlistettiin Vilnan vapauttamista kahdella merkillä. Tasavallan viimeiseksi julkaisuksi jäi neljän postimerkin sarja parlamentin kokouksen kunniaksi. Myös vuoden 1922 merkkejä on sekä hammastettuina että hammastamattomina.

Postimerkkien lisäksi Keski-Liettuan tasavalta ehti painattaa lunastusmerkkejä. Vuonna 1921 ilmestyneitä merkkejä on hampailla ja ilman hampaita.

Keski-Liettuan lunastusmerkit (AFA-numerot 1U-6U).

Kaiken kaikkiaan tasavallan lyhyen historian aikana julkaistiin 47 erilaista postimerkkiä, joista 37 ilmestyivät sekä hammastettuina että hammastamattomina. Ja kun mukaan lasketaan lunastusmerkit, vaaditaan täydelliseen kokoelmaan 90 merkkiä. Mielenkiintoinen keräilyalue ja mielenkiintoinen osa Baltian alueen historiaa.

Lähteet:

AFA-forlaget: AFA Østeuropa Frimærkekatalog 2007 – Bind 1, A-P; 2006

Jukka Sarkki: Kartalta kadonneet – Keski-Liettuan valtio, Abophil 1/2017

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Curzonin linja, Józef Piłsudski, Keski-Liettuan tasavalta, Lucjan Żeligowski ja Sejm (11.4.2025)