Hämeenlinna-postikortteja: Hämeen linna vuosilta 1922 ja 1957

Mistä innostus kerätä Hämeenlinna-kortteja? Siitä, että Hämeenlinna on syntymäkaupunkini, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Myös siitä, että Hämeenlinnan kaupunki on nykyinen työnantajani. Kokoelma karttuu vähitellen ja vähitellen sitä esitellään myös Postimerkkeilijä Bloggaa -blogissa.

Kummassakin postikortissa on kuvattuna Hämeen linna ja kummassakin kuvassa näkyy myös Vanajavesi. Tänä päivänä näkymä on osittain erilainen.

Ylempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 13. helmikuuta 1922. Vastaanottajana on ollut sairaanhoitajatar neiti Ella Pelkonen. Kortti on osoitettu Helsinkiin Antinkadun sotilassairaalaan, josta kortti on ohjattu edelleen Kivelän sairaalaan. Postikortti on leimattu myös Helsingissä, mutta päivämäärästä ei saa täysin selvää.

Alempi postikortti on leimattu Hämeenlinnassa 10. tammikuuta 1957. Vastaanottajana on ollut rouva Irja Hella Turusta. Kortin on kustantanut Forte ja valokuvan on ottanut U. Laurila.

Hämeenlinnan historiaan kannattaa tutustua Muistojen Hämeenlinna -sivustolla osoitteessa https://muistojenhml.fi. Hämeenlinnan kaupungin kotisivut löytyvät osoitteesta www.hameenlinna.fi.

Hämeen linnasta Hämeenlinna tunnetaan

Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta ei ole selvillä, mutta sen rakentamisen on arveltu alkaneen vuosien 1229–1372 aikana (todennäköisesti 1200-luvun lopulla). Linnan vanhin osa on leirikastelli, joka käsitti kehämuurin ja sen kolmessa kulmassa sijainneet puolustustornit.

Tiilikausiksi kutsutut rakennuskaudet kestivät 1300-luvun loppupuolelta 1400-luvulle. Ne vaikuttivat myös Hämeen linnaan, josta tuli tiililinna. Tynnyriholveja kehittyneempi holvaus ja goottilaiset koristemuodot mahdollistuivat tiiltä käyttämällä. Rakennusmateriaalina tiili oli kuitenkin Suomessa keskiajalla melko harvinainen, mikä sekin tekee linnasta merkittävän rakennuksen.

Hämeen linnan historia on erittäin mielenkiintoinen. Yksi osa sitä on vuosi 1639, jolloin Pietari Brahen perustama pohjoispuolinen asutus sai kaupunkioikeudet – niin syntyi Hämeenlinnan kaupunki.

Venäläisten hallussa linna oli muun muassa vuosina 1713–1721. Suomen armeijan päävarikko Hämeen linnasta tuli isonvihan jälkeen. 1770-luvulla kuningas Kustaa III käski siirtää kaupungin asutuksen sen nykyiselle paikalle. Samalla aloitettiin linnan kunnostaminen ja sitä kehitettiin linnoituksena; bastionijärjestelmän mukaisesti päätettiin rakentaa linnan ympärille vallit ja vallihaudat.

Vuosisatojen aikana Hämeen linnaa on korjattu ja laajennettu moneen kertaan – laaja entisöimistyö linnassa suoritettiin vuosien 1956–1988 aikana. Suurelle yleisölle linna avautui vuonna 1979. Tänä päivänä Hämeen linna toimii museona, jonka toiminnasta vastaa Suomen kansallismuseo. Museon verkkosivut ovat osoitteessa www.kansallismuseo.fi/fi/haemeenlinna.

Lähteet:

Senaatti-kiinteistöt: https://www.senaatti.fi -sivusto > Valtion kiinteistöt > Kulttuuriperintömme > Hämeen linna (26.4.2025)

Suomen kansallismuseo: https://www.kansallismuseo.fi -sivusto > Museot ja linnat > Hämeen linna > Hämeen linnan historia (26.4.2025)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Hämeen linna ja Hämeenlinna (26.4.2025)