Mitä on postisensuuri?

Yhdysvalloista 3. joulukuuta 1917 Ruotsiin lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain pieni osa, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 4257 eli suomennettuna avattu sensorin numero 4257 toimesta.

Postisensuuri on mielenkiintoinen postihistorian osa-alue, jossa kerätään ja tutkitaan eri syistä tarkistuksen kohteeksi joutuneita postilähetyksiä. Tyypillisimmillään postisensuuria on käytetty sodissa (posti rintamalta ja posti rintamalle), mutta myös muuta postisensuuria on esiintynyt. Suomessa postia on tarkistettu ainakin vuosien 1914–1918 sotasensuurissa ja toisen maailmansodan sotasensuurissa.

Postisensuurissa tarkistetaan postilähetyksen sisältö, mutta myös ulkopuoli; esimerkiksi kirjepostissa tarkistetaan kirjekuoren molemmat puolet ja kuori avataan, minkä jälkeen tarkistetaan kuoren sisältö. Jos lähetyksessä on jotain sensuroitavaa, voidaan sensuroitava kohta sutata niin, ettei se ole enää luettavissa, tai jopa poistaa osa lähetyksen sisällöstä. Tapoja on ollut monia. Sensuroinnin tarkoituksena on estää kielletyn tiedon päätyminen postilähetyksen vastaanottajalle.

Suomesta 20. elokuuta 1943 Tanskaan lentopostissa lähetetty pikakirje, joka on käynyt postisensuurissa sekä Suomessa että Tanskassa. Suomen postisensuurista kertovat sensuuriliuska, jossa on Suomen leijona sekä sanat TARKASTETTU ja GRANSKAT, ja Suomen sensorin numero 29 leijonaleimat. Tanskan postisensuurista kertovat puolestaan Kontroleret-sensuuriliuska ja osittain sen päälle lyöty leima. Kuori on käynyt myös kemiallisessa sensuurissa, mistä kertoo kuoren etupuolen poikki kulkeva haalea jälki.

Postisensuurin kohteeksi joutuneen lähetyksen tunnistaa erilaisista merkinnöistä. Tavanomaisimpia merkintöjä ovat sensuuriliuskat ja -leimat sekä kemiallisen sensuurin jättämät jäljet. Sensuuriliuskaa on käytetty kirjekuorissa, joissa liuska paitsi kertoo lähetyksen tarkistamisesta niin myös toimii kuoren avatun sivun sulkijana. Sensuurimerkinnät eivät tarkoita sitä, että postilähetyksessä olisi ollut jotain sensuroitavaa, vaan ne kertovat siitä, että lähetys on jostain syystä haluttu tarkistaa.

Tapoja kerätä postisensuuria on useita; voi keskittyä sotasensuuriin tai muuhun postisensuuriin, voi kerätä tietyn maan postisensuuria, voi ottaa keräilyn kohteeksi koko maailman sensuuriliuskat, ja niin edelleen. Sensuurilähetyksiä on hyvin saatavilla, joten mielenkiintoista kerättävää riittää.

Yhdysvalloista 1. maaliskuuta 1919 Belgiaan lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain sensorin numero, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 1441 eli suomennettuna avattu sensorin numero 1441 toimesta.

Lisää luettavaa aiheesta:

Censored and Military Postal History: https://postalcensorship.com

Civil Censorship Study Group: www.c-c-s-g.org

Jorma Keturi ja Teuvo Termonen: Postisensuuri Suomessa 1914–1918 (osat 1 ja 2)

Teuvo Rönkkönen: Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri

The Finnish Philatelist: Postal Censorship in Finland 1914–1918 (CD-levy)

Unkarin pikajakelu- ja kirjattua postia (Miskolc 7.3.1929)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Unkarin pikajakelu- ja kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Unkarin pikajakelu- ja kirjattu posti -tunnisteella.

Pikajakeluposti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut lähettää vastaanottajalle postilähetyksen tavallista kulkuaikaa nopeammin eli pikana. Käytännössä pikalähetykset kuljetetaan muun postin mukana, mutta ne jaetaan määränpäässä nopeammin kuin muu posti. Pikajakelu merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi pikajakelulipukkeella. Pikajakelusta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = recommandé ranskaksi ja registration englanniksi). Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kuvassa on kirje pikajakelupostissa Miskolcista Unkarista 7. maaliskuuta 1929 Unkariin Budapestiin. Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo unkarilainen pikajakelulipuke ja sen yläpuolelle kirjoituskoneella kirjoitettu sana EXPRESS!

Unkarilainen pikajakelulipuke.

Miskolcin kaupunki sijaitsee Koillis-Unkarissa ja on Unkarin kolmanneksi suurin kaupunki asukasluvulla mitattuna. Bükk-vuoriston itälaidalla sijaitsevassa Borsod-Abaúj-Zemplénin läänin pääkaupungissa asuu noin 170 000 ihmistä. Budapest on puolestaan Unkarin pääkaupunki, jonka väkiluku on noin 1,7 miljoonaa. Tonava-joki jakaa kaupungin Budaan lännessä ja Pestiin idässä.

Joskus vanhoissa kirjeissä postimerkit kiinnitettiin kirjekuoren taustapuolelle.

Postimaksu oli 66 fillériä. Kotimaan kirje (pois lukien paikallisposti) 20 grammaan saakka maksoi 16 fillériä ajalla 1.4.1926–14.11.1930. Näin ollen kotimaan pikajakelun on täytynyt maksaa 50 fillériä, mutta tietoa ei löydy lähteenä käytetyltä Ison-Britannian unkarilaisen filatelian yhdistyksen verkkosivustolta.

Lähteet:

Hungarian Philatelic Society of Great Britain: https://hpsgb.com -sivusto > Postal Rates > Letters > Inland Letters > 1926 to 1945 (24.8.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Budapest ja Miskolc (24.8.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Bélyegmúzeum – Stamp Museum (Unkarin postimerkkimuseo): www.belyegmuzeum.hu

Society for Hungarian Philately: https://hungarianphilately.org

Arbeitsgemeinschaft Ungarn im BDPh: https://arge-ungarn.com

Åland Post wins international postage stamp design award

We are delighted to announce that the Åland stamp "Bark boat in a jar" by art photographer Christoffer Relander has been honoured with the Italian Academy of Philately and Postal History Award for Creativity at Asiago International Award for Philatelic Art. It is the first time an Åland stamp has received an award in this esteemed competition, often referred to as the "Oscars of Philately."

The award-winning stamp, designed by Finnish art photographer Christoffer Relander, was issued on June 9, 2023. The 54th Asiago International Award for Philatelic Art celebrated the winners during a ceremony on July 21, 2024, in the city of Asiago, Italy, where the Italian Academy of Philately and Postal History awarded the Åland postage stamp "Bark boat in a jar", lauding it for its innovative approach and expressive imagery.

The jury's motivation highlighted: “Awarded the Aland Islands Post for giving an artist full freedom to create a stamp and the photographer Christoffer Relander for crafting an evocative image, both realistic and dreamlike, that captures unquenchable childhood memories.”

Christoffer Relander describes his stamp as a preserved childhood memory from Åland. In a short film by Åland Post Stamps, he shares insights into the creation process of the stamp and how his stamp idea arose and was implemented.

The Asiago International Award for Philatelic Art is one of the most respected competitions in the philatelic world, and awards since more than 50 years outstanding stamp designs across five categories.

In addition to Åland, awards were given to the postal services of The Czech Republic and Luxembourg which shared the top honours, while Brazil, Croatia and Italy received awards in the tourism, environment and culture categories.

Source, text and pictures:

Åland Post’s press release 22 August 2024

Nuorisofilatelistit ry – koko Suomen nuorisokerho

Uusi Nuorisofilatelistit ry etsii filateliasta kiinnostuneita nuoria ympäri Suomen mukaan toimintaansa. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki filateliasta kiinnostuneet nuoret, ikärajaa ei ole. Toiminnan tarkoituksena on yhdistää nuoria filatelisteja, saada kavereita ja oppia uutta kivassa seurassa. Kerho kokoontuu Teams-alustalla netissä alustavasti noin 45 minuutista tuntiin kaksi kertaa kuukaudessa. Kokoukset suunnitellaan yhteisten toiveiden pohjalta.

Mukaan tulemista ei tarvitse jännittää, sillä kenenkään ei välttämättä tarvitse osallistua keskusteluun, voi olla vain kuuntelemassa. WhatsApp-ryhmä on kerhon tärkein viestintäkanava, jossa voi jutella filateliasta myös kerhoiltojen ulkopuolella. Kokouskutsut voidaan laittaa myös sähköpostilla, tarvittaessa vanhemman sähköpostiin. Nuorisofilatelistit ry:n jäsenmaksu alle 18-vuotiaille on viisi euroa. Jäsenille on luvassa tukea filateelisten materiaalipakettien muodossa. Jäseneksi liittyminen ei ole pakollista, ja kerhoiltoihin voi osallistua liittymättä kerhoon.

Kuvassa on nuorisofilatelian historiaa Euroopasta: Saksan nuorisofilatelistiliiton (Deutsche Philatelisten-Jugend e.V.) tarra, jossa lukee, että postimerkkeily on coolia (Briefmarkensammeln ist cool), Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry:n kirjeensulkijapari sekä Tšekin Svitavyssa vuonna 2003 järjestetyn Euroopan nuorisofilatelistien tapaamisen (European Meeting of Young Philatelists) tarra. Nuorisofilatelistit-yhdistyksen perustamisen myötä vuosien hiljaiselo suomalaisessa nuorisofilateliassa on päättymässä.

Yhdistys perustettiin 16.5.2024 ja Suomen Filatelistiliiton jäseneksi se hyväksyttiin 15.8. Itse kerhotoiminta on suunnattu 7–20-vuotiaille, mutta kannatusjäseneksi voi ryhtyä kuka tahansa. Uusi nuorisokerho toivookin kaikkia filatelisteja tukemaan toimintaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Ensimmäiset kerhoillat ovat lauantaina 7.9. klo 16 ja lauantaina 21.9. klo 16. Kerhon nettisivut www.nuorisofilatelistit.fi aukeavat 1.9.

Mikäli tiedät jonkun nuoren keräilijän, laita tietoa eteenpäin!

Kerhotoiminnasta vastaa Iida Issakainen. Ota yhteyttä Iidaan sähköpostilla: iida.issakainen(at)gmail.com.

Lähde ja teksti:

Nuorisofilatelistit ry:n tiedote 18.8.2024

TamCollect 2025 -postimerkkinäyttely Lempäälässä ensi vuoden huhtikuussa

Yli 100-vuotias Tampereen Filatelistiseura järjestää kansallisen TamCollect 2025 -postimerkkinäyttelyn Lempäälässä 11.-13. huhtikuuta 2025. Näyttelyyn on vapaa sisäänpääsy. Perjantaina 11.4. ovet ovat auki klo 12-19, lauantaina 12.4. klo 10-18 ja sunnuntaina 13.4. klo 10-15.

Hämeensilta on erityisesti tamperelaisille tuttu, mutta myös monelle muulle. Tällä kertaa Tampereen Filatelistiseura ei järjestä kansallista näyttelyä Tampereella, vaan vie sen Ideaparkiin Lempäälään, jossa näyttely saa toivottavasti laajaa huomiota. Tämä valokuva ja muitakin Tampere-kuvia löytyy Instagram-profiilista @korte_photographs.

Näyttelypaikkana on kauppakeskus Ideapark (Ideaparkinkatu 4, Lempäälä). TamCollect 2025 -verkkosivu on osoitteessa www.tampereenfilatelistiseura.fi/tamcollect-2025/; sieltä löytyvällä lomakkeella on mahdollista ilmoittaa kokoelmansa mukaan 31.12.2024 saakka. Lempäälän kuntaan voit tutustua osoitteessa www.lempaala.fi ja Tampereen kaupunkiin osoitteessa www.tampere.fi.

Lähde:

Tampereen Filatelistiseura ry: https://www.tampereenfilatelistiseura.fi -sivusto ja TamCollect 2025 -verkkosivu (17.8.2024)

Yhdysvaltojen sininen viiden sentin ehiökuori Baltimoresta 7.3.1921 Ruotsiin

Kuvassa on Yhdysvaltojen sininen viiden sentin ehiökuori, joka on lähetetty Baltimoresta 7. maaliskuuta 1921 Helsingborgiin Ruotsiin. Lähetys on saapunut Helsingborgiin 16 päivää myöhemmin eli 23. maaliskuuta 1921. Baltimoren kaupunki sijaitsee Marylandin osavaltiossa Yhdysvaltojen itärannikolla. Nykyään noin 600 000 asukkaan kaupungissa teollisuus kehittyi vähän ennen kuvassa olevan kirjeen lähettämistä eli ensimmäisen maailmansodan aikana.

Kuoren vasempaan yläkulmaan on painettu kehotus palauttaa lähetys sen lähettäjälle, jos vastaanottajaa ei ole tavoitettu viiteen päivään. Lähettäjänä on ollut yritys nimeltä John T. Fahey & Co. Vastaanottajana on ollut herra Artur Winberg. Hän toimi johtajana ja konsulina Helsingborgissa, ja oli armeijassa ratsumestari. Winberg syntyi Halmstadissa vuonna 1887 ja hän kuoli vuonna 1962. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että vuonna 1921 lähetyksen vastaanottaja löydettiin ilman katuosoitetta.

Tämä ehiömalli oli käytössä vuodesta 1915 vuoteen 1950. Kuori on 160 millimetriä leveä ja 89 millimetriä korkea. The United Postal Stationery Society -yhdistyksen mukaan kyseisestä kuorikoosta tunnetaan kuusi erilaista taustavarianttia, kun otetaan huomioon kaikki Yhdysvalloissa 1900-luvulla ja sen jälkeen (ainakin noin vuoteen 2016 saakka) julkaistut ehiökuoret. Arvomerkinnässä on George Washingtonin sivuprofiili. Washington (1732–1799) toimi Yhdysvaltojen ensimmäisenä presidenttinä vuosina 1789–1797.

Yhdysvaltojen ehiöistä kiinnostuneiden kannattaa tutustua The United Postal Stationery Society -yhdistyksen (UPSS) verkkosivuihin osoitteessa https://upss.org.

Lähteet:

Helsingborgs museum: https://museum.helsingborg.se/web -sivusto > Haku Artur Winberg (11.8.2024)

Philosateleia: https://www.philosateleia.com -sivusto > Stamp Gallery > Stamped Envelopes (26.12.2023 ja 11.8.2024)

The United Postal Stationery Society, Inc.: Catalog of the 20th and 21st Century Stamped Envelopes and Wrappers of the United States, Fourth Edition 2016; Envelope Knife Illustrations ja Regular Issue Die Identifier (https://www.upss.org -sivusto, 26.12.2023)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Baltimore ja George Washington (11.8.2024)

Mare Balticum järjestettiin melkein 20 vuoden tauon jälkeen

Virossa järjestettiin Mare Balticum 2024 -postimerkkinäyttely 26.-28. heinäkuuta. Tapahtumapaikkana oli Viron kansallismuseo Tartossa. Näyttelyn verkkosivut ovat osoitteessa https://marebalticum.ee.

Edellisen kerran Mare Balticum järjestettiin Maarianhaminassa Ahvenanmaalla vuonna 2005. Myös vuonna 1995 näyttely pidettiin Maarianhaminassa. Mare Balticum oli Ruotsissa vuonna 1997 ja edellisen kerran Virossa vuonna 1993.

Varhaisposti oli näyttelyssä hyvin esillä, koska sekä Atte Moilasen kokoelma Suomen varhaispostista postihistorian luokassa että hänen ja muiden kirjoittajien kirjoittama kirja Suomen varhaispostista palkittiin suurella kultamitalilla. Postihistorian luokassa oli esillä myös muiden maiden varhaispostia. Kuvassa on Helsingistä 16.9.1848 lähetetty kirje Kölniin Saksaan; Suomen ensimmäiset postimerkit ilmestyivät vuonna 1856. Kuvan kohde ei ole Mare Balticum 2024 -näyttelyn kokoelmista.

Perinteisen filatelian luokassa kaksi suurta kultaa ja seitsemän kultaa

Jussi Murtosaaren kokoelma Suomen mallista 1875 palkittiin suurella kultamitalilla, samoin kuin norjalaisen Eivind Lundin kokoelma Ecuadorin ensimmäisestä hammastetusta julkaisusta 1873–1881.

Kultamitalikokoelmissa esiteltiin Viron, Ruotsin, Suomen, Barbadoksen ja Perun postimerkkien lisäksi brittiläisiä ja irlantilaisia lennätinmerkkejä. Monia muitakin mielenkiintoisia kokoelmia oli, kuten latvialaisen Gatis Poišsin setelipaperille painetut Latvian postimerkit.

Postihistorian luokassa neljä suurta kultaa ja kuusi kultaa

Suureen kultaan ylsivät Atte Moilanen, Ari Muhonen, ruotsalainen Richard Bodin ja brittiläinen Chris King. Heidän kokoelmansa käsittelivät Suomen varhaispostia, Suomen vuotta 1918, Ruotsin sotia ja Ruotsin joukkojen palvelemista ulkomailla 1543–1905 sekä Tanskaa ja Napoleonin sotia 1801–1818.

Kultamitalikokoelmien aiheina olivat Espoon postihistoria vuoteen 1918, RSFSR:n aikainen muutos koskien kultaruplaa (RSFSR = Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta), Corkin postihistoria 1696–1850, Saksan miehitys Kanaalisaarilla, Italian sosiaalisen tasavallan postihistoria sekä Koreassa sijainneiden Japanin postitoimistojen pyöreät päivämääräleimat 1876–1945.

Muissa näyttelyluokissa yksi suuri kulta ja 12 kultaa

Atte Moilasen toinen suuri kulta saavutettiin hänen ja muiden kirjoittajien kirjoittamalla Suomen varhaispostia käsittelevällä kirjalla, josta on kerrottu tässä blogissa tämän vuoden huhtikuussa. Kirjallisuusluokassa jaettiin viisi kultamitalia.

Kuvan belgialaisessa Publibel-ehiöpostikortissa yhdistyvät ehiöfilatelia ja aihefilatelia. Näyttelyn ehiöluokassa oli viisi kokoelmaa. Nuorisofilatelian luokassa saksalaisen Felix Janzerin kokoelman, joka palkittiin hopeamitalilla, aiheena oli autot. Kuvan kohde ei ole Mare Balticum 2024 -näyttelyn kokoelmista.

Ehiöluokan viidestä kokoelmasta neljä palkittiin kultamitalilla. Ne käsittelivät Suomen ehiökuorien mallia 1885 sekä Tanskan, Ison-Britannian ja Egyptin ehiöitä.

Postikorttiluokassa kultaan ylsivät seuraavat kokoelmat: Janne Nikkasen historiallinen vanha Tallinna postikorteissa ja historiallinen Helsinki (kaksi eri kokoelmaa) sekä virolaisen Indrek Ilometsin Tarton yliopiston akateemiset veljelliset järjestöt postikorteissa vuoteen 1940.

Lentopostiluokassa oli neljä kokoelmaa, aihefilatelian luokassa kaksi kokoelmaa, avoimen filatelian luokassa seitsemän kokoelmaa ja modernin filatelian luokassa oli yksi kokoelma. Yhden kehyksen kokoelmia oli 23; niistä peräti 16 Yhdysvalloista.

Nuorisofilatelian luokkaan osallistui ilahduttavasti 14 kokoelmaa, joista tosin yksikään ei ollut Suomesta, vaan yksi Ruotsista, viisi Puolasta ja kahdeksan Saksasta. Aihefilatelia on selvästi suosittua nuorten keskuudessa, koska aiheiden kirjo oli laaja – esimerkiksi eläimet, koripallo, keskiaikaiset ritarit ja rautatieliikenne pääsivät esille.

Lähteet:

Mare Balticum 2024: https://marebalticum.ee -sivusto ja Mare Balticum 2024 -palkintoluettelo (Palmarès, 27 July, 2024) (2.3.2024 ja 10.8.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (10.8.2024)

Postimerkkeilijä Keräilee: Kirjeensulkijoita voi erehtyä luulemaan postimerkeiksi

Koska Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa postimerkkeilyssä ja postikorttien keräilyssä, blogissa ilmestyy välillä kirjoituksia ja uutisia muusta keräilystä tunnisteella Postimerkkeilijä Keräilee.

Kirjeensulkijat eivät ole postimerkkejä, mutta niitä voi erehdyksessä luulla postimerkeiksi, koska monesti niissä on vastaavanlainen hammastus. Kuitenkaan kirjeensulkijoissa ei ole yleensä maan nimeä eikä maksuarvoa, mikä erottaa ne postinkuljetukseen tarkoitetuista virallisista merkeistä.

Kirjeensulkija on nimensä mukaisesti tarkoitettu kirjeen sulkemiseen eli sillä on tarkoitus sulkea kirjekuoren läppä. Kuitenkin yllättävän usein sen paikka on muualla kirjekuoren päällä, kuten postimerkin vieressä (tästä syystä voi löytyä leimattuja kirjeensulkijoita). Myös postikorteilla näkee kirjeensulkijoita, joilla on haluttu tuoda lisäväriä kortin osoitepuolelle.

Kenties kaikkein tunnetuimpia kirjeensulkijoita – ainakin meillä Suomessa – ovat olleet joulumerkit, joiden tuotolla kerättiin rahaa tuberkuloosin vastaiseen työhön. Vuosien 1908–1993 joulumerkeistä löytää tietoa erityisesti Åke Berglundin kirjoittamasta kirjasta. Tänä päivänä mm. Ahvenanmaan posti julkaisee vuosittain joulumerkkejä, joilla tuetaan esimerkiksi ahvenanmaalaisten yhdistysten työtä.

Kuten postimerkeissä, on myös kirjeensulkijoissa nykyään tavallisesti tarrakiinnitys, jolloin ne saattavat muistuttaa tavallisia tarroja eli tarroja, joita ei ole tarkoitettu kirjeensulkijoiksi. Toki tavallisiakin tarroja voi käyttää ja on myös käytetty kirjeensulkijoina, jolloin voi olla vaikea arvioida, onko kyseessä ns. aito kirjeensulkija.

Joka tapauksessa kirjeensulkijoiden keräily on erittäin mielenkiintoista eikä se rasita lompakkoakaan liikaa. Kirjeensulkijoita voi etsiä esimerkiksi kirpputoreilta ja postimerkkihuutokaupoista. Myös vanhoista postilähetyksistä on mahdollista tehdä hienoja löytöjä. Ei muuta kuin kirjeensulkijoita keräämään!

The Royal Philatelic Society London on 155-vuotias

Maailman yksi tunnetuimmista, kenties jopa tunnetuin, postimerkkikerhoista on The Royal Philatelic Society London (RPSL). Vuonna 1869 perustetussa yhdistyksessä on noin 2300 jäsentä yli 80 maasta.

Postimerkkikerholla on toimitilat Lontoossa; tiloista löytyy muun muassa kirjasto ja filateelisia kokoelmia. Kirjastossa on noin 30 000 kirjaa tai vastaavaa, yli 30 000 huutokauppaluetteloa sekä tuhansia lehtiä. Yhdistyksellä on myös oma museo (The Spear Museum of Philatelic History).

The Royal Philatelic Society Londonilla on erittäin monipuoliset verkkosivut osoitteessa www.rpsl.org.uk. Sieltä löytyy esimerkiksi kauppa, jossa on myynnissä erityisesti filateelista kirjallisuutta. Jos tarvitset tietoa Tiibetin postimerkeistä ja postihistoriasta, Sierra Leonen postihistoriasta tai Bahaman postimerkeistä ja ehiöistä vuoteen 1970 saakka, kannattaa tutustua yhdistyksen kaupan tarjontaan.

Kirjattu kirje Lontoosta Isosta-Britanniasta 4. joulukuuta 1930 Helsinkiin Suomeen, jonne kirje on saapunut 8. joulukuuta 1930.

Postimerkkikerho on julkaissut omaa postimerkkilehteä vuodesta 1892 alkaen. The London Philatelist -lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Harvalla filateelisella yhdistyksellä, edes filatelistiliitoilla, on palkattuja työntekijöitä, mutta The Royal Philatelic Society Londonilla on peräti yhdeksän työntekijää.

Jos haluat tietää kerhon toiminnasta enemmän, kannattaa vierailla sen kotisivuilla!

Lähde:

The Royal Philatelic Society London: https://www.rpsl.org.uk -sivusto (18.8.2022 ja 5.8.2024)

Palaulainen pienoisarkki Unescon maailmanperintökohteista – Chelbachebsaarten eteläinen laguuni

Tässä blogissa kerrottiin aiemmin palaulaisesta pienoisarkista, joka esittelee viisi Unescon maailmanperintökohdetta Isosta Valliriutasta Komodon kansallispuistoon.

Palaussa on julkaistu myös pienoisarkki ainoasta palaulaisesta kohteesta Unescon maailmanperintöluettelossa. Kyseessä on Chelbachebsaarten eteläinen laguuni. Aasiassa ja Oseaniassa Unescon maailmanperintökohteita on melkein 300, joista kulttuurikohteita on yli 200 ja luontokohteita yli 70.

Maailmanperintökohteella tarkoitetaan kohdetta, jota Unesco haluaa suojella ja jonka järjestö haluaa säilyttää. Tavoitteena on maailman ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen. Kohteet sisällytetään maailmanperintöluetteloon, jossa niitä on tällä hetkellä noin 1200. Vuonna 1978 luetteloon hyväksyttiin ensimmäiset 12 kohdetta.

Unesco on lyhenne sanoista United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization. Suomennettuna se on Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Vuonna 1945 perustettuun järjestöön kuuluu 194 jäsenmaata.

Chelbachebsaaret tunnetaan englanniksi myös nimellä Rock Islands. Kyse on noin 250-300 saaresta Kororin ja Peleliun välillä Palaussa. Pinta-alaa niillä on yhteensä 42 neliökilometriä. Chelbachebsaarista merkittävimpiä ovat muun muassa Bablomekang, Ngeanges, Ngeruktabel, Oilouch, Ongael ja Ulong. BirdLife Internationalin mukaan tämä harvaan asuttu saarialue on tärkeä lintualue.

Unescon verkkosivujen mukaan saaria on kuitenkin 445; ne ovat vulkaanista alkuperää olevia kalkkikivisaaria. Merialueen koko on 100 200 hehtaaria (yksi hehtaari on 0,01 neliökilometriä). Maailmanperintöluetteloon Chelbachebsaarten eteläinen laguuni hyväksyttiin vuonna 2012.

Lähteet:

UNESCO World Heritage Centre: https://whc.unesco.org -sivusto > The List > World Heritage List > Rock Islands Southern Lagoon (30.7.2024)

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkeli Rock Islands (30.7.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkeli Hehtaari (30.7.2024), ja artikkelit Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Aasiassa ja Oseaniassa, Maailmanperintöluettelo sekä Unesco (4.7.2024)