Kirjan tavoitteena on auttaa varhaisimpien kirjeidemme tyypin määrittämisessä ja mustemerkintöjen ymmärtämisessä. Kirja käsittelee myös vanhan paperin vesileimoja, vanhoja käsialoja ja kirjeiden sisältöjä. Suomenkielinen kirja sisältää englanninkielisen tiivistelmän.
Filatelia on muutakin kuin postimerkkejä
Filatelia yhdistetään yleisesti postimerkkeihin, mutta kirjeitä kulki jo kauan ennen niiden keksimistä. Suomen ensimmäinen postimerkkijulkaisu on vuodelta 1856. Suomen yleinen posti, eli nykyisen postilaitoksemme edeltäjä, perustettiin vuonna 1638 Pietari Brahen organisoimana.
Pietari Brahen sinetillä varustettu kirjekuori vuodelta 1636 Kenraali Jacobus De La Gardielle Tukholmaan. Vastaanottajan tittelit on kirjoitettu kahdeksalle riville. Kuva: Atte Moilanen.
Kuka tahansa saattoi lähettää kirjeen yleisen postin välityksellä, kunhan maksoi postimaksun. Ruotsin vallan aikaan kaikki postinohjauksen merkinnät tehtiin musteella, sillä varhaisimmat kyrilliset postileimat otettiin käyttöön vasta Venäjän vallan ajan alkuvuosina.
Kuriiriposti on varhaisin tunnettu postimuoto
Ennen yleistä postia kirjeet toimitettiin kuriirin välityksellä. Kuriiri kantoi kirjeen lähettäjältä vastaanottajalle ennen Postin perustamista. Varhaisin tunnettu keräilijöiden hallussa oleva suomalainen kuriirikirje on 1550-luvulta.
Myöhemmän kuriiripostin alalajeja olivat lukkariposti, muu kirkollinen kuriiriposti, sotilaskuriiriposti sekä kapteeniposti, jonka kuriirina toimi laivan kapteeni.
Kirkkokuulutuksia ja virkakirjeitä kannettiin kruununpostina
Kruununposti oli yleistä postia täydentävä, hallintoa palveleva postijärjestelmä, joka toimi lähinnä maaseudulla 1600–1800-luvuilla. Se toimitti kruununkirjeiden kantoa, sisältäen kruunun lähettämiä ilmoituksia (kirkkokuulutuksia) sekä nimismiesten, voutien ja muiden kruunun virkamiesten virkakirjeitä.
Varhaisimmat säilyneet kruununpostin kirjeet ovat 1680-luvulta. Järjestelmä lopetettiin 1880-luvulla, kun sen viimeiset postilinjat siirrettiin yleiselle postille. Niin kutsutut meanderkirjeet ja valtaosa sulkakirjeistä ovat kruununpostia. Kruununkirjeiden kanto oli rasite talonpojille.
Kuriiripostilla ja kruununpostilla esiintyy pelkkiä mustemerkintöjä eikä lainkaan postiin tyypillisesti yhdistettäviä postimerkkejä tai postileimoja, jotka otettiin käyttöön vasta Venäjän vallan aikaan yleisessä postissa.
Erittäin harvinainen nyrkkiposti, joka on päivätty Etelä-Amerikassa Colombia _ Provincia de Antiguio – Rionegro Oct: 23 de 1832 ja osoitettu Finlandia en Europa sekä Finlandia en Åbo. Kirjeen on täytynyt kulkea laivalla, koska muuta tapaa päästä Kolumbiasta Suomeen ei tuolloin ollut. Koska laivaa ei ole merkattu kirjeen etusivulle, ei kyseessä ole laivakirje, vaan kirje lienee kulkenut nyrkkipostissa luotetun kulkijan matkassa. Kuva: Atte Moilanen.
Kirjoittajilla on kiinnostus vanhaan postiin tai vanhoihin kirjeisiin
Werner Filmer on kerännyt Suomen esifilateliaa jo vuosikymmeniä, hänen kokoelmansa ”FINLAND - Postal History from the Swedish Period up to the first stamp issues” sai Kuopion SAVOFILA-näyttelyssä parhaan kokoelman Grand Prix -palkinnon vuonna 2013. Kansainvälisissä postimerkkinäyttelyissä kokoelma on saanut IBRA2009-kultamitalin sekä Finlandia 2017 -kultamitalin sekä kunniapalkinnon postihistorian tietämyksen ansiosta.
Risto Pitkänen on kerännyt Suomen esifilatelian kokoelman, ”The postal history of Finland prior to the UPU”, joka sai kansainvälisessä Praga 2018 -näyttelyssä suuren kultamitalin (95 pistettä) sekä voitti Grand Prix -palkinnon Tampereella TamCollect 2019 -näyttelyssä. Hän on kirjoittanut useita filateelisia artikkeleita esimerkiksi vanhimmista postileimoistamme.
Atte Moilanen on kirjoittanut Filatelisti-lehteen kahdentoista artikkelin sarjan Suomen varhaispostista ja sen mustemitätöinneistä vuosina 2020‒2022. Hänen kokoelmansa ”The Earliest Forms of Postal Delivery in Finland with focus on manuscript markings” sai toisella näyttökerrallaan suuren kultamitalin ja kilpailuluokan voiton RiiHeX2023-näyttelyssä. Ensimmäisellä näyttökerrallaan ulkomailla (lyhennetyssä mitassa) kokoelma sai THAIEX WSC 2023 -näyttelyssä kultamitalin sekä kunniapalkinnon.
Tuula Hockman on Tampereen yliopiston ammattihistorioitsija (emerita), joka on erikoistunut keskiaikatutkimukseen sekä vanhoihin käsialoihin ja kieleen. Hän on muun muassa kirjoittanut useita Suomen sukututkimuksen keskeisiä teoksia.
Postimuseo ja Postimuseon kirjasto ovat alusta alkaen tukeneet kirjahanketta. Postimuseon tutkija Sanna Oikarinen on tehnyt kirjaa parantanutta tutkimustyötä sekä huolehtinut kirjan toimituksesta yhdessä Atte Moilasen kanssa.
Kirjan julkaisutilaisuus
Kirjan julkaisutilaisuus on JOEX24-postimerkkinäyttelyssä Joensuussa lauantaina 13.4.2024 kello 13 alkaen näyttelyn välittömässä yhteydessä olevalla kahvitorilla. Kirjaa voi ostaa julkaisutilaisuudesta ainoastaan korttimaksulla (ei käteisellä). Paikalla ovat Risto Pitkänen, Sanna Oikarinen ja Atte Moilanen sekä Werner Filmer.
Kirja tulee myyntiin myös museokeskus Vapriikin museokauppaan ja Trafiikki-museoiden verkkokauppaan sekä Käpylän merkin verkkokauppaan.
Suomen varhaisposti – Kuriiriposti, kruununposti ja varhainen yleinen posti. Atte Moilanen, Werner Filmer, Tuula Hockman, Sanna Oikarinen ja Risto Pitkänen. 224 sivua, kovakantinen, runsas nelivärikuvitus. ISBN 978-952-5249-47-7. Kuva: Postimuseosäätiö.
Kirja sisältää esimerkiksi varhaispostin tyyppien ja niillä esiintyvien mustemerkintöjen kuvaukset ja luetteloinnin, harvinaisten kohdetyyppien kirjekohtaisen luetteloinnin, kirjetyyppien ja mustemerkintöjen harvinaisuuden arvion sekä suuren määrän havainnollistavia kohdekuvia, joihin on liitetty filateelinen selvitys sekä mahdollisesti sisällön kuvaus.
Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseosäätiön tiedote 4.4.2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti