Chilen postihistoriaa (Santiago 13.6.1947)

Postimerkkeilijä Bloggaa -blogi esittelee blogin takana olevan Aapo Kortteen kokoelmaa Chilen postihistoriasta, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Chilen postihistoria -tunnisteella.

Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Chile on pitkä ja kapea valtio Etelä-Amerikassa, jossa sen rajanaapureina ovat Argentiina, Bolivia ja Peru. Chilen tasavallassa asuu yli 18 miljoonaa ihmistä.

Kuvassa on kirjattu kirje lentopostissa Santiagosta Chilestä 13. kesäkuuta 1947 Suomeen Turkuun. Santiago de Chile on maan pääkaupunki, jonka väkiluku on noin viisi miljoonaa. Matkaa Santiagosta Helsinkiin on noin 13 500 kilometriä. Kirjeen kirjaamisesta kertoo kuoren vasemmassa yläkulmassa oleva R-leima (SANTIAGO - CORREO AÉREO), johon on käsin kirjoitettu lähetyksen seurantanumero. Lentopostista kertoo puolestaan VIA AEREA -teksti. Toki lentopostiin viittaavat myös Chilen lentopostimerkit ja R-leimassa oleva CORREO AÉREO -teksti. Postimaksu on ollut 7,80 pesoa (seitsemän pesoa ja 80 centavosia).

Kirje on saapunut aluksi Helsinkiin 20. kesäkuuta 1947, josta se on jatkanut matkaansa Turkuun. Turussa lähetys on leimattu 23. kesäkuuta 1947. Vastaanottaja on kuitenkin ilmeisesti muuttanut Billnäsiin (Pinjainen), jonne kirje on saapunut 24. kesäkuuta 1947. Näin ollen lähetyksen matka Santiago de Chilestä Billnäsiin kesti 11 päivää.

Lähteet:

Google: https://www.google.fi > Haku Etäisyys Santiago Helsinki (25.4.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Chile, Chilen peso ja Santiago de Chile (25.4.2024)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):

Chile.travel: www.chile.travel

CHILECOLLECTOR: www.chilecollector.com

Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003

Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998

Korttien Tarinat 2024 -tapahtumassa postikortteja, postcrossing-bingoa ja muuta keräilyä

Korttien Tarinat -postikorttifestivaali järjestettiin Hämeenlinnassa lauantaina 20. huhtikuuta 2024. Tapahtumapaikkana toimi Verkatehdas. Samaan aikaan Korttien Tarinat -postikorttifestivaalin kanssa pidettiin Oval Point 2024 -keräilytapahtuma, jossa oli myynnissä postikorttien lisäksi filateliaa ja muita keräilykohteita. Korttien Tarinoiden verkkosivut ovat osoitteessa www.korttientarinat.fi.

Postikortteja löytyi laidasta laitaan. Myynnissä oli myös muita kuvitustöitä, kuten tarroja, teippejä, julisteita ja kirjoja. Taiteilijoista paikan päällä olivat muun muassa Jaana Aalto, Noora Aalto, Katja Saario, Minna L. Immonen, Nadja Sarell ja Pirkko Pullinen-Valtonen.

Jos haluaa jotain rakentavaa kritiikkiä esittää, niin tapahtumassa olisi voinut olla myynnissä enemmän vanhoja postikortteja. Nyt niitä oli käytännössä vain Oval Point 2024 -keräilytapahtumassa ja sielläkään valikoima ei ollut kovin suuri. Ymmärrän, että postcrossaajat ostavat käyttämättömiä kortteja, mutta moni postikorttiharrastaja arvostaa erityisesti vanhoja, kulkeneita kortteja.

Korttien Tarinoissa oli mahdollista lähettää postikortti ikäihmiselle ja saada postilähetyksiin festivaalin oheisleimaus. Erityisen suosittu oli postikorttien kierrätyspiste.

Ohjelmalavalla pääsi osallistumaan postcrossing-bingoon sekä kuuntelemaan Suomen postcrossingyhdistyksen vuoden 2024 taiteilijan Katja Saarion ajatuksia hänen tuotannostaan ja työstään. Lisäksi lavalla kuultiin esitelmä ”Kuvan vallankumous – valokuvapostikortin tarina” ja tarina ”Addio Bambolina, ihmeellisiä ovat korttien tiet”. Postcrossing-bingossa riitti jännitettävää; valitettavasti kynä piti löytyä omasta takaa eikä sitä ollut välttämättä jokaisella kävijällä mukana.

Itse löysin tapahtumasta Utsjoki-kortteja – jälkikasvu shoppaili enemmän, erityisesti värikkäät tarrat kiinnostivat. Kummankin mieleen oli Ravintola Verkatehtaan maistuva lounas. Kaiken kaikkiaan Korttien Tarinat 2024 oli onnistunut tapahtuma!

Lähde:

Korttien tarinat osuuskunta: Korttien Tarinat 2024 -käsiohjelma ja https://www.korttientarinat.fi -sivusto (12.2.2024 ja 20.4.2024)

Kaipaus kuvattuna Ahvenanmaan ehiökorteissa

Kesäkuun 7. päivä Åland Post laskee markkinoille neljä uutta ehiökorttia, joiden hintaan sisältyy postimaksu Ahvenanmaalta kaikkialle maailmaan. Tämän vuoden korttisarjan teemana on kaipaus. Kuvittaja Lasse Harkkala otti haasteen vastaan ja ikuisti tämän moniulotteisen tunteen.

Suomalainen kuvittaja Lasse Harkkala, joka asuu Getassa Ahvenanmaalla, teki aloitteen vuoden teemasta, jonka hän myös sai tehtäväkseen tulkita neljään ehiökorttiin.

Näin hän kertoo ajatuksistaan erilaisten kaipauksen muotojen visualisoinnista: – Päässäni alkoi liikkua monia kuvia. Yksi ensimmäisistä kuvituksista oli nainen ja lapsi, jotka ovat matkalla tapaamaan jotakuta, jota he kaipaavat ja haluavat tavata. Minusta on myös mukavaa kirjoittaa kirjeitä, se on hyvä tapa käsitellä kaipuuta, joten kortti, jossa tyttö kirjoittaa rakkaalle ystävälleen, oli itsestään selvä aihe maalattavaksi. Innokkaana moottoripyöräilijänä kaipaan – erityisesti talven viimeisinä viikkoina – kevättä. Odotan, että tiet sulaisivat ja pääsisin ajamaan moottoripyörälläni. Luulen, että monet voivat tunnistaa itsessään kaipuun merille ja seikkailuihin. Kaipaus on hieno tunne, joka tekee elämästä rikkaampaa.

Postimaksu maksettu -symbolit kortin kääntöpuolella nostavat esiin yksityiskohdan jokaisesta kortista. Symboli tarkoittaa, että postimaksu Ahvenanmaalta kaikkialle maailmaan sisältyy kortin hintaan.

Jokaista ehiöpostikorttia painetaan 2500 kappaletta ja yksi kortti maksaa 3,70 euroa. Kortin koko on 105 x 148 mm ja paperina on Invercote 280 g. Ehiökortit painetaan Cartor Security Printers -painossa 4-värioffsetilla.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 11.4.2024

Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 25.4.2024

Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 25. huhtikuuta 2024. Edellisen kerran postimaksut muuttuivat vuosi sitten eli 27. huhtikuuta 2023. Muutos koskee käteishinnastoa.

Kotimaan lähetyksille on oma postitaksansa. Ulkomaille lähetettäville kirjeille ja postikorteille on kaksi taksaa: Eurooppaan meneville lähetyksille ja Euroopan ulkopuolelle meneville lähetyksille. Ulkomaiden osalta postimaksuun vaikuttaa myös se, onko kyseessä Priority- vai Economy-kirje tai -postikortti. Priority-lähetys on nopeammin perillä vastaanottajalla kuin Economy-lähetys.

Yllä olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien postimaksut 25.4.2024 alkaen. Alla olevassa taulukossa ovat puolestaan kirjeiden ja postikorttien postimaksut 27.4.2023–24.4.2024.

Lähde:

Posti Group Oyj: https://www.posti.fi/hinnat (13.4.2024)

Postimerkkivihko kunnianosoitus korutaiteelle

Kesäkuun 7. päivä on vuorossa vuoden postimerkkivihko, joka on kunnianosoitus kahden menestyksekkään ahvenanmaalaisen korutaiteilijan, Annika Åkerfeltin ja Maria Karlströmin, korutaiteelle. Tiina Tahvanainen on ottanut julkaisun kuvat. ”Ahvenanmaan monien lahjakkaiden taidekäsityöläisten joukosta oli aika huomioida ne, jotka ovat valinneet korut ilmaisutavakseen. Julkaisu nostaa esille neljä hopeakorua, jotka valittiin yhteisymmärryksessä kummankin korutaiteilijan kanssa. Se, mikä yhdistää korut ja postimerkit, on että molemmilla on pääpaino laadussa ja huolellisesti työstetyssä muotoilussa pienessä koossa”, sanoo Johanna Finne, Åland Postin postimerkkiosaston markkinoinnin suunnittelupäällikkö.

Maria Karlström on toiminut kultaseppänä Ahvenanmaalla yli 30 vuotta. Postimerkeissään hän esittelee riipuskorun ja sormuksen. Riipuskoru Blomman™ on koru, joka yhdistetään vahvimmin Mariaan ja hänen Guldviva-yritykseensä, joka sijaitsee Maarianhaminan Merikorttelissa. Sormuksen Eva inspiraation lähteinä ovat ruotsalainen kemisti Eva Ekeblad-De la Gardie sekä peruna. Maria valmisti sormuksen suunnittelukilpailuun, jossa etsittiin Suomen kauneinta sormusta 2022. Maria voitti kilpailun.

– Blomman™ syntyi jo vuonna 1992. Kaikki kukkakorut ovat 100-prosenttisesti uniikkeja ja ne valmistetaan käsin pihdeillä hopealangasta. Loppupäässä tietenkin korujen kantajat ja ahvenanmaalaiset ovat antaneet korulle erityisen merkityksen ja tunteen yhteenkuuluvuudesta, Maria sanoo.

Jalometalliseppä Annika Åkerfelt valmistaa korut kotonaan työhuoneessaan ja myy niitä Maarianhaminassa sijaitsevassa taidekäsityöliikkeessä Viktor Crafts & Design, jossa hän on myös osakkaana. Hänen postimerkeissään näkyy hopeinen rintakoru ja hopeiset korvakorut.

– Pidän pienoismaailmojen rakentamisesta, pienoiskokoisista veistoksista ja muodoista. Kokeilunhalu vie minua eteenpäin ja pidän yhdistelmästä ”man-made” ja luonnosta saadusta inspiraatiosta. Ajatusteni ja tunteitteni läpi suodatan luonnon kasvillisuutta ja luon sisältä ulospäin, kertoo Annika.

Korutaidetta-julkaisun valokuvauksesta on vastannut Tiina Tahvanainen ja suunnittelusta on vastannut Johanna Finne. Postimerkkivihkoa painetaan 20 000 kappaletta ja jokaisessa vihossa on kahdeksan merkkiä. Jokaisen merkin maksuarvo on Lokalpost (2,80 euroa). Ensipäivänkuori (FDC) maksaa 12,20 euroa. Postimerkkien koko on 26,25 x 35 mm. Auki olevan vihon koko on 62 x 180 mm. Paperi on 110 g/m2. Merkkien hammaste on 13 per 2 cm. Postimerkkivihot painetaan Royal Joh. Enschedé -painossa 4-värioffsetilla ja lisäksi merkeissä on kohopainatus ja hopeafoliointi.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Åland Postin lehdistötiedote 10.4.2024

EXPOFILABRAS 2024 on virtuaalinen postimerkkinäyttely

Voiko olla postimerkkinäyttely, joka ei maksa näytteilleasettajille mitään, joka ei vaadi minkään filatelistiliiton tai muun yhdistyksen jäsenyyttä ja jossa parhaat kokoelmat valitaan yleisöäänestyksen perusteella?

Kyllä voi olla, nimittäin brasilialaisten järjestämä EXPOFILABRAS 2024, joka päättyy 25. huhtikuuta. Kyseessä on virtuaalinen postimerkkinäyttely, joka löytyy verkko-osoitteesta https://filabras.org/expo.

Näyttelyssä on yleisiä kokoelmia 166, jotka on jaettu aloittelijoiden, vähän pidempään filateliaa harrastaneiden ja jo pitkään filateliaa harrastaneiden ryhmiin. Digitaalisen kirjallisuuden kohteita on 21, verkkosivustoja ja sosiaalisen median tilejä on 47 sekä virallisia verkkosivustoja, kuten postihallintojen sivuja, on neljä. Lisäksi on 11 muuta kokoelmaa.

Kokoelmia on laidasta laitaan. Esimerkkeinä voi mainita perhoset, jalkapallon, Bulgarian postitoimistot miehitetyssä Kreikassa (1941–44), Kreetan leimamerkit, Paraguayn varhaiset vuodet sekä paquebot-kuoret eli laivapostin.

Näytteilleasettajia on 33 eri maasta, ei kuitenkaan Suomesta. Eniten osallistujia on Intiasta (37), Brasiliasta (30) ja Portugalista (15).

Kannattaa käydä tutustumassa tähän virtuaalisen postimerkkinäyttelyyn. Toivottavasti suomalaisetkin alkaisivat järjestää tällaisia näyttelyitä tai vähintään osallistua tällaisiin näyttelyihin. Filateliaa edistää se, että kokoelmat ovat maailmanlaajuisesti nähtävillä – ei juurikaan se, että ne ovat esillä ns. neljän seinän sisällä.

Lähde:

Virtuafil (The Virtual Philately Confederation) ja EXPOFILABRAS 2024: https://virtuafil.org -sivusto ja https://filabras.org/expo -sivusto (14.4.2024)

Färjsundin silta ahvenanmaalaisessa vuoden 1987 postimerkissä

Järjestyksessään 23. Ahvenanmaan postimerkki, joka painettiin Hollannissa, esittää Färjsundin siltaa. 27. huhtikuuta 1987 ilmestyneen merkin on piirtänyt ja kaivertanut Martin Mörck.

Färjsundin silta on 200 metriä pitkä betoninen holvisilta, joka ylittää Färjsundetin salmen. Sillan on suunnitellut tekniikan tohtori Hjalmar Granholm ja sen on rakentanut Monberg & Thorsen AB; sekä suunnittelija että rakentaja olivat Tukholmasta. Valmistumisvuosi oli 1937.

Välilöpari tilauseränumerolla.

Finströmin ja Saltvikin kunnat yhdistävää siltaa levennettiin myöhemmin 6,4 metrin hyötyleveydestä 11 metrin hyötyleveyteen. Suunnitelman laati Insinööritoimisto Y-Suunnittelu, ja pääsuunnittelijat olivat diplomi-insinööri Jouni Nieminen ja tekniikan lisensiaatti Heikki Rautakorpi. Urakoitsija oli Mynämäen Maanrakennus Oy. Levennystyö palkittiin vuoden betonirakenteena vuonna 1980, jolloin levennys valmistui.

Välilöpari ilman tilauseränumeroa.

Holvisilta on yksi siltatyypeistä. Sille ominaista on, että kantavan osan muodostaa pystytasossa kaareva ja puristettu levymäinen rakenne. Peräkkäisiä holveja voi olla yksi tai useampi. Aluksi holvisillat rakennettiin kivestä – myöhemmin materiaaleina ovat olleet rauta, rautabetoni, teräs ja teräsbetoni.

Lähteet:

Suomen Filateliapalvelu Oy: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 66 2004, Tammisaari 2003

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Färjsundin silta ja Holvisilta (12.4.2024)

Postimerkki juhlistaa Ruotsin Nato-jäsenyyttä

Posti julkaisee 8. toukokuuta Ruotsin Nato-jäsenyyttä juhlistavan postimerkin. Postimerkin suunnittelu aloitettiin nopealla aikataululla, kun jäsenyys varmistui. Merkin on suunnitellut Anssi Kähärä.

”Ruotsin ja Naton liput kietoutuvat merkissä symbolisesti yhteen. Merkki on visuaalisesti näyttävä, mutta samalla yleisilme on simppeli ja graafinen”, kuvaa suunnittelija Anssi Kähärä.

Posti julkaisi syyskuussa 2023 Suomen Nato-jäsenyyttä juhlistavan postimerkin.

”Kerroimme silloin, että tulemme juhlistamaan postimerkillä myös Ruotsin jäsenyyttä, kun maasta tulee Naton jäsen. Hienoa, että asia eteni. Merkki ilmestyy toukokuun julkaisuerässä”, kertoo Postin Design Manager Tommi Kantola. Hän vastaa postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta.

Historian aikana lukuisat maat ovat julkaisseet Nato-aiheisia postimerkkejä. Nato-merkit ovat kysyttyjä myös keräilijöiden keskuudessa maailmanlaajuisesti.

Ruotsin Nato-jäsenyys -postimerkkiarkissa on kymmenen ulkomaan ikimerkkiä.

Posti julkaisee 8. toukokuuta neljä postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä kymmenen erilaista postimerkkiä. Ruotsin Nato-merkin lisäksi muita aiheita ovat Kuninkuusravit 100 vuotta, kevään juhlapäivät sekä vedenalainen elämä EUROPA-postimerkeissä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 8.5. kello 13-16

Järjestämme toukokuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuman keskiviikkona 8.5. kello 13-16 Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki).

Tilaisuudessa myydään uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita. Postilähetyksiin saa ensipäivänleimoja. Postimerkkitaiteilijat signeeraavat töitään kello 13-15.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Posti Groupin mediatiedote 8.4.2024

Palaun postimerkit ovat aihefilatelistin aarreaitta – Vuodesta 1983 alkaen on julkaistu tuhansia palaulaisia merkkejä

Palau on julkaissut noin 40 vuodessa tuhansia postimerkkejä. Siinä saattaa olla syy, miksi moni ei välttämättä kerää tämän Mikronesian saariston filateliaa. Kuitenkin aihefilatelisteille kyseessä on oikea aarreaitta, koska Palaun merkeissä aiheet vaihtelevat jalkapallosta taiteeseen ja Elvis Presleystä kuninkaallisiin.

Palau on noin 18 000 asukkaan saarivaltio Mikronesiassa; väkiluku on melkein sama kuin Heinolan kaupungissa. Palaun tasavallassa on kuusi saariryhmää ja niissä yli 300 saarta. Saarista asuttuja on kuitenkin vain 14. Maan pääkaupunki Ngerulmud sijaitsee Babeldaobin saarella. Pääkaupungissa on vain noin 300 asukasta. Belau on tämän eksoottisen saarivaltion palaunkielinen nimi.

Palaun ensimmäiset postimerkit vuodelta 1983 eli Michel-numerot 1-4. Ne ilmestyivät 10. maaliskuuta. Jokaisen merkin alalaidassa on vasemmalla Palaun lippu ja oikealla Yhdysvaltojen lippu.

Palaun itsenäisyyspäivää vietetään 1. lokakuuta

Itsenäinen Palausta tuli 1. lokakuuta 1994. Ennen sitä se oli Yhdysvaltojen hallitsema Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalue. USA vastaa edelleen Palaun puolustuksesta. Yhdysvalloilla on myös merkittävä rooli saarivaltion taloudessa, joka pohjautuu pääasiassa Yhdysvaltojen tukeen ja matkailuun. Palau on ollut historiansa aikana myös Espanjan, Saksan ja Japanin hallinnassa.

Palaun tasavalta koostuu 16 osavaltiosta, joista väkiluvultaan suurimmat ovat Koror (noin 11 400 asukasta), Airai (noin 2500 asukasta) ja Peleliu (noin 500 asukasta). Alle sata asukasta on Hatohobein, Kayangelin ja Sonsorolin osavaltioissa.

Maan asukkaista palaulaisia on noin 12 000. Noin 17,4 prosenttia Palaun asukkaista on Filippiinien kansalaisia, mikä johtunee siitä, että saaristo sijaitsee noin 600 kilometriä Filippiineiltä itään. Virallisina kielinä ovat englanti ja palau; kuitenkin kolmessa osavaltiossa palaun sijasta virallisena kielenä on paikallinen kieli. Angaurin osavaltiossa virallisena kielenä on lisäksi japani.

Palaun toinen postimerkkijulkaisu, joka ilmestyi 16. toukokuuta 1983. Michel-numerot ovat 5-8. Merkeissä esiintyvät linnut ovat Palaun kansallislintu palaunhedelmäkyyhky (Ptilinopus pelewensis), nokiviheltäjä (Colluricincla tenebrosa), palaunrilli (Megazosterops palauensis) ja palaunmonarkki (Rhipidura lepida).

Palausta löytää lisätietoa muun muassa Wikipediasta, Palaun kansallisen hallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.palaugov.pw sekä matkailuun keskittyviltä kotisivuilta osoitteesta https://pristineparadisepalau.com.

Postimerkkien julkaisijana melkein yhtä nuori kuin Ahvenanmaa

Ahvenanmaan ensimmäiset postimerkit ilmestyivät vuonna 1984 – Palau sai omat postimerkkinsä vuotta aiemmin. Ennen vuotta 1983 saarivaltiossa on käytetty aluksi Saksan Karoliinien siirtomaajulkaisuja ja niiden jälkeen Japanin ja Yhdysvaltojen merkkejä. Japanin postimerkit olivat käytössä vuosina 1914–1944 ja Yhdysvaltojen postimerkit vuosina 1947–1983.

Palaulainen postimerkki (Michel-numero 13), joka esittää jättiläissimpukkaa (Tridacninae). Merkkiä tunnetaan sekä neljältä sivulta hammastettuna (julkaisupäivä 22.2.1984) että kolmelta sivulta hammastettuna (julkaisupäivä 5.12.1984). Kolmelta sivulta hammastettu merkki ilmestyi postimerkkivihossa (kuvassa sen vihkolehti).

Palaun ensimmäiset postimerkit julkaistiin 10. maaliskuuta 1983. Kyseisenä vuonna ilmestyi yhteensä 36 erilaista merkkiä. 1980-luvun loppuun mennessä erilaisten postimerkkien määrä oli 342, 1990-luvun loppuun mennessä 1576, 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmenen loppuun mennessä 2913 ja 2010-luvun loppuun mennessä 4266. Keskimäärin uusia postimerkkejä on ilmestynyt noin 115 vuodessa. Pienoisarkkeja on julkaistu samalla ajanjaksolla melkein 400 erilaista.

Palaun asukasluku ja postimerkkien suuri määrä kertovat siitä, että merkkejä painetaan erityisesti ulkomaisia filatelisteja varten. Vain murto-osan maan postimerkeistä päätyy postaaliseen käyttöön.

Saarivaltion merkit kiinnostavat erityisesti aihefilatelisteja. Laivoja, kukkia, lintuja, urheilua, avaruutta, delfiinejä, ilmalaivoja, kaloja, vetureita, lentokoneita, jne. – aiheiden kirjo on melkein loppumaton. Myös julkisuuden henkilöt, kuten kuninkaalliset ja Elvis Presley, esiintyvät monissa merkeissä.

Palaulaiset postimerkit (Michel-numerot 13 ja 14), jotka esittävät jättiläissimpukkaa (Tridacninae) ja papukaijakaloja (Scaridae). Kumpaakin merkkiä tunnetaan sekä neljältä sivulta hammastettuna (julkaisupäivä 22.2.1984) että kolmelta sivulta hammastettuna (julkaisupäivä 5.12.1984). Kolmelta sivulta hammastetut merkit ilmestyivät postimerkkivihossa (kuvassa sen vihkolehti).

Palaun postilaitoksen verkkosivut ovat osoitteessa www.palaupost.pw. Suurin osa postista kuljetetaan kaupallisten lentoyhtiöiden koneilla päivittäin. Kaupallisilla laivoilla postia kuljetetaan kuukausittain. On ainakin yksi yhdistys, jonka jäsenet keräävät tiettävästi myös Palaun postimerkkejä; se on United States Possessions Philatelic Society, jonka kotisivut ovat osoitteessa https://uspps.tripod.com.

Jos haluat filateelisen keräilyalueen, jota moni muu Suomessa ei kerää, niin Palau on sellainen.

Lähteet:

Google: https://www.google.fi -haku (6.4.2024)

Post PALAU (The Republic of Palau Postal Service): http://www.palaupost.pw -sivusto > About Us (3.4.2024)

Schwaneberger Verlag GmbH: Michel Übersee 2020/2021 – Band 7.2: Australien - Ozeanien - Antarktis (N-Z), 41. Auflage

Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Palau fantail ja Palau fruit dove (6.4.2024) sekä artikkeli Postage stamps and postal history of Palau (2.4.2024)

Wikipedia (https://fi.wikipedia.org): artikkelit Jättiläissimpukat, Palaunrilli, Papukaijakalat ja Rastasviheltäjät (6.4.2024) sekä artikkelit Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan, Ngerulmud ja Palau (2.4.2024)

Uusi teos kokoaa tiedot Suomen varhaispostin tyypeistä ja mustemerkinnöistä

Postimuseon julkaisema teos Suomen varhaisposti – Kuriiriposti, kruununposti ja varhainen yleinen posti esittelee Suomen varhaispostin kirjeiden eri tyypit ja niillä esiintyvät mustemerkinnät. Yli sadan kuvan avulla esitellään aikakautensa elämästä kertovia kirjeitä vuosilta 1580–1875. Kirja palvelee Suomen filatelian ja historian tutkimusta sekä esifilatelian mukaan lukien varhaispostin keräilyä. Kirja ilmestyy huhtikuussa 2024.

Kirjan tavoitteena on auttaa varhaisimpien kirjeidemme tyypin määrittämisessä ja mustemerkintöjen ymmärtämisessä. Kirja käsittelee myös vanhan paperin vesileimoja, vanhoja käsialoja ja kirjeiden sisältöjä. Suomenkielinen kirja sisältää englanninkielisen tiivistelmän.

Filatelia on muutakin kuin postimerkkejä

Filatelia yhdistetään yleisesti postimerkkeihin, mutta kirjeitä kulki jo kauan ennen niiden keksimistä. Suomen ensimmäinen postimerkkijulkaisu on vuodelta 1856. Suomen yleinen posti, eli nykyisen postilaitoksemme edeltäjä, perustettiin vuonna 1638 Pietari Brahen organisoimana.

Pietari Brahen sinetillä varustettu kirjekuori vuodelta 1636 Kenraali Jacobus De La Gardielle Tukholmaan. Vastaanottajan tittelit on kirjoitettu kahdeksalle riville. Kuva: Atte Moilanen.

Kuka tahansa saattoi lähettää kirjeen yleisen postin välityksellä, kunhan maksoi postimaksun. Ruotsin vallan aikaan kaikki postinohjauksen merkinnät tehtiin musteella, sillä varhaisimmat kyrilliset postileimat otettiin käyttöön vasta Venäjän vallan ajan alkuvuosina.

Kuriiriposti on varhaisin tunnettu postimuoto

Ennen yleistä postia kirjeet toimitettiin kuriirin välityksellä. Kuriiri kantoi kirjeen lähettäjältä vastaanottajalle ennen Postin perustamista. Varhaisin tunnettu keräilijöiden hallussa oleva suomalainen kuriirikirje on 1550-luvulta.

Myöhemmän kuriiripostin alalajeja olivat lukkariposti, muu kirkollinen kuriiriposti, sotilaskuriiriposti sekä kapteeniposti, jonka kuriirina toimi laivan kapteeni.

Kirkkokuulutuksia ja virkakirjeitä kannettiin kruununpostina

Kruununposti oli yleistä postia täydentävä, hallintoa palveleva postijärjestelmä, joka toimi lähinnä maaseudulla 1600–1800-luvuilla. Se toimitti kruununkirjeiden kantoa, sisältäen kruunun lähettämiä ilmoituksia (kirkkokuulutuksia) sekä nimismiesten, voutien ja muiden kruunun virkamiesten virkakirjeitä.

Varhaisimmat säilyneet kruununpostin kirjeet ovat 1680-luvulta. Järjestelmä lopetettiin 1880-luvulla, kun sen viimeiset postilinjat siirrettiin yleiselle postille. Niin kutsutut meanderkirjeet ja valtaosa sulkakirjeistä ovat kruununpostia. Kruununkirjeiden kanto oli rasite talonpojille.

Kuriiripostilla ja kruununpostilla esiintyy pelkkiä mustemerkintöjä eikä lainkaan postiin tyypillisesti yhdistettäviä postimerkkejä tai postileimoja, jotka otettiin käyttöön vasta Venäjän vallan aikaan yleisessä postissa.

Erittäin harvinainen nyrkkiposti, joka on päivätty Etelä-Amerikassa Colombia _ Provincia de Antiguio – Rionegro Oct: 23 de 1832 ja osoitettu Finlandia en Europa sekä Finlandia en Åbo. Kirjeen on täytynyt kulkea laivalla, koska muuta tapaa päästä Kolumbiasta Suomeen ei tuolloin ollut. Koska laivaa ei ole merkattu kirjeen etusivulle, ei kyseessä ole laivakirje, vaan kirje lienee kulkenut nyrkkipostissa luotetun kulkijan matkassa. Kuva: Atte Moilanen.

Kirjoittajilla on kiinnostus vanhaan postiin tai vanhoihin kirjeisiin

Werner Filmer on kerännyt Suomen esifilateliaa jo vuosikymmeniä, hänen kokoelmansa ”FINLAND - Postal History from the Swedish Period up to the first stamp issues” sai Kuopion SAVOFILA-näyttelyssä parhaan kokoelman Grand Prix -palkinnon vuonna 2013. Kansainvälisissä postimerkkinäyttelyissä kokoelma on saanut IBRA2009-kultamitalin sekä Finlandia 2017 -kultamitalin sekä kunniapalkinnon postihistorian tietämyksen ansiosta.

Risto Pitkänen on kerännyt Suomen esifilatelian kokoelman, ”The postal history of Finland prior to the UPU”, joka sai kansainvälisessä Praga 2018 -näyttelyssä suuren kultamitalin (95 pistettä) sekä voitti Grand Prix -palkinnon Tampereella TamCollect 2019 -näyttelyssä. Hän on kirjoittanut useita filateelisia artikkeleita esimerkiksi vanhimmista postileimoistamme.

Atte Moilanen on kirjoittanut Filatelisti-lehteen kahdentoista artikkelin sarjan Suomen varhaispostista ja sen mustemitätöinneistä vuosina 2020‒2022. Hänen kokoelmansa ”The Earliest Forms of Postal Delivery in Finland with focus on manuscript markings” sai toisella näyttökerrallaan suuren kultamitalin ja kilpailuluokan voiton RiiHeX2023-näyttelyssä. Ensimmäisellä näyttökerrallaan ulkomailla (lyhennetyssä mitassa) kokoelma sai THAIEX WSC 2023 -näyttelyssä kultamitalin sekä kunniapalkinnon.

Tuula Hockman on Tampereen yliopiston ammattihistorioitsija (emerita), joka on erikoistunut keskiaikatutkimukseen sekä vanhoihin käsialoihin ja kieleen. Hän on muun muassa kirjoittanut useita Suomen sukututkimuksen keskeisiä teoksia.

Postimuseo ja Postimuseon kirjasto ovat alusta alkaen tukeneet kirjahanketta. Postimuseon tutkija Sanna Oikarinen on tehnyt kirjaa parantanutta tutkimustyötä sekä huolehtinut kirjan toimituksesta yhdessä Atte Moilasen kanssa.

Kirjan julkaisutilaisuus

Kirjan julkaisutilaisuus on JOEX24-postimerkkinäyttelyssä Joensuussa lauantaina 13.4.2024 kello 13 alkaen näyttelyn välittömässä yhteydessä olevalla kahvitorilla. Kirjaa voi ostaa julkaisutilaisuudesta ainoastaan korttimaksulla (ei käteisellä). Paikalla ovat Risto Pitkänen, Sanna Oikarinen ja Atte Moilanen sekä Werner Filmer.

Kirja tulee myyntiin myös museokeskus Vapriikin museokauppaan ja Trafiikki-museoiden verkkokauppaan sekä Käpylän merkin verkkokauppaan.

Suomen varhaisposti – Kuriiriposti, kruununposti ja varhainen yleinen posti. Atte Moilanen, Werner Filmer, Tuula Hockman, Sanna Oikarinen ja Risto Pitkänen. 224 sivua, kovakantinen, runsas nelivärikuvitus. ISBN 978-952-5249-47-7. Kuva: Postimuseosäätiö.

Kirja sisältää esimerkiksi varhaispostin tyyppien ja niillä esiintyvien mustemerkintöjen kuvaukset ja luetteloinnin, harvinaisten kohdetyyppien kirjekohtaisen luetteloinnin, kirjetyyppien ja mustemerkintöjen harvinaisuuden arvion sekä suuren määrän havainnollistavia kohdekuvia, joihin on liitetty filateelinen selvitys sekä mahdollisesti sisällön kuvaus.

Lähde ja teksti sekä kuvat:

Postimuseosäätiön tiedote 4.4.2024